KANDITYÖN OHJEET Kansanterveystieteen pääaine Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 01.01.2010
1 SISÄLTÖ 1 KANDIDAATTITYÖN TARKOITUS...2 - osana opintoja...2 2 AIHEEN VALINTA...2 - hyvä aihe...2 - aiheen etsiminen...3 3 TIEDONHAKU JA MATERIAALIN KÄYTTÖ...3 - tutustuminen kirjallisuuteen...3 - valmistelu ja aikataulu...3 - kandidaattityön muotoja...4 4 SEMINAARI...4 5 KIRJOITTAMINEN...4 - sisältö...4 - tieteellisyys...5 - kandidaattityön rakenne...5 6 OHJAUS JA TARKASTUS...6 - korjaukset...7 - viimeistely...7 7 KYPSYYSNÄYTE...7
2 1 KANDIDAATTITYÖN TARKOITUS Osana opintoja Kandidaattityön tarkoitus on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä asiantuntijatehtävässä. Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija itsenäiseen ja järjestelmälliseen työskentelyyn sekä oman tieteenalansa tutkimustiedonhallintaan. Työ opettaa opiskelijaa tieteelliseen ajatteluun, tieteelliseen tekstin lukemiseen ja tuottamiseen sekä viestintätaitoihin. Kandidaattityön laatiminen luo myös valmiuksia ammatillisiin työtehtäviin tai jatkoopintoihin. Laaja-alainen ammattitaito on oman alan soveltamistaitoa sekä kykyä arvioida omaa työtä ja sen merkitystä. Työn tekeminen vaatii oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta, suunnitelmallisuutta ja sitoutumista. Kandidaattityön tekeminen auttaa asiantuntijaksi kehittymisessä. Asiantuntijuuden käsite poikkeaa ammattitaidon käsitteestä siinä, että asiantuntijuus keskittyy määrätylle aihe-, tehtävä- tai ongelma-alueelle ja edellyttää yleisosaamisen lisäksi vahvaa oman alan erityisosaamista. 2 AIHEEN VALINTA Hyvä aihe Kandidaattityön tekeminen lähtee siitä, että opiskelija löytää kiinnostavan aiheen. Motivaation kannalta on tärkeää, että opiskelija pitää itse aihetta kiinnostavana ja mielekkäänä. Aiheet, joilla ei ole yhteyttä aikaisempaan tutkimukseen tai tieteelliseen tietoon, eivät ole hyviä. Hyvän aiheen kriteerejä ovat: Kiinnostaako aihe tekijää ja onko aiheella erityistä merkitystä Onko aihe sopiva tieteenalalle Voiko aiheen tutkimisesta oppia jotakin Löytyykö sopivia ohjaajia
3 Onko työ toteuttamiskelpoinen Onko aiheesta riittävästi tietoa Riittävätkö omat voimavarat ja kyvyt Täsmentääkö lopputyö tietoa tai ymmärrystä aihealueesta Aiheen etsiminen Tutkimusaihe voidaan valita eri tavoilla. Usein aihe on järkevää valita niin, että kandidaattityön tekeminen voidaan liittää johonkin isompaan vireillä olevaan tutkimusprojektiin, esimerkiksi Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen tutkimusprojektiin. Aihetta voi myös kehitellä ja etsiä itsenäisesti. Hyviä virikkeitä voi saada luennoilta, seminaareista ja harjoituskursseilta tai keskusteluista opettajien kanssa. Myös tenttikirjoista, asuin-, harrastus-, opiskelu- tai työympäristöstä voi löytyä sopivia aiheita. 3 TIEDONHAKU JA MATERIAALIN KÄYTTÖ Tutustuminen kirjallisuuteen Tiedonhaku alkaa perusasioihin tutustumisella alan ja aiheen oppikirjoista, lehdistä ja muista julkaisuista. Kuopion yliopiston kirjasto järjestää kansanterveystieteen pääaineen opiskelijoille tiedonhaun peruskurssin ja syventävän kurssin. Ajankohdat löytyvät kirjastosta ja/tai oppimiskeskuksesta. Kirjastossa on kirjojen, lehtien ja julkaisujen lisäksi saatavilla elektronisia julkaisuja, erilaisia linkkejä, kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja sekä opastusta tiedon hakuun. Kaikista materiaaleista kannattaa tehdä muistiinpanoja sekä lähdeluetteloa heti alusta alkaen. Myöhemmin on sitten helppo palata käyttökelpoisen materiaalin pariin. Opiskelussa ja työssä kertyvä tieto ei jäsenny sellaisenaan kokonaisuuksiksi, mutta olennaista on kuitenkin kyky keskeisten asioiden esittämiseen ja monipuoliseen näkemiseen. Kirjallisuuskatsaus onkin pohjimmiltaan aihepiiriin liittyvän tutkimustiedon yhdistämistä ja kokoamista.
4 Valmisteluvaihe Kandidaattityön ohjaajan kanssa keskustellaan ja mietitään sopivaa aihetta, sen rajaamista ja eri ratkaisuvaihtoehtoja ja menetelmiä. Kirjallisuuden etsiminen ja muistinpanot ovat jo toteutusvaihetta. Kandidaattityön muotoja Kandidaattityö on ensisijaisesti kirjallisuuskatsaus, mutta voi olla myös suunnittelu- tai kehittämishanke. Jos tavoitteena on esimerkiksi jonkin työyksikön tai organisaation jo olemassa olevan käytännön toiminnan kehittäminen tai uuden suunnittelu, pitäisi sen sisältää teoreettiset perustelut sekä kuvaukset suunnittelu- ja kehitysprosessista. Kehittämishankkeen teoriapohjainen kandidaattityö sisältää jonkin ongelman tai kysymyksen. Se koostuu tutkimusongelmasta, aineiston keruusta (kysely, haastattelu, havainnointi tms. ), aineiston laadullisesta ja/tai määrällisestä analysoinnista sekä johtopäätösten teosta. Vaihtoehtoisesti voi myös kirjoittaa tieteelliseen julkaisumuotoon kirjoitetun artikkelin, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen. 4 SEMINAARI Kansanterveystieteen seminaarissa esitellään oma kandidaattityö, sen merkitys sekä tausta, tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Seminaarisarjaan kuuluu myös muiden lopputöiden esitelmien kuuntelu ja opponointi. 5 KIRJOITTAMINEN Heti aiheen löytymisestä alkaen on hyödyllistä pitää päiväkirjaa työn edistymisestä. Päiväkirjaan kannattaa merkitä kaikki ideat, vinkit, keskustelut, opastukset, kommentit, perustelut, tietolähteet, ja eri työvaiheet. Kirjoitusvaiheessa on helppo palauttaa mieleen sellaisia asioita, joita ei enää muuten voi muistaa. Työ kannattaa aloittaa helpoimmasta päästä eli sisällysluettelosta tai asialuettelosta, jolloin alkuun pääsemistä ei häiritse "puhtaan paperin kammo".
5 Sisältö Onnistunut kirjallinen työ aloitetaan hyvällä pohjustustyöllä. Kun aihe on löytynyt, kannattaa hahmotella aluetta sisällysluettelon avulla. Sisällön täytyy vastata otsikkoa ja se käsittelee aihealueeseen liittyviä olennaisia asioita. Asioiden luettelointi on yhtä hyvä keino aineiston kokoamiseksi. Sisältö elää työn kuluessa, mutta lopputyön pitäminen koossa on helpompaa sisällysluettelon avulla. Tieteellisyys Kandidaattityö tehdään tieteellisten periaatteiden mukaan: Työstä on hyötyä opiskelijan asiantuntijaksi kasvamisessa ja kehittymisessä Lopputyön aihe on ajankohtainen ja rajattu sekä muiden tunnistettavissa Opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä tiedon ja teorioiden hallintaan Työssä pohditaan tiedon tarkoituksenmukaisuutta Kandidaattityö on johdonmukainen, perusteltu ja kriittinen Kandidaattityön rakenne Kirjallisella työllä on yleensä yleisesti sovittu ja suositeltu perusrakenne. Käytännön kirjoitustyössä käytetään mallina Terveystieteiden tutkielman kirjoitusohjeita. Kuopion yliopiston kielikeskuksessa on lisäksi ostettavissa "Opinnäytetöiden kirjoitusohjeet" - lehtinen, josta löytää seikkaperäiset ohjeet lopputyön rakenteesta. Vinkkejä voi etsiä myös kirjoitusoppaista ja aikaisemmista lopputöistä, joista saa yleiskuvan valmiin työn ulkoasusta ja kokoonpanosta. Kandidaattityön rakenne sisältää seuraavia osia: Kansilehti, johon merkitään keskelle työn nimi, oikeaan alakulmaan tekijän nimi, kandidaattitutkielma, koulutusohjelman nimi, Itä-Suomen yliopisto, laitoksen nimi sekä päiväys. Tiivistelmä eli abstrakti on korkeintaan sivun pituinen yhteenveto kandidaattityöstä ja sijoittuu heti nimiösivun jälkeen. Sisällysluettelosta käytetään nimeä: sisällys tai sisältö. Siihen merkitään pääja alaotsikot samanmuotoisina, kuin ne ovat tekstissä
6 Johdannossa esitellään työn keskeinen sisältö. Se johdattelee aiheeseen ja herättää lukijan mielenkiinnon. Johdannossa kuvataan aihevalinnan perusteluja ja taustoja sekä selvitetään työn tarkoitus ja tehtävät. Teoreettisessa taustassa määritetään kirjallisuuden avulla keskeiset käsitteet ja teoriat sekä esitellään arvioita aiheen aikaisemmista tutkimuksista omaan tutkimusongelmaan suhteutettuna. Tutkimustehtävän tai tutkimusongelman täsmentäminen määritellään selkeästi ja ytimekkäästi eli esitetään kysymykset, joihin haetaan vastauksia. Menetelmäosan eri vaiheet selvitetään yksityiskohtaisesti, jos kandidaattityö sisältää tutkimusosuuden. Menetelmäosassa esitetään tutkimuksen lähestymistapa, aineisto, tiedonkeruun keinot ja vaiheet sekä aineiston analyysi. Tulokset esitetään tutkimusongelmien mukaisesti. Keskeiset tulokset selitetään mahdollisimman selvästi ja selittelemättä. Jos kandidaattityö on jokin muu kuin tutkimus, esitetään keskeinen anti ja sen tarkastelu esimerkiksi sisällön kuvauksena, kuvina tai liitteinä. Pohdintaosuus sisältää vertailua siihen, ovatko tulokset yhdenmukaisia aiempien tutkimustulosten kanssa. Lopussa mietitään myös, miten työ lisäsi tietoa kyseisellä alueella ja miten tutkimusongelmat onnistuttiin ratkaisemaan. Lähteisiin merkitään kaikki lähteet, joihin tekstissä viitataan. Lähteiden pitää olla tarkoituksenmukaisia työn aiheen kannalta sekä ajan tasalla. Yliopiston laitoksilla on omia mallejaan lähteiden merkitsemiseksi. Kansanterveystieteessä noudatetaan lääketieteen aloilla käytettävää mallia (ks. Liite 1). Liitteisiin sijoitetaan sellainen aines, joka ei ole keskeistä asian ymmärtämisen kannalta, mutta johon tekstissä viitataan. Sellaisia ovat esimerkiksi kysely- tai haastattelulomakkeet, kirjeet, tekstit, kuviot yms. Liitteet numeroidaan ja sijoitetaan työn loppuun. 6 OHJAUS JA TARKASTUS Tutkintoon kuuluvan lopputyön tekemiseen kuuluu ohjaajien ja tarkastajien määrääminen. Määrääminen samoin kuin työn hyväksyminen tapahtuvat Teammaisterin (Kansanterveystieteen pääaineen opetuksen työryhmä) päätöksellä. Kandidaattityössä pitää olla vähintään yksi ohjaaja ja yksi tarkastaja. Esitys tehdään
7 vahvistettua lomaketta käyttäen ja niitä saa mm. laitoksen kansliasta. Ohjaajille on annettava riittävästi aikaa (vähintään 2 viikkoa) perehtyä työhön ennen palavereja. Työ lähetetään luettavaksi etukäteen paperiversiona tai sähköisenä sopimuksen mukaan. Myös palaveriajat on syytä suunnitella etukäteen ja sopia hyvissä ajoin ohjaajien kanssa. Kun työ on tekijän ja ohjaajien mielestä valmis, se toimitetaan tarkastajille. Työ arvostellaan sellaisena, kun se on jätetty tarkastettavaksi. Tarkastajat yleensä vaativat työhön korjauksia tai muutoksia, jotka on tehtävä ennen työn lopullista hyväksymistä. Tarkastajilla on kuukausi aikaa antaa lausunto. Oppiaineen vastuuhenkilö hyväksyy kandidaattityön. Viimeistely Opiskelija saa tiedon lopputyön hyväksymisestä ja arvioinnista. Opiskelija voi halutessaan painattaa lopputyönsä, jonka painatus tapahtuu opiskelijan omalla kustannuksella. Työn voi painattaa esim. Kopijyvä Oy:ssä (www.kopijyva.fi). Kandidaattityöntekijä ottaa suoraan yhteyttä painopaikkaan ja hoitaa painatuksen itsenäisesti. Painatusta varten ei tarvitse välttämättä tulla itse paikalle, vaan asian voi hoitaa sähköpostitse ja puhelimitse. Myös ohjaajille, tarkastajille ja muille yhteistyötahoille voi toimittaa valmiin painetun työn. 7 KYPSYYSNÄYTE Kun lopputyö on jätetty tarkistettavaksi, kirjoitetaan sen jälkeen pakollinen kypsyysnäyte, joka on samalla virallinen äidinkielen koe. Ohjaaja antaa yleensä kaksi työhön liittyvää aihetta, joista opiskelija voi valita sopivan. Aihepiiristä kirjoitetaan pohdiskeleva essee. Esseen suositeltu pituus on 3-4 sivua (ei kuitenkaan enempää kuin 4 sivua). Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa ohjaaja ja kieliasun äidinkielen opettaja. Kypsyyskoe tehdään Oppimiskeskuksen tenttiakvaariossa, ajankohdasta sovitaan ohjaajan kanssa.
8 Kandidaatin tutkielmaprosessin kulku Aihe ja ohjaajat Aiheen pohtiminen ja keskustelut aiheita tarjoavien henkilöiden kanssa. Aihe voi olla myös opiskelijan itsensä ehdottama. Ohjaajien nimeäminen. Ohjaajien nimeäminen (2 henkilöä). Ainakin toisen ohjaajista pitää olla kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön henkilökuntaa. Tarkastajan nimeäminen ohjaajien tai kansanterveystieteen pääaineen opetuksen työryhmän ehdotuksesta. Kandityön tekeminen Ohjauskeskustelut ohjaajien kanssa (henkilökohtaisia tapaamisia tai sähköpostitse) 5-10 kertaa. Mieluummin kerta liikaa kuin liian vähän. Ohjaajille on varattava lukuaikaa vähintään 2 viikkoa lukea työ ennen palaveria tai kirjallisen palautteen antamista. Kandityön esittäminen Kansanterveystieteen seminaarissa. Sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajalle on tarjottava mahdollisuutta osallistua seminaariin. Tarkastus Työn lähettäminen tarkastajalle Kypsyysnäyte, johon voi ilmoittautua sen jälkeen kun työ on jätetty tarkastukseen Työn korjaaminen ja muokkaus tarkastajan kommenttien perusteella Tutkielman hyväksyminen
9 Opinnäytetöiden arviointikriteerit Tutkimuksen suunnittelu, lähtökohdat ja tavoitteenasettelu Hylätty Hyväksytty Kiittäen hyväksytty* Tutkimuksen tavoite epäselvä tai epärealistinen. Työ ei ole pysynyt suunnitellussa aikataulussa ilman perusteltua syytä. Valituilla tutkimusmenetelmillä ja työtavoilla ei voida vastata tavoitteeseen. Itsenäisen suunnittelun osuus vaatimaton. Työ on pysynyt suunnitellussa aikataulussa. Tutkimuksen tavoite on selkeä. Itsenäisen suunnittelun osuus selkeä. Tavoite hyvin rajattu. Itsenäisen suunnittelun osuus merkittävä. Työ on uusia näkökulmia tuottava. Kirjallisuusosa Kirjallisuus ei ole ajan tasalla. Pääasiassa oppikirjalähteitä ja katsausartikkeleita. Kirjallisuus valittu sattumanvaraisesti. Kirjallisuuden valinta ei tue tavoitetta. Lähteitä hyvin vähän Riittävä perehtyneisyys kirjallisuuteen. (minimimäärä lähteitä kandidaatin työssä noin 30 ja pro gradu työssä noin 50 kpl) Kirjallisuutta on käsitelty kriittisesti ja objektiivisesti. Lähteet pääasiassa alkuperäisjulkaisuja. Kirjallisuus käsittää tärkeimmät tutkimukset. Käytetty kirjallisuus muuten perusteltua ja asianmukaista, mutta rajaus ei ole välttämättä onnistunut. Käytetty viimeisintä tutkimustietoa. Kirjallisuuden rajaus onnistunut. Kirjallisuuden käsittely syvällistä ja osoittaa itsenäistä ajattelua ja näkemystä. Kokeellinen osa: aineisto ja menetelmät Tulokset, pohdinta ja johtopäätökset Aineistoa ei osata hyödyntää Käytetyt menetelmät perusteltu niukasti Valittu tutkimusmenetelmä on ristiriidassa tutkimustehtävän kanssa, ja sen käytössä on selviä puutteita. Tulokset eivät ole ymmärrettäviä Taulukoita ja kuvia ei ole käytetty tulosten esittämisessä silloin kuin ne olisivat Aineistoa osattu hyödyntää tarkoituksenmukaisesti Käytetty menetelmää, joka on perusteltu, omaksuttu ja hallittu hyvin. Tulokset esitetty ymmärrettävästi Taulukoita ja kuvia on käytetty apuna tulosten esittämisessä Pohdinnassa on omia Aineiston tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Valittu tutkimusmenetelmä soveltuu erinomaisesti tutkimustehtävään ja sen soveltaminen on erinomaista Tulokset on esitetty johdonmukaisesti ja ne on yhdistetty selkeästi taulukoista ja kuvista saatuun tietoon Pohdinnassa omat
10 Kieliasu, tutkielman kokoonpano ja yleinen esitystapa olennaisia. Pohdinnasta puuttuvat: omien tulosten tarkastelu aikaisempaan tietoon, arvioinnit aineiston ja menetelmien luotettavuudesta Johtopäätökset eivät vastaa tavoitteisiin Rakenne ei ole selkeä ja johdonmukainen. Lähteisiin viittaaminen on puutteellista ja oppiaineen ohjeita ei ole noudatettu. Taulukot ja kuviot ovat viimeistelemättömiä ja niihin viittaaminen on puutteellista. Käytetty suomen kieli ei noudata tieteellistä esitystapaa. Työ noudattaa annettuja kirjoitus- ja ulkoasuohjeita vain osittain ja on ulkoasultaan viimeistelemätön. tuloksia tarkasteltu suhteessa aikaisempaan tietoon Pohdinnassa on arvioitu aineiston ja menetelmien luotettavuutta Johtopäätökset vastaavat tutkielmalle asetettuihin tavoitteisiin Rakenne on selkeä ja sisältää johdannon, tavoitteen, kirjallisuusosan ja mahdollisesti pohdinnan ja johtopäätökset. Lähteisiin on viitattu oppiaineessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Taulukot ja kuviot ovat selkeitä ja niihin on viitattu oppiaineen käytäntöjen mukaisesti. Työn sivujako on asianmukainen. Käytetty suomen kieli on sujuvaa ja ymmärrettävää sekä noudattaa tieteellistä esitystapaa. Työ noudattaa annettuja kirjoitus- ja ulkoasuohjeita ja on ulkoasultaan siisti. tulokset on suhteutettu aikaisempaan tietoon kriittisesti Tulosten ja menetelmien luotettavuutta on arvioitu perusteellisesti Tulosten pohjalta on esitetty uusia tutkimusongelmia ja pohdittu keinoja niiden ratkaisemiseksi Lähteisiin viittaus on täsmällisestä. Taulukot ja kuviot ovat lisäksi huoliteltuja. Työ on ulkoasultaan viimeistelty. * Sisältää myös hyväksytty osion kriteerit