ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ 1-2007 Barentsin alueen uutiset 06.03.2007

ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ 1-2007 Barentsin alueen uutiset 06.03.2007 1 ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Ensimmäinen yhteiskokous 3 Yhteistyön sisältö 3 2 POHJOISET ALUEET Elämän alku Arktikassa 3 Vaarallinen Arktika 3 Arktikan yksityistämisvaara 3 Tutkimusmatkailijat vaikeuksissa 4 Tutkimusalustarve 4 Arktikan uusi vahti 4 Vuosi vaihtui juhlien 4 Uudet traditiot 4 Joulupukin kollega 4 Aurinko palasi pohjoisen taivaalle 5 3 HUIPPUVUORET Huippuvuorten houkutukset 5 Norja pitää kiinni valvonta-oikeuksistaan 5 Globaali siemenpankki 5 Maailmanperintöluettelo 6 Kansallisylpeyttä 6 Uusia maita kartalle 6 Mursuna on mukavaa 6 4 MUURMANNIN ALUE Muurmannin Kekkonen 6 Alueparlamentin vaalit 6 Pienet ulos parlamentista 6 Taistelu vallasta 7 Muurmannin nuorisoparlamentti 7 Vaalivilppi-Vladi? 7 Sotilaskaupunkien ongelmat 7 Karjalaiskylä muuttaa Muurmannin alueelle 7 Kuolan ydinvoimala 7 Virtaa vientiin 8 Jäniskoskesta lisää voimaa 8 Lämpövoimalan kriisi 8 Norilsk Nikel luottaa hiileen 8 Energiayhtiöitä kaupan 8 Ydinvoimalahanke jäihin 8 Murmanskissa asutaan vielä röttelöissä 8 Norja tukee asuntojen peruskorjausta 9 Arktinen Arena 9 5 ARKANGELIN ALUE Tahtoo isona pressaksi 9 Energiakriisin ainekset valmiina Arkangelissa 10 Gazpromin kaasuputki 10 6 NENETSIA Uusi tarkastaja kehiin 10 Budjetti 2007 10 Talousapua öljy-yhtiöltä 10 Etsintää ja tuotantoa 11 Keuhkotautivaara 11 Kuvernöörien kohtalo 11 7 ARKANGELIN JA NENETSIAN YHDISTÄMINEN Kompromissin haeskelua 11 Arkangel hamuaa Nenetsian öljyrahoja 11 Viivytystaktiikka ei purrut 11 Finanssiministeriöt sovintoehdotus 12 Yhteinen kehitysohjelma 12 Öljypääkaupungin pormestariksi 12 8 ÖLJY- JA KAASUTEOLLISUUS Mannerjalustakentät valtion yhtiöille 12 Sotilasteknologiaa mannerjalustalle 12 Valtion etsintäyhtiö 13 Aikainen talvi keskeytti etsinnät 13 Gazflot poraa Petshoranmerellä 13 Kotimaan porauskalusto tienaa ulkomailla 13 Shtokkan hullut päivät jatkuu 13 VNIIGAZ palkittiin Shtokmanin teknologiasta 14 Toimitus: etunimi.sukunimi@ktm.fi Liisa Laiho 09-1606 4826 c/o KTM / Markkinaosasto 050-369 7622 Ratakatu 3, Helsinki Britta Jourio 09-1606 4824 PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO fax 09-1606 2360

2 9 KAIVOS- JA METALLITEOLLISUUS Norilsk Nikel tuottaa ja saastuttaa 14 Uusia alumiinitehtaita - tai sitten ei 14 Lannoitebisneksessä riittää riitoja 15 Kultaa ja timantteja 15 10 TELAKAT JA VARUSTAMOT Laivaston telakat siviilimarkkinoille 16 Sevmashilla riittää töitä 16 Murmanskin varustamo kasvattaa laivastoaan 17 Arktikaan uusi dynaaminen varustamo 17 Uusia tankkereita Sovkomflotille 17 LNG-taikinan juuri 17 11 KALATALOUS Kiintiöt 2007 17 Saaliit 18 Salakalastusta eli huijareita ja veijareita 18 Kalasataman kriisi ja jalostuksen aallonpohja 19 Kalatehtailijan toive 19 Joukkopako 20 Kalateollisuus valmistautuu ilmastonmuutokseen 20 12 SATAMAT JA MERIKULJETUKSET Muurmannin vienti vetää 20 Kuolavuonon erityistalousalue jäähylle 20 Murmanskin sataman kehittäminen 20 Uusi öljyterminaali Kuolavuonoon 20 Ruuhka Murmanskin satamassa 21 Vitinon satama auki ulkomaalaisille 21 Optimismia Arkangelissa 21 Varandein terminaali 21 Siirtolastauksia Nordkappin edustalla 21 Murtajat 21 Reittisuositus Barentsinmerelle 22 Tankkeri merihädässä 22 "Arktinen Silta" Kanadaan 22 13 LIIKENNE Rautatiet 22 Tunkua taivaalla 23 Maantiet 23 14 YDINTURVA Uivia ydinvoimaloita kaupan 24 Ydinjätteiden käsittely 25 Majak dumppaa radioaktiivista jätettä 26 Mouse Power 26 Ydinsukellusvene tulessa 26 K-159 ylös Barentsinmerestä 26 Ydinsuklareiden romutus 26 15 YMPÄRISTÖ Siperian jokien kääntö ylös neuvostohaudasta 27 Kello käy 27 Öljyvuodot uhkaavat Petshoraa 27 Kuolavuono saastuu 28 Valvonta ja torjunta 28 Onni onnettomuudessa 28 16 ALKUPERÄISKANSAT Kuolan saamelaisten ahdinko 29 Yksi antaa 29 Toinen ottaa 29 Ei öljyrahaa Norjan saamelaisille 30

3 1. ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Ensimmäinen yhteiskokous Mannerjalustan öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisen alalla toimivan suomalais-venäläisen työryhmän 1. yhteiskokous talouskomission ryhmänä pidettiin vuoden 2006 syyskuussa Helsingissä. Työryhmän toimintaa johtavat kauppa- ja teollisuusministeriö ja Venäjän federaation teollisuus- ja energiaministeriö. Puheenjohtajina toimivat KTM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja Minpromenergon polttoaine- ja energiaosaston apulaisosastopäällikkö Vitali V. Karaganov. Suomesta työryhmän toimintaan osallistuvat mm. öljyteollisuus, meritekninen teollisuus ja rakennusteollisuus. Venäjän puoli koostuu öljy- ja kaasuteollisuuden kolmesta Suuresta; Gazprom, Rosneft ja Lukoil. Venäjän osapuolen aloitteesta työryhmä päätti ensitöikseen muuttaa nimensä Mannerjalustatyöryhmästä Öljy- ja kaasutyöryhmäksi. Talouskomissio on vahvistanut nimenmuutoksen. Venäjän puolen edustajat kertoivat hiilivetyesiintymien tutkimus- ja kehittämissuunnitelmista sekä kuljetusinfrastruktuurin rakentamisesta pohjoisella mannerjalustalla, Sahalinilla ja Kaspianmerellä. Venäjän federaation hallitus valmistelee useita asiakirjoja ja ohjelmia, jotka koskevat hiilivetyvarojen hyödyntämistä mannerjalustalla. Yhteistyön sisältö Kokouksessa sovittiin, että yhteistyöohjelman valmistelua jatketaan seitsemästä aiheesta: 1. Geologiset tutkimukset ja geologiset etsintätyöt mannerjalustalla 2. Mannerjalustan öljy- ja kaasukenttien rakentaminen ja kehittäminen 3. Öljyn- ja kaasuntuotantolaivaston sekä apulaivaston rakentaminen ja käyttö 4. Kenttien kehittämisen ja hyödyntämisen kuljetustekniset järjestelmät sekä rantainfrastruktuurin kehittäminen 5. Navigointi- ja hydrografiatuki, laivojen kulku vaikeissa jääolosuhteissa 6. Pelastustoiminta sekä öljyvahinkojen estäminen ja torjunta 7. Uusien teknologioiden kehittäminen mannerjalustatoimintaan Yhteistyön sisältö ja toimintamuodot on tarkoitus käsitellä kevään aikana seuraavan kokouksen yhteydessä järjestettävässä asiantuntijaseminaarissa. Venäjän puolen yhtiöt ehdottivat, että yhteistyön puitteissa pyrittäisiin mm. kehittämään uusia teknologioita, kilpailukykyisiä tuotteita ja tuotannollista yhteistyötä sekä perustamaan yhteisyrityksiä. 2. POHJOISET ALUEET Elämän alku Arktikassa Onko planeettamme elämän alun arvoitus kätketty Kuolan niemimaan syvyyksiin? Näin arvelevat tiedemiehet, jotka tutkivat ja analysoivat muinaista kallioperää. tiedemiehet eivät osaa selittää. He kuitenkin arvelevat, että silloiset tapahtumat käynnistivät elämän kehityksen ja kallioperästä löytyy vastauksia. Paras paikka kallioperätutkimuksiin on Kuolan niemimaa. 2,5 miljardia vuotta sitten kaikki mineraalit, platinametallit, kuparija nikkelimalmi ilmestyivät maapallon historiaan. Maapallon salaisuuden ratkaisemiseksi tiedemiehet aikovat porata 15 reikää. Näistä porarei istä saatavat näytteet lähetetään tutkittaviksi Trondheimiin. Työt aloitetaan kesäkuussa. Projekti ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan. Ensimmäiset ydinnäytteet otettiin myös Kuolan niemimaalta, syväporausreiästä. Lisäksi useita vuosia sitten pohjoisten alueiden tutkijat löysivät Panskin tudralta maapallon suurimmat platina- ja palladiumesiintymät. Niiden teollinen hyödyntäminen on aloitettu. Vaarallinen Arktika Tiedemiehet ovat löytäneet huomattavia PCB-, DDT-, elohopea- ja muiden myrkyllisten aineiden pitoisuuksia Pohjois- Norjan asukkaista. Myrkyt kulkeutuvat ilman mukana Keski- Euroopasta. Aikaisemmin saasteiden vaikutuksia on havaittu jääkarhuissa, linnuissa ja muissa Arktikan eläinlajeissa. Myrkyt voivat vaikuttaa ihmisten perimään ja lisääntymiskykyyn. Tromssan yliopiston professori Jan Broxin mukaan myrkkypitoisuudet ovat paljon odotettua korkeampia. Tilannetta ei voi väittää vaaralliseksi, mutta näiden aineiden vaikutuksista ihmiseen tiedetään hyvin vähän. Hammerfestin ja Kautokeinon asukkaista on toistaiseksi tutkittu 50 henkeä. Tromssassa aiotaan testata 12.000 asukasta. Muiden tutkimusten mukaan hylkeitä pyytävillä ja syövillä Grönlannin, Färsaarten ja Siperian asukkailla on todettu kohonneita myrkkyaineiden pitoisuuksia. Arktikan yksityistämisvaara Venäjän Arktisen ja antarktisen tutkimusinstituutin johtaja Ivan Frolovin mielestä Venäjän valtion on pidettävä arktiset asiat valvonnassaan. Kaupallisille intresseille ei pidä antaa liikaa valtaa. Viime lokakuussa julkaistussa raportissa instituutti varoittaa Arktikan kaupallistamisesta. Professori Frolov peräänkuuluttaa selkeän valtionpolitiikan kehittämistä Arktikan ja myös Pohjoisen meritien käytölle. Frolov painottaa, että ympäristö kärsii, jos Arktika annetaan luonnonvaroja hyödyntäville suuryrityksille. Hänen mielestään alueviranomaisten tulisi saada vastuu varantojen hyödyntämislisenssien myöntämisestä, kun taas valtion viranomaisten tulisi valvoa näiden päätösten toimeenpanoa. Instituutin monilla tutkimusmatkoilla on havaittu, minkälaisia barbaarisia seurauksia monilla alueilla on ollut yksityisestä liiketoiminnasta. Siellä ei ole minkäänlaista valtion kontrollia eikä selkeää politiikkaa, sanoo Frolov. Valtion tulisi laatia yksityiskohtaiset ohjelmat biodiversiteetin ja ympäristön säilyttämiseksi ja ihmisten suojelemiseksi arktisilla alueilla. Ohjelmien lisäksi tarvitaan vastaava lainsäädäntö, painottaa Frolov. Maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha. Ilmastossa tapahtui 2,5 miljardia vuotta sitten äkillinen muutos, jonka syytä

4 Tutkimusmatkailijat vaikeuksissa Hollantilainen löytöretkeilijä Willem Barents teki kolme matkaa Jäämerelle löytääkseen Koillisväylän. Matkoillaan hän löysi Novaja Zemljan (1594), Karhusaaren ja Huippuvuoret (1596). Viimeisellä matkalla retkikunnan alus juuttui jäihin ja heidän oli pystytettävä talvileiri Novaja Zemljan rannikolle. Koska laiva ei irronnut jäästä kevättalvellakaan, Barents miehineen lähti avoveneillä kohti Kuolan rannikkoa. Osa miehistöstä selviytyi, mutta Barents kuoli matkalla kesäkuussa 1597. Norjalainen tutkimusretkikunta löysi talvileirin jäänteet ja osia Barentsin päiväkirjasta 1800-luvun lopulla. Tänä vuonna venäläinen tutkimusretkikunta teki useita matkoja löytääkseen uudelleen Willem Barentsin talviasumuksen Novaja Zemljalta. Viidennellä matkalla leirin jäänteet löytyivät kuten myös osia vanhasta tutkimusaluksesta. Löydökset on nyttemmin hollantilaisten toimesta todettu autenttisiksi. Nämä viimeiset tutkimusmatkailijat olivat lähteneet matkalle saatuaan tiedon, että Novaja Zemljan rannikko oli jäätön. Tieto osoittautui virheelliseksi ja valaanpyyntialus Sokol, jolla he olivat liikkeellä, juuttui jäihin kuten varhainen edeltäjänsä yli 400 vuotta sitten. Tilanne oli ankea ja ainoan kumiveneenkin repivät jääkarhut. Kun vielä retkikunnan johtaja Dimitri Kravtshenko loukkaantui, miehistö joutui lähettämään hätäsanoman. Apuun riensi jäänmurtaja Arktika, joka korjasi epäonniset tutkimusmatkailijat turvaan ennen pahimman talven tuloa. Sokol on nyt korjattavana ja retkikunnan johtajan mukaan pian valmiina uusiin seikkailuihin. Tutkimusalustarve Venäjän maantieteellinen seura on lähestynyt useita Federaation päättäviä tahoja saadakseen tukea uusien arktisten tutkimusalusten rakentamiseen. Seuran johtaja Vladimir Volkovin mukaan aluksilla korvattaisiin nykyinen ajelehtiva pohjoisnavan asema. Uudet alukset auttaisivat merkittävästi Arktikan tutkimista. Ne helpottaisivat tutkijoiden työtä sekä teknisten että työskentelyolosuhteiden kannalta. Arktikan uusi vahti Lähes 20 vuotta kestäneen rakennusurakan jälkeen on NATOn uusi tutka virallisesti avattu Senjan saarella Pohjois-Norjassa. Arktikan ilmatilaa valvova tutka maksoi 63 miljoonaa euroa, josta NATO on maksanut 75%. Kahden muun tutkan kanssa järjestelmä on hyvin tärkeä työkalu NATOlle. Uusi tutka on rakennettu 916 metriä korkealle tunturille. Tutka-projektin kylkiäisenä jouduttiin rakentamaan lähes neljä kilometriä pitkä tunneli. Vuosi vaihtui juhlien Murmanskin keskusta sai joulukuusen 23.12.2006. Se oli alkusoittoa todelliselle juhlasesongille; ensin länsimainen Joulu ja Uusi Vuosi, sitten ortodoksinen Joulu ja tietysti myös "Vanha Uusi Vuosi". Kahdet Joulut, kahdet Uudet Vuodet - mikäs sen mukavampaa duunareille, koululaisille ja muille raskautetuille. Länsi-Eurooppa, kuten myös virallinen Venäjä, käyttää gregoriaanista kalenteria. Ortodoksikirkko käyttää kuitenkin juliaanista kalenteria, joka laahaa 13 päivää gregoriaanisen perässä. Ja koska venäläiset pitävät juhlimisesta, miksipä ei ottaisi iloa irti molemmista kalentereista. Ensin vietetään länsimaista Joulua 24. joulukuuta ja vähän myöhemmin 7. tammikuuta vietetään "Oikeaa Joulua". Vaikka venäläiset ovat vastaanottaneet uuden vuoden jo yli 300 vuotta samaan aikaan muun Euroopan kanssa, vanhat tavat ovat sitkeässä. Tammikuun 13. päivä venäläiset nimittäin yhtäkkiä muistavat, että Uutta Vuotta vietetään Joulun jälkeen. Ja koska Joulua vietettiin viimeksi 7. tammikuuta, pitää uuden vuoden siis seurata sitä. Ja seuraahan se, kun kaivetaan esiin juliaaninen kalenteri. Niinpä "Vanhaa Uutta Vuotta" vietetään 13. tammikuuta. Ymmärrettävää on, että venäläisiä on vaikea tavoittaa työpaikoiltaan joulukuun 23. päivän ja tammikuun 13. päivän välisenä ajanjaksona. Uudet traditiot Venäläiseen elämänmenoon on vaivihkaa astumassa muitakin traditioita kuin länsimaiset joulujuhlat ja vuoden vaihtumiset. Murmanskissa vietettiin viime joulukuussa myös Lucian päivää, sillä paikalliset opiskelijat olivat lukeneet tästä traditiosta, ihastuneet siihen ja päättäneet toteuttaa juhlan myös kotikaupungissaan. Perinteitä seurattiin mahdollisimman tarkasti niin tarjoilun kuin hartaan tunnelmankin suhteen. Luonnollisesti 13. joulukuuta valittiin myös Murmanskin oma Lucia, "Päivänvalon Kuningatar". Viime vuosina venäläiset ovat innostuneet myös kiinalaisesta tavasta nimetä vuosi tietyn eläimen mukaan. Kuluva vuosi on nimetty "Kultaisen sian vuodeksi", jota vietetään vain joka 60. vuosi. Sen uskotaan tuovan kaikkiin perheisiin erityisen paljon vaurautta ja iloa. Sian vuoden alkua juhlittiin Venäjällä jo vuoden vaihteessa. Ehkäpä jonain päivänä sitä aletaan viettää samaan aikaan kuin Kiinassa, helmikuun 18. päivä. Näin saataisiin Venäjälle peräti kolmas Uusi Vuosi. Joulupukin kollega Velikii Ustjugin kaupunki Vologdan alueella on ottanut mallia Rovaniemeltä ja luonut Pakkasukko -keskuksen. Matkailijoiden määrä keskuksessa on kasvussa ja ylitti 100.000 rajan vuonna 2004. Useimmat vierailijat saapuvat Venäjän suurista kaupungeista, Pietari ja Moskova etunenässä. Pakkasukko -keskuksen konsepti on lainattu Suomesta toimistoineen, hotelleineen ja postikonttoreineen. Keskuksen postikonttorin kautta lähtee vuosittain maailmalle jo yli miljoona joulutervehdystä Pakkasukolta.

5 Joulupukki ja Pakkasukko tekevät yhteistyötä. Ensimmäinen sopimus herrojen välillä laadittiin Lapin läänin ja Vologdan alueen virkamiesten välityksellä vuonna 2000. Yhteistyöhön sisältyy mm. Joulupukin ja Pakkasukon vuosittaiset tapaamiset lapsille järjestetyissä tapahtumissa, messuilla ja muissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Pohjoismaiset naapurimme yrittävät myös omia joulupukkia itselleen. Norjalaiset markkinamiehet vakuuttavat brittiperheille, että joulupukki on kotoisin Nordkappista. Suuri norjalainen hotelliketju, Rica Hotels yhdessä "Innovation Norway"- organisaation kanssa yrittää syrjäyttää Rovaniemen ja kahmia kymmenet tuhannet ulkomaiset joulumatkailijat itselleen. Myös Ruotsista Luulajasta löytyy joulupukki perheineen joulukuun ajan. Rovaniemellä, minne se ainoa oikea Joulupukki on muuttanut Korvatunturilta, ulkomaisten jouluturistien määrä kasvaa 7 %:n vuosivauhtia. Nykyisin Joulupukin Kammarissa käy noin 80.000 ulkomaalaista vierasta vuodessa. Aurinko palasi pohjoisen taivaalle Kaamos joutui antamaan periksi ja aurinko nähtiin taas Murmanskin taivaalla tammikuun 11. päivänä. Päivänvalon paluun kunniaksi Murmanskissa vietetään vuosittain "Tervetuloa Aurinko"- juhlaa tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Suuri festivaali tarjoaa kaupunkilaisille ja muualta saapuneille esityksiä ja ohjelmaa ympäri kaupunkia. Festivaali on perintöä alkuperäiskansoilta. Nenetsit, saamelaiset ja muut napapiirin pohjoispuolella elävät kansat saapuivat juhlintapaikoille usein hyvinkin pitkän matkan päästä. Auringonliekkiä kiitettiin suojasta, jota se taas tarjosi jäisellä 3. HUIPPUVUORET Norjan ylivalta Huippuvuoriin tunnustettiin sopimuksella 9. helmikuuta 1920 ja alue demilitarisoitiin. Norja otti saaret hallintaansa 1925. Sopimuksen mukaan muiden maiden kansalaisilla on kuitenkin oikeus hyödyntää saarten mineraalivaroja täysin tasaarvoisesti. Neuvostoliitto ja Venäjä ovat Norjan lisäksi pitäneet saarilla yllä pysyvää asutusta. Huippuvuorilla asuu 2 800 ihmistä. Heistä 60 % on norjalaisia ja 40 % venäläisiä ja ukrainalaisia. Huippuvuorten houkutukset Norjan öljydirektoraatin johtaja Gunnar Berge uskoo, että Huippuvuorten mannerjalustalta löytyy öljyä ja kaasua. Norja anoo parhaillaan YK:lta yksinoikeutta Huippuvuorten vesialueen mannerjalustaan, jolloin se voisi aloittaa alueen tutkimisen. Berge uskoo Norjan mahdollisuuksiin saada suvereniteetti alueeseen. Siinä tapauksessa Norjan mannerjalustan koko kasvaa 250.000 neliökilometrillä. Venäläinen geologian professori Gennadi Tarasov painotti Murmanskissa lokakuussa pidetyssä konferenssissa, että Venäjän olisi lisättävä aktiivisuuttaan Huippuvuorten tutkimisessa. Paikalla oli tutkijoita 11 organisaatiosta alueinaan biologia, meteorologia ja saarten talous. Tarasovin mielestä Huippuvuoret tulisi nostaa Federaation prioriteettialueiden joukkoon. Huippuvuorten kansainvälinen status antaa sopimuksen allekirjoittaneiden maiden kansalaisille vapauden asettua sinne asumaan. Kansainvälinen lehdistö on ruokkinut käsitystä, että paikka on vaurasta tulevaisuutta etsivien paratiisi. Niinpä Huippuvuoret houkuttelevat köyhien maiden kansalaisia nopean rikastumisen toivossa. Tarinoiden innostamana kaksi bulgarialaista miestä oli saapunut tähän "Uuteen Klondykeen". Miehillä ei ollut töitä, ei rahaa eikä edes lämpimiä talvivaatteita. Koska saarella ei ole sosiaalihuoltoa, miehet olivat melkoisessa ahdingossa. Ystävälliset huippuvuorelaiset pistivät kolehdin kiertämään ja lennättivät heidät takaisin Bulgariaan. Norja pitää kiinni valvonta-oikeuksistaan Espanjalaiset troolarit Olaberri ja Olazar jäivät kiinni kesäkuussa 2004 massiivisesta ylikalastuksesta ja väärennetyistä saalisraporteista Huippuvuorten vesialueella. Omistajille määrättiin sakkoja noin 1,4 miljoonaa kruunua. tundralla asuville, toivottiin hyvää kevättä ja runsasta satoa tulevalle vuodelle. Suurten ihmisjoukkojen kokoontuminen antoi myös naimaikäisten poikien vanhemmille tilaisuuden etsiä jälkikasvulleen sopivaa puolisoa. Juhlat huipentuivat nuotion ympärillä tanssimiseen, parhaassa tapauksessa tanssia jaksettiin kokonainen vuorokausi. Troolarin omistajien mielestä Norjan viranomaisilla ei ollut oikeuksia toimia Huippuvuorten vesillä ja he veivät asian oikeuteen. He hävisivät juttunsa kaikissa oikeusasteissa. Marraskuussa 2006 Norjan Korkein Oikeus teki päätöksen, että Norjalla on edelleenkin oikeus valvoa alueen suvereniteettia. Päätös oli sekä valvontaviranomaisten että kalateollisuuden mieleen. Globaali siemenpankki Norjan Statsbygg eli julkisen rakentamisen ja omaisuuden direktoraatti on esitellyt alustavat piirustukset globaalista siemenvarastosta, joka louhittaisiin Huippuvuorille kallion sisään. Varastoon kerättäisiin globaali viljelykasvien geenipankki suojaan ilmastonmuutokselta, kasvitaudeilta, sodilta ja luonnonkatastrofeilta. Valittavat lajikkeet ovat kaikki elintärkeitä maapallon ruokatuotannon turvaamiseksi. Vastaavia varastoja on jo olemassa, mutta tämä siemenpankki olisi eräänlainen ikiroudan suojaama varmuuskopio. Varastoluolaan vie 120 metrin mittainen tunneli. Tunnelin suu on yli 100 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella ja näin turvassa meriveden nousulta napajäätikön sulaessa.

6 Luolan sisälämpötila pidetään sähköisesti 18 pakkasasteessa. Jos jäähdytyslaitteet jostain syystä olisivat pidemmänkin aikaa pois käytöstä, ikirouta varaston ympärillä takaa sen, että lämpötila ei nouse yli 4-6 pakkasasteen. Maailmanperintöluettelo UNESCO toivoo saavansa lisää erilaisia maantieteellisiä alueita maailmanperintöluetteloonsa. Norjassa on alettu pohtia sitä, pitäisikö Huippuvuorten saaristomeri lisätä sinne. Lopullisen päätöksen siitä, mitä kohdetta Norjan hallitus tulee listalle ehdottamaan, tekee Norjan ympäristöministeri Helen Bjornoy. Kansallisylpeyttä Venäläisen hiiliyhtiö Trust Arktikugolin johtaja Boris I. Nagajuk ei ymmärrä, miksi ihmeessä norjalaiset keräsivät kuusi tonnia ruokatarvikkeita Barentsburgin venäläisille. Keräykseen osallistui mm. useita yhtiöitä ja paikallishallinto. "Varastot ovat täynnä lihaa, kalaa, jauhoja ja muita ruokatarvikkeita. Näyttää siltä kuin norjalaisilla olisi liikaa vapaaaikaa. En voi käsittää, miksi ruokaa ei toimitettu ilmaiseksi Longyearin kaupungin norjalaisille", kirjoittaa Nagajuk Svalbardpostenissa. Uusia maita kartalle Ilmastonmuutos ja jäätiköiden vetäytyminen ovat paljastaneet Huippuvuorten alueelta uusia saaria. Viime kasänä norjalainen Finn Isaksen löysi uuden saaren, jota ei ole merkitty kartalle. Hänen tietääkseen saarelle ei ole kukaan muu astunut jalallaan. Hän tahtoo, että saari nimetään hänen mukaansa Finn Islandiksi. Myös englantilainen Alex Hartley ilmoittaa löytäneensä Huippuvuorilta uuden saaren. Hartleylle ei riitä saaren nimeäminen löytäjän mukaan - hän haluaa perustaa pallokentän kokoiselle saarelle ihan ikioman tasavallan. Hän on nimennyt saaren Nymarkiksi ja hakenut sille itsemääräämisoikeutta. Norjan viranomaiset eivät ole vielä vastanneet Hartleylle. Mursuna on mukavaa Norjan Polar-instituutin tutkijoilla on meneillään monivuotinen tutkimus Huippuvuorten eläimistä. Tutkimusta on tehty neljä vuotta ja se jatkuu vielä vuoteen 2011 asti. Mursuista tutkimuksella oli annettavanaan iloisia uutisia; niiden kanta ei ole uhattuna. Laskennan tuloksena on päätelty niitä olevan 2500 yksilöä ja ilmeisesti kanta on kasvamaan päin. 4. MUURMANNIN ALUE Muurmannin Kekkonen Muurmannin kuvernööri Juri Jevdokimov on aloittanut neljännen toimikautensa, joka jatkuu aina vuoteen 2012 saakka. Hänet on valittu kuvernööriksi aiemmin vuosina 1996, 2000 ja 2004. Vaalikäytäntö poistettiin vuonna 2005 ja sen tilalle tuli nimityskäytäntö, jossa haetaan presidentin puoltoa virkaan/ virassa jatkamiselle. Jos presidentti antaa hakijalle luottamuslauseensa, asia viedään edelleen alueparlamenttiin äänestykseen. Kuvernööri Jevdokimov laittoi hakemuksensa Putinille jo tammikuussa, vuosi ennen neljävuotisen toimikauden päättymistä. Valtakirjan jatkamista suositteli Putinille myös Luoteis-Venäjän hallintoalueen edustaja Ilja Klebanov neuvoteltuaan Muurmannin alueparlamentin kanssa. Presidentti antoi Jevdokimoville puoltonsa ja Muurmannin alueparlamentti kuinka ollakaan vahvisti nimityksen äänin 17 5. Kubernaattori ei kuulemma ollut odottanut näin hyvää äänestystulosta. Aluehallinnon lehdistösihteerin mukaan parin kuukauden sisällä kuvernööri aikoo tehdä joitain muutoksia sekä henkilöstössä että organisaatiorakenteessa. Uusia nimiä ei vielä haluttu mainita. Alueparlamentin vaalit Muurmannin alueparlamentissa on 32 kansanedustajaa. Maaliskuun 11. päivänä pidettävissä vaaleissa edustajanpaikoista on ilmoittautunut kisaamaan kuusi puoluetta, useita organisaatioita ja 80 yksityishenkilöä. Kansanedustajaehdokkaana on mm. Kantalahden pormestari Aleksander Vihorev, jota pidetään parhaillaan vankilassa syytettynä lahjusten maksamisesta Kantalahden kaupunginneuvoston jäsenelle mieluisan äänestystuloksen varmistamiseksi neuvoston johtajan vaalissa. Toinen lievästi kriminaaliksi luokiteltava ehdokas on "kaapparikapteeni" Valeri Jarantsev (katso sivu 19). Pienet ulos parlamentista Muurmannin alueparlamentti aikoi joulukuussa ehdottaa vaalilakiin muutoksia, jotka vähentäisivät pienpuolueiden määrää lakiasäätävissä elimissä sekä alueellisella että kunnallisella tasolla. Liittovaltion tasolla vastaavat vaalilain muutokset on jo toteutettu. Yksi muutosehdotuksista on 7 %:n äänikynnys. Muutokset vahvistavat entisestään hallitus-uskollisen Yhtenäinen Venäjä puolueen asemaa, joka on jo ennestään ylivoimainen. Pienpuolueet sen sijaan tulevat kärsimään muutoksista. Jotkut kansanedustajat ovat oikeutetusti esittäneet huolensa siitä, että äänikynnys tulee pienentämään puolueiden määrää parlamentissa merkittävästi ja näin kaventamaan yleisen mielipiteen kuuluvuutta alueella.

7 Taistelu vallasta Yhtenäinen Venäjä -puolueen Murmanskin haara kieriskelee sisäisessä kriisissä niin pahasti, että puolueen pääkallopaikalla Moskovassakin on herätty. Kriisi alkoi, kun paikallisosaston johto kieltäytyi ottamasta puolueeseen uusia jäseniä. Syynä oli johdon halu olla eliittipuolue, jonka jäsenmäärä on rajoitettu. Tämän seurauksena 3.000 hakijaa jäi kolkuttelemaan ovien ulkopuolelle. Moskova muistutti paikallisosastoa paimenkirjeellä, jossa käskettiin lopettaa kriisiin johtanut valtataistelu, järjestää ylimääräinen puoluekokous ja muuttaa jäsenpolitiikkaa. Sisäisissä riidoissa on kyse alueen kahden teollisuusjätin, Norilsk Nikelin ja Fosagron eturistiriidoista. Tällä hetkellä puolue on tiukasti Fosagron ja kuvernööri Jevdokimovin kuolaimissa. Sisään pyrkineet uudet jäsenet taas olivat lähes poikkeuksetta Norilsk Nikelin väkeä. Tulevien maalisvaalien ehdokaslistojen laatiminen tuotti puoluejaostossa niin suurta tuskaa, että lopulta korkea-arvoinen delegaatio saapui pääkallopaikalta Moskovasta Murmanskiin solmuja aukomaan. Se ei ehtinyt pelastaa tilannetta, sillä epäsuosioon joutuneet puolueen kannattajat olivat jo nostaneet oikeusjutun. On hyvin mahdollista, että tuomioistuin pakottaa paikallisjaoston uudistamaan jäsenpolitiikkansa. Myös maalisvaalien ehdokaslistat saattavat mennä uusiksi. Muurmannin nuorisoparlamentti Alueparlamentin koulutus-, tiede- ja kulttuurikomitea suunnittelee erillisen nuorisoparlamentin perustamista. Parlamenttiin tulisi 32 edustajaa kunnista, julkisista organisaatioista, oppilaitoksista ja alueen yrityksistä. Päätöksen tekee Muurmannin alueparlamentti. Vaalivilppi-Vladi? Skalisti sijaitsee Barentsinmeren rannalla ja koostuu Gadjevon kaupungista sekä Olenja Guban ja Kuvshinskaja Salman sotilastukikohdista. 15.500 asukkaan Skalisti on Pohjoisen laivaston dieselsukellusveneiden kotisatama. Se oli vuoteen 1994 asti nk. suljettu kaupunki. Pormestari, joka ei ollutkaan pormestari Vladimir Musatjan valittiin Skalistin pormestariksi joulukuussa 2004. Hän voitti kilpakumppaninsa, sukellusveneupseeri Vjatsheslav Tsegolevin 686 äänellä. Hävinnyt kilpailija piti vaalilautakunnan julistamaa tulosta vilpillisenä ja vei asian tuomioistuimeen. Nyt kahden vuoden jälkeen piirioikeus antoi tuomionsa; vaalilakeja oli rikottu ja valittu pormestari Musatjan on istunut virassaan laittomasti. Musatjan valitti päätöksestä välittömästi. Oikeuden päätös synnytti melkoista epätietoisuutta Skalistin hallinnossa; miten suhtautua laittomaksi julistetun pormestarin kahden viime vuoden aikana virassaan toteuttamiin päätöksiin ja erilaisiin oikeustoimiin? Sotilaskaupunkien ongelmat Pormestarin vaalikiista ja monta muutakin ongelmaa pyyhkäistään pöydältä kertaheitolla, jos suunniteltu sotilaskaupunkien yhdistäminen toteutuu. Kuvernööri Jevdokimov on ehdottanut Skalistin, Poljarnin ja Snezhnegorskin fuusioimista ja on nyt saanut tuekseen peräti Venäjän puolustusministeriön ja aluekehitysministeriön. Muurmannin viranomaisten mukaan presidentti Putin on vaatinut hallitusta valmistelemaan yhdistämistä. Presidentin määräys yhdistämisestä annettaneen tämän vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Sotilaskaupunkien yhdistäminen on ollut agendalla jo 12 vuotta ja se on tullut sitä ajankohtaisemmaksi mitä enemmän budjettivaroja kaupungit tarvitsevat. Rahoituksesta vastaavat alue ja liittovaltio yhdessä ja ne uskovat yhdistämisen tuovan säästöjä hallintoa tehostamalla. Muurmannin alueella on vielä seitsemän suljettua sotilaskaupunkia. Useat liittovaltion viranomaiset ovat ehdottaneet, että kaupunkien pormestareita ei pitäisi valita vaan nimityksen tulisi tapahtua valtion toimesta. Karjalaiskylä muuttaa Muurmannin alueelle Karjalan tasavaltaan kuuluvan Tshupan asukkaat aikovat järjestää kansanäänestyksen kylän liittämisestä Muurmannin alueeseen. Kyläläiset tuumaavat, että heidän olisi parempi elää Muurmannin alueella. Lehtitietojen mukaan kuvernööri Jevdokimov suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Ilmeisesti asukkailla ei ole tarpeeksi hyvä elämä Karjalassa, sanoo Jevdokimov. Kuolan ydinvoimala Kuolan ydinvoimala Poljarni Zorin kaupungissa tuottaa noin puolet kaikesta niemimaan energiasta. Voimalassa on neljä reaktoria, joista kolme on toiminnassa. Huolimatta siitä, että ydinvoimala on toiminut vain noin 70 %:n kapasiteetilla, laitos ylitti vuodelle 2006 asetetun 10,06 miljardin kwh:n tavoitteen. Kahden reaktorin käyttöikää pidennettiin aikanaan useilla vuosilla ja samoin aiotaan tehdä myös kolmoselle. Reaktori suunniteltiin toimimaan 30 vuotta ja se tulee tiensä päähän vuonna 2011. Korjausprosessi on jo aloitettu. Teknisten ja organisatoristen muutosten uskotaan vahvistavan reaktorin kestävyyttä ja turvallisuutta. Ympäristöjärjestöt kritisoivat voimakkaasti käyttöajan pidennystä.

8 Virtaa vientiin Muurmannin alueen suurin sähköyhtiö Kolenergo käärii miljoonavoitot sillä, että se kotimaan markkinoiden sijaan toimittaa ylimääräisen tuotetun sähkön Skandinaviaan. Arvioiden mukaan summa voi nousta 150 miljoonaan dollariiin. Kolenergolla on 17 vesivoimalaitosta ja kaksi lämpövoimalaa ja vapaata tuotantokapasiteettia noin 30 %. Pohjois-Norja puolestaan kärsii energiapulasta ja tuo 80% energiastaan. Ongelma on erityisesti puutteellinen verkkoinfra. Kolenergo ja norjalainen Varanger Kraft-yhtiö ovat neuvotelleet voimalinjan rakentamisesta Kuolasta Norjaan. Kolenergoa länteen vievä voimalinja kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin etelään johtava. Ensinnäkin Skandinaviassa energiasta maksetaan 2-2,5 kertainen hinta ja toiseksi kotimaan eteläiselle voimalinjalle tulisi pituutta tuhat kilometriä. Niillä kustannuksilla Leningradin ydinvoimalaan saisi uuden reaktorin. Kolmas syy, mikä tekee läntisestä voimalinjasta houkuttelevamman, on Norjan sille lupaama 90 %:n rahoitus. Voimalinjan kustannusarvio on 47 miljoonaa dollaria. Suunnitelmalla on myös poliittista painoarvoa. Lisäsähkön toimittaminen Länsi-Euroopan markkinoille integroi Venäjän tiukemmin Euroopan energiajärjestelmään. Jäniskoskesta lisää voimaa Kolenergo, joka kuuluu alueelliseen sähköyhtiöön TGK-1, suunnittelee Muurmannin suurinta vesivoimainvestointia 15 vuoteen. Jäniskoskelle rakennettavan uuden vesivoimalan valmistelut on jo aloitettu. Lisäksi toinen Kolaenergon viidestä Paatsjoen voimalasta, Kaitakoski, tullaan modernisoimaan. Paatsjoki ottaa vetensä Inarinjärvestä. Jäniskoski kuului aikanaan Inarin kuntaan. Alue myytiin Neuvostoliitolle 15. heinäkuuta 1947 alueella sijainneen Jäniskosken vesivoimalan ja muiden koskien (Niskakoski ja Kaitakoski) tähden. Jäniskosken Niskakosken alue ei kuulunut alkuperäisiin Neuvostoliiton aluevaatimuksiin. Pariisin rauhansopimuksessa vaadittiin kuitenkin saksalaisen omaisuuden takavarikoimista ja luovuttamista, minkä vastikkeeksi voimalaitos ja maa-alue myytiin. Lämpövoimalan kriisi Murmanskin lämpö- ja sähkövoimalaitoksen toiminta on pahasti alijäämäistä. Siihen ovat johtaneet polttoaineiden korkeat hinnat, lisääntyvä velkataakka ja ikääntyvä laitteisto. Alueellinen sähköyhtiö TGK-1 ehdottaa uuden lämpövoimalan rakentamista Murmanskiin. Uusi voimala toimisi hiilellä eikä huonolaatuisella masutilla (jota myös mustaksi öljyksi kutsutaan). Hiilen hinta on vain puolet masutin hinnasta ja masutti on jatkuvasti kallistumaan päin. Uusi voimala tulisi maksamaan noin 20 miljardia ruplaa ja se valmistuisi viidessä vuodessa. Muurmannissa voidaan joka tapauksessa odottaa sähkötariffien nousua; laitos on saatava tuottamaan voittoa. Tariffien korotuspaineet ovat noin 20 %:n luokkaa. Tähän asti Muurmannissa on ollut Luoteis-Venäjän toiseksi alimmat sähkötariffit (3,34 senttiä/kwh). Halvinta sähkö on Karjalassa (3,02 senttiä/kwh) ja kalleinta Novgorodissa (4,82 senttiä/kwh). Norilsk Nikel luottaa hiileen Norilsk Nikelin Kuolan tytäryhtiö aikoo rakentaa 3-5 uutta hiilellä toimivaa voimalaa. Norilsk Nikel on esittänyt 1,15 miljardin ruplan investointisuunnitelmansa aluehallinnolle. Ensimmäiset kattilalaitokset rakennetaan Nikeliin ja Zapoljarniin vuoteen 2009 mennessä. Kolmas tulee Montshegorskiin. Uudet kattilat toimisivat masuttia huomattavasti edullisemmalla hiili-vesi -sekoituksella. Venäjällä ei ole tällaisista kattiloista aiempaa kokemusta, mutta niitä on laajalti käytössä Italiassa, Kiinassa ja USA:ssa. Voimaloiden väitetään toimivan vakaasti 30-40 vuotta ja niiden uskotaan maksavan itsensä takaisin viidessä vuodessa. Energiayhtiöitä kaupan Osana Venäjän suurta energiauudistusta sähköyhtiö RAO EES (United Energy Systems/UES) on laatinut listan myyntiin tarjottavista alueellisista sähkönjakeluyhtiöistä. Myytävien listalla on myös alallaan Muurmannin suurin, Kolenergosbyt. aivan lähiaikoina. Yhtiöitä on yhteensä kahdeksan ja suurin osa niistä sijaitsee Venäjän luoteis- tai keskiosissa. Ne myydään huutokaupalla, joka järjestettäneen Parin viime vuoden aikana energiasektorilla on tapahtunut suuria muutoksia lähinnä yksityistämisen ja erikoistumisen kautta. Ydinvoimalahanke jäihin SUAL ja Rosatom suunnittelivat toisen ydinvoimalan rakentamista Muurmanniin. Sen oli tarkoitus tuottaa energiaa SUALin tulevalle alumiinitehtaalle. SUAL ja aluehallinto ehtivät syksyllä jo allekirjoittaa voimalan rahoituksesta aiesopimuksen. Muurmannin asukkaat vastustavat koko ajatusta. Apatiitissa, Olenogorskissa ja Montshegorskissa pidettiin julkiset kuulemistilaisuudet joulukuussa 2006 ja ympäristöjärjestöjen mukaan 89 % läsnäolijoista vastusti uutta ydinvoimalaa. Tuulivoiman kannattajia paikalla oli 93 %. Ympäristöjärjestöt painottavat - ja Rosatomista myönnetään - että suunnitelmilla tulee olla väestön keskuudessa yli 50 %:n kannatus ennen kuin ne voidaan toteuttaa. Ympäristöjärjestöjen ja asukkaiden huoli poistui päiväjärjestyksestä helmikuussa, kun Rosenergoatom-konsernin pääjohtaja ilmoitti uuden ydinvoimalan tulevan aivan liian kalliiksi. Hanke vähintäänkin lykkääntyy, jos ei peräti peruunnu. Muurmannin aluehallinnossa ja Kuolan ydinvoimalassa ollaan pettyneitä ja toivotaan, että päätös ei jää lopulliseksi. Murmanskissa asutaan vielä röttelöissä Murmanskin asuntokanta on vanhaa ja huonokuntoista. Noin 20 % asuinrakennuksista on jo vaarallisessa tilassa. Monet talot on rakennettu 50 vuotta sitten eikä niitä ole sen koommin remontoitu. Vesi- ja lämmitysjärjestelmät ovat surkeassa kunnossa, katot rikki ja viemärit toimivat huonosti tai ei ollenkaan. Ei ole harvinaista sekään, että käymälät löytyvät pihan perältä.

9 Kunnallisia asuntoja valmistuu harvakseen eikä edes kymmenen vuotta jatkunut väkiluvun lasku ei ole helpottanut tilannetta. Ihmiset joutuvat jonottamaan asuntoa vuosikausia. Ihmiset ovat kyllästyneet asumaan ns. kommunalkassa eli yhteisasunnossa. Kaikki haluavat perheelleen ikioman kodin. Kaupungissa on vihdoin herätty ja alettu rakentaa uusia asuinkortteleita, vanhoja taloja korjataan ja hinnat ovat tietenkin tiukassa nousussa. Hyvin menestyneet ostavat jo asuntoja lapsilleen, toiset ottavat 20-vuotisia asuntolainoja lainoitusjärjestelmien parantuessa ja yleistyessä. Norja tukee asuntojen peruskorjausta Norjan valtion Asuntopankki, joka on asuntojen rahoitusta koordinoiva viranomainen Norjassa, on ryhtynyt auttamaan Murmanskin kaupungin kerrostalojen korjauksessa. Vaikka asunnoista saatavat tulot ovat yleisesti kasvussa, rahoja ei käytetä talojen ulkopuolen tai yhteistilojen kunnossapitoon. Norjan asuntopankin apulaisjohtajan mukaan pankki auttaa vuokralaisten ja osakkaiden yhdistyksiä tekemään talojen kunnostustöitä. Pankki ei itse rahoita hankkeita, vaan auttaa asukkaita saamaan rahoitustukea muista lähteistä. Talojen kunnostamisaloite tuli Venäjän ammattiliitolta, joka pyysi apua Norjan veljesjärjestöltä. Norjan ammattiliitto puolestaa pyysi hankkeelle apua Norjan valtion asuntopankilta. Pankilla on kokemusta asuntopolitiikasta vuodesta 1946 lähtien ja se pyrkii parantamaan tavallisten ihmisten asuinolosuhteita. Arktinen Arena Norjan kiinteistökeisari Olav Thon kävi syksyllä sijoittaryhmän kanssa Murmanskissa katsastamassa paikkoja 450 huoneen hotellille, asuntorakentamiselle, ostoskeskukselle ja uudelle stadionille. Suuret rakennus- ja kiinteistöyhtiöt olisivat valmiit rakentamaan uudestaan lähes kokonaisen korttelin kaupungin keskustassa. Sijoituksen arvo olisi 120 miljoonaa US-dollaria. Innokkaita investoijia löytyi enemmän kuin oli tarvis, sillä usko Murmanskin tulevaisuuteen oli voimakkaassa kasvussa. että projekti ei enää ollutkaan kaupungille tärkeä. Arkkitehteja syytettiin heikosta valmistelusta ja suunnitelmissa löytyi jos jonkinlaista vikaa. Energiahuoltosuunnitelma oli puutteellinen, kuljetusjärjestelmiä ei oltu mietitty riittävästi, paloturvallisuus oli alimitoitettua, saniteettiongelmiin ja ympäristövaikutuksiin ei oltu kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Ylipäätään viranomaiset epäilivät näin suuren rakennushankkeen sopivuutta kaupungin tarpeisiin. Aloitteen Arktinen Arena hankkeesta ja yhteistyöstä norjalaisten kanssa sen toteuttamiseksi teki Murmanskin kauppakamari, joka vielä toivoo projektin käynnistymistä. Kaupunki ei ole sanonut ehdotonta eitä. Murmanskissa ei vielä ole suurta konferenssihotellia eikä ostoskeskusta. 5. ARKANGELIN ALUE Tahtoo isona pressaksi Arkangelin kaupunginjohtajan Aleksander Donskoin päätettyä ottaa osaa vuoden 2008 presidentinvaaleihin, kaupungin keskustaan ilmestyi pian julisteita ja tienvarsitauluja "Donskoi - presidenttimme". Kampanjan toteutuksessa ja toimeenpanossa oli hyödynnetty kaupungin mainostoimistoa ja työntekijöitä. Suutari pysyköön lestissään Arkangelin aluehallinnossa ei riemastuttu - kaikkein vähiten kuvernööri Nikolai Kiseljov. Hän käski Donskoin keskittyä kaupungin asioihin. Kuvernöörin päätöksellä julisteet katosivat yhtä nopeasti kuin olivat ilmestyneetkin. Sekä kuvernöörin neuvonantaja että aluehallinto antoivat ymmärtää, että mediakumppaneille ja kaupungin mainostoimistolle oli tiedossa "ongelmia". Pian tämän jälkeen lähes kaikki joukkotiedotusvälineet, televisio mukaan lukien, kieltäytyvät välittämästä tilaisuuksia, joissa Donskoi esiintyi. Donskoi pääsi kuitenkin näkyvästi televisioon Nizni Novgorodin vierailullaan ja sanottavaa riitti: - "Nykyisellä virkamieskunnalla ja kansanedustajilla ei ole kunniaa eikä arvokkuutta!" - "Lisää läpinäkyvyyttä virkamiesten ja poliitikkojen toimintaan!" - "Yhteiskunnan varoja vohkineille törkeimmissä tapauksessa kuolemantuomio!" Kaupunginisät ehtivät jo antaa alustavan luvan. Sijoittavat uskoivat välttyvänsä ongelmilta, joita esimerkiksi Statoil kohtasi rakentaessaan omaa asemaketjuaan. Projektia suunnittelemaan valjastettiin suuri oslolainen arkkitehtitoimisto ja tarkoituksena oli käynnistää hanke viime vuoden lopussa. Projektin oli määrä valmistua kolmessa vuodessa. Norjalaisten suunnitelmat saivat kuitenkin kylmän suihkun kaupungin rakennusvirastolta. Norjalaiset saivat ilmoituksen, Tarkastuksia Kului muutama päivä ja joukko tarkastajia koputteli jo Donskoin toimiston ovella. Tutkinnan kohteena olivat kaupunginjohtajan rahankäyttö ja menettelytavat. Donskoi piti tarkastusta laittomana ja uskoi vakaasti, että takapiruna hääri itse kuvernööri. Liekö kalikka kalahtanut vai mistä oli kysymys? Talven mittaan painostus jatkui. Se lamautti kaupungin toiminnot, eikä ihme - näytille vaadittiin jopa todistuksia Donskoin poikavuosien koulukäyttäytymisestä. Kaupungin poliitikot turvautuivat jo hädissään avoimeen kirjeeseen presidentti Putinille saadakseen hiostuksen loppumaan. Sen lisäksi, että kaupungin tiloja on jo ratsattu useaan otteeseen, myös Donskoin kotiin tehtiin useita tunteja kestänyt kotietsintä. Kaikkea kummallista on sattunut myös Donskoin

10 lähipiireissä: vaimon toimistossa räjähti pommi, pojan auto vandalisoitiin, hänen puolestapuhujiaan on painostettu ja vaadittu eroamaan. Oikeusjuttujen suma Kahakka on poikinut useita oikeusjuttuja: ensin Kiseljov syytti Donskoita siitä, että talven tuloon ei oltu varauduttu riittävästi. Syyte hylättiin toteennäyttämättömänä. Seuraavaksi nostettiin rikossyyte väärän tutkintotodistuksen esittämisestä. Syyttäjä sanoo Donskoin esittäneen väärennetyn todistuksen päästäkseen arkangelilaiseen korkeakouluun jatkotutkintoa suorittamaan. Lisäksi aluehallinto on syyttänyt kaupunginjohtajan toimistoa laittomista maa-alueiden luovutuksista ja kaupunginhallinto on vastannut vetämällä oikeuteen kuvernöörin toimiston. Kiseljovin motiivit? Donskoi on suosittu. Kaupungissa selvitettiin haastattelututkimuksella asukkaiden luottamusta johtajaansa. Tulos oli selvä: 26,6 % vastasi "ehkä", 32,2 % "kyllä" ja 9 % vastasi "ehdottomasti". Miksi Kiseljov on ottanut Donskoin hampaisiinsa? Kiista heikentää ennestään jo heikkona pidetyn kuvernöörin asemaa. Pelkääkö Kiseljov, että Donskoin taka-ajatuksena on saada presidentinvaalikampanjan aikana niin paljon mainetta, että kuvernöörin paikka ei tuota sen jälkeen ongelmia? Presidentiksi Donskoilla ei liene mahdollisuuksia, mutta Kiseljovin viran kaappaus voisi hyvinkin onnistua. Klebanovin lusikka Presidentin Luoteis-Venäjän neuvonantaja Ilja Klebanov on myös puuttunut peliin. Kiselevin tavoin hän suosittelee Donskoita unohtamaan presidentinvaalit tai muuten edessä saattaa olla "suuria ongelmia". Aluehallinto sentään tyytyi vaan varoittelemaan vain "ongelmilla". Pelkääköhän Klebanovkin nuoren, suositun pormestarin tähtäävän uudeksi kuvernööriksi ja sitä tietä tulevaisuudessa vaikka Klebanoviksi Klebanovin paikalle? Entä Putin? Presidentin vieraillessa Arkangelissa vuodenvaihteessa lehtimiehet tietenkin utelivat tulevaisuudensuunnitelmista presidenttikauden päättyessä 2008. "Taidan ryhtyä Arkangelin pormestariksi", vitsaili Putin. Energiakriisin ainekset valmiina Arkangelissa Arkangelin voimalan, Arhenergon velkojen määrä on saavuttanut kriittisen tason. Se ei pysty varmistamaan talven sähköntuotantoa täysitehoisesti, etenkin kun polttoaineen korkea hinta pahentaa tilannetta entisestään. Voimalan alijäämä on jo 2,5 mrd ruplaa. Arhenergolla on ollut vakavia ongelmia myös varkaiden kanssa. Vuonna 2006 sähkölinjoilta vietiin 70 km metallikaapelia ja 3,7 tonnia erilaisia metalliosia. Varkauksia kirjattiin yhteensä 48. Korjaus- ja materiaalikustannukset nousevat 2,5 miljoonaan ruplaan. Eniten varkauksia oli Kotlasissa ja Plesetskissä, jossa metallikaapelia varastettiin 53 kilometrin matkalta. Vahingot vaarantavat yhtiön mukaan jo koko alueen sähkönjakelun. Venäjän energiasektorin uudistamisprosessissa on käynnissä alueellisten energiayhtiöiden muodostaminen. Energiamonopoli RAO UES on ilmoittanut, että Luoteis-Venäjän pohjoisten alueiden voimayhtiö TKG-2 perustetaan ilman Arhenergoa. Syynä tähän on Arhenergon negatiivinen taloudellinen tulos. Sen sijaan Nenetsian autonomisen piirikunnan kanssa TGK-2 on valmis allekirjoittamaan sopimukset. Gazpromin kaasuputki Gazprom sai viime vuonna valmiiksi kaasuputken Njuksenitsasta strategisesti tärkeään Mirnyyn, jossa sijaitsee Plesetskin avaruuskeskus. Nyt yhtiö on päättänyt investoida 1,8 miljardia ruplaa ja jatkaa kaasuputkea edelleen Arkangelin kaupunkiin asti. Rakennustöiden oli määrä alkaa vuodenvaihteessa ja putkilinjan valmistua vielä vuoden 2007 aikana. Lisäksi Gazprom aikoo kanavoida ylimääräiset 500 miljoonaa ruplaa Arkangelin kaasuverkon kehittämiseen. Kuvernööri Kiselev on lähestynyt presidentti Putinia pyynnöllä vauhdittaa kaasuverkon rakentamista. Vain 9 % alueesta on tällä hetkellä kaasuverkossa, vähemmän kuin missään muualla Venäjällä. Rajallisen kaasuverkon takia lämmityskausi on Arkangelissa hyvin ongelmallinen. Kaasuverkon kasvattaminen lisää huomattavasti alueen kehittämismahdollisuuksia, Kiselevin mukaan mm. asuinrakentaminen voitaisiin kaksinkertaistaa verkon laajentamisen myötä. 6. NENETSIA Uusi tarkastaja kehiin Presidentin Luoteis-Venäjän hallintoalueen neuvonantaja Ilja Klebanov on nimittänyt Vladimir Jevlevin alueen korkeimpaan virkaan, Federaation tarkastajaksi. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kyseessä saattaa olla Nenetsian tuleva kuvernööri. Nykyinen kuvernööri Valeri Potapenko ja hänen Tishinan tutkintavankilassa Moskovassa istuva edeltäjänsä Aleksei Barinov olivat molemmat Federaation tarkastajia ennen kuvernööriksi nimitystään. Karjalassa syntynyt 42- vuotias Jevlev tulee Venäjän turvallisuuspalvelusta FSB:stä. Hän on aiemmin työskennellyt Komissa ja Pietarissa. Budjetti 2007 Alueen budjetti kuluvalle vuodelle on vahvistettu. Budjetin tuloarvio on 6,9 miljardia ruplaa, menot ovat 7,9 miljardia. Budjetissa oleva miljardin alijäämä katetaan vuoden 2006 ylijäämällä. Nenetsian autonominen piirikunta ei enää saa liittovaltion tukiaisia. Venäjän Federaation aluekehitysministeriön mukaan Nenetsia ja 15 muuta liittovaltion subjektia saavat selvitä omillaan. Listalla on 5 aluetta Luoteis-Venäjän hallintoalueelta; Pietari, Leningradin ja Vologdan alue, Komi ja Nenetsia. Talousapua öljy-yhtiöiltä Piirikunta onkin sopinut yhteistyön jatkamisesta LUKoilin ja Narjanmarneftegazin kanssa ja solminut aivan uuden yhteistyösopimuksen Gazpromin kanssa. Sopimuksen mukaan öljy- ja kaasuvarojen etsinnän ja tuotannon lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään paikallisten asutuskeskusten kaasuverkon kehittämisessä ja energiaa säästävän teknologian käyttöönotossa. LUKoilin kanssa yhteistyötä jatketaan etsinnässä, tuotannossa, öljyhuollon ja sosiaalisen infrastruktuurin parantamisessa. Sopimuksen mukaan LUKoil tuottaa tänä vuonna Nenetsian alueelta vähintään 5,8 miljoonaa tonnia öljyä. LUKoilin mukaan Nenetsia on yhtiön prioriteettialue ja solmittu sopimus parantaa alueen sosiaalista ja taloudellista tilannetta. Sopimuksen mukaan ensisijaiset projektit tullaan määrittelemään erikseen vuosittain.

11 LUKoilin ja ConocoPhillipsin yhteisyritys, Narjanmarneftegaz aikoo investoida alueen sosiaalisiin ja taloudellisiin projekteihin 150 miljoonaa ruplaa. Ensisijaisia kohteita ovat sairaalat, koulut ja lastentarhat. Narjanmarneftegaz tuotti viime vuonna öljyä 500.000 tonnia ja odottaa tälle vuodelle lähes 44 %:n kasvua, eli 719.000 tonnia. Etsintää ja tuotantoa LUKoil-Sever on tuottanut Tedinskojen kentältä jo kolme miljoonaa tonnia öljyä sitten tuotannon aloittamisen vuonna 2002. Kokonaisuudessaan öljyvarannot on arvioitu 21,6 miljoonaksi tonniksi. LUKoil on investoinut kentän kehittämiseen 8,5 miljardia ruplaa. Yhtiön johtaja Anatoli Usmanov painottaakin kentän tärkeyttä paikalliselle teollisuudelle. Rosneft on saanut kaksi uutta etsintälisenssiä Val Gamburtsevin Nenetsian puoleiselle alueelle. Etsinnöistä vastaa Rosneftin tytäryhtiö Severnaja Neft. Lisenssit on myönnetty Tsherpajuskojen ja Hasyreiskojen kentille. Ne kattavat oikeudet geologiseen kartoitukseen ja tuotannon aloittamiseen. Val Gamburtsevin lisenssialueella arvioidaan olevan noin 109 miljoonaa tonnia öljyä. Keuhkotautivaara Nenetsiaa vaivaavat tuberkuloositartunnat ovat lisääntyneet. Kaksi vuotta sitten koko alueella oli yhteensä 20 sairastunutta. Nyt uusia tartuntoja löytyi 19 pelkästään tammi-syyskuun välisenä aikana 2006. Osa tapausten kasvusta on selitettävissä uusilla tutkimuslaitteilla, joiden ansiosta testauksia on voitu lisätä. Kaikki ei kuitenkaan selity sillä; alueen tuberkuloosisairaalasta sanotaan, että tauti on saamassa yhä agressiivisempia muotoja Nenetsian alueella. Kuvernöörien kohtalo Nenetsian entisen kuvernöörin, Aleksei Barinovin vapautumisesta tutkintavankeudesta ei ainakaan toistaiseksi ole kuulunut mitään. Hänet pidätettiin toukokuun lopulla viime vuonna petoksista epäiltynä ja vietiin Tishinan vankilaan Moskovaan odottamaan lisätutkimuksia. Barinov Pitkällisten tutkimusten jälkeen 31.12.2006 Barinov sai kahdeksan uutta syytettä. Niiden yhteismäärä on nyt kymmenen. Seitsemän syytteistä koskee hänen toimiaan Arhangelskgeoldobytshan johdossa 1999-2000 ja loput kohdistuvat hänen kuvernööriaikaansa Nenetsiassa. Jutun tutkijoiden mukaan Barinov ylitti valtuutensa toimiessaan yksityissektorilla ja kuvernöörinä ollessaan väärinkäytti budjettivaroja. Tutkimusasiakirjoja on 75 nidettä. Jatkotutkimuksista riippuu, nostetaanko vielä lisää syytteitä. Media spekuloi sillä, onko Barinov roisto vai suurten öljy-yhtiöiden puristuksiin jäänyt viaton uhri. Barinovin varakuvernööri Igor Norko puolestaan sai lähtöpassit elokuussa, muutama kuukausi Barinovin jälkeen. Hän sai tuomion toimivallan ylityksestä ja 300.000 ruplan sakot. Juttu ei ilmeisesti ollutkaan sillä selvä. Norko on jostain syystä kadonnut maisemista ja Nenetsian hallinto on tarjonnut hänen olinpaikkansa paljastamisesta rahapalkkion. Ilmoituksen tekijälle on myös luvattu anonymiteetti. Myös Barinovin edeltäjä joutui virkakaudellaan oikeudellisiin vaikeuksiin, jos toimitus oikein muistaa. 7. ARKANGELIN JA NENETSIAN YHDISTÄMINEN Kompromissin haeskelua Venäjän keskushallinto jatkoi viime syksynä painostusta saadakseen Arkangelin ja Nenetsian alueet yhdistymään. Nenetsian huoli oli, että se menettää kaikki verotulonsa suuremmalle, mutta köyhälle Arkangelille. Alueiden oli päästävä keskenään sopimukseen siirrettävien varojen määrästä, ennen kuin kaikki Nenetsian ruplat pakkosiirretään valtion toimesta. Näin olisi ilmeisesti käynyt alkuvuodesta 2007, mikäli sopimukseen ei siihen mennessä olisi päästy. Lusikkansa soppaan pisti myös presidentin Luoteis-Venäjän hallintoalueen edustaja Ilja Klebanov, jonka lausunnot ja toimet lähinnä ärsyttivät ja lisäsivät alueiden välisiä ristiriitoja entisestään. Asian teki ongelmalliseksi se, että Nenetsian ja Arkangelin oli määrä yhdistyä hyvin nopealla aikataululla. Vastaavaa liitosta ei ole aiemmin tapahtunut, eikä kukaan osannut ennustaa mitä se toisi tullessaan - varsinkaan Nenetsialle. Arkangel jätti syksyn aikana Federaation budjettilakeihin useita muutosehdotuksia, jotka olisivat voineet helpottaa tilannetta. Ehdotuksiin sisältyi mm. mahdollisuus, että yhdistymisestä huolimatta alueiden budjetteja käsiteltäisiin erillisinä. Marraskuun lopulla Arkangelin kuvernööri Nikolai Kiseljov ja Nenetsian kuvernööri Valeri Potapenko allekirjoittivat väliaikaisen sopimuksen vuosiksi 2007-2008. Arkangel hamuaa Nenetsian öljyrahoja Raha oli tietenkin neuvottelujen vaikein asia. Vuonna 2005 Nenetsia maksoi Arkangelille 500 miljoonaa ruplaa ja viime vuonna 650 miljoonaa. Yhdistymisneuvottelujen alkuvaiheessa Arkangeli vaati Nenetsialta jopa 5 miljardia, lokakuussa vaatimus oli pudonnut puoleen. Tehtäviä ja alueiden velvollisuuksia Arkangel ei suinkaan halunnut ottaa Nenetsialta hoidettavakseen, mutta raha kelpaa. Nenetsian alueparlamentin puheenjohtaja Igor Koshinin mukaan aluehallinto ja Nenetsian väestö eivät voi mitenkään hyväksyä sopimusta, jonka mukaan 2,5 miljardia ruplaa Nenetsian verotuloja siirrettäisiin Arkangelin paikallisten ongelmien ratkaisemiseen Nenetsian kustannuksella. Mikäli osapuolet eivät olisi päässeet minkäänlaiseen sopimukseen, Federaatio olisi voinut siirtää kaiken vallan Nenetsian nykyisiltä hallintoelimiltä ja verotulot kokonaan Arkangelille. Sen seuraukset ovat täysin arvailujen varassa. Pahimpien pelkojen mukaan Nenetsia voisi vajota sosiaaliseen ja taloudelliseen ahdinkoon. Arkangelillekin tästä olisi aiheutunut valtavia käytännön vaikeuksia. Viivytystaktiikka ei purrut Arkangelin kuvernööri Kiseljov kumppaneineen ilmeisesti yritti ajaa neuvottelut umpikujaan, jotta pakkosiirto toteutuisi. Nenetsian edustajan mukaan Arkangelin valtuuskunta muutti

12 jatkuvasti neuvottelujen aikana vaatimuksiaan ja aikaisemmin sovittuja ehtoja. Tästä syystä syntyi vaikutelma, että kaikki arkangelilaisten toimet oli tähdätty neuvottelujen katkaisemiseen. Lopulta kun sopimus saatiin valmiiksi, Kiseljov ei ilmaantunut sovittuun allekirjoitustilaisuuteen. Nenetsian valtuuskunta odotteli turhaan Luoteis-Venäjän hallintoalueen edustajien kanssa Klebanovin toimistossa Pietarissa. Kuvernööri Kiseljov antoi odottaa itseään useita päiviä, ennen kuin nimet saatiin sopimuspaperiin. Allekirjoitustilaisuudessa tunnelma oli kireä. Potapenko totesi, ettei sopimuksesta ole syytä iloita, koska se vie hänen alueeltaan huomattavan osan verotuloista. Puristettuaan Kiseljovin kättä allekirjoituksen jälkeen Potapenko lähti ja jätti lehdistön yksin Kiseljovin kanssa. Finanssiministeriön sovintoehdotus Sopimus on kompromissi, joka saatiin aikaan finanssiministeriön avulla. Arkangeli vaati 2,5 miljardia ruplaa ja Nenetsia tarjosi 1,3 miljardia. Sopimuksen mukaan Nenetsia maksaa 1,65 miljardia ruplaa Arkangelille vuosina 2007 ja 2008. Lisäksi Nenetsian on luovutettava 70 % budjettisuunnitelman ylittävistä tuloista. Kiseljovin mielestä sopimus on reilu, koska öljyn voiteleman Nenetsian verotulot kasvavat huomattavasti viime vuodesta. Nenetsian alueparlamentin puhemies Igor Koshinin mukaan sopimus on kallis Nenetsialle ja tarkoittaa vähemmän rahaa alueen asuntoihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Tämän väliaikaisen sopimuksen toivotaan vähentävän naapurusten välisiä jännitteitä. Riita ei ole kuitenkaan ohi, liittovaltion viranomaiset jatkavat painostustaan alueiden täydelliseen yhdistymiseen. Erityisesti presidentin edustaja Ilja Klebanov, jolla on läheiset suhteet Arkangelin kanssa, ajaa yhdistymistä. Yhteinen kehitysohjelma Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen kuvernööri Kiseljov on lähestynyt sekä Potapenkoa että Koshinia ehdotuksella kehittää ja käynnistää uusi alueiden yhteinen kehitysohjelma. Elintaso alueillamme riippuu taloudellisten ohjelmien suunnasta ja siitä, miten nämä ohjelmat edistävät sosiaalisia asioita, sanoo Arkangelin kuvernööri kirjeessään. Kiseljov painottaa, että kehitysohjelman on käsiteltävä Pohjolan asukkaiden arjen ongelmia kuten liikenne-, terveydenhoito-, koulutus- ja asuntokysymyksiä. Kiseljov uskoo, että yhteistyön edistämiseksi tarvitaan alueiden välistä rakentavaa dialogia. Öljypääkaupungin pormestariksi Jos Kremlin ovet eivät vielä ensi vuoden presidentinvaaleissa aukenisi Arkangelin kaupungin pormestari Aleksander Donskoille, tarjoaisi alueiden yhdistäminen pormestarillekin uusia perspektiivejä. Arkangelista kun hänen toiveensa mukaan tulisi rikkaan integroidun öljyalueen pääkaupunki. Donskoin mielestä Nenetsialta Arkangelille siirrettävät rahat tulisi käyttää molempia alueita hyödyttäviin kohteisiin kuten koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä teiden rakentamiseen. 8. ÖLJY- JA KAASUTEOLLISUUSTEOLLISUUS Mannerjalustakentät valtion yhtiöille Tammikuussa presidentti Putin hyväkyi esityksen kaikkien mannerjalustakenttien antamisesta valtion johtamille yhtiöille Gazpromille ja Rosneftille. Myös Barentsin- ja Petshoranmerellä toimivat pienet yhtiöt kuten Sintezneftegaz joutunevat luovuttamaan lisenssinsä. Näin valtio valvoo täysin koko mannerjalustaa. Ennen päätöstä pidettyyn kokoukseen osallistuivat presidentin lisäksi teollisuus- ja energiaministeri Viktor Hristenko, talouskehitysministeri German Gref, luonnonvaraministeri Juri Trutnev, Rosneftin pääjohtaja Sergei Bogdantshikov ja Gazpromin Aleksei Miller, jotka kaikki kannattivat esitystä. Rosneft ja Gazprom tulevat jakamaan mannerjalustan kahteen samanarvoiseen osaan. Asiantuntijalähteiden mukaan pääsyy oli varmistaa ulkomaisten yhtiöiden pitäminen poissa strategisesti tärkeiltä offshorekentiltä. Kokouksessa sovittiin myös, että mannerjalustalisenssit annetaan jatkossa kilpailun perusteella eikä enää huutokaupalla. Näin pelkkä raha ei ratkaise, vaan valintakriteerinä on myös kentän kehittämissuunnitelman sisältö. Nyt tehty päätös on ristiriitainen ja ulkomaisten yhtiöiden lisäksi sitä on kritisoitu Venäjällä. Varmaa ei ole voiko esimerkiksi venäläinen Kremlille uskollinen LUKoil osallistua mannerjalustahankkeisiin. LUKoililla on useita kehittämishankkeita Kaspianmeren Venäjän sektorilla ja yhteisiä projekteja Kazakstanin kanssa. Mutta ehkä päätös ei koske Kaspiaa sisämerenä tai järvenä. Asiantuntijat pelkäävät myös sitä, että kenttien kehittämisessä kahden yhtiön toimesta laatu kärsii. Kilpailun puute voi vaikuttaa negatiivisesti standardeihin sekä vähentää päätöksentekoprosessien läpinäkyvyyttä. Ehdotus mannerjalustan antamisesta valtion yhtiöille ei uusi, jo parin vuoden ajan tämän suuntaisia ehdotuksia on esitetty mm. Gazpromin suulla. Vielä viime joulukuussa Putin halusi perustaa uuden valtion kontrolloiman öljy- ja kaasuyhtiön, joka olisi yksin ottanut hoitaakseen koko Venäjän valtavan laajan mannerjalustan. Tähän yhtiöön olisivat tulleet mukaan Gazprom, Rosneft ja Zarubezhneft. Sotilasteknologiaa mannerjalustalle Putinin seuraajakandidaatti, ensimmäinen varapääministeri ja entinen puolustusministeri Sergei Ivanov ennätti joulukuussa tarjomaan edistyksellistä sotilasteknologiaa venäläisille mannerjalustalla toimiville yhtiöille. Ennemmin tai myöhemmin otamme arktisen mannerjalustan öljy- ja kaasuvarat käyttöön ja meillä on kaikki tarvittava teknologia, vakuutti Ivanov. Ivanovin mukaan Venäjän puolustusteollisuuden yrityksillä voi olla merkittävä panos erityisesti jäänkestävien offshoretasanteiden kehittämisessä. Hän kuitenkin painotti sitä, että teknologiaa voidaan antaa vain Venäjän valtion valvomille yhtiöille. Valtio on käyttänyt tämän teknologian kehittämiseen merkittäviä rahamääriä ja tämä on otettava huomioon.

13 Valtion etsintäyhtiö Venäjän hallituslähteet ovat vahvistaneet, että uusi valtion omistama mannerjalustan etsintäyhtiö perustetaan. Tavoitteena on tälläkin toimenpiteellä vahvistaa valtion valtaa mannerjalustalla ja samalla myös voimistaa ponnisteluja varantojen kehittämiseksi. Uuden yrityksen ytimen muodostanevat murmanskilaiset yritykset: Arktikmorneftegazrazvedka, Sevmorneftegeofizika ja AMIGE sekä lisänä Sojuzmorgeo Gelendzhikistä. Muutamat kyseeseen tulevat etsintä- ja tutkimusyhtiöt ovat nykyisin yksityistettyjä. Jos fuusio toteutuu, Venäjän valtio saattaa ostaa ulos nykyiset omistajat. Jos Gazprom ja Rosneft saavat täyden yksinoikeuden kaikkiin mannerjalustan öljy- ja kaasuvaroihin, uuteen yhtiöön todennäköisesti liitetään myös näiden öljyjättien etsintäyksiköt. Gazprom ja Rosneft saanevat osake-enemmistön uudessa kansallisessa etsintäyhtiössä. Ulkomaalaiset eivät saa ostaa sen osakkeita. Jo pitemmän aikaa on käsitelty erilaisia suunnitelmia kansallisen etsintäyhtiön perustamiseksi, mutta tammikuussa Venäjän hallitus lopulta teki tämän päätöksen. Viimeisten 15 vuoden ajan venäläisten yhtiöiden töitä mannerjalustalla ei ole mikaan organisaatio koordinoinut, vaikka mannerjalustan kehittämisestä on tullut Venäjän kansallisen turvallisuuden kysymys maalla sijaitsevien varantojen ehtyessä. Nyt uuden kansallisen yhtiön tehtävänä on kasvattaa öljy- ja kaasuvarantoja sekä valmistella esiintymät Gazpromin ja Rosneftin hyödynnettäviksi. Seuraava toimenpide uuden yhtiön muodostamisessa on luetteloida ne yritykset, jotka ovat strategisia mannerjalustan kehittämisen kannalta. Koska Barentsin- ja Karanmeri ovat hiilivetyvarojen hyödyntämisen kannalta keskeiset alueet ja kolme etsintäyritystä on jo Murmanskissa, murmanskilaiset toivovat uuden yhtiön pääkonttorin sijoittamista Murmanskiin. Aikainen talvi keskeytti etsinnät Sevmorneftegeofizika joutui keskeyttämään geofysikaaliset tutkimukset Dolginin kentällä Petshoranmerellä jo viime lokakuun lopussa aikaisen jäidentulon takia. Sevmorneftegeofizika tekee kentän varantojen kartoitusta Gazpromin tytäryhtiö Gazflotille. Kartoitustöissä olivat tutkimusalukset Akademik Nemtshinov ja Iskatel. Sevmorneftegeofizikan edustajien mukaan Petshoranmerelle ei ole koskaan aiemmin tullut talvijäät näin aikaisin. Yhtiö on normaalisti tehnyt alueella töitä koko marraskuun. Gazflot poraa Petshoranmerellä Tulevana kesänä Gazflot aloittaa etsintäporaukset Loginskojen kentällä Petshoranmerellä. Vesisyvyys alueella on 42 metriä ja porakaivon syvyydeksi tulee 3.500 metriä. Porauslautan Gazflot vuokraa norjalais-bermudalaiselta Seadrillyhtiöltä. Gazpromin valtuuskunta kävi viime joulukuussa Narjan-Marissa esittelessä poraussuunnitelmia Nenetsian paikallishallinnolle ja keskustelemassa yhteistyöstä. Joulukuussa hankkeesta järjestettiin myös julkinen kuulemistilaisuus. Nenetsian hallinto painottaa Loginin kentän kehittämissuunnitelman ympäristövaikutuksia alueen runsaan kalakannan, linnuston ja muun eläimistön takia. Petshoranmereltä Gazflot on tehnyt etsintäporauksia hyvällä menestyksellä. Vuonna 1995 löytyi Varandei-moren öljykenttä ja myöhemmin Medyn-moren ja Dolginin kentät. Obinlahdella Gazflot on löytänyt useita suuria esiintymiä kuten Komennomyskoje-more ja Severo-Kamennomyskoje. Viime kesänä Gazflot osallistui Shtokmanin kaasukentän 7. kaivon poraukseen yhdessä Norsk Hydron kanssa. Gazflotin arvion mukaan Barentsin-, Petshoran- ja Karanmeren kaasuvarat ovat 70 biljoonaa kuutiometriä. Kotimaan porauskalusto tienaa ulkomailla Arktikmorneftegazrazvedka (AMNGR) on vuoden 1979 jälkeen löytänyt Venäjän arktiselta mannerjalustalta 15 öljy- ja kaasuesiintymää, joista yksi on kuuluisa Shtokman. Viimeisten 15 vuoden aikana suuri osa töistä on kuitenkin tehty länsimaissa. Näillä tienesteillä yhtiö yrittää pitää porauskalustonsa ja ennen kaikkea kokeneet ja arvokkaat spesialistinsa. Poralautta Murmanskaja on Singaporessa ja tekee töitä norjalaiselle tilaajalle Kaakkois-Aasiassa. AMNGR saa ulkomailta viisinkertaisen voiton verrattuna kotomaan urakoihin. Poralaiva Valentin Shashin työskentelee Brasilian mannerjalustalla. Myös uudelleenrakennettu pora-alus Neftegaz lähetetään länteen leivän perässä. Venäläiset öljy- ja kaasuyhtiöt joutuvat puolestaan tässä tilanteessa vuokraamaan poralautat länsimaista, mikä niitä kovasti suututtaa. Ehkäpä tämä on osasyynä uuden kansallisen etsintäyhtiönkin perustamiseen. Shtokkan hullut päivät jatkuu Gazprom on tammikuun lopulla lähestynyt kirjeellä loppusuoralle päässeitä Shtokmanin partneriehdokkaita, Statoilia ja Hydroa, ConocoPhillipsiä ja Chevronia sekä Totalia. Kyseessä ei kuitenkaan ole partnerineuvottelujen uudelleen käynnistäminen vaan näiden ulkomaisten yhtiöiden muunlainen osallistuminen kentän kehittämiseen sekä tuotantotekniikan ja LNG-laitoksen rakentamiseen. Gazpromin varapääjohtaja Aleksandr Medvedev vahvisti, että Gazprom aikoo aloittaa uuden neuvottelukierroksen näiden yhtiöiden kanssa helmikuun aikana. Hänen mukaansa neuvottelut eivät koske projektiin osallistumista osakkaana vaan teknologiatoimituksia. Medvedev väitti, että Shtokkan tuotanto käynnistyy vuonna 2012. Asiantuntijoiden mielestä tämä ei ole mahdollista Gazpromille.

14 Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin vuosittaisessa lehditstökonferenssissaan sanoi, että ulkomaisia yrityksiä voidaan kutsua kehittämään Shtokmanin kaasukenttää. Hän painotti kuitenkin sitä, että Gazprom tulee olemaan kentän ainoa omistaja. Gazprom etsii vaihtoehtoisia tapoja ulkomaisten yritysten osallistumiselle ja päättää yksin yhteistyökumppaninsa. Tammikuussa Gazpromin hallitus hyväksyi yhtiön tämän vuoden budjetin ja investointisuunnitelman. Shtokmanin kentän kehittämiseen on investointiohjelmassa varattu 17,1 miljardia ruplaa eli noin 500 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on ilmeisesti konkreettiset kentän kehittämissuunnitelmat valmiina tälle vuodelle. Jos tässä ohjelmassa aiotaan pitäytyä ja saada rahat käytettyä, olisi syytä kääriä hihat. VNIIGAZ palkittiin Shtokmanin teknologiasta Gazpromin oma tutkimusyhtiö VNIIGAZ on voittanut tutkimuspalkinnon Shtokmanin kentälle kehittämästään teknologiasta (ks. Shtokman-katsaus 1/2006). Palkinnon myöntää Gazprom vuosittain. VNIIGAZin teknologia hakkasi kilpailussa 16 muuta projektia. Gazprom myönsi vuonna 2001 VNIIGAZille tieteellisen teknologiakeskuksen statuksen. Instituutissa on yli 1.300 tutkijaa. Offshore-osaston johdossa on tohtori Dilizhan Mirzojev, joka oli mannerjalustatyöryhmän jäsen perustamisvaiheessa 25 vuotta sitten. Shtokmanin uusista käänteistä laaditaan kevään aikana erillinen uutiskatsaus. 9. KAIVOS- JA METALLITEOLLISUUS Norilsk Nikel tuottaa ja saastuttaa Toiminnan tulos 2006 Maailman suurimman nikkelin tuottajan Norilsk Nikelin tuotot kasvoivat viime vuonna 9,5 miljardiin dollariin (+50 %). Yhtiön nettovoitto oli kolme miljardia. Hieno tulos syntyi lähinnä nikkelin ennätyskorkeasta maailmanmarkkinahinnasta. Analyytikot odottavat saman suuntauksen jatkuvan vielä 2007 ja kuluvan vuoden nettotuottojen nousevan jopa 4,5 miljardiin dollariin. Norilsk Nikel tuottaa myös muita metalleja kuten palladiumia, kuparia ja kobolttia. Nikkelin osuus on 55 % tuotannosta. Organisaatiomuutoksia Norilsk Nikelin Kuolan tuotantoyksikön, Kolskaja GMK:n (Kuolan Malmi ja Metallurgia-yhtiö) toimitusjohtaja Gennadi Potapovin ilmoituksen mukaan yhtiö jaetaan useampaan erikoistuneeseen tytäryhtiöön. Potapovin ilmoitukseen sisältyi myös lupaus, että väkeä ei uudistuksen yhteydessä irtisanota, vaan siirretään uusiin firmoihin. Yhtiö aikoo houkutella lisää ammattitaitoista väkeä parantamalla alueellisia elin- ja työolosuhteita. Kolskaja GMK:lla on kaksi laitosta Muurmannissa; Severonikel Montshegorskissa ja Petshenganikel naapurikaupungeissa Nikel/Zapoljarni. Petshenganikelillä on kaksi kaivosta, kaksi avolouhosta sekä malminkäsittelylaitoksia. Petshenganikel tuottaa noin 7,5 miljoonaa tonnia rautamalmia vuodessa. Montshegorskissa on nikkelin jatkojalostuslaitos. Luultua enemmän varantoja Petshenganikelissä on tähän asti hyödynnetty pääasiassa avolouhoksia, mutta nyt on Potapovin mukaan selvinnyt, että maanalaisessa "Severni Glubokii" -kaivoksessa rautamalmin määrä on paljon arvioitua suurempi. Varantoja on peräti 100 miljoonaa tonnia eli louhittavaa malmia riittää vielä 40-50 vuodeksi. Yhtiö kohdistaakin nyt resurssinsa syvemmälle maan uumeniin. Norjan apua päästöjen leikkaamiseen Rikkidioksidin määrä Norjassa Venäjän rajan pinnassa on korkeampi kuin missään muualla maassa. Raja-alueen päästöt ovat 500 % suuremmat kuin muualla Norjassa yhteensä. Petshenganikelin laitos sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Norjan rajalta ja se on alueen pahin ilmansaastuttaja. Norjan ympäristöviranomaisten mukaan rikkidioksidipäästöt ovat edelleen kasvussa. Nikelin kaupungissa Venäjän puolella päästöt nousivat viime vuonna 91 kertaa asukkaiden terveyttä uhkaavalle tasolle, Norjan Svanvikin kylässä mitattiin kerran jopa hengenvaarallisia pitoisuuksia. Norjan ja Norilsk Nikelin välillä solmittiin 1991 sopimus päästöjen leikkaamisesta 90 %:lla vuoteen 2010 mennessä. Norja varasi tarkoitukseen 300 miljoonaa Norjan kruunua. 16 vuotta on kulunut, mutta mitään ei ole tapahtunut. Norjan hallitukseen kohdistuvat paineet ovat kasvamassa. Barents-sihteeristö pyysi viime syksynä Norjan ympäristöministeriä purkamaan sopimuksen viitaten siihen, että Norilsk Nikelillä on enemmän kuin tarpeeksi omia varoja ympäristönsuojelullisiin toimiin. Korvamerkityt 300 miljoonaa NOK ehdotettiin osoitettavaksi mieluummin uudelle alueelliselle ympäristösäätiölle. Ympäristöministeri Helen Bjørnøy ei kuitenkaan halua purkaa sopimusta. Hän pitää kiinni siitä, että sopimus on voimassa vuoteen 2010, mutta toteaa heti perään, että sen jälkeen se joutuu uudelleenarvioinnin kohteeksi. Uusia alumiinitehtaita tai sitten ei Enää ei olla kamuja Vielä vuosi sitten Norsk Hydro harkitsi alumiinitehtaan rakentamista Muurmannin alueelle. Suunnitelma lienee ollut kylkiäinen yhtiön Shtokman -kilpailutarjousta; "ottakaa mukaan kenttää kehittämään, niin saatte meiltä alumiinitehtaan". Gazpromin ilmoitettua syksyllä 2006 ulkomaisten partnereiden poispudottamisesta Hydrosta ilmoitettiin, että tehtaan rakentaminen ei heitä enää kiinnostanut. Suunnitelmat olivat perustuneet kaasuun, joka tulisi Shtokmanin kentältä. Myöhemmin lausuntoa pehmennettiin hieman - painotettiin sitä, että varsinaista lupausta tehtaasta ei missään vaiheessa annettu, asiaa oli vasta harkittu. Samalla ilmoitettiin, että tehdashanke on edelleen agendalla, mutta kaasutoimitusten

15 varmuus olisi tehtaan toiminnolle elintärkeää. Sillä ei kuulemma ollut merkitystä, kuka on kaasun toimittaja. Vaikka alumiinitehtaan rakentaminen ainakin teoriassa on vielä Hydron harkinnassa, uskotaan, että pehmennettynäkin viesti oli Norsk Hydron vastaus Moskovan päätökseen kehittää Shtokmanin kaasukenttä yksin ilman ulkomaisia partnereita. Kantalahden alumiinitehdas SUALin tytäryhtiö, Kantalahden alumiinitehdas, tuotti viime vuonna 54.080 tonnia alumiinia. Se ylittää laitoksen aiemman vuosituotannon 60 %:lla. Kasvun syy löytyy tehtaan uudesta teknologiasta. Kantalahden alumiinitehdas on maailman pohjoisin vastaava laitos, mutta ei kauan. SUAL suunnittelee Kantalahteen toisen alumiinitehtaan rakentamista. Lannoitebisneksessä riittää riitoja Yrittänyttä ei laiteta Federaation omaisuusvirastossa on oltu sitä mieltä, että Jukosin Mihail Hodorkovski ja Menatepin ex-toimitusjohtaja Platon Lebedev ostivat aikanaan laittomasti valtion 20 %:n osuuden Venäjän suurimmasta lannoiteyrityksestä Apatiitista. Niinpä omaisuusvirasto halusi avata uudelleen jutun, jota oli veropetosym. juttujen ohella puitu oikeudessa vuosikaudet. Asian käsittely oli lopetettu 2005, koska juttu täytti kunnioitettavat 10 vuotta ja oli vanhentunut. Apatitin osakkeet jäivät sen omistavalle Fosagro-yhtiölle, joka taas oli ostanut ne Menatepilta. Omaisuusvirastossa päätettiin kuitenkin kerran vielä yrittää ja niinpä juttu vietiin Moskovan välitystuomioistuimeen. Päätös oli kuitenkin kielteinen; tapausta ei avata uudelleen ja Federaation omaisuusvirasto jää vaille 20 %:n osuuttaan Apatitista. Lannoittajat leivättömään pöytään Norjalainen lannoite- ja kemikaalijätti Yara on puolestaan haastanut venäläisen kumppaninsa Akronin oikeuteen. Yara ja Akron perustivat 1997 Nordic Rus Holdingin, josta Akronin osuus on 51 % ja Yaran 49 %. Yhteistyö johti kuitenkin nopeasti suuriin ongelmiin. Yarassa uskotaan, että Akron on käyttänyt yhteisyritystä yksinvaltaisesti käsikassaranaan vahvistaakseen omaa kontrolliaan kilpailevassa lannoiteyhtiössä Apatitissa. Yara vaatii, että Nordic Rus Holding lakkautetaan ja että 49 %:a sen arvosta maksetaan Yaralle. Lisäksi yhtiö haluaa, että sille palautetaan sen 8,2 % osuus Apatitista. Akron ei ole syytöksistä ollut moksiskaan, vaan sanoo vaatimusten olevan kohtuuttomia ja ehdottaa, että Yara myy osuutensa Apatitista. Asiaa puidaan Tukholman välimiesoikeudessa. Kilpa luonnon antimista Kuolan niemimaa kätkee sisäänsä valtavia luonnonrikkauksia nyt on löydetty kaksi merkittävää apatiitti- ja nefeliiniesiintymää. Alustavien arvioiden mukaan varantoja saattaa riittää jopa sadoiksi vuosiksi. Tarjouskilpailuun esiintymien hyödyntämisestä osallistui johtavan lannoitejätti Apatitin ohella Akron-osakeyhtiön perustama Luoteinen Fosfori yhtiö, joka veti pitemmän korren. Kehittämistöiden aloittamiseen uusi yhtiö tarvitsee puolisen miljoonaa dollaria. Muurmannin kuvernööri on jo tarjonnut yhtiölle auttavaa kättä, toisihan hanke uusia työpaikkoja, kasvattaisi alueen verotuloja ja auttaisi infran kehittämisessä. Markkinoille lasketaan miljoona osaketta ja ostajat on jo tiedossa. Yksi ostajista on Apatit-osakeyhtiö, josta näin saattaa tulla toinen pääomistaja Akronin rinnalle. Esiintymien hyödyntäminen voidaan aloittaa kahden vuoden sisällä. Kultaa ja timantteja Kultaa tundralta Maailman suurimmalla kultakaivosyhtiöllä, kanadalaisella Barrick Goldilla on Venäjällä neljä esiintymää. Yhtiö on ilmoittanut aikovansa tuottaa nikkeliä ja platinaa Fedorovan tundran kentältä Muurmannin alueelta. Barrick Gold sijoittaa projektiin 639 miljoonaa USD (poraus, uusien teiden rakentaminen, infrastruktuuri ja tehdas). Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää tänä vuonna. Alkuvaiheessa Barrick Gold on suunnitellut turvautuvansa jatkojalostuksessa Norilsk Nikelin laitoksiin. Neuvottelut ovat jo käynnissä. Oman platinarikastamon Barrick Gold rakentaa Lovozeron alueelle ja uusia työpaikkoja on luvassa noin 700. Lovozero on Kuolan saamelaisaluetta ja siellä on Muurmannin alueen korkein työttömyysaste. Revdan kylässä on harvinaisten metallien rikastamo, joka on konkurssitilassa. Rikastamon vuosituotanto arvioidaan 150.000 tonniksi platinakonsentraattia, joka menisi pääasiassa Severonikelin tehtaaseen Montshegorskissa. Rikastamon on tarkoitus olla toimintavalmis 2010. Fedorovan esiintymän hyödyntämisen arvioidaan olevan kannattavaa 13 vuoden ajan. Severalmaz Severalmaz on timanttijätti Alrosan tytäryhtiö ja Arkangelin alueen suurin veronmaksaja. Sen verotuotot aluebudjettiin ovat noin 30 miljoonaa dollaria vuodessa. Yhtiö on päättänyt uudistaa Lomonosovin kentän kehittämisstrategian. Muutosten arvioidaan tuovan 113 miljoonan USdollarin kustannussäästöt. Kentälle on päätetty rakentaa mm. uusi malminkäsittelylaitos, jonka kapasiteetti on 5-6 miljardia tonnia vuodessa. Timanttialueilla iloitaan Timantit ovat tuottamassa extra-hyvää niiden tuotantoalueille. Duuma on hyväksynyt lain, jonka mukaan Arkangelin, Sahalinin ja Permin kaltaiset timanttialueet saavat jatkossa pitää pääosan timanttien verotuotoista itse. Arkangelille se tietää ensi vuonna 18 miljoonan, Sahalinille 2,6 miljardin ja Permin alueelle 0,4 miljoonan ruplan lisätuloja. Mikäpä sen mukavampaa. Tarkkana kuin porkkana Federaation turvallisuuspalvelu FSB ei vähättele timanttien haluttavuutta; sen mukaan Venäjän esiintymät ovat ulkomaiden tiedustelupalveluiden ja teollisuusvakoilun kiinnostuksen kohteita. FSB aikookin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota esiintymien suojeluun.

16 Kalastajasaarennon timantit Petsamon Kalastajasaarento eli venäläisittäin Rybatshin niemimaa kuului aina Tarton rauhasta Moskovan rauhaan asti länsiosastaan Suomelle. Tällä hetkellä siellä ei ole asutusta eikä teollisuutta. Niemimaa on usein ollut luonnonvarojen - myös öljyn ja kaasun - etsijöiden tähtäimessä. Nyt samaiselta alueelta on saattanut löytyä timanttiesiintymä. Kuolan tiedekeskuksen geologian instituutti yhdessä Venäjän tiedeakatemian kanssa on tehnyt niemimaalle tutkimusmatkan. Alueelta otetut poranäytteet on lähetetty tarkempiin tutkimuksiin Etelä-Afrikkaan ja Englantiin. Tiedemiehet uskovat optimistisesti, että alueelta löytyy lisää timanttiesiintymiä lähitulevaisuudessa ja että Muurmannin alueesta saattaa tulla Venäjän johtava timanttialue. 10. TELAKAT JA VARUSTAMOT Laivaston telakat siviilimarkkinoille Rosljakovon ja Poljarnin telakat Venäjän puolustusministeriö leikkaa voimakkaasti tilauksiaan ja se vaikuttaa väistämättä sotateollisuuteen keskittyneisiin telakoihin. Hyvitykseksi niille on myönnetty lupa ottaa vastaan tilauksia kaupalliselta puolelta. Hankaluuksia leikkaukset tuovat mm. Muurmannin alueen Rosljakovon ja Poljarnin telakoille. Kilpailu siviilipuolella on kovaa ja niillä on vastassaan Severodvinskin telakat, joilla on ennestään kokemusta siltä saralta. Rosljakovon ja Poljarnin etuna toimii kuitenkin niiden sijainti lähellä paikallisia sotilastukikohtia - jonkin verran työtä sieltä varmaan jatkossakin tulee. Lisäksi Rosljakovossa on koko Venäjän suurin kuivatelakka. Uskotaan, että telakat tulevat uusien tilausten toivossa suuntaamaan katseensa erityisesti alueen öljy- ja kaasuteollisuuden puoleen. Zvezdotshkassakin hommat hupenee Telakan ilmoituksen mukaan vuoden 2008 tilauskirja on kevyehkö ja niinpä sekin yrittää vahvistaa asemaansa yksityisillä markkinoilla. Vielä 1990 Venäjällä oli 200 sukellusvenettä, joiden huollossa ja korjaamisessa Zvezdotshkassa riitti paljon työtä. Nyt Venäjä aikoo säilyttää vain 15-20 sukellusvenettä, joiden korjaaminen ei riitä tehdasta elättämään. Telakka on suunniteltu nimenomaan laivaston sukellusveneiden ja alusten korjaamiseen, eikä sillä ole kauppalaivojen rakentamiseen tarvittavaa uusinta teknologiaa. Potkua kerrassaan Tyystin kuollutta ei toiminta Zvezdotshkassa vielä ole. Siellä on juuri saatu valmiiksi Venäjän laivanrakennushistorian suurimmat potkurit. Yhden potkurin läpimitta on 8,2 metriä ja paino 50 tonnia. Potkurit (2 kpl) tulevat arktiseen tankkeriin, jota eteläkorealainen Hyundai Heavy Industries rakentaa Primorskin merivarustamolle. Toimituksen arvo oli 2 miljoonaa USD. Sevmashilla riittää töitä Prirazlomnoja Ensimmäinen venäläinen jäävahvistettu tuotantotasanne, Prirazlomnaja, alkaa olla viittä vaille valmis. Sevmashin mukaan tasanne valmistuu tänä vuonna. Elokuussa 2006 tasanteen tukirakenne, neljästä lohkosta koottu teräskasuuni upotettiin mereen Sevmashin telakan edustalla ylempien osien asentamiseksi paikoilleen. Yläosa on kierrätystavaraa, vanhan Hutton-lautan ylärakenne korjailtuna, kunnostettuna ja täydennettynä. Yläosan ja kasuunin väliin asennettiin välikansi. Välikannella ovat mm. diesel- ja porausnestesäiliöt. Joulukuun lopussa tasanne nostettiin ylös pohjasta ja kiinnitettiin Sevmashin laituriin viimeistelytöiden ajaksi. Prirazlomnoja tulee toimimaan samannimisellä öljykentällä Petshoranmerellä. Prirazlomnojen kentän öljyvarannot on arvioitu 83,2 miljoonaksi tonniksi ja vuosituotanto 6,5 miljoonaksi tonniksi. Pääosa öljystä kuljetetaan Belokamenkan uivaan terminaaliin Kuolavuonolle. Prirazlomnojen kenttää operoi Gazpromin tytäryhtiö Sevmorneftegaz. Tilaus SeaDragonilta Sevmash on saanut ison tilauksen Englannista. Koillis- Englannissa, Haverton Hillin telakalla Teessidessä ryhdytään rakentamaan kolmea porauslauttaa. Ne rakennuttaa vuonna 2006 perustettu ja Caymansaarille rekisteröity SeaDragon Offshore. Puoliuppolautat ovat maailman suurimpia ja ne on suunniteltu öljyn- ja kaasunporaukseen vaikeissa syvänmeren olosuhteissa Barentsinmeren ja Meksikonlahden kaltaisissa paikoissa. Kolmen porauslautan yhteisarvo on noin 1,8 miljardia USD. Porauslautat on suunnitellut norjalainen Moss Maritime. Niiden runko-osat valmistetaan Sevmashilla, josta ne toimitetaan Englantiin. Siellä ne yhdistetään tasanteen ylärakenteeseen. Sevmashin on määrä toimittaa ensimmäisen lautan runko ensi vuoden jälkipuoliskolla. Rahtia Sevmashiin Sevmashiin on toimitettu 400 tonnia rakennustarvikkeita ja osia norjalaisilta toimittajilta. Vuoden alkupuolella oli vielä 1000 tonnia lisärahtia tulossa. Sevmashin norjalaisia asiak-

17 kaita ovat mm. Moss Maritime ja Odfjell. Kuljetukset hoitaa arkangelilainen Pohjoinen varustamo. Uusiutuvaa energiaa Sevmashin telakalta toimitettiin Muurmanniin, Kislogubskajan vuorovesivoimalaan tammikuussa uusi generaattori. Generaattorin rakentaminen oli aloitettu toukokuussa 2006. Kislogubskajan voimala aloitti toimintansa aikanaan kokeellisena vuorovesivoimalana 1968, mutta se jouduttiin sulkemaan vuonna 1994. Joulukuussa 2004 Sevmash toimitti voimalaan uusia varaosia ja se saatiin taas käynnistettyä kymmenen vuoden tauon jälkeen. Rosneftistä tulee todennäköisesti Gazpromin ohella päätoimija pohjoisilla offshore-kentillä. Venäjän viranomaiset aikovat antaa yhtiölle huomattavan vapauden alueen öljy- ja kaasuvarojen kehittämisessä. Rosneftin mukaan midstream operaatiot eivät ole sen ydinbisnestä, joten ne ulkoistetaan uuteen yhteisyritykseen. Sovkomflotin strategiana taas on pitkäaikaisten suhteiden kehittäminen venäläisten ja ulkomaisten öljy-yhtiöiden kanssa erityisesti Venäjän kasvavalla offshore-sektorilla. Uusia tankkereita Sovkomflotille Sovkomflot-varustamo on ottanut 434 miljoonan USD:n lainan saksalaisesta pankista kolmen arktisen tankkerin rakentamiseksi. Alukset ryhtyvät kuljettamaan Prirazlomnojen öljyä ja ne otetaan käyttöön maaliskuussa 2009. Valtion omistama Sovkomflot on Venäjän suurin varustamo ja sillä on 48 aluksen laivasto. Yhtiön nettovoitto vuonna 2005 oli 143 miljoonaa USD. Voimala sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Murmanskista Barentsinmeren rannikolla ja sen teho on 400 kw. Sen turbiini toimii kaksisuuntaisesti, sekä nousu- että laskuveden aikana. Murmanskin varustamo kasvattaa laivastoaan Arctic Princess Murmanskin varustamo on tilannut 10 uutta alusta rahtikapasiteetin lisäämiseksi. Kaikki uudet laivat tulevat purjehtimaan Venäjän lipun alla. Ensimmäinen alus luovutetaan kiinalaiselta Chan Shintelakalta kesäkuussa 2007. Se on 24.000 tonninen jääluokan alus, joka tulee operoimaan arktisilla merillä ja Vienanmerellä. Pienemmät alukset tulevat liikennöimään Baltianmerellä vieden hiiltä Englantiin. Murmanskin varustamo on viime vuosina ostanut ja modernisoinut yhteensä 12 rahtilaivaa. Viimeisin on Natali supertankkeri, joka on modernisoitu Kiinassa täyttämään tämän päivän kansainväliset ympäristöstandardit. Työ kesti puoli vuotta. Murmanskin varustamolla on 47 alusta, kuollut paino yhteensä 874.000 tonnia. Kaksitoista aluksista kuuluu tytäryhtiöille ja on rekisteröity ulkomaille. MSCO operoi myös valtion jäänmurtajalaivastoa. Yhtiön pääosakkeenomistajia ovat Arctic Technology (60,09 %) ja valtio (25,5 %). Joidenkin lähteiden mukaan määräävä osuus on LUKoilia lähellä olevilla tahoilla. Arktikaan uusi dynaaminen varustamo Rosneft ja Sovkomflot molemmat valtion omistamia yhtiöitä ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta Rosneftin mannerjalustahankkeita sekä satama- ja kuljetustoimintoja varten. Yritys muodostetaan Rosneftin tytäryhtiön Rosnefteflotin (ent. FEMCO) pohjalta. Sopimus kehittää entisestään Rosneftin ja Sovkomflotin dynaamista yhteistyötä. Rosneftin mukaan yhteistyössä voidaan entistä paremmin kohdata Rosneftin kasvavat logistiset tarpeet, saavuttaa huomattavia synergiaetuja ja kehittää Rosnefteflotin liiketoimintoja. LNG-taikinan juuri Ensimmäinen kaasutankkeri, joka saapui Melkøyan saaren LNG-tuotantolaitokselle Hammerfestiin, oli Arctic Princess. Se ei kuitenkaan lastannut siellä LNG:tä vaan toi lastin Egyptistä LNG-laitoksen tuotantoprosessin käynnistämistä varten. Melkøyan saaren tuotantolaitokset tulevat nesteyttämään Snøhvitin kentän kaasua ja ensimmäinen kuljetuksia varten tilattu alus on Japanissa rakennettu Arctic Princess. Aluksen kantavuus on 140.000 m 3 nesteytettyä kaasua ja pituus 290 metriä. Tuotantolaitos valmistunee loppuvuodesta ja sen jälkeen Arctic Princess yhdessä muiden LNG-alusten kanssa kuljettavat Espanjaan ja Yhdysvaltoihin noin 70 lastia vuodessa. 11. KALATALOUS Kiintiöt 2007 Norjalais-venäläinen kalastuskomissio on jakanut tämän vuoden kalastuskiintiöt Barentsinmerelle. Kokonaiskiintiötä pienennettiin 47.000 tonnilla 424.000 tonniin. Kiintiöt noudattavat komission strategiaa eli muutosta edelliseen vuoteen tulee korkeintaan 10 %. Laillisen kalastuksen päälle on laskettava salakalastuksen osuus, joka ICESin 1 mukaan on 166.000 tonnia vuodessa. Venäläisen matematiikan mukaan salakalastusta on korkeintaan 26 29.000 tonnia. WWF tahtoo neuvottelupöytään Luonnonsuojelujärjestö WWF pitää tehtyä sopimusta skandaalina ja sanoo sen heikentävän Barentsinmeren resurssien vakaata hoitoa. WWF syyttää Norjan viranomaisia antautu- 1 International Council for the Exploration of the Sea

18 misesta Venäjän vaatimuksiin painostuksen alla ja sanoo Venäjän arvioiden salakalastuksen määrästä ottaneen neuvotteluissa selkävoiton. WWF tahtoo mukaan neuvottelupöytään. Norjan lohi käsikassarana? Venäjä käytti etukäteen monia keinoja lisätäkseen delegaationsa vaikutusvaltaa komission kokouksessa. Nimettömänä esiintynyt venäläinen delegaatti sanoi Kommersantissa, että Venäjän Norjalle v. 2006 asettamat lohen tuontikiellot olivat Venäjän keino vahvistaa oman delegaationsa neuvotteluasemia. Samaan ennakoivaan toimenpidesarjaan lienee kuulunut myös ennen kokousta esitetty vaatimus saada venäläiset tarkastajat norjalaisille kalastusaluksille, jotka liikkuvat Venäjän talousvyöhykkeellä. Tämän vaatimuksen Venäjä veti pois komission kokouksessa. Riitasointuja "Things take time in Russia", tokaisi Norjan Venäjän suurlähettiläs kun norjalaisen lohen vienti töksähti taas neuvottelupöytään Tromssan konferenssissa tammikuussa. Ei auttanut, vaikka Norja oli joustanut vuoden 2007 kiintiöneuvotteluissa, vastalahjaa ei annettu. Ainoastaan yhdeksän lohenviejää sai luvan vientitoimituksiin, eikä kenelläkään ole tietoa siitä, onko enempää lupia tulossa. Norjassa toivotaan Venäjän WTOjäsenyyden auttavan kalakaupan ongelmien selvittelyssä. Vientitakkuilu alkoi jo v. 2005 eikä sille näy loppua, päinvastoin. Viime vuoden lopulla Venäjä uhkasi laittaa kaiken norjalaisen kalan tuontikieltoon. Huhujen mukaan seuraava kohde olisi silli. Viralliset syyt boikottiin ovat samat kuin ennenkin: kalan laatu ja korkeat raskasmetallipitoisuudet. Kuningasrapukiista Norjan ja Venäjän välisessä kiistassa kuningasravun saalistusmääristä on tapahtunut käänne. Viimeksi pidetyssä norjalais-venäläisen kalastuskomission kokouksessa maat päättivät lopettaa yhteistyön kuningasrapua koskevissa asioissa. Ilmeisesti suuret näkemyserot johtivat umpikujaan. Tähän asti maat olivat yrittäneet löytää asiassa yksimielisyyttä. Ajatukset olivat näillä naapuruksilla vaan niin kovin kaukana toisistaan: venäläisten mielestä kantaa on suojeltava, norjalaisten mielestä populaatio on jo liian suuri - ja etenkin levinnyt liian kauas Norjan länsirannikolle. Norja oli jo aiemmin antanut luvan rajoituksettomaan kuningasravun kalastukseen. Siihen jopa rohkaistiin - myös turisteja. Nyt loppukin suopeus kuningasrapua kohtaan on kadonnut ja siitä pyritään pääsemään kokonaan eroon. Se tuskin täysin onnistuu, mutta kanta voitaneen kuitenkin romahduttaa niin alas, että sen vaikutuksia koko ekosysteemiin ei tarvitse pelätä. Norjan kalastusministeriö ottaa asian esille valtiopäivillä keväällä. Saaliit Tammi-lokakuun välisenä aikana Venäjä nosti 2,8 miljoonaa tonnia kansainvälisiltä vesiltä kalaa ja muita mereneläviä. Nousua edellisvuoteen on 2,5 %. Omilta vesiltä kalaa nostettiin 2,07 miljoonaa tonnia; nousua 2 %. Pietarinkala Barentsin- ja Vienanmeren saaliiden kasvu oli viime vuonna 1,56 %. Nousu johtui pääasiassa lisääntyneestä turskan, pietarinkalan ja taskuravun kalastuksesta. Villakuore palaa takaisin Villakuore on suurissa parvissa elävä arktinen kalalaji. Sitä on käytetty ihmisravinnoksi pääasiassa säilöttynä tai kalapuikkoina. Sen keltainen ja pienirakeinen mäti on arvostettua. Hylkeet, valaat ja monet vesilinnut syövät runsaasti villakuoretta, joten sen ekologinen merkitys on suuri. Villakuoreen kalastus Barentsinmerellä on viime vuosina ollut kiellettyä kantojen pienennyttyä. Nyt kanta on kasvanut 1980-luvun tasolle ja se mahdollistaa pyynnin ehkä jo vuodesta 2008 alkaen. Salakalastusta eli huijareita ja veijareita Sisko vai sen veli? Yksi kalastuskiintiöiden sivuvaikutuksia on ollut, että jonkun tietyn kalalajin kiintiön täytyttyä on saalistusta jatkettu siitä huolimatta. Kiintiöitä on kierretty vaihtamalla tuoteselostetta eli lajikkeen nimeä pakkausten päällä. Nyt sitten tuodaankin muka jotain halpaa ja vähemmän arvokasta kalaa. Samalla tulee huijattua verottajaakin. Tapauksia oli loppuvuonna 2006 useita. Yhdessäkin tapauksessa lastiksi ilmoitettiin 50 tonnia pakastettua, ei niin arvokasta lyyraturskaa. Tullissa satuttiin olemaan reippaalla päällä ja tarkastettiin laatikoiden sisältö. Pakastelaatikoissa olikin liskokalaa, Pohjois-Atlantin turskaa, kampelaa ja pietarinkalaa. Lastin todellinen arvo lyyraturskaan verrattuna oli kuusinkertainen, yli 3 miljoonaa ruplaa (n. 87.000 euroa). Troolarin omistaja on saanut syytteen laittomasta kalastuksesta ja salakuljetuksesta. Ja ihme on jos syytettä ei nosteta myös veropetoksesta. Venäläisten tarkastajien come back Partioalus Sura teki loppuvuodesta 2006 ensimmäisen mittavan tarkastusmatkansa kansainvälisillä vesillä. Venäläisiä tarkastusaluksia ei olekaan näkynyt Huippuvuorten vesialueilla neljään vuoteen. Sura tutki alusten touhuja Venäjän talousvyöhykkeellä ja yhdistetyllä Venäjän-Norjan vyöhykkeellä Barentsinmerellä. Kuukauden aikana tutkittiin 16 alusta. Laitonta taskuravunpyyntiä ja muita rikkomuksia oli paljon. KV Tromsø, kippareiden kauhu Tarkastusalus Sura tuskin saa yhtä pelottavaa mainetta kuin norjalainen partioalus Tromsø, jonka läsnäolo aiheuttaa troolareiden kapteeneille kylmiä väreitä syntymämaasta riippumatta. Tromsø on juuri se mediakuuluisuutta saavuttanut Norjan rannikkovartioston alus, joka jahtasi troolari Elektronia ympäri Barentsinmerta syksyllä 2005 kipparin lähdettyä karkuun kaksi Tromsøn tarkastajaa kyydissään. Troms Offshoren ja Norjan rannikkovartioston välinen vuokrasopimus on päättymässä ja Tromsø vetäytyy palveluksesta muihin tehtäviin. Syvä kollektiivinen helpotuksen huokaus kuultaneen Barentsinmereltä piakkoin Tromsøn lopettaessa partioinnin.

19 Saalistus Barentsinmerellä Monet lukijat varmaan muistavat venäläisen troolari Elektronin pakomatkan Barentsinmerellä syksyllä 2005. Asia ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen nopeasti, sillä aluksen kapteeni Valeri Jarantsev otti kaksi Norjan rannikkovartioston tarkastajaa mukaan pakomatkalle. Elektron oli ollut tarkkailun kohteena jo pitkään ja Norjalla oli näyttöä siitä, että aluksen miehistö on syyllistynyt salakalastukseen. Tarkastajat nousivat alukselle Huippuvuorten kiistanalaisilla aluevesillä ja löysivät sieltä mm. laittomia kalastusvälineitä. He vaativat kapteenia ohjaamaan aluksen Tromssaan tarkempiin tutkimuksiin. Kapteeni oli kovasti eri mieltä Tromssan matkasta ja ylipäätään tarkastajien oikeudesta valvoa alueella, joten hän johdatti aluksensa pakomatkalle tarkastajineen päivineen. Alkoi hurja takaa-ajo ympäri myrskyävää Barentsinmerta, kun Tromsø ryhtyi jahtaamaan ruosteensyömää, pakenevaa Elektronia. Jännitysnäytelmää lisäsivät Elektronin tueksi ilmaantuneet muut venäläisalukset, ml. suuri sukellusvene Pohjoisesta laivastosta (joka tosin virallisen tiedon mukaan tuli paikalle ennalta suunniteltuun sotaharjoitukseen). Norjassa ja Venäjällä kiristeltiin hampaita ja diplomatia oli tiukilla. Jännitystä kesti viisi päivää Elektronin sukkuloidessa merellä, kunnes viimein, päästyään muutaman mailin päähän Venäjän aluevesistä, kapteeni Jarantsev vihdoin luovutti tarkastajat Norjan rannikkovartiostolle. Oikeudenkäynnin alkamiseen meni vuoden päivät, sillä syystä tai toisesta todistajia on ollut vaikea tavoittaa. Nyt kuitenkin Jarantsev on Murmanskin oikeudessa syytettynä luvattomasta kalastuksesta ja kahdesta laittomasta vangitsemisesta. Oikeudenkäynti alkoi lokakuussa. Marraskuussa 2006 Venäjän viranomaiset totesivat, että Elektronin omistajia vastaan ei tulla nostamaan syytteitä. Norjassa kuitenkin ollaan sitä mieltä, että joku on pistettävä vastuuseen välikohtauksesta. Kalastuslain mukaan Norjalla on oikeus nostaa syyte Elektronin omistajia vastaan ja se tulee oikeuttaan ilmeisesti käyttämään, mikäli kapteeni Jarantsev pääsee livahtamaan ilman tuomiota. Jarantsev taas aikoo omien sanojensa mukaan haastaa Norjan kansainväliseen tuomioistuimeen. Hän syyttää Norjan hallitusta laittomasta kalastuksen keskeyttämisestä ja sen aiheuttamista taloudellisista seuraamuksista. Alus ilmeisesti sai joitakin vaurioita siinä vaiheessa kun sen ylle heitettiin metalliverkko. Jarantsev sanoo myös, että heidän alustaan uhattiin asein, minkä Norja kiistää. Vaikka virallinen Venäjä on suhtautunut kaappausdraamaan norjalaista osapuolta ymmärtäen, venäjän kansa ja etenkin murmanskilaiset olivat tyrmistyneitä käydystä ajojahdista. Ennen niin tuntemattomasta Jarantsevista tuli Murmanskissa kansallissankari yhdessä yössä. Suuresta kansansuosiosta innostuneena Jarantsev on asettunut paikallisen kalateollisuuden edustajana kommunistipuolueen ehdokkaaksi Murmanskin alueparlamentin maaliskuisiin vaaleihin. Mitä tehdä? Salakalastus on Barentsinmerellä vakava ongelma. Norjan kalastusministerin Helga Pedersonin mukaan joka viides saaliskala on luvatta nostettu. Norjan viranomaisten mukaan satakunta venäläistä troolaria on jäänyt kiinni kalastuksesta Barentsinmerellä ilman asianmukaisia lupia. Aluksia tulee saalistusretkille jo muualtakin kuin Venäjältä. Norjan kärsivällisyys alkaa olla lopussa. Yhteistyö Norjan ja Venäjän välillä salakalastuksen ehkäisemiseksi on kuitenkin pikku hiljaa saamassa yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja. Tiedonvaihto on lisääntynyt ja yhteisen kontrollin tarve tunnustettu. Siitä on hyvä jatkaa. Putin on hyväksynyt muutosehdotukset, joilla salakalastusta ja muita kalastusrikkomuksia Venäjän aluevesillä yritetään kitkeä. Muutos on suunnattu nimenomaan kaupallisia yrityksiä ja yhteisöjä vastaan; niiden sakot nousevat 10-kertaisiksi. Myös muita kalatalouden valvontarikkomuksia tullaan sakottamaan aiempaa ankarammin. Pohjois-Atlantin kalastuskomissio NEAFC on antanut uudet määräykset, joiden ansiosta "harmaata" kalaa on tulevaisuudessa vaikeampi tuoda Euroopan satamiin. Uusien määräysten mukaan troolareiden on raportoitava saaliinsa ennen satamaan tuloaan ja annettuja tietoja verrataan alusten kotimaasta saatuihin tietoihin. Kaikki mustalla listalla olevat alukset saavat porttikiellon Euroopan satamiin. Sopimus kattaa kaikki EU-maat, Venäjän, Norjan, Islannin, Grönlannin ja Fär-saaret. Uudet määräykset astuvat voimaan jo maaliskuussa. Kalasataman kriisi ja jalostuksen aallonpohja Neuvostovallan aikana Muurmanni oli elinvoimainen kalatalousalue. Nyt Murmanskissa syötävä kala on jo 92 %:sti tuontikalaa. Kalasatama hiipuu hiipumistaan, liikevaihto putoaa ja toiminnot supistuvat. Satama painii palkanmaksu- ja lakko-ongelmien kanssa ja viranomaiset ovat jäädyttäneet välillä sataman pankkitilejä palkkasaatavien turvaamiseksi. Troolariyhtiöt ovat kyllästyneet sataman byrokratiaan ja korkeisiin tariffeihin ja kalaa viedään enenevässä määrin muihin satamiin. Kun saaliit viedään muualle, muukin kalateollisuus kärsii. Kriisi alkoi toden teolla viime keväänä kun satamayhtiö yksityistettiin. Satamatyöntekijät uskovat nykyjohdon tarkoituksellisesti ajavan yhtiötä konkurssiin, jotta sen uudet omistajat saisivat yhtiön mahdollisimman edullisesti. Satamatoimintoja tulee hankaloittamaan myös se, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on päättänyt siirtää rajavartioaluksensa Murmanskiin. FSB ottaa tänä keväänä omaan käyttöönsä sataman kaikki neljä syvänmerenalusten ankkuripaikkaa. Tähän asti ne ovat olleet Murmanskin troolarilaivaston käytössä. Kalatehtailijan toive Shakir Guseinovin kalanjalostustehdas on hiljainen paikka tänään. Omistaja kaipaa vanhoja hyviä neuvostoaikoja, jolloin kalaa fileoitiin ja pakastettiin yötä päivää. Nykyisin toiminta käynnistetään kerran viikossa. Vetäähän se väkisinkin hiljaiseksi. Guseinovin mukaan pääosa turskasta jatkaa matkaansa Länsi-Eurooppaan, missä siitä maksetaan enemmän. Kaiken kukkuraksi kala kelpaa sinne sellaisenaan eli tuoreena ja kokonaisena. Pakastetut fileet eivät ole Euroopassa enää kuluttajien suosiossa.

20 Vielä 1980-luvulla Guseinovin tehtaalla työskenteli 85.000 henkeä nykyisen 25.000 sijaan. Kalaa tuli käsittelyyn 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, nyt enää 130-180 tuhatta tonnia. Troolarit eivät tuo saalistaan Murmanskiin, koska lastin purkuun saattaa mennä byrokratiaviidakossa 12 tuntia. Terveystarkastajat, satamaviranomaiset, tulli - kaikki käyvät läpi saman lastin. Niinpä kalaa viedään sinne, missä se otetaan nopeasti ja tehokkaasti vastaan. Aika on rahaa. Enemmän troolareita merelle Aluksille asetettiin aikanaan erilaisia määräyksiä, joilla hillittiin ylikalastusta siten, että osa kalastuslaivastoa seisoi aina laiturissa. Nyt kalan puutteessa Murmansk on lobannut voimakkaasti säädösten höllentämisen puolesta; enemmän laivoja merelle = enemmän kalaa satamaan. Ilmeisesti Venäjän hallitus aikoo lieventää määräyksiä ja jos näin käy, merellä liikkuu noin 120 alusta enemmän. Hyvä ehkä kalateollisuudelle - huonompi juttu kalakannalle. Joukkopako Norjalaiselta kalanviljelylaitokselta on päässyt karkuun yli miljoona kalaa. Norjalaiset kalafarmarit ovat luvanneet parannuksia jo vuosien ajan. Ilmeisesti asian eteen ei kuitenkaan ole tehty riittävästi. Tämän suuruusluokan joukkopaon seuraukset saattavat olla dramaattiset. Paenneet kalat valtaavat jokia ja sekoittuvat luonnonvaraiseen kalakantaan. Seurauksena on vakavia tauteja ja kalakuolemia. Vahinkojen mittavuus selvinnee myöhemmin. Kalanviljelijät vetoavat hankaliin työskentely-ympäristö-olosuhteisiin ja pahoittelevat tapahtunutta. Laiha lohtu. Kalateollisuus valmistautuu ilmastonmuutokseen Yksi ilmastonmuutoksen seuraamuksia on, että se vapauttaa jäistä suunnattomia vesialueita. Näistä vesistä tulee Arktikan uusia kalastusalueita. Kesäjäiden arvioidaan katoavan Arktikasta ehkä jo vuoden 2040 paikkeilla. 230 %. Kotimaan sisäisiä rahteja lähti Murmanskista 482.000 tonnia. Murmanskin kauppasatama on alueen suurin, toisella sijalla oli Kantalahden satama. Kuolavuonon erityistalousalue jäähylle Muurmannin aluehallinto on ottanut aikalisän Kuolavuonon satamien erityistalousalueen kehittämisessä. Syynä on liittovaltion hallituksen haluttomuus tehdä tarvittavat lakimuutokset. Muurmannin alueen talouskehitysosasto, kauppasatama, kalasatama sekä yritykset Sintez ja Transervis tekivät asiasta yksityiskohtaisen kannattavuusselvityksen. Aluehallinnossa ollaan nyt huolissaan siitä, että Kuolavuonon satamille haettu erityistalousalueen status voi johtaa entistä kovempaan kilpailuun alueen sisällä. Muurmannissa halutaan kuitenkin parantaa kaikkien alueen satamien kilpailukykyä yhdessä. Murmanskin sataman kehittäminen Murmanskin satamien kehittämisessä noudatetaan kansallista strategiaa. Useat Venäjän Federaation ministeriöt ovat hyväksyneet satamafasiliteettien modernisoinnin ja laajentamisen. Ministeriöt ja rahoitusorganisaatiot ovat hyväksyneet myös rahoituksen. Investoinnit ovat runsaat 300 miljoonaa euroa vuoteen 2015. Arvioiden mukaan satamasta viedään rahtia vuonna 2010 jo 50 miljoonaa tonnia ja viisi vuotta myöhemmin 70 miljoonaa. Rautatierahdin lastaukseen ja purkuun tarkoitettuja satamaalueita aiotaan laajentaa ja vuonon länsirannalle rakennetaan uusi raide. Rautateihin sijoitetaan seuraavan 4 vuoden aikana lähes 200 miljoonaa euroa. Uuden hiiliterminaalin rakentaminen Murmanskin satamassa aloitetaan ensi vuonna ja sen on määrä valmistua vuonna 2009. Myös uuden konttiterminaalin rakentamisesta on tehty päätös. Uusi öljyterminaali Kuolavuonoon Jäiden sulamisella on monenlaisia vaikutuksia. Siinä missä se antaa turskalle ja muille pohjoisen kaloille lisää elintilaa, se toisaalta uhkaa vakavasti jääkarhujen ja muiden arktisten nisäkkäiden elämää. Venäjän kalateollisuudessa otetaan jo ensi askelia laajenevia kalastusvesiä kohti. Rakenteilla sanotaan olevan useita troolareita, jotka on suunniteltu toimimaan Huippuvuorten pohjoispuolella uusissa olosuhteissa. Jäistä vapautuvat alueet ovat vailla lainsäädännöllistä turvaa. Ne sijaitsevat kansainvälisillä vesillä, eivätkä nykyiset kalastusta tai öljy- ja kaasuaktiviteettien rajoittamista koskevat sopimukset riitä suojelemaan niitä. Niitä koskevat sopimukset ovat vasta hahmotelmien tasolla. 12. SATAMAT JA MERIKULJETUKSET Muurmannin vienti vetää Muurmannin alueen satamien tavaraliikenne kasvoi viime vuonna 16,67 miljoonaan tonniin (+10,8 %). Vientilaivaukset kasvoivat 10,7 %, mutta tuonti putosi dramaattisesti. Tilastojen mukaan vientiin meni 16,16 miljoonaa tonnia, mutta tuontia oli vain 28.900 tonnia - pudotusta edelliseen vuoteen Kuolavuonon länsirannalle Murmanskia vastapäätä valmistuu uusi öljyterminaali keväällä 2008, vakuuttavat paikallisviranomaiset. Ensi vaiheessa Lavnan terminaalin kapasiteetti on 10 miljoonaa tonnia vuodessa, toisessa vaiheessa se laajenee 31 miljoonaan tonniin. Ensimmäisen vaiheen aikana terminaalilla arvioidaan käyvän 217-458 tankkeria vuodessa. Toisen vaiheen valmistuttua määrän on laskettu nousevan 839 tankkeriin. Kuolavuonon alueella on jo viisi öljyterminaalia, joista kolme on uivia varasto- ja siirtolastaustankkereita.