Ihmiskauppa rikoksena Poliisiammattikorkeakoulu LAMA-päällystövastaavien neuvottelupäivät Tampere 18.10.2011 Ylitarkastaja, OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun/kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto
Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009 alusta. Raportoija on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Raportoijalla on laajat tietojensaantioikeudet. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtävät: seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja. pitää yhteyttä kv. järjestöihin. antaa oikeudellista neuvontaa ja avustaa uhreja tarvittaessa. raportoi säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.
Mitä ihmiskauppa on? Ihmiskauppa ei ole hetkellistä kaupantekoa, vaan hyväksikäytön prosessi, jossa tekijä uhriaan eri keinoin alistamalla pyrkii hyötymään tästä yleensä taloudellisesti. Hyväksikäyttö on yleensä seksuaalista tai työperäistä.
Ihmiskauppa Suomessa Suomi on ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa. Jotkut uhrit myös hakevat turvaa Suomesta muualla kohtamaansa hyväksikäyttöä vastaan. Uhrit ovat naisia, miehiä ja lapsia. Arviot määristä vaihtelevat kymmenistä satoihin uhreihin vuosittain. Suomessa pääasiassa kysymys seksuaalisesta ja työperäisestä hyväksikäytöstä. Voi liittyä myös mm. huumekuriiriksi erehdyttämiseen/pakottamiseen, pakkoavioliittoihin, kerjäämiseen jne. Myös suomalaiset voivat uhriutua ihmiskaupassa. Ihmiskauppaan voivat syyllistyä paitsi järjestäytyneet rikollisryhmät myös uhrin omaiset, sukulaiset, tuttavat, poikaystävät tai puolisot. Haavoittuvat ryhmät ja lapset (Euroopassa lapsia n. 10 % uhreista, UNODC). Uudelleen uhriutuminen iso riski.
Ihmiskauppa Suomessa Toistaiseksi kolme seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää juttua tuomioistuimissa. Syytteet kaikissa ainakin osittain hyväksytty. Toistaiseksi vain kaksi pakkotyöhön liittynyttä tapausta tuomioistuimessa. Syytteet hylättiin. Esitutkinnassa ja auttamisjärjestelmässä useita tapauksia, joihin liittynyt ihmiskaupan piirteitä.
Rikosilmoitukset 2010 Lähde: KRP Rikosilmoitusten määrä ja hyväksikäyttötarkoitus 3 3 1 Seksuaalinen hyväksikäyttö Työvoiman hyväksikäyttö Muut ihmisarvoa loukkaavat olosuhteet Ei tiedossa 4
Asianomistajien kansalaisuus vuonna 2010 Lähde: Keskusrikospoliisi Vuonna 2010 ihmiskaupasta tehtyjen rikosilmoitusten asianomistajien kansalaisuus: Bangladesh 1 Intia 1 Kosovo 1 Nigeria 2 Pakistan 1 Somalia 3 Sri Lanka 1 Ukraina 1
Paritus Törkeä paritus Ihmiskauppa Törkeä ihmiskauppa Laittoman maahantulon järjestäminen Törkeä laittoman maahantulon järjestäminen Kiskonnantapainen työsyrjintä Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö Tapausten määrä Syyteratkaisut 2010 Lähde: Valtakunnansyyttäjänvirasto Syyteratkaisut ihmiskauppa- ja sen lähirikoksissa 25 22 20 15 10 8 6 5 0 1 0 1 0 3 Rikosnimike
Auttamisjärjestelmään ohjautuneet asiakkaat 2010 Lähde: Vastaanottokeskukset (*Yhteen vuoden 2010 aikana tehtyyn esitykseen annettiin päätös vasta vuonna 2011) Päätökset auttamisjärjestelmään tehdyissä esityksissä (yht. 59*) 7 3 4 Myönteisiä (täysi-ikäiset) Myönteisiä (alaikäiset) Kielteisiä (alaikäiset) Kielteisiä (täysi-ikäiset) 45
Auttamisjärjestelmään ohjautuneet asiakkaat 2010 Lähde: Vastaanottokeskukset Hyväksikäyttötarkoitus auttamisjärjestelmään tehdyissä esityksissä (yht. 60) 7 1 3 Työperäinen hyväksikäyttö (täysi-ikäiset) Työperäinen hyväksikäyttö (alaikäiset) 4 22 Seksuaalinen hyväksikäyttö (täysi-ikäiset) Seksuaalinen hyväksikäyttö (alaikäiset) Muu hyväksikäyttö (täysi-ikäiset) Muu hyväksikäyttö (alaikäiset) 20 3 Perusteettomat esitykset (kaikki täysiikäisiä)
Auttamisjärjestelmään ohjautuneet asiakkaat 2010 Lähde: Vastaanottokeskukset Turvapaikanhakijoiden osuus auttamisjärjestelmään tehdyistä esityksistä (yht. 60) 8 22 Täysi-ikäiset turvapaikanhakijat Muut täysi-ikäiset Alaikäiset (kaikki turvapaikanhakijoita) 30
Auttamisjärjestelmään ohjautuminen vuosittain Lähde: Joutsenon vastaanottokeskus Tehdyt päätökset auttamisjärjestelmään ottamisesta tai poistamisesta 80 70 60 50 10 9 18 6 13 Poistamiset 40 Kielteiset 30 24 Myönteiset 20 44 41 10 0 0 13 17 01 6 6 20 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ihmiskaupan tunnistaminen haasteellista Ihmiskaupan tunnistaminen on ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste: muu ihmiskaupan vastainen toiminta ja uhrien oikeuksien toteutuminen riippuvaista tunnistamisesta. Tunnistaminen havaittu ongelmaksi muuallakin Euroopassa: uhreja tunnistetaan arvioihin nähden vähän, tapauksia etenee tuomioistuimiin vähän. Lainsäädännön puutteet eivät yksinään selitä ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehottomuutta, vaan tehostamista tarvitaan myös viranomaisten toiminnassa.
Arvioitu vs. tunnistettu ihmiskauppa Tunnistettujen uhrien määrä arvioihin verrattuna pieni, syitä useita mm.: Ihmiskauppa piiloinen ilmiö. Sekä uhrit että tekijät haluavat pysyä viranomaisten ulottumattomissa. Tiedon ja kontaktien puute, riippuvuus tekijästä, velka, pelko, häpeä. Tunnistamiseen varatun ajan lyhyys. Culture of disbelief / epäusko ei voi olla totta. Auttajan sokeutuminen, kärsimyksen normalisoituminen. Väärinkäytöspelot. Harhaanjohtavat ja virheelliset käsitykset ihmiskaupasta. Määritelmä / tunnusmerkistö koetaan vaikeaksi. Tunnusmerkistöjen soveltaminen ja tulkinta kapeaa.
Iltasanomat 30.5.2011
Iltasanomat 7.1.2010
MTV3, 4.10.2011
Helsingin Sanomat 26.9.2011 (juttusarja)
Helsingin Sanomat 26.2.2011
Kansainvälisoikeudellinen sääntely Kansainvälisoikeudelliset velvoitteet: Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan, ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (Doc. A/55/383, A/RES/55/25). Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskeva yleissopimus (CETS No. 197): Ks. erit. art. 3 (syrjimättömyys), art. 10 (tunnistaminen), art. 12 (palvelut), art. 13 (harkinta-aika), art. 14 (oleskelulupa), art. 15 (korvaukset), art. 26 (rankaisemattomuus), art. 28 (todistajien suojelu), art. 30 (oikeudenkäynti). EU-oikeudelliset velvoitteet: EU:n neuvoston direktiivi sellaisille kolmannen valtion kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai laittomassa maahantulossa avustamisen kohteita ja jotka tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa, myönnettävästä oleskeluluvasta (2003/81/EY). EU:n neuvoston direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (2011/36/EU).
EIT: Rantsev v. Cyprus and Russia (2010) Velvoite säätää lainsäädäntöä, joka kriminalisoi ihmiskaupan ja mahdollistaa tekijöiden rankaisemisen. Velvoite suojella ihmiskaupan uhreja ja ihmiskaupan mahdollisia uhreja tilanteissa, jotka antavat aiheen epäillä ihmiskauppaa. Velvoite tutkia ihmiskaupparikoksia ja tehdä rajat ylittävää yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.
Suomen lainsäädäntö Rikoslaki 2004 Ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa. Ihmiskaupan kaltaiset rikokset: Törkeä paritus, kiskonnantapainen työsyrjintä, törkeä laittoman maahantulon järjestäminen (l. ihmissalakuljetus). Ulkomaalaislaki 2006 Oleskelulupa ihmiskaupan uhreille. Harkinta-aika. Ns. kotouttamislaki 2007 Auttamisjärjestelmä ihmiskaupan uhreille (luotu 2005-2006). Auttamisjärjestelmä vastaanottokeskusten yhteydessä. Vähemmistövaltuutettua koskeva laki 2009 Vähemmistövaltuutettu kansalliseksi ihmiskaupparaportoijaksi.
Ihmiskaupan kansainvälinen määritelmä YK:n vuonna 2000 hyväksytyssä ihmiskauppalisäpöytäkirjassa ihmiskauppa määritellään seuraavalla tavalla: Ihmiskauppa" tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista (toiminta) voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla (keinot). Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttöprostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen (tarkoitus). Uhrin suostumuksella ei merkitystä, jos jotakin keinoa käytetty sen saamiseen.
Ihmiskaupan kansainvälinen määritelmä Ihmiskauppa = toiminta + keino + tarkoitus 1) värvääminen 2) kuljettaminen 3) siirtäminen 4) kätkeminen 5) vastaanottaminen 1) voimankäyttö tai sillä uhkaaminen tai muu pakottaminen 2) sieppaus 3) petos 4) harhaanjohtaminen 5) vallan väärinkäyttö 6) haavoittuvan aseman hyödyntäminen 7) suostumus maksulla 1) prostituutio 2) muu seksuaalinen hyväksikäyttö 3) pakkotyö tai pakollinen palvelu 4) orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö 5) orjuuden kaltaiset olot 6) elinten poistaminen
Ihmiskauppa rikoslaissa Rikoslaki 25 luku 3 Ihmiskauppa Joka 1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa, 2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä, 3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai 4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen ottaa toisen valtaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, on tuomittava ihmiskaupasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka ottaa valtaansa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön taikka värvää, luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa tämän 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, vaikka mitään 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitettua keinoa ei olisi käytetty. Yritys on rangaistava.
Ihmiskauppa rikoslaissa Rikoslaki 25 luku 3 a Törkeä ihmiskauppa Jos ihmiskaupassa 1) käytetään 3 :ssä tarkoitettujen keinojen sijasta tai lisäksi väkivaltaa, uhkausta tai kavaluutta, 2) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä, 3) rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan lapseen tai henkilöön, jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt, tai 4) rikos on tehty osana 17 luvun 1 a :n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ihmiskaupasta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka alistaa toisen orjuuteen tai pitää toista orjuudessa, kuljettaa orjia tai käy kauppaa orjilla, jos teko kokonaisuutena arvostellen on törkeä. Yritys on rangaistava.
Ihmiskaupan kaltaiset rikostunnusmerkistöt Paritus ja törkeä paritus Kiskonnantapainen työsyrjintä RL 47 : Työrikos Huomattavan epäedullinen asema Tekijä työnantaja tai tämän edustaja (vastuun kohdentuminen RL 47:7) Tunnusmerkistö sisältää toissijaisuuslausekkeen Törkeä kiskonta RL 36 : Petos ja muu epärehellisyys Tekijä edustaa oikeustoimen yhteydessä itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen Huomattavan hyödyn tavoittelu / erityisen tuntuvan vahingon aiheuttaminen Erityisen heikkouden tai muun turvattoman tilan hyväksikäyttäminen Tekijä pääasiassa työnantaja
Paritus Rikoslaki 20 luku 9 Paritus Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä 1) järjestää huoneen tai muun tilan korvausta vastaan tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa seksuaalista tekoa varten tai kahdeksaatoista vuotta nuoremman lapsen tekemää, ilmeisellä tavalla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa tekoa varten, 2) vakiintuneena osana liiketoimintaansa majoittaa sellaiseen tekoon ryhtyvää ja siten olennaisesti edistää tekoa, 3) yhteystietoja välittämällä tai muuten markkinoi toisen sellaiseen tekoon ryhtymistä tietäen, että hänen toimintansa olennaisesti edistää teon toteutumista, 4) muuten käyttää hyväkseen jonkun ryhtymistä sellaiseen tekoon tai 5) viettelee tai painostaa toisen sellaiseen tekoon, on tuomittava parituksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
Törkeä paritus Rikoslaki 20 luku 9 a Törkeä paritus Jos parituksessa 1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti, 3) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä tai 4) kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä parituksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.
Tapausanalyysi 1 Suomessa A:lle on kerrottu, ettei asunnoista saa poistua ilman lupaa Luvattomasta asunnosta poistumisesta on saanut sakkoa, jota A:lle on määrätty maksettavaksi. Lähikaupassa asioimiseen on pitänyt pyytää lupa. Sakkojen määräämisen lisäksi A:ta on uhattu sillä, että Y:n kaverit tulevat hakkaamaan hänet. Myös kasvot on uhattu viillellä ja hänen perhettään on uhattu Lisäksi A:lle on ilmoitettu hänen maksettavakseen tulevan viikkomaksun suuruudeksi 200 euroa, mutta maksua on yksipuolisesti korotettu 500 euroksi. A on aluksi tullut kahdeksi kuukaudeksi Suomeen. Tämän jälkeen hänen ei kuitenkaan sallittu lopettaa prostituutiotyötä.
Tapausanalyysi 1 [a]sianomistajista A, B, C, D ja E ovat kertoneet tulleensa vapaaehtoisesti Suomeen toimiakseen prostituoituina ansaitakseen tällä toiminnalla. F on kertonut tulleensa hoitamaan seuralaispalvelua, johon hän on ymmärtänyt liittyvän myös intiimipalveluiden tarjoamista ja G on suostunut Suomessa ollessaan toimimaan prostituoituna. [k]un F:lla ei ole ollut asiakkaita, Y on ollut vihainen ja luvannut leikellä F:n kasvot partakoneenterällä, hakata hänet ja polttaa hiukset.
Tapausanalyysi 2 Hän [asianomistaja] on väkivallan uhatessa pyrkinyt minimoimaan vahingoittumistaan tekemällä valintoja, jotka eivät ole pohjautuneet vapaaehtoisuuteen ja vapaaseen tahdonmuodostukseen. Hän ei ole uskaltanut karata eikä kieltäytyä seksin myynnistä. Vasta kuolemanpelko on saanut hänet hakeutumaan turvaan seksin ostamista aikoneen henkilön saattamana [ ]. Tästä vaihtoehdottomuudesta, riippuvaisesta asemasta ja turvattomasta tilasta [vastaajat] ovat olleet tietoisia ja käyttäneet sitä omaksi ja toistensa hyväksi. Kotkan KäO R 08/1069, 9.12.2008.
Tapausanalyysi 3 Asianomistaja on kertonut, ettei hänen liikkumisvapauttaan ollut millään tavoin rajoitettu. Vastaajat ovat kertoneet, että asianomistaja sai itse päättää, ottiko vastaan asiakkaan ja mitä suostui tekemään. Tätä vastaajien kertomaa tukee Y:n kertoma, jonka mukaan asianomistaja ei ollut suostunut suuseksiin. Myös asianomistaja on itse kertonut, että sai päättää minkälaisia palveluja antoi. Asianomistaja on toiminut prostituoituna runsaan viikon ajan vielä sen jälkeen kun vastaajat olivat poistuneet maasta. Asianomistajalla on ollut rahaa ja Helsingistä voi matkustaa Tallinnaan useita kertoja päivässä, eikä matkustamiseen vaadita passia. Kun asianomistaja on suorittanut ylioppilastutkinnon Virossa, osaa ainakin jonkin verran englantia, osaa käyttää internettiä ja tehnyt oman sivun internettiin, ei voida katsoa hänen olleen sillä lailla avuton, ettei hänellä olisi ollut mahdollisuutta toimia toisin. Asianomistajalla ei ole ollut sairautta taikka vajaavuutta kehityksessä. (KäO R 08/10613, s. 9-10)
Tapausanalyysi 3 Edellä selostettujen A:n olosuhteiden sekä hänen käyttäytymisestään ja olemuksestaan havaintoja tehneiden todistelutarkoituksessa kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella hovioikeus katsoo, että A:lla ei ole puutteellisen kielitaitonsa, häneltä Suomessa puuttuneiden tukihenkilöiden, Virossa tapahtuneesta velkaantumisesta aiheutuneen heikon taloudellisen asemansa ja hänen psyykkisistä ominaisuuksistaan aiheutuneen keinottomuuden vuoksi ollut muuta todellista ja varteenotettavaa vaihtoehtoa kuin alistua jatkamaan seksipalvelujen myymistä. Hän on siten ollut rikoslain 25 luvun 3 :ssä tarkoitetuin tavoin Suomessa seksipalveluja myydessään turvattomassa tilassa ja [vastaajista] riippuvainen. [Vastaajien] on täytynyt edellä todetuin tavoin jo Virossa havaita A:n erityinen alttius hyväksikäytölle. He ovat siten menetelleet tahallisesti. [Vastaajat] ovat näin ollen saattaneet A:n seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi käyttäen hyväkseen hänen turvatonta tilaansa sekä [vastaajista] riippuvaista asemaa. Helsingin HO R 09/385, 29.12.2009.
Ihmiskaupan piirteitä muissa tapauksissa Tapauksista ilmenee: Korkeiden, kiinteiden päivä- ja viikkomaksujen, ilmoittelukulujen ja vuokrien perimistä, Velkaantumista, Kontrollointia ja vahtimista (mm. puhelinoperaattoritoiminta), Seksuaalisella ja fyysisellä väkivallalla uhkailemista, Liikkumisvapauden rajoittamista (mm. passien polttaminen ja elämänpiirin rajoittaminen), Viranomaisille paljastamisella uhkailemista, sekä Kohtuuttoman suurien osuuksien vaatimista asiakkaiden maksamista korvauksista (30-75 %). Ei tutkita ihmiskauppana, eikä minään muunakaan asianomistajaaseman paremmin mahdollistavina rikoksina, kuten kiristyksenä. Huomiota tulisi aikaisempaa enemmän kiinnittää rekrytointivaiheen sijasta hyväksikäyttövaiheeseen.
Tulkintasuositus: hyötyminen vs. hyväksikäyttö (Roth väitöskirja 2010) Paritus = hyötymistä ja yhteistyötä Toisen prostituution edistämistä ja siitä hyötymistä. Hyödyttää sekä prostituoitua että parittajaa. Paritettava ei erityisen riippuvainen tekijöistä. Paritettava psyykkisesti ja älyllisesti kykenevä puolustamaan itseään. Aito mahdollisuus vaikuttaa prostituoimisen sääntöihin ja olosuhteisiin. Aito mahdollisuus lopettaa prostituutiossa milloin tahansa. Ihmiskauppa = hyväksikäyttöä ja kontrollointia Uhrin pakottamista prostituutioon (rekrytointivaihe). Uhrin prostituutiossa pitämistä painostus- ja pakotuskeinoja käyttämällä (mm. velka, väkivallan uhka). Uhrin seksuaalista hyväksikäyttöä taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Uhri riippuvainen tekijöistä (huomioon myös perhesuhteet). Uhrin tila turvaton (ikä, ominaisuudet, taloudellinen tai sosiaalinen asema, ulkomaalaisuudesta johtuva turvattomuus, psyykkinen tila tai aikaisemmat kokemukset). Tekijöiden asettamiin sääntöihin alistamista ja sääntöjen rikkomisesta sanktioimista. Uhrin mahdollisuudet vaikuttaa prostituoimisen sääntöihin ja / tai olosuhteisiin heikot tai olemattomat. Uhrin prostituutiosta luopuminen estetään tai sitä vaikeutetaan.
Tapausanalyysi 1 Keinot: Passien haltuun ottaminen. Varallisuuden puute vs. elinkustannukset. Taloudellinen ahdinko ja riippuvuus työnantajasta. Heikko kielitaito ja kielenoppimisen rajoittaminen. Työkulttuurien erot: noudattaa työnantajien kaikkia pyyntöjä. Eristäminen ja kontaktien rajoittaminen. Työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen toisiinsa. Kontrollointi myös vapaa-ajalla ja työntekijöiden yksityiselämän hallinta. Tietämättömyys Suomen lainsäädännön sisällöstä ja oikeuksistaan työntekijöinä. Työ- ja oleskeluluvan sidonnaisuus työantajaan. Asumisen sidonnaisuus työnantajaan. Häpeällä painostaminen. Ei realistisia mahdollisuuksia irtisanoutua. Hämäräperäiset tiedot Kiinan tapahtumista. Pelko kotiin lähettämisestä. Lisäksi mm. syrjintää sukupuolen perusteella. Kilpailuetu muihin yrityksiin nähden otettu huomioon..savonlinnan KäO R08/206, 20.2.2009.
Tapausanalyysi 1 Vastaajat ovat kertomansa mukaan noudattaneet työaikaa ja palkkausta koskevissa asioissa nettopalkkaperiaatetta, vaikka ovat edellä kerrotuin tavoin tienneet, ettei periaatetta noudateta Suomessa. [ ] Vastaajien olisikin tullut ymmärtää, että Suomessa on noudatettava suomalaisia lakeja. Myöskään loukatun suostumus eli se, että vastaajat olisivat noudattaneet asianomistajien kanssa tekemiä työsopimuksia, ei poista teon rangaistavuutta.
Tapausanalyysi 2 Keinot: Rekrytointi sukulaissuhteiden kautta. Erehdyttämistä työn teon ehtojen suhteen. Ei kirjallisia työsopimuksia. Teetetty ylipitkiä työpäiviä ja -viikkoja ilman eri korvausta. Velkaantumista. Ei mahdollisuutta irrottautua työsuhteesta ja palata kotiin. Joukossa ilmeisesti myös työntekijöitä, jotka olivat tulleet Suomeen toistamiseen maksamaan takaisin velkaansa työnantajalle. Työnantaja pitänyt hallussaan työntekijöiden pankkikortteja ja tunnuslukuja. Työnantaja perinyt työntekijöiden tililtä heidän tästä tietämättä korvauksia majoituksesta ja ruoasta. Palkka selvästi alle työehtosopimuksen. Ympärivuotinen asuntovaunumajoitus, ja majoitus riippuvaista työsuhteen olemassaolosta. Vaasan KäO 09/791, 29.10.2009.
Ihmiskauppaan viittaavia piirteitä (Lähde: VVT, ihmiskaupparaportti, 2010) Ihmiskauppa on eri tekijöiden muodostama kokonaisuus: Alipalkan maksamista, pitkien työpäivien teettämistä, lomaoikeuksien laiminlyömistä, ala-arvoisissa olosuhteissa asuttamista. Työterveyshuolto puutteellista tai sitä ei ole. Peritään kohtuuttomia korvauksia asumisesta, ruuasta tai muista palveluista. Taustalla usein erehdyttämistä ja / tai riippuvaisen aseman sekä turvattoman tilan hyödyntämistä (velkaantuminen tyypillistä). Rajoitetaan kontakteja työpaikan ulkopuolelle, eikä suomenkielen oppimista pidetä suotavana. Yhteydenottamista ammattiliittoihin rajoitetaan. Työsuhteen välittömällä päättämisellä uhkaillaan.
Ihmiskauppaan viittaavia piirteitä Ei kirjallisia työsopimuksia tai sopimukset kielellä, jota uhri ei ymmärrä. Matkustusasiakirjat ja muu henkilökohtainen omaisuus (esim. pankkikortti) saatetaan ottaa haltuun. Työntekijöille saatetaan uskotella, ettei hänen ole mahdollista vaihtaa työpaikkaa. Toisinaan jopa uhkauksia, palkkojen takaisinperintää ja suoranaista väkivaltaa. Työntekijät saattavat työskentelyn jälkeen jäädä tappiolle.
Pakkotyön määritelmä ILO:n pakkotyön määritelmä: "kaikenlainen työ tai palvelus, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut Ei merkitystä, onko työ aloitettu vapaaehtoisesti. Merkitystä on sillä, onko työstä mahdollisuus lähteä vapaaehtoisesti.
Pakkotyö (Lähde: ILO, 2005) Suostumuksen puute Psyykkinen painostaminen. työntekijän alisteinen asema. Velkaannuttaminen. Riippuvuus työstä ja ansioista. Erehdyttäminen työn luonteen ja työehtojen suhteen. Palkan pidättäminen. Esim. palkka luvataan maksaa vasta vuoden työskentelyn jälkeen. Henkilöllisyystodistuksen poisottaminen. Liikkumisvapauden rajoittaminen. Mahdotonta lähteä ilman ulkopuolista apua. Rangaistusuhka Fyysinen väkivalta. Seksuaalinen väkivalta. Yliluonnollisilla pelotteilla uhkaileminen. Taloudelliset sanktiot. Uhkaaminen viranomaisille paljastamisella ja maasta poistamisella. Ruuan tms. riistäminen. Heikompiin työoloihin siirtäminen. Työn loppuminen.
Pakkotyön määritelmä / vapauden tosiasiallinen rajoittaminen Työajat: ILO:n mukaan velvollisuus työaikojen ylittämiseen voi täyttää pakkotyön määritelmään sisältyvän rangaistuksen uhan vaatimuksen. Palkan maksamatta jättäminen. Yhteydenpidon rajoittaminen. Työpaikalle sitominen, esim. asuminen työpaikan yhteydessä. Vapaa-ajan kontrollointi.
Turvaton tila, riippuvainen asema Turvaton tila haavoittuvainen asema viittaa usein henkilössä itsessään oleviin seikkoihin Riippuvainen asema vallan väärinkäyttö viittaa usein hyväksikäyttäjän ja uhrin väliseen suhteeseen
Riippuvainen asema Voi johtua mm. (HE 34/2004, s. 93): henkilön perhe-, sukulaisuus-, työ- vuokra- tai velkasuhteesta, huumausaineen riippuvuudesta huumausaineen toimittajasta, uhkailusta paljastaa viranomaisille ihmiskaupan kohteen tekemät rikokset tai hänen luvaton maassa oleskelunsa tai passin tai muun tärkeän asiakirjan luovuttamisesta rikoksentekijälle.
Turvaton tila Voi johtua mm. (HE 34/2004, s. 93-94): henkilön vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, asunnottomuudesta, vakavasta sairaudesta, päihteiden käytöstä, nuoresta iästä tai pakolaisuudesta, henkilön aikaisemmasta prostituutiosta tai muusta syystä johtuvasta heikosta sosiaalisesta asemasta, psyykkiseen tilaan vaikuttaneesta seksuaalisesta tai muusta väkivallasta tai lähiomaisen sairaudesta tai päihteiden käytöstä. Ei muuta todellista ja hyväksyttävää vaihtoehtoa kuin alistua väärinkäyttöön.
Suostumuksen merkitys Ihmiskaupan kohteen asema esimerkiksi kohdemaassaan lienee yleensä sellainen, että hänen määräämisvaltansa on edelleen rajoittunut jonkin epäasiallisen keinon johdosta, todennäköisesti rajoittuneempikin kuin lähtömaassa (HE 34/2004, s. 100). Painostus- ja pakotuskeinoihin turvaudutaan usein vasta kohdemaassa. Esim. paritus voi muuttua ihmiskaupaksi. Pätevän suostumuksen on oltava vapaaehtoinen, etukäteen annettu ja riittävän täsmällinen (HE 34/2004, s. 99). Velkasuhteet sekä uhriin ja hänen omaisiinsa kohdistuva väkivallan uhka. Muut riippuvuutta aiheuttavat seikat, kuten laiton maassa oleskelu ja käännytysuhka, tai uhrin henkilökohtainen suhde tekijään. Muu psyykkinen painostaminen, uhkailu ja kontrollointi sekä uhrin kokema vaihtoehdottomuus. Uhrien valikoituminen : haavoittuvuus / turvaton tila.
Rikosprosessissa huomioon otettavaa Esitutkinnan pitkä kesto. Yhteistyö esitutkinnan aikana (esitutkintaviranomainen - syyttäjä). Asianomistajan kuuleminen. Luottamuksen rakentuminen vaatii aikaa ja turvallisen ympäristön. Kieli- ja kulttuurierot. Auktoriteettien kunnioitus. Ymmärtämättömyys Suomen lainsäädännöstä. Korvausvaatimukset. Voivat muodostua huomattaviksi, jos työtä tehty päivittäin vailla palkkaa. Rikoshyödyn konfiskointi.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Ihmiskaupan uhriksi määritellään henkilö, joka on: ilmeisesti avun tarpeessa ihmiskaupan kohteeksi joutumisen vuoksi tai erityisen avun tarpeessa ihmiskaupparikosta tutkittaessa (Kotouttamislaki 2 5 kohta). HUOM!!! Säännöksiä on sovellettu uhrilähtöisen harkinnan mukaisesti myös ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhreihin. Tutkintapyyntö/rikosilmoitus, käynnissä oleva esitutkinta tai rikosprosessi eivät ole olleet välttämättömiä edellytyksiä auttamisjärjestelmään pääsemiselle.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Kotouttamislaki 3 Soveltamisala: Säännöksiä ihmiskaupan uhrien auttamisesta voidaan soveltaa henkilöön: 1) jolle on annettu ulkomaalaislain 52 b :ssä tarkoitettu harkinta-aika tai jolle on myönnetty ulkomaalaislain 52 a :n 1 momentissa tarkoitettu oleskelulupa; tai 2) jonka muutoin voidaan olosuhteiden perusteella arvioida olevan ihmiskaupan uhri tai erityisen avun tarpeessa ihmiskaupparikosta tutkittaessa.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Kotouttamislaki 25 a Auttamisen sisältö: Ihmiskaupan uhreille voidaan järjestää palveluja ja tukitoimia, joihin voi sisältyä oikeudellista ja muuta neuvontaa, kriisiapua, sosiaali- ja terveyspalveluja, tulkkipalveluja sekä muita tukipalveluja, majoitus tai asuminen, toimeentulotuki ja muu tarpeellinen huolenpito sekä turvallisen paluun tukeminen. Palveluja ja tukitoimia annettaessa tulee ottaa huomioon ihmiskaupan uhrin iästä, turvattomasta asemasta sekä fyysisestä ja psyykkisestä tilasta johtuvat erityistarpeet sekä ihmiskaupan uhrin että palveluja ja tukitoimia järjestävän henkilöstön turvallisuus. Kotouttamislaki 25 c Auttamisen vireille tulo: Esityksen vastaanottokeskukselle ihmiskaupan uhrille annettavista palveluista ja tukitoimista voi tehdä viranomainen, ihmiskaupan uhri itse taikka yksityinen tai julkinen palvelujen tuottaja. Palveluja ja tukitoimia ei kuitenkaan voida antaa vastoin henkilön tahtoa.
Ihmiskaupan uhrin oikeudet: auttaminen Tavoitteena voimaantuminen: Auttaminen ja suojeleminen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Uhrien lasten tai lapsiuhrien erityistarpeisiin vastaaminen, esim. lastensuojelutoimet. Oleskeluluvan hakeminen Suomeen tai turvallinen paluu.
Auttamisjärjestelmä 071 876 3170 (vastaanottokeskuksen johtaja antaa kirjallisesta tai suullisesta esityksestä valituskelpoisen hallintopäätöksen moniammatillisen arviointiryhmän tuella)
Ihmiskaupan uhreilla on erityisasema: harkinta-aika Ulkomaalaislaki 52 b Harkinta-aika ihmiskaupan uhrille: Ennen 52 a :n mukaisen oleskeluluvan myöntämistä ihmiskaupan uhrille voidaan antaa vähintään kolmenkymmenen päivän ja enintään kuuden kuukauden harkinta-aika. Harkinta-ajan kuluessa ihmiskaupan uhrin tulee päättää, tekeekö hän viranomaisten kanssa 52 a :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä. Harkinta-aika voidaan keskeyttää, jos ihmiskaupan uhri on vapaaehtoisesti ja omasta aloitteestaan solminut uudelleen suhteet ihmiskaupasta epäiltyihin tai jos tämä on tarpeen 36 :n 1 momentissa mainituilla perusteilla.
Löydämme, jos osaamme etsiä.
KANSALLISEN IHMISKAUPPARAPORTOIJAN TOIMISTO Käyntiosoite Mikonkatu 25 - Helsinki Postiosoite PL 26 00023 Valtioneuvosto Puhelin 071 878 8667 Faksi 071 878 8672 Asiakaspalvelu 071 878 8666 (arkisin klo 10-12) Kotisivut www.ofm.fi www.ihmiskauppa.fi Sähköpostiosoite venla.roth@ofm.fi
KIITOS JA OTA YHTEYTTÄ!