TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS SUUR SAIMAAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TAUSTAA Suur - Saimaan kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö ja käyttö - ja hoitosuunnitelma. Suur - Saimaan kalastusalueen valtuuskunta on hyväksynyt 22.04.1993 kalastusalueen käyttö - ja hoitosuunnitelman. Kalastusalueen hallitus on vastannut käyttö - ja hoitosuunnitelma toteutumisesta. Suur - Saimaan kalastusalueen kokous on vuonna 1999 päättänyt kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tarkentamisesta ja täydentämisestä. KALASTUSALUEEN REAALIPROSESSI A) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suur- Saimaan kalastusalueen vedet kuuluvat Vuoksen vesistöön. Suur - Saimaan kalastusalueella on 62 järveä, joista kokoluokaltaan yksi järvi (Etelä - Saimaa) on iso (yli 10.000 ha), kaksi keskikokoista, kuusi melko pientä (16-99 ha) ja 51 järveä pientä (alle 16 ha). Lisäksi kalastusalueen vesiin kuuluu Vuoksi ja pienempiä jokia. Kalastusalueen vesipinta - ala on 72.643 hehtaaria. Suur Saimaan veden laatu vaihtelee erinomaisen (Kyläniemen pohjoispuoli) hyvän ( Etelä Saimaa ja Vuoksi), tyydyttävän (Haukiselkä) ja välttävän (Kaukaan, Pulpin ja Kaukopään edustat) välillä Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Liitteenä kartta suunnittelualueesta. B) JÄSENET (Sidosryhmät) Suur - Saimaan kalastusalueen jäseninä ovat. osakaskunnat 62 kpl. vesialueen omistajat 15 kpl. virkistyskalastajien edustajat 2 kpl. ammattikalastajien edustaja 1 kpl C) TEHTÄVÄT (Liikeidea) Suur - Saimaan kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan. kalatalouden edistäminen. kalastuslain 1 : ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen. kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä mainittujen tehtävien hoitaminen. ohjesäännössä mainittujen tehtävien hoitaminen. käyttö - ja hoitosuunnitelman seuranta. kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen D) TOIMINTA (Suoritteet ja investoinnit) Suur - Saimaan kalastusalueen suoritteet ovat olleet hallintotehtävät, vesialuekorvausten maksu vesialueenomistajille, yhteisluvan myynti (viehekalastus) ja hanketoiminta (Kalastus Eu kuntoon). Kalastuslain 2 : n mukaan kalastusoikeuden haltija (osakaskunta) on ensi kädessä velvollinen järjestämään kalastuksen ja hoidon. Suur - Saimaan kalastusalueen osakaskuntien suoritteet ovat olleet hallinnon tehtävät ja kalastuslupien myynti. Imatran kaupungilla on ollut hanketoimintaa Vuoksella

Suur - Saimaan kalastusalueen ja toimialueen osakaskuntien investoinnit ovat olleet suurelta osin ympäristöinvestointeja - kalanpoikasten istuttamista. Alueen osakaskunnilla käytössä olevat taloudelliset voimavarat ovat olleet vähäiset, joten kalanpoikasten istutus on koettu ainoaksi järkeväksi toimintamuodoksi. Suur - Saimaalle on istutettu vuosina 1992-2001 alla olevan taulukon mukaisesti: ISTUTUSLAJI IKÄ KPL Kuha 1 - k 1.902.115 Taimen 2- v ja yli 199.972 Järvilohi 2 3 v 33.108 Kirjolohi 2-5 v 8.886 Nieriä 1 2 v 35.074 Harjus 1 - k 240.710 Hauki esikesäinen 34.662 Planktonsiika 1 - k 431.508 Karppi 2 - v 3.049 Ankerias nuo 1.500 Täplärapu 1 - k/ 1- v/ emo 6.268 Suur - Saimaalla on panostettu eniten markkamääräisesti kuhaa, taimeneen, järvikutuiseen harjukseen ja planktonsiikaan. E) TULOKSET Suur - Saimaata hyödyntää yritystoiminnassaan 8 ammattikalastajaa (ammattikalastajarekisteri) ja 6 ohjelmapalveluyrittäjää. Lisäksi Suur Saimaata hyödynnetään vapaa - ajan kalastuksen kautta. RKTL :n tutkimuksen mukaan (Kuinka Suomi kalastaa) Suur - Saimaalla harrastaa kalastusta 41.934 henkilöä (22.946 ruokakuntaa) vuonna 1997. Kalastusalueen vapaa ajan kalastuksen kokonaissaalis on ollut 744 tonnia, mikä on jakaantunut (tonnit/%) eri kalalajien osalta alla olevan taulukon mukaisesti: KALALAJIT KG (tonnia) % Ahven 240 32,3 Särki 89 12,0 Lahna 32 4,3 Siika 29 3,9 Muikku 116 15,6 Muu kala 4 0,5 Hauki 153 20,6 Kuha 18 2,4 Made 27 3,6 Taimen 23 3,1 Lohi + kirjolohi 13 1,7 YHTEENSÄ 744 100 Rapu 12.000 kappaletta Petokalaa on pyydetty 234 tonnia ja rauhankalaa 510 tonnia. Ahven on laskettu rauhankalaksi, vaikka Suur Saimaalla on kohtalaisesti petoahventa.

Vapaa ajan kalastuksen kalansaaliin osuus pyydyksittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: VERKKO KATISKA ONKI PILKKI HEITTOVAPA UISTIN MUU 49,3 6,7 11,6 15,7 9,5 7,0 0,1 Suurin osa saaliista on kalastettu verkoilla ja vapakalastusvälineillä. Ammattikalastuksen saalit (suurelta osin muikkua ja siikaa) ovat vaihdelleet 30 120 tonnin välillä. KALASTO Kalaston rakennetta on tutkittu koekalastuksilla ja kaikuluotaamalla Etelä - Saimaalla Koeverkkokalastus Koekalastukset on tehty koeverkko ja yleiskatsausverkoilla (Etelä Saimaan kalakantoja ja kalastusta koskevat selvitykset 1990 luvulla /Asko Niemi, Kaakkois Suomen TE keskus). Alla olevaan taulukkoon on kerätty vuodelta 1996 eri lajien osuudet (painoprosentit) tehdyissä koeverkkokalastuksissa neljällä eri alueella sekä pinta että pohjapyynnin osalta: KALALAJIT LAIHIANSELKÄ HAUKISELKÄ VÄLIALUE PUHTAAT ALUEET PINTA POHJA PINTA POHJA PINTA POHJA PINTA POHJA Ahven 9,2 47,0 40,0 40,5 6,6 37,6 22,0 55,0 Särki 36,9 16,7 22,1 26,4 74,7 15,4 50,7 8,2 Salakka 53,8 0,0 34,1 8,4 9,3 0,0 5,7 0,1 Lahna 0,0 5,6 0,0 5,6 0,0 4,0 0,0 0,0 Pasuri 0,0 3,8 0,1 1,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Miekkasärki 0,0 0,0 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kiiski 0,0 8,8 0,0 5,7 0,0 2,1 0,1 1,6 Muikku 0,0 0,0 0,8 0,1 8,1 0,2 8,0 0,6 Siika 0,0 6,3 0,5 1,1 0,1 4,1 10,6 7,7 Kuore 0,1 0,0 0,3 0,0 0,1 0,5 0,0 0,2 Hauki 0,0 0,0 0,0 7,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuha 0,0 8,5 2,0 3,5 1,1 27,5 0,5 21,6 Made 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,5 0,0 5,1 Järvilohi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,3 0,0 Koekalastustulosten perusteella kalaston rakenne on hyvin särki - ja ahven kalavaltaiset Laihian ja Haukiselällä. Kaikuluotaus Etelä Saimaan eteläosan syvännealueiden kalatiheyksiä selvitettiin elokuussa 1995 kaikuluotausten avulla kymmenellä eri alueella (Sundell 1996). Kaikuluotaustutkimus ja verkoilla tehdyt koeka-

lastuksen antavat hyvin samanlaisen kuvan kalaston tiheydestä ja rakenteesta siirryttäessä Kaukaan tehtaan lähialueilta puhtaille selkäalueille. Suurimmat kalatiheydet esiintyivät Kaukaan tehtaiden ja Haukiselän välisellä alueella. Kalaston rakenne oli vinoutunut siten, että särki, salakka ja ahven muodostivat suurimman osan kalastosta. Muikun ja siian osuudet olivat pienet. Lievemmin rehevöityneille ja puhtaille alueille mentäessä kalaston tiheydet pienenivät ja mm. muikun ja siian osuudet kasvoivat (Etelä Saimaan kalakantoja ja kalastusta koskevat selvitykset 1990 luvulla/asko Niemi, Kaakkois Suomen TE keskus). F) KALASTUSALUEEN NYKYTILA - ANALYYSI VAHVUUDET - saavutettavuus - tunnettavuus - laajat ja monipuoliset kalavedet - monipuolinen kalasto - paikalliset vahvuudet.järviharjus, järvilohi, järvitaimen, kuha, iso ahven - toimiva yhteislupa alue osalla aluetta - veneenlaskuluiskat, rantautumispaikat - ammattikalastus - Vuoksi MAHDOLLISUUDET - kalastusjärjestelyt - uudet kalastuskohteet esim. erillinen uistelualue - täplärapu - kalasto rakenteen kunnostus rajatuilla alueilla - uusi ohjelmakausi HEIKKOUDET - säätelemätön kalastus - vinoutunut kalasto rehevillä alueilla - vedenlaatu ongelmat osalla alueella - osakaskuntien suuri lukumäärä - syväväylät (talvella) - piipputeollisuus (imago) UHAT - kalastajamäärien laskeminen - järjestötoiminnan hiipuminen - teollisuuden satunnaispäästöt - laivakuljetukset G) JOHTOPÄÄTÖKSET Suur - Saimaan kalastusalueen vesialueet ovat puolet koko Etelä Karjalan vesialueista ja sijaitsevat seitsemän (7) kunnan alueella. Suur - Saimaa on monipuolinen vesialue. On matalia lahtivesiä ja suuria syviä selkävesiä, mikä mahdollistaa monipuolisen kalaston ja kalastuksen Veden laatu on suurelta osin erinomaista tai hyvää. Myös tehtaiden (Kaukas, Pulp ja Stora Enso) lähialueiden vesialueet ovat veden laadultaan paremmassa kuin aikaisemmin tehostuneen jätevesien puhdistustoiminnan myötä. Suur Saimaan kalasto on monipuolinen ja ainutlaatuinen - paikallinen oma järviharjuskanta ja syönnökselle laskeutuva Saimaan järvilohi. Toisaalta kalaston rakenne on muuttunut särkikalavaltaiseksi tehtaiden rehevöittämillä vesialueilla estäen muikkukantojen elpymisen ko. alueella.

Suur Saimaan kalastusalueella on harva kotimaisen ravun kanta. Kokeiluistutukset täpläravulla on antanut erinomaisia tuloksia. Kalataloushallinnon rapustrategian mukaan täplärapuja voi istuttaa Etelä Saimalle Kyläniemen eteläpuolisille vesialueille. Suur Saimaan kalastusalue on tärkein entisen Kymen läänin järvikalastuskohde ja valtakunnan tasolla kolmen parhaan joukossa. Viehekalastuksen fyysiset edellytykset (yhteislupa, veneenlaskuluiskat, rantautumisalueet) ovat kunnossa Suur- Saimaalla. Suur Saimaa on tärkein yritystoiminnassa (ammattikalastus, ohjelmapalvelutoiminta) hyödynnetty vesialue Etelä Karjalassa. Mahdollisuuksia hyödyntää Suur - Saimaata on vielä paljon, vaikka syväväylä hankaloittaa käyttöä talvella. Vuoksi on tärkein ympärivuotinen virtakalastuskohde Etelä - Karjalassa. Imatran kaupungin hanketoiminta Vuoksen kehittämiseksi on ollut ennakkoluulotonta mm. Sampi - hanke. Kiinnostus yhteisen vesialueen järjestötyöhön on vähentynyt Suur - Saimaan kalastusalueella kuten myös muilla kalastusalueilla. Uusi yhteisaluelaki antaa mahdollisuuden yhdistellä useita yhteisiä vesialueita toisiinsa. Suur Saimaan kalastusalue on ollut jo mukana hanketoiminnassa edellisellä ohjelmakaudella (1995 1999). Kalastus Eu kuntoon hanke on hyvä esimerkki hanketoiminnasta. Uusi ohjelmakausi mahdollistaa uudet rahoitusinstrumentit mm. KOR (kalatalouden ohjausrahasto), Leader. Valtion kalanhoitomaksuista ja läänikohtaisesta viehekortista peräisin olevat korvaukset ovat laskusuunnassa. Jos Suur Saimaan kalastusalue haluaa kompensoida rahojen vähentymisen, kalastusalueen tulee ohjata vesialueen omistajille kuuluvaa rahaa myös hanketoimintaan.

H) TAVOITETILA VUONNA 2010 TAVOITETILA VUONNA 2001 VUONNA 2010 KOKO ALUE OSA-ALUE/HANKEALUE VAPAA AJAN KALASTUS VALIKOIVA. verkot, vieheet (55 %) VALIKOIMATON. katiska, rysä, nuotta, pilkki, onki, viehe. välikokoverkot väistyvä pyyntimuoto. 1 kg petokalaa + 2 kg rauhankalaa AMMATTIKALASTUS KALASTO. yleinen tilanne. muikku. järvikutuinen harjus. järvilohi. taimen. nieriä. kuha. iso ahven. tuppisiika. iso siika. petokalojen osuus. hyötykäyttö RAVUSTO VALIKOIMATON.trooli, nuotta, talvinuotta, verkot. särki ja ahvenkalavaltainen. vaihteleva. heikko kanta. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena. pyydetään alamittaisena. kohtalainen kanta. vaihteleva haukimato. heikko kanta. 10 20 % kalastokoostumuksesta. 1 5 % kalastosta. 1 kg petokalaa + 10 kg rauhankalaa VALIKOIMATON. trooli, nuotta, talvinuotta, verkot. tasapainoinen kalasto. tärkein kalalaji. pyynti koko > 1 kg. pyyntikoko > 2 kg > 4 kg. pyyntikoko > 2 kg. pyyntikoko > 2 kg. pyyntikoko > 1.5 kg. tärkein petokala (>100 g). vaihteleva. kalastettava kanta, pyyntikoko >1kg. 30 % kalastokoostumuksesta. 50 %. täplärapu. saalis 1.000 kpl. saalis 100.000 kpl KALASTAJAMÄÄRÄT. Suomen tärkeimpiä järvikalastuskohteita. Suomen tärkein järvikalastuskohde VAPAA-AJAN KALASTUS YRITYSTOIMINTA. ammatti/hoitokalastus. 6 yrittäjää. 12 yrittäjää. matkailukalastus. 6 yrittäjää. 12 yrittäjää. ravustus. 1 yrittäjä. 20 yrittäjää I) STRATEGIAT 1. Uusi toimintamalli. kalatalouden kokonaisvaltainen kehittäminen kalastusalueella. siirrytään entistä enemmän yksin toimijasta hanketoimintaan. mallijärviajattelu. kalavesien taloudellinen hyödyntäminen 2. Kestävä käyttö. valikoimaton kalastus. tasapainoinen ja uusiutuva kalasto. luonnollinen lisääntyminen. terveet kalakannat

. tuotto 3. Yhteinen tahtotila. yhteinen näkemys tarpeellisista toimenpiteistä vesialueilla. sitoutuminen 4. Organisaatioiden yhteistyö. kumppanuus - eri osapuolten tasavertaista yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. yhteistyö - ajattelu - toiminta - tulokset 5. Imagon nosto. kalastusalue toimii aktiivisena kalavesien kehittäjäntahona. kalastusalueen ja sitä myötä myös koko kalatalouden arvon nousu J) TOIMENPITEET KALATALOUDEN KEHITTÄMISEKSI KALASTUSALUEELLA Suur - Saimaan kalastusalue esittää seuraavia toimenpiteitä kalatalouden kehittämiseksi kalastusalueella: 1) YHTENÄISET KALASTUKSEN JÄRJESTELYT. kalastusalueen kokouspäätökset ---) 1. vaihe suositukset (siirtymäaika/kalastajien kuuleminen) ---) 2. rajoitukset. Norpan suojelupäätökset (MMM) a) Kalalajikohtainen säätely. järvilohi. järvilohialueet syönnösalueet - vaellusreitit. muikkuverkkokielto 0 4 m pinnasta. verkot solmuväli 24 55 mm kielto. pinta ja välivesipyynti verkot solmuväli alle 65 mm kielto. uistin pintaveto (0-3 m) kielto kesä-heinäkuun ajan. täky (lohi) siiman käyttö sallittu lokakuun alusta joulukuun loppuun asti. alamitta 50 cm ---) 60 cm. muut toimet. järvikutuinen harjus. harjuksen parhaat elinalueet verkkokalastus- ja harjuslautakielto. muut pyydykset. alamitta 35 mm. muut toimet. järvitaimen. järvitaimenalueet syönnösalueet - vaellusreitit. verkon solmuväli 24 55 mm kielto. muut pyydykset. alamitta 50 cm. muut toimet. nieriä. nieriän istutus ja oleskelualueet. verkon solmuvälirajoitus vähintään 55 mm yli 15 metrin syvyysvyöhykkeessä. muut pyydykset. alamitta 60 cm

. muut toimet. kuha. kuhan oleskelualueet. verkon solmuvälirajoitus talvella vähintään 55 mm yli 10 metrin syvyysvyöhykkeessä Etelä Saimaa. muut pyydykset. alamitta 45 cm. muut toimet alamitta ja pyydysrajoitus ei koske ammattikalastajarekisteriin kuuluvia kalastajia b)pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinnin lähtökohtana on pyyntimuodon vaikutus kalastoon, voidaanko pyydyksestä vapauttaa petokaloja elävänä (hyöty/haitta) ja pyydyksen teho. Pyydysyksiköinti kirjataan osakaskuntien uusiin sääntöihin. KALASTUSMUOTO VAIKUTUS KALASTOON KALOJEN VAPAUTUS ELÄVÄNÄ Onki ja pilkki särki/ahven kyllä 0 Viehe/uistin petokalat kyllä 1 Matosiima särki/ahven/lahna ei 1.koukut petokalat Täky/iskukoukut petokalat ei 3.koukut Täkysiima petokalat ei 5.koukut Katiska/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 1.silmäkoko < 13 mm Katiska/harva kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko > 19 mm - ei pieniä yksilöitä Rysä/tiheä kaikenlainen kalasto kyllä 2.silmäkoko Rysä/harva kaikenlainen kalasto kyllä 5.silmäkoko - ei pieniä yksilöitä Muikkuverkko pienet kalat ei 2 Harva verkko petokalasto, lahna ei 3.silmäkoko 55 mm > Välikokoverkko.silmäkoko 20 54 mm petokalasto keskenkasvuiset yksilöt ei 5 Ressupaulanuotta.ressupaulat.tiheä havas ( ) Muikkunuotta kaikenlainen kalasto kyllä 5 muikku -särkikala jää pyytämättä kyllä 20 Trooli kaikenlainen kalasto kyllä 50 Rapumerta passiivinen kyllä 1 PYYDYS- YKSIKÖT

c) Kalastuskulttuuri Tavoitteena on monipuolinen kalastus. d) Kalastuslupahinnoittelu.perustana panostukset (investoinnit) kalavesien hoitoon ja kalastuksen järjestämiseen - perusjärvet kalaveden hoitona istutukset - välijärvet kalaveden hoitona istutukset ja kalastuksen järjestely - hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus - kestävät hoitojärvet kalaveden hoitona kalastorakenteen kunnostus/ylläpito ja kalastuksen järjestäminen hankkeen aikana ja sen jälkeen e )Yhteislupa - alueet. viehekalastus saalisseurannan aloittaminen. seisovat pyydykset. ammattimainen kalastus d) Valvonta ja seuranta. kalastusaluekohtainen valvonta myös seisovat pyydykset + kalaston järkiperäisempi hyödyntäminen + luontaisen lisääntymisen varmistaminen (harjus, nieriä) + riittävän emokalaston varmistaminen (järvilohi, nieriä) + moninkertaistaa pyyntikokoisten järvilohien saalis + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. kalastusalue, edistämismäärärahat 2) TOISTO - JA TÄYDENNYSISTUTUKSET.sovitaan yhtenäisestä istutuspolitiikasta Etelä - Saimaalla. järvilohi istutukset järvilohen kutupaikoille. järvitaimen. nieriä. järvikutuinen harjus Etelä Saimaan kanta. kuha?.seuranta + virkistyskäyttöarvon nostaminen

+ riittävän emokalaston varmistaminen (järvilohi, nieriä) + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. osakaskunnat, kalastusalue. kalanhoitomaksut. teollisuus 3) UUDET KALASTUSKOHTEET. yksi tai kaksi selkävesialuetta. väistyvänä kalastusmuotona verkkokalastus + virkistyskäyttöarvon nostaminen + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. kalastusalue. edistämismäärärahat 4) KALASTORAKENTEEN KUNNOSTUS RAJATUT, ERILLISET SELKÄVEDET. pilottialueena toimia esimerkiksi Haukiselkä (koekalastukset suoritettu) tai muu vesialue. toimenpidesuositukset - poistettavat kalamäärät. pyyntialueiden selvittely ja pyyntimuodon valinta. sopimukset kalavesien taloudellisesta hyödyntämisestä. mökkiläiset ym. vapaa - ajan kalastajat pääsääntöisesti kevät, kesä, syyskesä. matkailukalastus koko vuosi. ammattikalastus syksy ja talvi valikoimattomat pyydykset. hyödyttämättömän kalan käytön selvitys. tehokas kalastus valikoimattomilla pyydyksillä (syksy/talvi - isorysä, trooli, nuotta). ylläpitävä kalastus valikoimattomilla pyydyksillä. seuranta + virkistyskäyttöarvo nousee + yritystoiminnan (matkailukalastus/ammattikalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat

LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006 - veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (järvien kunnostukset).etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen RAHOITUS:.osakaskunnat, kalastusalue.kalanhoitomaksut.kor.teollisuus 5) OSAKASKUNTIEN JA YKSITYISTEN VESIALUEIDEN YHTEISTYÖ. pienet ja/tai toimimattomat osakaskunnat. pilottialueena toimisi esim. Koskei, Hirvisaari, Laihia, Muukkola jne.. muut alueet -. vesialueiden yhdistäminen (kiinteistön muodostamislaki). määräenemmistöpäätös. erillinen kiinteistötoimitus. uusi yhteinen vesialue (järjestäytymätön osakaskunta). osakaskunnan kokous ja sääntöjen hyväksyminen. seuranta + hallinnon yksinkertaistaminen + kalavesien parempi hyödyntäminen + kalastusmahdollisuudet säilyvät/lisääntyvät osakkailla ja muilla käyttäjäryhmillä LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kylien kehittäminen RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.esr 6) TÄPLÄRAPUKANTOJEN VAHVISTAMINEN/ HYÖDYNTÄMINEN. rapujen siirtoistutukset. koeravustukset. ravustuksen järjestäminen. keräily, kauppa ja jatkojalostus. rapumatkailu. seuranta +lisätuloja ravustuksesta +yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat

LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 2000-2006.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen RAHOITUS:.kalastusalue, osakaskunnat.edistämismäärärahat.kor 7) AMMATTIMAISEN KALASTUKSEN KEHITTÄMINEN. kalastajien yritystoiminnan kehittäminen. koulutus ja tiedotus. ammattimaisen kalastuksen toimintaedellytysten parantaminen. seuranta + kalastusammatin monipuolistaminen + kannattavuuden kasvattaminen + toimintaedellytysten parantaminen + osaamisen ja tietouden lisääminen LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006.Suomen elinkalatalouden rakenneohjelma 2000-2006 RAHOITUS:.KOR 8) VUOKSI Vuoksi on patoaltoista muodostunut ympärivuotinen virtakohde, mikä laskee Venäjälle.. Vuoksen kalastuksen kehittäminen myös Venäjän puoleiselta osalta. rajayhteistyö + virkistyskäyttöarvon nostaminen + yritystoiminnan (matkailukalastus/muu yritystoiminta) toimintaedellytykset paranevat LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Etelä - Karjalan maaseudun strategia ja toimenpideohjelma 2000-2006 - kalatalouden kehittäminen.kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. Imatran kaupunki. kalastusalue. Interreg ja Tasic

9) SUHDE - JA TIEDOTUSTOIMINTA a) Sisäinen suhdetoiminta. kalastusalueen hallitus ja jäsenet. tiedottaminen, perehdyttäminen ja koulutus b) Ulkoinen suhdetoiminta. asiakkaat, viranomaiset, kunnat, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. tiedotteet mm. hanketoiminta. esitteet - yhteisluvat - kalapaikkaopas - internet. erilaiset tilaisuudet c) Sponsorointi. teollisuus. ympäristöasiat + kalatalouden tunnettavuuden lisääntyminen + halutun imagon luominen + kalataloudessa toimivien etujen yhdistäminen LIITTYMÄKOHDAT ERI OHJELMIIN:.Kaakkois - Suomen vapaa - ajan kalastuksen kehittämisohjelma 1999-2003 RAHOITUS. kalastusalue. edistämismäärärahat. ESR?. teollisuus K) TOTEUTUS Kalastusalueen hallitus käynnistää osakaskuntien kanssa kehityskeskustelut käyttö ja hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseksi Suur Saimaan kalastusalueella. Osakaskunnat tunnistavat muutostarpeen tai mahdollisuuden kalatalouden kehittämiseksi vesialueillaan. L) SEURANTA Kalastusalueen hallitus vastaan toimenpiteiden seurannasta yhteistyössä kalatalouden sidosryhmien kanssa.

KALASTUSALUEEN RAHAPROSESSI Suur - Saimaan kalastusalueen rahaprosessi kuvaa minkälaisia rahavirtoja kulkee kalastusalueella ja mitä mahdollisia vaikutuksia toiminnan kehittämisellä on rahavirtoihin. Nykytilanne Suur- Saimaan kalastusalueen rahavirrat koostuvat kalastusalueen määrärahasta, kalastusalueen vieheluvan myynnistä, omistajakorvauksista ja viehekorttipalautuksista. Alla olevaan kaavioon on kerätty edellä mainittujen rahojen kertymien kehitys vuosilta 1994-2001. Vuoden 2001 viehekortin kertymä on arvio. SUUR-SAIMAAN KALASTUSALUEEN RAHAVIRRAT 700000 600000 500000 Mk 400000 300000 Oma lupa Viehekortti Om.korvaus Määräraha 200000 100000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuodet Kalastusalueen rahavirrat ovat melkein kaksinkertaistuneet 300.000 markasta 600.000 markkaa vuoteen 1999 saakka. Kalastusalueen määräraha ja oma luvan tuotto on käytetty yhteisiin toimenpiteisiin kalastusalueella. Muut tulot on jaettu vesipinta - alojen mukaan vesialueen omistajille. Jaettavat summat per kalastuskunta per vuosi ovat olleet muutamasta sadasta markasta jopa kymmeniin tuhanteen markkaan. Jos kalanhoitomaksujen ja viehekorttien lunastus vähenee, rahavirrat laskevat kuitenkin.

Osakaskuntien rahavirrat (oma luvan myynti) ovat olleet vuosittain yhteensä noin 580.000 markkaa (arvio/0,8 py/ha * 72643 ha * 10 mk). Lisäksi on laskettava kalastusalueen rahavirtoihin myös vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo, kalastuskustannukset, ammattikalastuksen ja matkailukalastuksen arvo, teollisuuden kalanhoitomaksut ja Vuoksen kalaluvan lupatulot. Suur - Saimaan kalastusalueen vapaa - ajan kalastuksen saaliin arvo on 4.6 miljoonaa markkaa (RKTL 1998). Kalastuskustannukset ovat noin 6 miljoonaa markkaa (Suur - Saimaan kalastusalueen kalastustiedustelu v.1991). Ammattikalastuksen arvo on vaihdellut 1-2 miljoonan markan välillä. Matkailukalastuksen arvo on ollut 100.000 markkaa. Arvio perustuu siihen, että kalastavia asiakkaita on ollut 400 ja he ovat jättäneet rahaa 250 mk/henkilö/päivä. Teollisuuden kalanhoitomaksut ovat olleet vuosittain 400.000 mk. Vuoksen kalaluvan kertymä on ollut vuosittain noin 150.000. Kalastusalueen yhteinen rahavirta on vuosittain noin 14 miljoonaa markkaa. Uusi toimintamalli Kalastusalueen kautta kulkeville rahavirroille tulee saada mahdollisimman suuri hyöty. Yksittäisistä toimenpiteistä (pelkästä rahojen jaosta vesialueenomistajille) siirrytään kehittämishankkeisiin, missä kalastusalueen rahavirrat voivat toimia hankkeiden omarahoitusosuutena. Hanketoiminnan myötä rahavirrat kalastusalueella kasvaisivat. Alla olevaan taulukkoon on kerätty hanketoiminnan mahdollisia muita vaikutuksia rahavirtoihin kalastusalueella. HANKETOIMINTA HYÖTYJÄT MK. Yhtenäiset kalastuksen järjestelyt. osakkaat (osakaskunnat) 200000 - luontainen lisääntyminen. vapaa - ajan kalastajat - turvata järvilohen riittävä emokalamäärä (100 kpl). matkailukalastus - 100 kpl x 1.000 mk - monikertaistaan pyyntikokoisten järvilohien saalis Saimaalla. Toisto - ja täydennysistutukset - virkistyskäyttöarvon nousu. Uudet kalastuskohteet - virkistyskäyttöarvon nousu - 500 lupaa x 200 mk. Kalastorakenteen kunnostus - 5.000 ha x 10 kg = 50.000 kg - 20 mk/kg. Osakaskuntien yhteistyö - osakaskuntien yhteistyö - hallintokustannusten säästö - 1.000 mk/osakaskunta - 60 osakaskuntaa. Täplärapukantojen vahvistaminen - 100.000 kpl x 10 mk. osakkaat (osakaskunnat). vapaa - ajan kalastajat. matkailukalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. ammattikalastus. matkailukalastus. vapaa - ajan kalastus. osakkaat (osakaskunnat). osakkaat (osakaskunnat). vapaa ajan kalastus. matkailukalastus. ammattikalastus. ravustajat. matkailukalastus 50000 100000 1000000 60000 1000000

. Ammattikalastuksen kehittäminen - 50.000 mk x 4 kalastajaa. Vuoksi - virkistyskäyttöarvon nousu. Suhde - ja tiedotustoiminta - tunnettavuuden lisääntyminen. ammattikalastus 200000. vapaa ajan kalastus 500000. matkailukalastus. koko kalataloussektori 20000 YHTEENSÄ 3130000