Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen
ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos muodostuu keskushallintoyksiköstä, täytäntöönpanoyksiköstä, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta sekä kolmesta rikosseuraamusalueesta: kolme arviointikeskusta sekä 14 yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja 26 vankilaa.
ORGANISAATIO Vuonna 2015 Henkilötyövuodet n. 2700 Rikosseuraamusalan kokonaiskustannukset olivat noin 226 miljoonaa euroa kustannukset vankia kohden vuodessa n. 64 900 euroa kustannukset yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa kohden vuodessa n. 5 400 euroa yhden vankipäivän hinta 215 euroa suljetussa laitoksessa ja 150 euroa avolaitoksessa toiminnasta kertyi tuottoja noin 14,0 miljoonaa euroa
ORGANISAATIO Suomi on jaettu kolmeen rikosseuraamusalueeseen alueellisen väestökehityksen ja vankimäärän mukaan. Vangit pyritään sijoittamaan lähelle kotipaikkaansa. Kullakin alueella on yhteensä noin 1 000 vankipaikkaa. Päivittäin toimeenpanossa olevien yhdyskunta-seuraamusten määrä vaihtelee alueilla 1 000:n ja 1 500:n välillä. Vankien päivittäinen keskimäärä n. 3100 Yhdyskuntaseuraamusta suorittavien päivittäinen keskimäärä n. 3100.
Rikosseuraamuslaitoksen strategia 2011-2020 Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja Perustehtävä, arvot, visio ja keskeiset tavoitteet merkityksellistä työtä yhteiskunnan. turvallisuuden hyväksi. Visio Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Keskeiset Visio tavoitteet 6.7.2016 6 6
Yhdyskuntaseuraamukset pannaan täytäntöön tuomitun normaalissa elämänpiirissä Tuomitun vapautta rajoittavat hänelle asetetut seuraamuksen ehdot ja rajoitteet Yleisin yhdyskuntaseuraamus on yhdyskuntapalvelu, jonka aloitti v. 2015 noin 2 130 henkilöä Yhdyskuntapalvelu tapahtuu tavallisessa työyhteisössä eli palvelupaikassa kunnat, säätiöt, seurakunnat, voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, hoitolaitokset jne. Nuorisorangaistus Nuorten ehdollisen vankeuden valvonta Ehdonalaisen vapauden valvonta Valvontarangaistus
Yhdyskuntaseuraamukset lisäävät yhteiskunnan turvallisuutta Niitä käytettäessä ehkäistään vankeuteen liittyvää syrjäytymistä, laitostumista sekä rikolliseksi leimautumista ja oppimista Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaneet uusivat rikoksen oleellisesti vankeusrangaistuksen suorittaneita harvemmin
Vakavammista rikoksista seuraa ehdoton vankeus
Yhteiskunnan turvallisuus vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Vankeus on pantava täytäntöön siten, että täytäntöönpano on turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Vankeudella sinänsä on valtaosassa tapauksia vain lyhytaikainen yhteiskuntaa turvaava vaikutus. Yhteiskunnan turvallisuutta voidaan pitkällä tähtäyksellä parhaiten lisätä uusimisriskiä pienentämällä.
Rikollisuuden yliopisto vai rikoksettomaan elämään valmentava oppimisympäristö?
Yksilöllinen suunnitelma ja sijoitus Vankilat ovat suljettuja vankiloita tai avolaitoksia. Vankilat voivat olla valvonnaltaan erilaisia. Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten (rangaistusajan suunnitelma). Rangaistusajan suunnitelma sisältää suunnitelman vangin sijoittamisesta, toiminnasta rangaistusaikana, valvotusta koevapaudesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta sekä poistumisluvan myöntämisestä.
Päihteettömyyteen pyritään ja sitä tuetaan monella tapaa
Vankilan valintaan vaikuttaa monta asiaa Sijoitettaessa vankeja vankilaan on otettava huomioon rangaistusajan suunnitelman mukaisesti vangin kotipaikka, yhteyksien säilyminen lähiomaisiin tai muihin läheisiin, ikä, sukupuoli, terveydentila, rangaistuskertaisuus, vangin aikaisempi rikollisuus ja vangin oma toivomus sekä mahdollisuudet sijoittua rangaistusajan suunnitelman edellyttämään toimintaan.
Noin 2/3 vankipaikoista on suljetussa vankilassa
Suljetussakin vankilassa on erilaisia osastoja Vankilassa voi olla valvonnan asteeltaan ja toiminnoiltaan erilaisia osastoja. Vangille on varattava mahdollisuus asua osastolla, jolla vangit sitoutuvat osaston vangeille järjestettävään toimintaan sekä päihteettömyyteen (sopimusosasto). Vankilaan voidaan vankilaan turvallisuussyistä perustaa muusta vankilasta eristetty osasto (varmuusosasto).
Sijoittelun yleisperiaate Vankia ei tule sijoittaa suljetumpaan vankilaan tai vankilan osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät.
Turvallisesti kohti avoimempaa täytäntöönpanoa
Suljetusta vankilasta avovankilaan Vanki voidaan sijoittaa avolaitokseen, jos soveltuu avolaitoksessa järjestettävään tai avolaitoksen hyväksymään toimintaan sitoutuu päihteettömyyteen ja sen valvontaan voidaan olettaa noudattavan avolaitoksen järjestystä eikä poistuvan luvatta
Vankila se on avovankilakin
Valvottu koevapaus ennen ehdonalaista vapautumista Valvotun koevapauden tarkoituksena on suunnitelmallisella ja asteittaisella vapauttamisella ylläpitää ja edistää vangin valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan. Valvotun koevapauden sisältönä on koevapauteen sijoitetulle rangaistusajan suunnitelmassa määrätty velvollisuus pysyä asunnossaan, osallistua hänelle määrättyyn toimintaan ja noudattaa muita tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia.
Vapaudessa(?), mutta panta jalassa
ehdonalaiseen vapauteen (ja valvontaan) Tästä polusta kertoo myös Rikosseuraamuslaitoksen logo:
Entä jos voisit valita.. Naapurustoosi vapautuu pitkän vankeusrangaistuksen suorittanut vanki. Haluaisitko, että hän vapautuu suoraan suljetusta vankilasta (vaikkapa varmuusosastolta) vai vaiheittaisen vapautumisprosessin (esim. suljettu vankila, avolaitos, siviilityö ja valvottu koevapaus) kautta?
Kiitos!