Ohje YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot (15.11.2013)

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1(10) Ohje YVL E.3, Ydinlaitoksen painesäiliöt ja putkistot (15.11.2013) 1 Johdanto Ohje YVL E.3 korvaa ohjeet YVL 3.1, Ydinlaitosten painesäiliöt ja YVL 3.3, Ydinlaitosten putkistot. Ohjeissa YVL 3.1 ja YVL 3.3 laitteiden elinkaaren kuvaaminen on tehty viittaamalla muihin YVL-ohjeisiin. STUKin uudessa ohjeistossa ei ole vastaavia erillisiä ohjeita, joten painesäiliöitä ja putkistoja koskevat vaatimukset on siirretty ohjeen YVL E.3 tekstiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut lähes koko ohjetekstiä. Ohjeen YVL E.3 voi siten katsoa korvaavan myös kuusi muuta ohjetta, jotka ovat: YVL 1.14, Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet, Valmistuksen valvonta YVL 1.15, Ydinlaitoksen mekaaniset laitteet ja rakenteet, Rakennetarkastus YVL 3.0, Ydinlaitosten painelaitteet YVL 3.4, Ydinteknisten painelaitteiden valmistajan hyväksyminen YVL 3.7, Ydinlaitosten painelaitteet, Käyttöönottotarkastus YVL 3.9, Ydinvoimalaitosten painelaitteet, Rakenneaineet ja hitsauslisäaineet Ohjeessa on lisäksi vaatimuksia ohjeesta YVL 1.8, Muutos-, korjaus- ja ennakkohuoltotyöt ydinlaitoksissa. Ohjeen YVL E.3 sisällysluettelo on pääotsikoiltaan pyritty saamaan yhtenäiseksi muiden laitekohtaisten E-sarjan YVL-ohjeiden kanssa. Sisällössä on säilytetty nykyisen ohjeiston yksityiskohdat, koska YVL-ohje antaa auktorisoidulle tarkastuslaitokselle mahdollisuuden toteuttaa tarkastuksiaan STUKin vaatimalla tasolla. Myös laitetarkastuksissa saadut kokemukset puoltavat yksityiskohtien säilyttämistä, sillä STUKin menettelyt ovat monille laitetoimittajille uusia ja herättävät keskustelua. Saatujen kokemusten perusteella suunnitelmien tarkastuksia on pyritty saamaan etupainotteisiksi ja rakennetarkastusten edellytysten varmistamista on painotettu. Ohjeeseen on laadittu luku Painesäiliöiden ja putkistojen laitevaatimusmäärittely, jota ei ole nykyisissä laiteohjeissa. Luvun taustana ovat johtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset (ohjeet YVL 1.4, YVL A.3 ja YVL A.5), joita on haluttu tarkentaa laitetasolla. Yleisohjeiden ja spesifikaatioiden varhainen käsittely ja vaatimustason linjaus selkeyttävät yksittäisten rakennesuunnitelmien käsittelyä. Luku Painesäiliöiden ja putkistojen laitevaatimusmäärittely on olennainen myös siksi, että E- sarjan ohjeiden yhtenäistämisessä ohjeista on päätetty jättää pois luokan EYT laitteita koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia. Sen sijaan on korostettu luvanhaltijan vastuuta vaatimusten asettamisessa. STUK toteuttaa ydinenergialain (990/1987) 60 ja ydinenergia-asetuksen (161/1988) 117 mukaista valvontaa ja tarkastuksia EYT-painelaitteille hyväksymällä luvanhaltijan vaatimusmäärittelyt ja laitos- ja laitetoimittajien spesifikaatiot sekä toteuttamalla käytön ja rakentamisen tarkastusohjelmia (KTO, RTO). Ohjeessa YVL E.3 annetaan kuitenkin rekisteröitävien painelaitteiden käyttöönottoa ja määräaikaistarkastuksia koskevat vaatimukset myös luokassa EYT. Ohjeen valmistelun loppuvaiheessa päätettiin lisätä myös luokan EYT painesäiliöitä ja putkistoja koskeva tarkastusaluejakotaulukko. Ohjeen YVL 3.0 mukaan STUKin hyväksymät tarkastuslaitokset ovat voineet tehdä vähemmän merkittävien painelaitteiden tarkastuksia. Tämä on tarkoittanut lähinnä suunnitelmien tarkas-

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 2(10) tusta ja rakennetarkastuksia turvallisuusluokassa 3. Tarkastuslaitosten vaatimukset ja hyväksymismenettely ovat muuttumassa ydinenergialain ja -asetuksen muutosten myötä. Tarkastuslaitoksia koskee ohje YVL E.1, ja ohje YVL E.3 on päivitetty vastaavasti. Samoin tarkastusaluejako STUKin ja tarkastuslaitosten kesken (liitteet C ja D) on päivitetty. Auktorisoidulle tarkastuslaitokselle on uuden ohjeen mukaan mahdollista antaa suunnitelmien tarkastuksia ja rakennetarkastuksia myös turvallisuusluokassa 2 sekä käyttöönottotarkastuksia turvallisuusluokassa 3 ja luokassa EYT. Ydinteknisiä painelaitteita koskevissa vaatimuksissa on pyritty yhdenmukaisuuteen kansallisen ja kansainvälisen painelaitelainsäädännön kanssa. Tämä näkyy erityisesti rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastuksia koskevassa osuudessa. Painelaitedirektiivin 97/23/EY (PED) ylittäviä vaatimuksia ovat esimerkiksi valmistajien ja testauslaitosten hyväksyttäminen. Rakennesuunnitelman tarkastus ja rakennetarkastus sisältyvät aina ydinteknisen painesäiliön ja putkiston työvaiheisiin, vaikka painelaitedirektiivin kaikissa moduuleissa näitä tarkastuksia ei ole. Joitakin menettelytapoja on käsitelty STUKin ja luvanhaltijoiden/luvanhakijoiden yhteisessä painelaitetyöryhmässä, joka muodostettiin painelaitedirektiivin voimaantulon aikoihin. Työryhmässä keskustellaan YVL-ohjeiden soveltamisesta käytäntöön, ja ratkaistuista asioista pidetään yllä seurantalistaa. Painelaitetyöryhmässä hyviksi todettuja menettelyjä on jonkin verran sisällytetty ohjetekstiin, mutta kaikkien yksityiskohtien kuvaaminen YVL-ohjetasolla ei ole mahdollista. Näitä menettelytapoja voidaan käsitellä täytäntöönpanopäätöksessä ja jatkossakin hakemuksesta hyväksyä erillisillä päätöksillä. Ohjeen YVL E.3 vertailu nykyiseen ohjeistoon sekä uudet ja muuttuneet vaatimukset on käsitelty yksityiskohtaisesti ohjeen eri lukuja vastaavien otsikoiden alla. Muutosten tavoitteena on ollut selkeyttää menettelyjä tulevissa laitosprojekteissa siten, että rakennesuunnitelmien hyväksyntä ja laitteiden tarkastukset voitaisiin tehdä järkevinä kokonaisuuksina ja ilman merkittäviä huomautuksia. Nykyisistä ohjeista koottuja määritelmiä, jotka perustuvat esimerkiksi painelaitedirektiiviin ja suomalaiseen painelaitelainsäädäntöön, on täydennetty mm. joillakin hitsaussanastojen termeillä. Suunnitteluun ja mitoitukseen liittyvät määritelmät ovat uusia ja ne on yhdenmukaistettu muiden laiteohjeiden kanssa. Erikseen on syytä todeta, että a) Termit valinnainen tarkastus ja velvoittava tarkastus on otettu käyttöön korvaamaan englanninkieliset termit Witness point ja Hold point. Määritelmät ovat työryhmän laatimia; tukiryhmällä ja lausunnon antajilla ei niihin ole ollut huomautettavaa. b) Työkokeen määritelmä ei vastaa harmonisoiduissa standardeissa SFS-EN 13445 ja SFS- EN 13480 käytettyä työkoetta. Työryhmä on päätynyt käyttämään luvanhaltijoiden kanssa yleisesti käytettyjä ja ymmärrettyjä määritelmiä työkoe ja tuotannollinen koe. SFS-EN -standardien työkoe on tekniseltä sisällöltään tässä ohjeessa määritelty tuotannollinen koe. Tämän ohjeen mukaiselle työkokeelle ei löydy määritelmää standardeista. 2 Soveltamisala Ohjeen YVL E.3 vaatimukset koskevat ydinlaitoksen painesäiliöitä, mukaan lukien lämmönsiirtimet, ja putkistoja sekä niiden valmistuksessa ja pätevöinneissä tarvittavia materiaaleja ja koekappaleita. Ohje kattaa myös ne painesäiliöt ja putkistot, jotka liittyvät ohjeen YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet, mukaisten varavoimalähteiden apujärjestelmiin. Ohje ei koske kuljetettavia painesäiliöitä, yksinomaan ydinlaitoksen rakentamisessa tarvittavia tai henkilökunnan huoltotehtäviä palvelevia painesäiliöitä ja putkistoja sekä sellaisia painesäiliöitä ja

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 3(10) putkistoja, jotka STUKin antaman ohjeen tai päätöksen mukaan on jätetty valvonnan ja tarkastusten ulkopuolelle. Painesäiliöille asetettuja vaatimuksia sovelletaan myös ydinvoimalaitoksen reaktoripainesäiliön, höyrystimen ja paineistimen sisäosiin sekä höyrykattilaan. Ohje YVL E.3 koskee ohjeen YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi, mukaisesti soveltuvin osin myös käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselia. Painesäiliöille asetettuja vaatimuksia sovelletaan lisäksi ydinvoimalaitosyksikön teräksisen suojarakennuksen sekä betonirakenteisen suojarakennuksen teräksisten läpivientien suunnitteluun, valmistukseen ja rakennetarkastukseen. Suojarakennuksen teräs-, betoni- ja liittorakenteista annetaan vaatimuksia ohjeessa YVL E.6, Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet. Ohjetta sovelletaan joihinkin sellaisiin laitteisiin, jotka eivät täytä yleistä painelaitteelle määriteltyä painerajaa yli 0,5 barg, mutta tällöin otetaan huomioon, että paine ei ole mitoittava tekijä. Tämä menettely on ollut jo ohjeissa YVL 3.1 ja YVL 3.3. Nykyiseen ohjeistoon verrattuna uusia soveltamisalakohteita ovat höyrystimen ja paineistimen sisäosat sekä loppusijoituskapseli. Höyrystimen ja paineistimen sisäosiin on käytännössä kuitenkin jo sovellettu painesäiliöohjetta YVL 3.1. Ohjeen soveltamisalaksi katsotaan kaikki ydinlaitokset, ellei jotain vaatimusta ole erityisesti rajattu ydinvoimalaitokseen. Ohjeen vaatimukset on kohdistettu luvanhaltijalle ja -hakijalle, laitos- ja laitetoimittajille sekä painesäiliöiden ja putkistojen valmistajille. Osoittamalla vaatimuksia luvanhaltijan lisäksi myös suoraan toimittajille ja valmistajille vaatimusten ymmärtämistä on pyritty selkeyttämään. Taustana tähän ovat projekteista saadut kokemukset. 3 Vaatimusten perustelut 3.1 Vaatimusten perustelut aihealueittain Luku 3 Painesäiliöiden ja putkistojen laitevaatimusmäärittely Tämä luku on YVL-ohjeissa uusi, ja se on pyritty laatimaan yhdenmukaisin periaattein kaikkiin laitekohtaisiin E-sarjan YVL-ohjeisiin. Luku tarkentaa laitetasolla niitä asiakirjatoimitusten vaatimuksia, joita esitetään ohjeissa YVL A.1, YVL A.3 ja YVL A.5. Laitevaatimusmäärittelyt sisältävät sekä luvanhaltijan (ohjeen kohdat 3.1 ja 3.2) että laitos- ja/tai laitetoimittajan (kohta 3.3) asiakirjoja, joissa esitetään yksityiskohtaisesti laitetta koskevat vaatimukset. Nämä asiakirjat toimivat pohjana rakennesuunnitelmien laatimiselle ja käsittelylle. Yleistarkastussuunnitelma on jo sisältynyt ohjeisiin YVL 3.1 ja YVL 3.3. Yleistarkastussuunnitelmavaatimusta on nyt täydennetty liitteen A taulukolla, jossa esitetään eri tarkastusvaiheet ja niihin tarvittava valvonta. Tällä taulukolla pyritään opastamaan luvanhaltijaa ja laitos- ja/tai laitetoimittajaa tarkastussuunnitelmien laadinnassa siten, että menettelyt olisivat yhtenevät eri laitteille ja eri valmistajille. Samalla taulukko antaa sekä STUKille että auktorisoiduille tarkastuslaitoksille minimivaatimuspohjan seurattavaksi laitetyyppikohtaisten tai laitekohtaisten tarkastussuunnitelmien tarkastuksessa. Luku 4 Valmistaja Valmistajalle asetetut vaatimukset ja valmistajan hyväksyttäminen perustuvat ydinenergialain 60 a :n vaatimuksiin.

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 4(10) Ohjeessa YVL E.3 valmistajille esitetyt yksityiskohtaiset vaatimukset pohjautuvat ohjeisiin YVL 3.4, Ydinteknisten painelaitteiden valmistajan hyväksyminen ja YVL 1.14, Ydinlaitoksen mekaaniset laitteet ja rakenteet, Valmistuksen valvonta. Lukuun sisältyy kuitenkin kaksi periaatteellista muutosta: a) Ohjeen lukuun 4.1 on yhdistetty vaatimukset kaikille painesäiliöiden ja putkistojen valmistajille, kun ohjeessa YVL 3.4 valmistus on määritelty tarkoittamaan vain pysyvien liitosten tekemistä, muokkausta ja lämpökäsittelyä. Ohjeessa YVL E.3 nämä valmistusmenetelmät on erotettu muusta valmistuksesta nimeämällä ne erikoisprosesseiksi b) luku 4.3, jossa annetaan vaatimukset materiaalien ja standardiosien valmistajille, on uusi. Luku 4.1 Yleiset vaatimukset ydinteknisten painesäiliöiden, putkistojen ja putkiston osien valmistajille Luvussa 4.1 on asetettu vaatimuksia kaikille ydinteknisten painesäiliöiden ja putkistojen valmistajille, kuitenkin niin, että erikoisprosesseja (pysyvät liitokset, muokkaus, lämpökäsittely) käyttäville valmistajille vaatimukset ovat tiukemmat. Vaatimukset ovat linjassa ohjeen YVL A.3 kanssa ja tarkentavat sitä laitetasolla. Perusvaatimus kaikille valmistajille on sertifioitu tai muutoin riippumattomasti arvioitu laadunhallintajärjestelmä. Ohjeen YVL A.3 johtamisjärjestelmälle asettamat vaatimukset on täytettävä turvallisuusluokissa 1 ja 2. Vaatimus ASME NQA-1 -laadunhallintajärjestelmästä päälaitteille perustuu luvun 6 mukaiseen suunnittelustandardina käytettävän ASME-standardiin, jonka yleisiä vaatimuksia sisältävässä osassa NCA, kohdassa NCA-4110 edellytetään ASME-valmistajilta NQA-1 -laadunhallintajärjestelmää. Muille turvallisuusluokan 1 laitteille sekä turvallisuusluokissa 2 ja 3 laadunhallintajärjestelmävaatimuksissa viitataan soveltuviin valmistusmenetelmäkohtaisiin EN-standardeihin. Luku 4.2 Ydinteknisen painelaitevalmistajan hyväksyttäminen erikoisprosesseihin Painelaitevalmistajan hyväksyttämismenettely erikoisprosesseihin vastaa lähes täysin ohjeessa YVL 3.4 esitettyä menettelyä. Vaatimus hitsauksen koordinointihenkilöstöstä on otettu ohjeesta YVL 1.14. Valmistuksesta vastaavan henkilön laatimaa vakuutusta on täsmennetty vaatimuksilla, jotka on esitetty ohjetta YVL 3.4 tarkentavassa päätöksessä G1222/141. Ohjeeseen YVL 3.4 (2004) verrattuna uusia vaatimuksia ovat valmistuksesta vastaavan henkilön varahenkilö ja minimin määrittäminen työkokemusvaatimukseen. Valmistajan toiminnan luvallisuus varmistetaan Y-tunnuksen tai vastaavien rekisteritietojen perusteella. Vuonna 1996 julkaistu ohje YVL 3.4 on sisältänyt vaatimuksen kaupparekisteriotteesta tai vastaavasta, ja silloisen painelaitelainsäädännön mukaisesti valmistuksen valvojan pätevyysvaatimukset on esitetty yksityiskohtaisesti. Ohjeessa YVL E.3 on siis jossain määrin palautettu näitä välillä pois jätettyjä vaatimuksia. Luku 4.3 Materiaalien ja standardoitujen osien valmistus Tarve esittää vaatimuksia joillekin materiaalien ja standardoitujen osien valmistajille on syntynyt kokemusten perusteella. Materiaalivalmistukseen ja standardoiduiksi osiksi käsitettäviin osiin voi sisältyä erikoisprosesseja, jolloin valmistajan hyväksyttäminen vastaavasti kuin tuotteen valmistuksen erikoisprosesseihin katsottiin aiheelliseksi. Vaatimus rajattiin kuitenkin turvallisuusluokkiin 1 ja 2. Muille materiaalien ja standardoitujen osien valmistajille asetettiin turvallisuusluokissa 1 ja 2 vaatimuksia, mutta erillistä valmistajan hyväksyttämistä ei tarvita, koska standardeissa (esim. RCC-M) on olemassa vaatimuksia valmistuksen pätevöinnistä. Tähän materiaaliryhmään kuu-

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 5(10) luvat esimerkiksi suuret valut ja takeet. Turvallisuusluokassa 3 edellytetään sertifioitua tai muuten riippumattomasti arvioitua laadunhallintajärjestelmää. Luku 5 Materiaalit ja hitsausaineet Materiaalien ja hitsausaineiden vaatimukset ja hyväksyminen ovat osa suunnittelua, ja vaatimusten esittäminen YVL-ohjeessa pohjautuu pääasiassa valtioneuvoston asetukseen (717/2013). Vaatimukset on koottu pääosin ohjeesta YVL 3.9, mutta joitakin vaatimuksia on otettu myös ohjeista YVL 3.1 ja YVL 3.3. Uutena vaatimuksena on lisätty vaatimus materiaalispesifikaatioiden tai muiden selvitysten toimittamisesta hyväksyttäväksi siinäkin tapauksessa, että käytetään standardimateriaaleja. Tämä vaatimus liittyy luvun 3.3 (toimittajien laatima vaatimusmäärittely) vaatimuksiin, joita tarkennetaan tässä luvussa. Turvallisuusluokassa 1 materiaalit on hyväksytettävä laitekohtaisesti (käyttöpaikkakohtaisesti) ennen rakennesuunnitelmien toimittamista. Turvallisuusluokissa 2 ja 3 voidaan etukäteen toimittaa hyväksyttäväksi spesifikaatioita materiaaleista, joiden käyttökohde tarkennetaan myöhemmin rakennesuunnitelmassa. Rakennesuunnitelman tarkastuksessa todetaan esimerkiksi näiden materiaalin testauslaajuuden riittävyys. Ohjeen YVL 3.9 yleinen hyväksyntä korvautuu nyt näiden ennen rakennesuunnitelmia hyväksyttävien laite- tai laitoskohtaisten spesifikaatioiden hyväksymisellä. Ohjeen liitteenä B on taulukko materiaalien ja hitsauslisäaineiden ainestodistusvaatimuksista. Taulukko on muuten sama kuin nykyisessä YVL-ohjeessa, mutta luokka EYT on jätetty pois, ja todistuslajien merkinnät on päivitetty nykyisen standardin mukaisiksi. Luku 6 Suunnittelu Ydinteknisille painesäiliöille ja putkistoille asetetut suunnitteluvaatimukset esitetään luvuissa 6.1 6.5. Vaatimukset on koottu pääosin ohjeista YVL 3.1 ja 3.3. Luvussa 6.1 käsitellään laitteille asetettuja yleisiä vaatimuksia ja luvussa 6.2 virtausteknistä suunnittelua. Yksityiskohtaiset vaatimukset ydinteknisille painesäiliöille löytyvät luvusta 6.3 ja putkistoille luvusta 6.4. Luku 6.5 käsittelee materiaalien valintaa. Luvun 6.1 yleiset vaatimukset käsittelevät lähinnä suunnitteluperusteita, muotoilua, rakenneratkaisuja ja hitsien sijoittelua. Luvussa annetaan myös yleisiä ohjeita standardien käytöstä. Ydinteknisten painesäiliöiden ja putkistojen lujuustekninen suunnittelu on tehtävä standardeissa esitettyjen laskentakaavojen tai lujuusanalyysin avulla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilta ydinteknisiltä painesäiliöiltä, putkistoilta ja niiden osilta vaaditaan vähintään painemitoitus, mikäli suunnitteluratkaisujen täyttyminen ei ole suoraan todettavissa. Lukujen 6.3 ja 6.4 alussa on laitekohtaiset yleiset vaatimukset, joita seuraavat yksityiskohtaiset vaatimukset paineenalaisille osille ja rakenteille, sisäosille ja tuennoille. Ydintekniset painesäiliöt, putkistot ja niiden osat on mitoitettava kestämään mekaaniset kuormat. Putkiston joustavuusanalyysin tarpeellisuus määräytyy turvallisuusluokan, nimellishalkaisijan, suunnittelulämpötilan ja putkistossa olevien komponenttien perusteella. Turvallisuuden kannalta tärkeille laitteille on tehtävä jännitys- ja väsymisanalyysi. Korkeimpien turvallisuusluokkien laitteille on tehtävä ohjeen YVL E.4 mukainen lujuusanalyysi. Mitoitus ja analysointi tehdään standardin vaatimusten mukaisesti. Kyseisten standardien soveltamisalaan kuulumattomissa poikkeavissa tilanteissa suunnitteluun edellytetään käytettävän ohjeen YVL E.4 mukaista lujuusanalyysia tai kokeellista jännitysanalyysiä. Ohjeen YVL E.4 käyttöön voi johtaa myös otaksuttua korkeammaksi osoittautuva laitteen riskimerkitys tai muu tekninen syy.

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 6(10) Materiaalivaatimuksissa viitataan lukuun 5. Pintakäsittelyvaatimuksia sisältyy ohjeisiin YVL E.6 ja YVL B.6, ja ohjeessa YVL E.3 laitteiden pintakäsittelyvaatimuksissa viitataankin ohjeeseen YVL E.6. Luku 7 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma on laadittava ja toimitettava hyväksyttäväksi kaikista ydinteknisistä painesäiliöistä ja putkistoista, jotta laitteen vaatimustenmukaisuus voidaan arvioida. Asiakirjana rakennesuunnitelma vastaa niitä teknisiä asiakirjoja, joita vaaditaan PEDin mukaisesti EYsuunnitelmatarkastukseen. Ydinteknisten painesäiliöiden ja putkistojen rakennesuunnitelmaa ei kuitenkaan voi korvata muilla tarkastusmenettelyillä. Tässä luvussa on pyritty kuvaamaan se, mitä asiakirjoja on toimitettava ja mitä niiden on sisällettävä. Vaatimukset perustuvat ohjeisiin YVL 3.1 ja YVL 3.3, mutta tarkennuksia on tehty kokemusten perusteella. Materiaaleja, suunnittelua ja valmistusta koskevat tekniset vaatimukset on esitetty niitä käsittelevissä luvuissa. Uutena paljon kommentoitunakin vaatimuksena on lisätty rakennesuunnitelmaan liitettävä perusteluyhteenveto. Luvanhaltijan perusteluyhteenveto on todettu tarpeelliseksi kokemusten perusteella, ja vaatimus on lisätty myös ohjeeseen YVL A.1. Perusteluyhteenvedolla tarkoitetaan luvanhaltijan tekemän asiakirjatarkastuksen dokumentointia siten, että viranomainen tai auktorisoitu tarkastuslaitos voi todeta tehdyn tarkastuksen kattavuuden. Perusteluyhteenveto on STUKin tarkastajan laatiman esittelymuistion vastine. Laskentaraporttien sisältöön ja selkeyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tämän takia YVL E.3 -ohjeessa on määritelty tarkemmin kuin aiemmissa YVL -ohjeissa, mitä laskentatuloksia on esitettävä lämmönsiirtolaskelmista, virtausteknisestä suunnittelusta, mitoituslaskelmista ja analyyseistä. Raporttiin liitettävien välitulosten ja havainnollistettujen tulosten määrässä on otettava huomioon kohteen turvallisuusmerkitys sekä hyväksymiskriteerit ja marginaalit. Suomessa laskentatulosten oikeellisuus ja hyväksyttävyys varmistetaan pääosin laskentaraportin viranomaistarkastuksella. Suomalaisen viranomaiskäytännön ja kokemusten perusteella vaatimukset on lisätty ohjeeseen. Luku 8 Valmistus Valmistukselle asetetut vaatimukset perustuvat Säteilyturvakeskukselle ydinenergiaasetuksessa 117 :ssä annettuun tehtävään asettaa ydinteknisten painelaitteiden valmistusta ja siihen liittyvää laadunvarmistusta koskevat tarkemmat vaatimukset. Vaatimusten taustana ovat mm. painelaitedirektiivissä ja yhdenmukaistetuissa painelaitestandardeissa esitetyt menettelyt. Tähän lukuun on koottu nykyiset valmistukseen liittyvät vaatimukset ohjeista YVL 1.14, Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet, Valmistuksen valvonta, YVL 3.1, Ydinlaitosten painesäiliöt, YVL 3.3, Ydinlaitosten putkistot, YVL 3.4, Ydinteknisten painelaitteiden valmistajan hyväksyminen ja YVL 3.9, Ydinvoimalaitosten painelaitteet, Rakenneaineet ja hitsauslisäaineet. Joitakin yksittäisiä vaatimuksia on otettu myös ohjeista YVL 1.15, Ydinlaitoksen mekaaniset laitteet ja rakenteet, Rakennetarkastus ja YVL 3.0, Ydinlaitosten painelaitteet. Kolmannen osapuolen tehtäviä ja vaatimuksia on jossain määrin kuvattu ohjeissa YVL 3.3 ja YVL 1.14. Kolmannen osapuolen hyväksymisessä on aiemmin käytetty hyväksi tarkastuslaitoksille ohjeessa YVL 1.3 asetettuja vaatimuksia, ja näitä yksityiskohtia on nyt lisätty tähän ohjeeseen. Kolmannen osapuolen suorittamassa valvonnassa voidaan erottaa kaksi ryhmää:

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 7(10) a) materiaalien testaukseen ja pätevöinteihin liittyvä valvonta b) valmistuksen valvonta. Materiaalien testauksen sekä menetelmä- ja henkilöpätevöintien valvonta noudattaa painelaitedirektiivin vaatimuksia, ja valvontaa voivat tehdä sellaiset ilmoitetut laitokset ja tunnustetut kolmannen osapuolen yksiköt (pätevöintilaitokset), joilla ao. alue sisältyy akkreditoituun toimintaan. Ohjeessa yksilöidyt vaatimukset ovat vastaavia kuin ilmoitettujen laitosten ja pätevöintilaitosten vaatimukset. Valmistuksen valvontaa tekevälle kolmannelle osapuolelle ei ole asetettu yksityiskohtaisia vaatimuksia, vaan asiantuntemus arvioidaan rakennesuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Ohjeessa on erikseen mainittu se, että auktorisoitu tarkastuslaitos ei voi toimia sekä kolmantena osapuolena että julkista hallintotehtävää tekevänä tarkastuslaitoksena samalle laitteelle tai rakenteelle. Painesäiliön tai putkiston valmistus voidaan nykyisen ohjeiston mukaan aloittaa ennen koko rakennesuunnitelman valmistumista, jos valmistusaika on pitkä tai laite on viipymättä uusittava. Kokemusten perusteella katsottiin tarpeelliseksi määritellä aiempaa tarkemmin, mitkä hyväksynnät ovat tarpeen ennen primääripiirin laitteiden ja putkiston valmistuksen aloittamista. Lukuun on lisätty myös viittaus ohjeeseen YVL A.5, jossa käsitellään valmistuksen aloittamista ennen rakentamisluvan myöntämistä. Lukuun 8.4, Valmistuksen vaatimukset, on uutena vaatimuksena lisätty hitsauksen tuotannolliset kokeet (production weld test), jotka sisältyvät mm. RCC-M -standardiin ja ENpainelaitestandardeihin; jälkimmäisissä niistä käytetään suomeksi nimitystä työkoe. NDT-testaajien perusvaatimuksena on SFS-EN ISO 9712 mukainen vähintään tason 2 pätevyys. Tarkemmat vaatimukset esitetään ohjeessa YVL E.12, johon viitataan. Poikkeamien käsittelyä ja menettelystä sopimista hankinnan yhteydessä on korostettu tekstimuotoilulla, vaikka perusvaatimukset ovat jo nykyisessä ohjeistossa. Luku 9 Rakennetarkastus Rakennetarkastukselle asetetut vaatimukset perustuvat Säteilyturvakeskukselle ydinenergiaasetuksessa 117 :ssä annettuun tehtävään asettaa ydinteknisten painelaitteiden valmistusta ja siihen liittyvää laadunvarmistusta koskevat tarkemmat vaatimukset. Vaatimusten taustana ovat mm. yhdenmukaistetuissa painelaitestandardeissa esitetyt menettelyt. Luvussa 9 esitetyt vaatimukset ovat samat kuin ohjeessa YVL 1.15. Tekstin muotoilulla ja otsikoinnilla on kuitenkin pyritty korostamaan tarkastuksen edellytysten varmistamista, koska tarkastusedellytykset ovat usein olleet puutteelliset. Luku 10 Asennus Vaatimukset tulevat pääosin ohjeista YVL 3.1 ja YVL 3.3. Menettelyissä viitataan monin kohdin yleisiin suunnittelu- ja valmistusvaatimuksiin, mutta asennuksen suunnittelun ja toteutuksen erityisvaatimukset on esitetty tässä luvussa. Uutena on lisätty vaatimus, että luvanhaltijan on määriteltävä vaatimukset pultattujen laippaliitosten tekijöille. Viitteenä on annettu uusi standardi SFS-EN 1591-4. Asennuksen aloittamisen edellytyksiä on tarkennettu samaan tapaan kuin valmistuksen aloitusta luvussa 8.3.

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 8(10) Luku 11 Käyttöönotto Tämän luvun vaatimuksissa on otettu huomioon kansallinen lainsäädäntö, kuten painelaitelaki (869/1999) ja KTMp (953/1999). Näissä annetaan mm. painelaitteen sijoitusta, rekisteröintiä, käytön valvojaa ja ensimmäistä määräaikaistarkastusta (käyttöönottotarkastus) koskevat vaatimukset. Vaatimukset tulevat pääosin ohjeesta YVL 3.7, mutta niitä on täydennetty ohjeessa YVL 3.3 nykyisin esitetyillä putkiston toimintakoevaatimuksilla. Vaikka vaatimukset ovat käytännössä ennallaan, käyttöönottotarkastuksen vaiheita on pyritty selventämään tekstimuotoilulla, ja tarkennuksia on tehty myös ohjeeseen YVL A.5. Käyttöönottovaihetta ei YVL-ohjeessa voida käsitellä pelkästään painesäiliön tai putkiston käyttöönottona, koska painesäiliö ja putkistot ovat määritelmien mukaan paineenalaisen sisällön kuori. Käyttöönotossa onkin tarkasteltava toimivaa painelaitetta, jolloin painesäiliö tai putkisto on varustettu toiminnan kannalta tarpeellisilla varusteilla. Laitteiden käyttöönottotarkastus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan, että laite on hyväksytty aiemmissa tarkastuksissa, ja varmistetaan, että laitteen koekäytölle on edellytykset. Käyttöönoton toisessa vaiheessa tehdään laitteen toimintakokeet. Käyttöönottotarkastuksen ensimmäinen vaihe sisältää dokumentaation tarkastuksen, samoin todetaan, että laitteen sijoitus ja varusteet ovat suunnitelmien mukaiset. Ensimmäisen vaiheen hyväksyntä osoitetaan antamalla laitteelle koekäyttölupa. Jos kyseessä on rekisteröitävä painelaite, sille on nimettävä käytön valvoja. Toimintakokeet tehdään tyypillisesti järjestelmän koekäytön yhteydessä. Ohjeluonnokseen saatujen lausuntojen perusteella näissä tapauksissa on voitu ajatella, että koekäyttöohjelman hyväksyminen liittyy toimintakokeisiin ja sitä kautta käyttöönottotarkastuksen toiseen vaiheeseen. Koekäyttöohjelman hyväksymistilanteen tarkastus kuuluu kuitenkin laitteen käyttöönoton kannalta aina käyttöönottotarkastuksen ensimmäiseen vaiheeseen, vaikka se tehtäisiinkin myöhemmin kuin muun dokumentaation tarkastus. Käyttöönottotarkastuksen ensimmäinen vaihe tehdään laitekohtaisesti aina silloin, kun kyseessä on rekisteröitävä tai muuten tärkeä painelaite. Laitteelle avataan käyttöönottotarkastuksen ensimmäisessä vaiheessa pöytäkirja, joka myöhemmin jatkuu määräaikaistarkastusten pöytäkirjana. Luvanhaltijan on pyydettävä rekisteröitävän painelaitteen rekisteröintiä käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Ydinlaitosten painelaiterekisteriä ylläpitää STUK. Luku 12 Käyttö Painelaitteiden käyttöä ja määräaikaistarkastuksia koskevissa vaatimuksissa on seurattu painelaitelain (869/1999) ja KTMp:n vaatimuksia. Käyttöä koskevat vaatimukset sisältyvät nykyisessä ohjeistossa ohjeisiin YVL 3.0 ja YVL 1.8. Lukuun on lisätty myös ohjeeseen YVL 3.9 sisältyvät vaatimukset neutronisäteilyn vaikutusten huomioon ottamisesta käytön aikana sekä putkiston kunnonvalvontavaatimukset ohjeesta YVL 3.3. Rekisteröitävien painelaitteiden määräaikaistarkastusten siirtoon on annettu rajatut oikeudet myös luvanhaltijalle (enintään 1 kk) ja tarkastuslaitoksille (enintään 6 kk). Muilta osin määräaikaistarkastuksissa noudatetaan konventionaalipainelaitteiden menettelyä (KTMp). Kunnonvalvonnassa sekä silloin, kun painelaitteen sisäpuolinen tarkastus korvataan tai sitä täydennetään NDT-testauksella, testaajaa koskevat samat pätevyysvaatimukset kuin valmis-

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 9(10) tuksen testauksissa. Tätä ei nykyisessä ohjeistossa ole mainittu. Vaatimus on tulossa ohjeeseen YVL E.12. Luku 13 Muutostyöt Muutostöille asetetut vaatimukset pohjautuvat ohjeeseen YVL 1.8. Ohjeeseen on lisätty rekisteröitävän painelaitteen korjaustyön jälkeen tehtävä KTMp:n mukainen muutostarkastus. Luku 14 Käytöstä poisto Painelaitteiden käytöstä poisto käsitellään nykyisessä ohjeessa YVL 3.0. Ohjeeseen YVL E.3 on lisätty käytännössä jo noudatetut vaatimukset painelaiteluettelon päivityksestä ja STUKille toimitettavasta ilmoituksesta, kun painelaite poistetaan käytöstä. Luku 15 Säteilyturvakeskuksen valvontamenettelyt STUKin valvonnan perustana on ydinenergialain 63 ja ydinenergia-asetuksen 117. Auktorisoidun tarkastuslaitoksen vaatimukset on esitetty ydinenergialain 60 a :ssä. Tehtäväjako STUKin ja auktorisoidun tarkastuslaitoksen välillä on määritelty kaikille ydinteknisille laitteille soveltuvalla tasolla ohjeen YVL E.1 liitteessä. Painesäiliöille ja putkistoille tämä tarkastusaluejakotaulukko on täsmennetty ja liitetty tämän ohjeen liitteeksi C. Poikkeuksena muihin E-ohjeisiin verrattuna ohjeessa YVL E.3 on esitetty tarkastusaluejako myös luokassa EYT (liite D). Tavoitteena oli ohjeistaa erityisesti putkistojen ja niiden esivalmisteiden tarkastukset siten, että sama tarkastuslaitos on vastuussa sekä tehdas- että työmaatarkastuksista. Luvanhaltijan omatarkastuslaitos voi toimia luokassa EYT. Lisäksi sen on mahdollista tehdä asiantuntijatehtäviä myös turvallisuusluokassa 3. Valvontaa koskevat kohdat luvussa 15 on koottu lukujen 3 14 mukaiseen järjestykseen. Mahdolliset muutokset nykyisiin menettelyihin verrattuna käyvät ilmi tämän muistion lukuja 3 14 koskevista kohdista. 4 Ohjeen alaa koskeva kansainvälinen säännöstö 4.1 IAEA:n ja WENRAn ohjeet Ohjeessa YVL E.3 asetettuja vaatimuksia on verrattu seuraaviin IAEA:n ja WENRAn vaatimusasiakirjoihin: IAEA:n turvallisuusohjeet o Safety of Nuclear Power Plants: Design Specific Safety Requirements, Series No. SSR-2/1, February 2012 o Design of the Reactor Core for Nuclear Power Plants, Safety Guide, Series No. NS-G-1.12, May 2005 o Design of the Reactor Coolant System and Associated Systems in Nuclear Power Plants, Safety Guide, Series No. NS-G-1.9, September 2004 o Maintenance, Surveillance and In-service Inspection in Nuclear Power Plants, Safety Guide, Series No. NS-G-2.6, October 2002 o Design of Reactor Containment Systems for Nuclear Power Plants, Safety Guide, Series No. NS-G-1.10, September 2004 WENRA Reactor Safety Reference Levels, January 2007

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 10(10) o Issue E, Design Basis Envelope for Existing Reactors o Issue F, Design Extension of Existing Reactors o Issue G, Safety Classification of Structures, Systems and Components o Issue K, Maintenance, In-service Inspection and Functional Testing WENRAn ja IAEA:n ohjeet eivät sisällä sellaisia yksityiskohtaisia vaatimuksia, joita olisi tarpeen lisätä laitetason ohjeeseen YVL E.3. Monet esimerkiksi suunnitteluperusteita, kunnonvalvontaa ja materiaalivalintaa koskevat vaatimukset ovat sisältyneet jo nykyiseen ohjeistoon. Ohje YVL E.3 täyttää WENRAn ja IAEA:n vaatimukset, mutta vie ne selvästi yksityiskohtaisemmalle tasolle. 4.2 Kansainväliset määräykset ja standardit Ohjeessa YVL E.3 on turvallisuusluokassa 1 asetettu ensisijaiseksi suunnittelustandardiksi ASME Boiler and Pressure Vessel Code, Section III, joka on erityisesti ydinvoimalaitoksen komponenteille tarkoitettu standardi. Laadunhallintajärjestelmävaatimuksena päälaitteille on ASME NQA-1. Valmistuksen valvonnassa ASMEn mukainen käytäntö, jossa yritys vastaa itse esim. henkilöpätevöinneistä ja valvontaa tekee valtuutettu tarkastaja (ANI), ei kuitenkaan ole sellaisenaan hyväksytty, vaan perusvaatimuksena on STUKin oma valvonta ja tarkastukset. Muissa turvallisuusluokissa käytetään hyväksi painelaitedirektiivin (PED) vaatimuksia ja harmonisoituja standardeja SFS-EN ISO 13445, Lämmittämättömät painesäiliöt, ja SFS-EN ISO 13480, Metalliset teollisuusputkistot, sekä niiden viitestandardeja. 5 Tepco Fukushima Dai-ichi onnettomuuden vaikutukset Fukushiman onnettomuudella ei ole suoraa vaikutusta ohjeeseen YVL E.3. Fukushiman onnettomuuden vaikutukset ydinturvallisuussäännöstöön liittyvät erityisesti ulkoisiin uhkiin, turvallisuustoimintojen luotettavuuteen ja niiden menettämisen varautumiseen, vakaviin onnettomuuksiin, polttoainealtaisiin liittyviin erityisvaatimuksiin, turvallisuusanalyyseihin sekä valmiustoimintaan ja laitospaikkaan.