KESKI-SUOMEN KANSAINVÄLISTYMINEN

Kari Itkonen Esa Storhammar Timo Tohmo KESKI-SUOMEN KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälistymisen mittareita ja indikaattoreita rakennamme kokonaiskuvaa Keski-Suomen yritysten kansainvälistyminen 1 10 1,5 1,25 2 9 1 0,75 3 8 0,5 k 4 7 5 6 Yritysten ka 10-19 20-49 50-99 yli 100

Sisällys Tiivistelmä 4 1. Lähtökohdat 5 2. Aineisto ja tulkinta 6 3. Tuotantotoiminnan kansainvälistyminen 9 3.1 Vienti 9 3.2 Tuonti 16 3.3 Sijoitustoiminta ulkomaille ja ulkomailta 23 3.4 Tuotanto ulkomailla ja ulkomaalaisomisteinen tuotanto Keski-Suomessa 29 3.5 Verkostoituminen 36 3.6 T&K-toiminta 44 3.7 Yhteenveto: tuotantotoiminnan kansainvälistymisen eri osatekijöiden keskinäiset suhteet 51 4. Työvoima ja opiskelu 52 4.1 Yritysten työvoima 52 4.2 Ulkomaalaiset opiskelijat ja harjoittelijat yrityksissä 54 4.3 Oppilaitosten kansainvälisyys 55 5. Ilmapiiri 57 5.1 Väestön kansainvälisyys 57 5.2 Yritystoiminnan kansainvälisyys 58 5.3 Yritysten asiakkaiden kansainvälisyys 58 5.4 Liikkuminen ulkomailta ja ulkomaille (turismi) 59 5.5 Yritysten asenteet tulevaisuuden kansainvälistymisen suunnasta 59 6. Kansainvälistymisen kokonaiskuva 61 7. Kansainvälistymisen indikaattori 64 7.1 Indikaattorin laskeminen: valinnat ja painotukset 64 7.2 Indikaattorin osien ja kokonaisuuden sanoma 66 Lähteet 67 Liitekuviot 1-4 2

Erillinen liitemateriaali (toimitetaan tarvittaessa) 1) Keski-Suomen teollisuuden vienti ja liikevaihto toimialoittain vuosina 1995 2005 verrattuna koko maan vastaaviin lukuihin 2) Käytetty maakunnallinen tilastoaineisto 3) Yrityskyselyn sisältö 3

Hyvät lukijat ja yhteistyökumppanit Keskeiset alueen toimijat ovat hyväksyneet 27.1.2006 Keski-Suomen kansainvälistymisen Roundtable -ryhmässä Keski-Suomen kansainvälistymisen toimintaohjelman 2006 2008. Ohjelman mukaista kehittämistä ja toimijoiden yhteistyötä on toteutettu mm. Vahva ja kansainvälistyvä Keski-Suomi-hankkeessa (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy). Toteuttamisohjelmassa edellytetään, että kansainvälistymiseen liittyvän kehittämistyön tueksi luodaan mittaristo ja kokonaiskuvaa antava indikaattori. Keski-Suomen kansainvälistymisen tahtotila ja visio 2015 on Keski-Suomi on kansainvälisesti vetovoimainen koulutus- ja osaamis- sekä yritys- ja innovaatioympäristö, joka on aidosti myös monikulttuurinen elämänlaadun maakunta. Toimintaohjelmassa kansainvälistymisellä tarkoitetaan talouden globalisoitumista ja kasvavilla markkinoilla tapahtuvaa kauppaa yritysorganisaatioiden kehittymistä monikansallisesti toimiviksi organisaatioiksi yhteiskunnallisten palvelujen yhdenmukaistumista erityisesti EU:n alueella kansalaisten liikkuvuutta ja siihen liittyvää kokemusten ja osaamisen vaihtoa osallistumista ja kiinteää yhteyttä monikansallisiin tutkimus- ja oppimisyhteisöihin yhteiskunnan monikulttuurisuutta ja ulkomaisen väestön kotoutumista Keski- Suomeen Tältä perustalta on rakentunut arviointikehikko (Kuvio 1) pääkohteina tuotanto- ja yritystoiminta, työvoima ja opiskelu sekä ilmapiiri ja vetovoima. Tämä kokonaistarkastelu perustuu tilastoaineistoon sekä yrityshaastatteluihin, joiden kohteena ovat olleet yli 10 hengen yritykset. Haastattelukysely on tehty noudattaen samaa jaottelua kuin tilastoaineistossa. Näin on yrityslähtöisesti voitu täydentää syntyvää kuvaa. Vastaukset ovat myös täydentäneet käsityksiä tapahtuneesta kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana Keski-Suomessa, tulevaisuuden tahtotilasta sekä kansainvälisyyteen liittyvästä asenneilmapiiristä valittujen kohteiden osalta. Edellä mainitussa hankkeessa Keski-Suomen liiton toimeksiannosta Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan asiantuntijatyhmä on tuottanut tämän tausta-aineiston arviointikehikkoon sekä kuvauksen indikaattori-mallista ja sen sisällöstä. Asiantuntijaryhmä vastaa tekstistä ja siihen liittyvistä tulkinnoista. Keski-Suomen liitto antaa nyt tämän jalostamattoman aineiston keskustelun perustaksi. Tarvitaan palautetta ja näkemyksiä erilaisten asioiden tulkinnoista sekä indikaattorin kehittämiseksi jatkotyöskentelyssä. Lopullinen indikaattori toteutetaan keskustelun ja kommenttien pohjalta. Kun seuraavan kerran kootaan vastaava aineisto, niin syntyy varsinainen vertailuaineisto sekä täydentyvä käsitys muutoksista ja kehityksestä Keski-Suomessa. Aineisto sisältää monia yksityiskohtaisia tulkintoja ja havaintoja. Toivomme, että annatte kommenttinne suoraan Kari Itkoselle Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta itkonen@econ.jyu.fi tai Rauli Sorvarille, Keski-Suomen liitto rauli.sorvari@keskisuomi.fi. Aineiston ja kommenttien perusteella Keski-Suomen liitto tuottaa erillisen tiivistelmän tuloksista ja indikaattorin sisällöstä toimijoiden kehittämistyön tueksi. Rauli Sorvari Koulutuspäällikkö, Keski-Suomen liitto 4

Tiivistelmä Maakuntia vertailtaessa Keski-Suomea luonnehditaan usein 5 prosentin maakunnaksi. Kansainvälistymisen osalta Keski-Suomea voidaan pitää kokonaisuutena eri tekijöitä tarkastellen kolmen prosentin maakuntana. Tässä tarkastelussa kansainvälistyminen jaetaan eri kokonaisuuksiin, joissa painottuvat yritystoiminnan osalta - myynti (asiakkaat) ulkomaille ja ostot ulkomailta - ulkomainen toiminta ja rahoitus sekä vastaava ulkomainen toiminta maakunnassa - osaamisen liikkuminen rajojen yli koko maakunnan ja sen eri toimijoiden osalta - ulkomailla opiskelu sekä ulkomaiset opiskelijat maakunnassa - ulkomailla työskentely sekä ulkomaalainen työvoima maakunnassa - väestösuhteet (ulkomaalaisperäinen väestö maakunnassa ja rajat ylittävä muuttoliike) - alueelle muuttaneen ulkomaalaisväestön toiminta - ilmapiiri ja asenteet kansainvälistymiseen tulevaisuudessakin Kansainvälistymiseen liittyvien eri tekijöiden osalta näyttää siltä, että Keski-Suomen suhteellinen asema on laskeva. Tämä siitäkin huolimatta, että absoluuttiset arvot olisivat kasvavia. Tämä koskee kaikkia niitä toimintoja, joita tässä selvityksessä on voitu selkeästi mitata: tavaroiden ja palveluiden myyntiä sekä alueen työvoiman ja väestön kansainvälistymistä. Yritystoiminnan osalta kansainvälistyminen tapahtuu edelleen ensisijaisesti tavaroiden ja palvelujen viennin ja tuonnin kautta. Jonkin verran toimintaa on siirtynyt ulkomaille, mikä näkyy mm. viennin kasvun hidastumisena erityisesti EU-maihin. Muun alueen toiminnan osalta maakunnan vahva koulutustoimiala näkyy koko rintamallaan. Eri oppilaitokset ovat keskittyneet omiin vahvuuksiinsa. Maakunnan sijainti kaukana valtakunnan rajoista näkyy monissa osatekijöissä alhaisempana kansainvälistymisen asteena suhteessa koko maahan. Ulkomaalaisväestö on kasvamassa tasaisesti, mutta sen työllistymiseen tarvitaan uusia avauksia. Asenteet kansainvälisyyden kehittymiseen ja kehittämiseen näyttävät kuitenkin olevan positiiviset ja mahdollisuuksia hakevat. Tiivistäen kokonaiskuvaa - kansainvälistymisen perusta on edelleen alueen vientiteollisuuden varassa, mutta muilta osin kansainvälistyminen on vasta rakentumassa - sijainti keskellä valtakuntaa luo kansainvälistymiselle erityisen toimintaympäristön - tulevaisuuden kehitys ei automaattisesti ole kansainvälistymistä lisäävä, vaan kehitys voi olla joiltain osin myös vastakkaista - alueen oppilaitosten määrätietoinen kansainvälistymistyö osoittaa, että strategisilla valinnoilla on suuri merkitys 5

1. LÄHTÖKOHDAT Kansainvälisyys on vaikeasti arvioitava ja moniulotteinen ilmiö. Laajasti tulkiten kyse on yritysten, eri organisaatioiden ja yksilöiden verkottumisesta yli rajojen. Nykyisessä globaalissa taloudessa kansainvälisyyden on yleisesti todettu tuovan kilpailuetua alueelle ja sen toimijoille. Globalisaatio ja kansainvälistyminen ovat selvästi voimistuneet sekä Suomessa että Keski-Suomessa. Keskeiset tilastoluvut kuvaavat kansainvälistymistä seuraavasti (taulukko 1). Taulukko 1. Keski-Suomen kansainvälistymisen kehittyminen väestö- ja vientitilastojen mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Ilmiö Vuosi 1995 2000 2005 Ulkomailla syntyneet (hlöä) 4 855 6 131 Ulkomaalainen väestö (hlöä) 2 849 3 352 Maahanmuutto Keski-Suomeen (hlöä) 409 589 727 Maastamuutto Keski-Suomesta (hlöä) 309 432 417 Teollisuuden vienti (M ) 1 922 2 719 2 743 Tilastot näyttävät, että Keski-Suomen kansainvälisyys on näillä mittareilla lisääntymässä. Ulkomaisen väestön määrä Keski-Suomessa on maahanmuuton lisääntymisen seurauksena kasvanut 2000-luvulla selvästi. Esimerkiksi vuonna 2006 maakunnassa asui 118 eri maassa syntyneitä. Maakunnan oppilaitoksissa oli opiskelijoita 70 maasta. Teollisuuden viennin arvo on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Maakunnan kansainvälistymisestä haluttiin kuitenkin saada yleisten tilastojen antamaa kuvaa kokonaisvaltaisempi näkemys. Tavoitteena on rakentaa Keski-Suomen maakunnan kansainvälisyyden arviointikehikko. Arviointikehikkoa testataan oheista tilasto- ja kyselyaineistoa käyttäen. Esiselvityksen perusteella kansainvälistymisen päädimensioiksi valittiin yritysten kansainvälinen toiminta, työvoima, osaaminen ja ihmisten liikkuvuus sekä ilmapiiri ja suvaitsevaisuus kansainvälisyyttä kohtaan. Aineistojen avulla on ollut tarkoitus tuottaa Keski- Suomen kansainvälistymistä kuvaavat indikaattorit, jotka kuvaavat kansainvälisyyden eri osatekijöitä. Indikaattoreita ja niiden kokonaisuutta on kuvattu luvussa 7. 6

2. AINEISTO JA TULKINTA Selvityksen aineiston muodostavat tilastot, yrityskysely ja haastattelut. Osa tilastoista on valtakunnallisia, eikä maakunnallisia tietoja ole saatavilla. Tiedonhankinta yrityksistä toteutettiin puhelinkyselynä, jota varten tehtiin ositettu otanta Keski-Suomen yrityksistä (Tietoykkönen Oy). Kokoluokat olivat 10 19 hengen yritykset (n=38), 20 49 hengen yritykset (n=35) ja yli 50 hengen yritykset (n=32). Toimialaa ei rajoitettu, mutta osa kaupan ja henkilökohtaisten palvelujen yrityksistä ei vastannut. Nämä yritykset eivät kokeneet kansainvälistymistä omakseen, vaikka haastattelun alussa tuotiinkin esiin kansainvälistymisen eri ulottuvuudet. Otoksessa nämä yritykset korvattiin muilla palvelualan yrityksillä. Tiedonhankinnan sisällön ja muodon määritteli sen ensisijainen käyttötarve kansainvälistymistä kuvaavan indikaattorin tietolähteenä. Yrityskyselyssä kuhunkin kansainvälistymisen osatekijään liittyen laadittiin samat nykytilaa kartoittavat kysymykset. Lisäksi useassa osiossa käytettiin toiminnan volyymia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää tulevissa tiedonhankinnoissa. Oppilaitosten edustajien haastattelujen yhteydessä kerättiin niiden kansainvälisyyttä kuvaavaa materiaalia kuten opiskelija- ja opettajavaihdon tunnuslukuja. Kuviossa 1 on kuvattu rakennettavan kansainvälistymisen indikaattorin rakenne. Kuhunkin oikealla olevaan laatikkoon on sijoitettu kansainvälistymistä kuvaavia muuttujia. Kaikkiin kohtiin ei kuitenkaan ole saatavilla maakunnallista tilastotietoa. Osatekijät yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin esimerkiksi vienti, tuonti, sijoitustoiminta, tuotantotoiminta, verkostoituminen ja T&K-toiminta kuvaavat tuotannon kansainvälistymistä. Tuotantoa, työvoimaa ja ilmapiiriä kuvaavien muuttujien avulla muodostetaan lopullinen, Keski-Suomen kansainvälistymistä kuvaava indikaattori. 7

Kuvio1. Indikaattorin rakenne (Jari Ritsilä, esiselvitys Keski-Suomen liitto) painotus painotus Vienti Tuotanto Tuonti Sijoitustoiminta Kansainvälistyminen Työvoima Tuotantotoiminta Verkostoituminen T&K-toiminta Opiskelu ja harjoittelu Ulkomainen työvoima Ilmapiiri Väestön kansainvälisyys Alueen yrittäjien kv:syys Asiakkaiden kv:syys Turismi Asenteet Kutakin kansainvälistymisen osatekijää voidaan haluttaessa painottaa kertomalla se valittavalla painokertoimella. Maakunnissa voidaan myös valita tiettyjä kansainvälistymisen painopisteitä, joille voidaan antaa indikaattorissa suurempi paino. Valinta voidaan tehdä esimerkiksi kehittämispanostuksen tai maakunnan strategiassa esitetyn tahtotilan mukaan. Indikaattorin arvojen perustaksi on valittu maakunnan ja valtakunnan keskinäistä suhdetta kuvaava sijaintiosamäärä. Esimerkiksi Keski-Suomen paperiteollisuuden viennin sijaintiosamäärä lasketaan seuraavasti: Paperiteollisuuden vienti / Kaikkien toimialojen vienti Keski-Suomessa Keski-Suomessa Sijaintiosamäärä = ------------------------------------------------------------------------------------------- Paperiteollisuuden vienti / Kaikkien toimialojen vienti Suomessa Suomessa 8

Samalla tavoin on laskettu Keski-Suomen teollisuuden viennin sijaintiosamäärän: Keski- Suomen teollisuuden vienti suhteutettuna Keski-Suomen teollisuuden liikevaihtoon jaettuna Suomen teollisuuden vienti suhteutettuna Suomen teollisuuden liikevaihtoon. Sijaintiosamäärä saa positiivisia arvoja. Luku 1 on eräänlainen keskiarvo ja se ilmaisee ilmiön olevan keskimäärin Keski-Suomen maakunnassa ja Suomessa samalla tasolla. Lukuarvon ollessa alle 1 asiantila on huonommin kuin valtakunnassa keskimäärin ja lukuarvon ollessa suurempi kuin 1 taas valtakunnan keskimäärää paremmin. Haastattelujen luokitellut kysymykset on muunnettu vaihteluvälille 0-2 siten, että lukuarvo 1 on keskiarvo. Tässä raportissa eniten käytetty kysymys kussakin kansainvälistymisen osatekijässä oli se, jossa yrityksiä pyydettiin suhteuttamaan oman toimipaikan tai yrityksen kansainvälistymisen astetta muihin vastaaviin yrityksiin ja toimipaikkoihin. Jos yritykset ovat keskitasolla, ne saavat lopullisessa indikaattorissa lukuarvon 1, keskimääräistä alemmas arvioineet alle 1 ja keskimäärin korkeammalle arvioineet yli 1. Näin on sekä tilastoaineisto, että kyselyaineisto indikaattoria ajatellen skaalattu samalle tasolle. Haastattelun tuloksia kuvattaessa on eri toimialoja ryhmitelty kokonaisuuksiksi. Tällaisia ovat vientisuuntautuneet teollisuustoimialat eli paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus sekä keskivientisuuntautuneet toimialat eli puu-, kemian- ja TEVANAKE -teollisuus. 9

3. TUOTANTOTOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN 3.1 Vienti Kokonaiskuva viennistä muodostetaan tilastoaineiston ja kyselyn perusteella. Maakunnan teollisuus on maan keskiarvoa vientivaltaisempaa. Keski-Suomen vienti on keskittynyt (volyymilla mitaten) joiden takaa löytyvät alueella toimivat suuret yritykset. Näitä Keski- Suomen viennistä vastaavia toimialoja ovat massa- ja paperiteollisuus (M-Real ja UPM- Kymmene), saha- ja puutuotteet sekä koneiden ja laitteiden valmistus (Metso ja Valtra). Muilla toimialoilla Keski-Suomen vienti koko Suomen viennistä on pääsääntöisesti noin prosentin luokkaa. Vaikka vienti on absoluuttiselta arvoltaan kasvanut, on Keski-Suomen asema eli suhteellinen osuus vientimaakuntana tasaisesti laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän taustalla on lähinnä Keski-Suomen teollisuuden kansallisen aseman yleinen heikkeneminen (kuvio 2) teollisuuden vientisuhde on pysynyt viimevuodet lähes samalla tasolla. Kuvio 2. Keski-Suomen teollisuuden viennin ja liikevaihdon osuus koko Suomen viennistä ja liikevaihdosta. Lähde: Tilastokeskus 7 % 6 % 5 % Osuus, % 4 % 3 % Vienti Liikevaihto 2 % 1 % 0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Vuosi Palvelujen viennistä ei systemaattista maakunnallista tietoa ole vielä olemassa. Valtakunnallisten tilastojen perusteella palvelujen vienti on nopeassa kasvussa, mutta se on rakenteellisesti erilaista kuin teollisuuden vienti: Viennistä vastaavat palveluyritysten pääkonttorit, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Näin myös myynti ulkomaille näkyy valtakunnan tasolla, mutta ei maakunnassa toimivissa yksiköissä. 10

Kuvio 3. Yritysten vienti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely 70 Osuus (%) 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Kyselyssä 40 % yrityksistä ei ollut vientiä. Yritysten mielestä valtaosalla niiden vienti oli samalla tasolla kuin vastaavilla yrityksillä keskimäärin. Poikkeuksen tekee 100 tai enemmän työllistävät yritykset, joista 40 prosenttia näki viennin jonkin verran suuremmaksi kuin vastaavilla muilla yrityksillä (kuvio 3). Toimialojen välillä ei ole merkittäviä eroja, sillä eri toimialojen yritysten mielestä niiden vienti on samalla tasolla kuin alalla keskimäärin (kuvio 4). 11

Kuvio 4. Yritysten vienti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Vienti oli kuitenkin ollut keskimäärin selvästi kasvussa (41 %). Viennin kasvu näkyy kaikissa yrityskokoluokissa (kuvio 5). 12

Kuvio 5. Yritysten viennin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % 70 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa Toimialoista viennin kasvu keskittyy kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus) ja keskivientisuuntautuneisiin toimialoihin (puu-, kemian- ja TEVANAKE -teollisuus). Kooste toimialojen viennistä vuonna 2005 Keski-Suomessa ja Suomessa on esitetty liitekuviossa 1. Kuvio 6. Yritysten viennin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Osuus, % laskussa ennallaan kasvussa Vientiä oli usein vain yhteen maahan: otoksen yrityksistä vain 30 prosentilla oli vientiä useampaan kuin yhteen maahan. 13

Kuvio 7. Yritysten viennin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely Viennin osuus liikevaihdosta, % 35 30 25 20 15 10 5 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Viennin osuus 100 ja enemmän työllistäneiden yritysten liikevaihdosta oli noin kolmannes. Yli 50 mutta alle 100 työllistävien yritysten liikevaihdosta noin neljäsosa meni vientiin (kuvio 7). Voimakkaasti vientisuuntautuneiden toimialojen liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä. Keskivientisuuntautuneidenkin toimialojen viennin osuus liikevaihdosta on yli 40 prosenttia. Palvelualoillakin viennin osuus on eräillä aloilla jo varsin korkea. (Kuvio 8) 14

Kuvio 8. Yritysten viennin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 Viennin osuus liikevaihdosta, % Viennin merkitys on edelleen kasvussa: ulkomaalaisten asiakkaiden määrä kasvaa (59 % yrityksistä). Markkinoita aiotaan laajentaa pikemminkin ulkomaille (46 % yrityksistä) kuin kotimaahan (37 % yrityksistä). Kasvuodotukset ovat sitä suuremmat, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse (kuvio 9) Kuvio 9. Viennin kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely 80 70 Osuus, % 60 50 40 30 20 ei ole vientiä vähenee pysyy ennallaan kasvaa 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen koko 15

Toimialoista vientiodotukset ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneilla ja keskivientisuuntautuneilla toimialoilla. Myös kotimarkkinasuuntautuneella teollisuudella ja rakentamisella sekä yrityspalvelu-toimialoilla on korkeita vientiodotuksia lähitulevaisuudessa. Yli puolet näiden toimialojen yrityksistä odottaa vientinsä kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuvio 10. Viennin kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole vientiä Vientiä harjoittaa 60 % Keski-Suomen yrityksistä. Viennin sijaintiosamäärä tilastojen perusteella on noin 1,2 mutta huolestuttavaa on kansainvälistymisen laskeva suunta. Haastattelujen perusteella Keski-Suomen kansainvälistyminen on viennin osalta keskitasoista 0,99 ja viennin odotetaan selkeästi kasvavan. 16

3.2 Tuonti Tuonnin tilastotiedot perustuvat alueellisten ja valtakunnallisten panostuotos-taulujen ja vuoden 2002 tietoihin (tarvitaan tuoreempaa tietoa). Tuonti Keski-Suomeen näyttää olevan suhteessa hieman pienempää kuin koko maahan (sijaintiosamäärä on 0,92). Tuonti näytti olevan koko maan tasolla joillakin teollisuuden toimialoilla (elintarviketeollisuus, massa- ja paperiteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus ja sähkötuotteiden valmistus) monilla samoilla aloilla, joilla vientisuhde oli korkein. Maakunnan palvelualoilla tuonnin osuus jäi maan keskiarvon alapuolelle. (Liitekuvio 2) Myös kyselyn mukaan vain hieman yli puolella yrityksistä oli tuontia. Yritysten mielestä niiden tuonti on samalla tasolla kuin vastaavilla muilla yrityksillä. Suurimmissa yrityksissä oli muutama yritys, jotka näkivät tuonnin selvästi suuremmaksi kuin vastaavilla muilla yrityksillä (kuvio 11). Kuvio 11. Yritysten tuonti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely 60 Osuus (%) 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialoja tarkasteltaessa havaitaan, että kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen ovat tuontiorientoituneempia muihin toimialoihin verrattuna. Kolmasosa näiden toimialojen yrityksistä koki tuontinsa olevan jonkin verran korkeampaa kuin muilla vastaavilla yrityksillä. Suurin osa keskivientisuuntautuneista teollisuusyrityksistä puolestaan näkivät tuontinsa olevan jonkin verran alhaisemmalla tasolla kuin vastaavilla muilla yrityksillä (kuvio 12). 17

Kuvio 12. Yritysten tuonti verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Samoin kuin viennin, tuonninkin volyymi oli kasvussa. Tuonti on keskittynyt volyymillä mitattuna samoille toimialoille kuin vienti (kone-, elektroniikka- ja paperiteollisuus), joiden tuonti kattaa yli puolet koko Keski-Suomen tuonnista. Tuonnin kasvu näkyy kaikissa yrityskokoluokissa (kuvio 13). Yli 40 prosentilla 100 tai enemmän työllistävistä yrityksistä ja vajaalla kolmanneksella muiden kokoluokkien yrityksistä tuonti on ollut kasvussa viimeisen kolmen vuoden aikana. 18

Kuvio 13. Yritysten tuonnin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely 70 60 Osuus, % 50 40 30 20 laskussa ennallaan kasvussa 10 0 10 19 20 49 50 99 Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän Runsas 1/3-osa yrityksistä joutui kilpailemaan tuonnin kanssa omilla kotimarkkinoilla. Suurinta oli kilpailu elintarvike-, muovi- ja elektroniikka-aloilla. Toimialoista tuonnin kasvu keskittyy kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus) ja kotimarkkinasuuntautuneeseen teollisuuteen ja rakentamiseen (kulkuneuvo-, metalli-, elintarvike ja kustannusteollisuus sekä mineraalituotteiden valmistus ja muu valmistus sekä rakentaminen). Myös henkilökohtaisten palveluiden (tukku- ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat sekä muut henkilökohtaiset palvelut) tuonti on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. 19

Kuvio 14. Yritysten tuonnin kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Tuonnin osuus yritysten liikevaihdosta on selvästi alle kymmenesosa. Suurimmillaan tuonti on 10 19 työllistävillä yrityksillä, joiden liikevaihdosta tuonnin osuus on noin seitsemän prosenttia. Tuonnin osuus liikevaihdosta on 100 ja enemmän työllistäneiden yritysten osalta noin 5 prosenttia (kuvio 15). 20

Kuvio 15. Yritysten tuonnin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely Tuonnin osuus liikevaihdosta, % 8 7 6 5 4 3 2 1 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Toimialoittain tarkasteltuna voidaan todeta, että suurimmat vientialat ovat myös suurimpia tuojia. Voimakkaasti vientisuuntautuneiden toimialojen liikevaihdosta noin kymmenesosa tulee tuonnista. Keskivientisuuntautuneiden toimialojen tuonnin osuus liikevaihdosta on hieman alle 10 prosenttia. 21

Kuvio 16. Yritysten tuonnin osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 5 10 15 Tuonnin osuus liikevaihdosta, % Tuonnin merkitys on edelleen kasvussa. Tuonti tulee lisääntymään lähitulevaisuudessa kaikissa yrityskokoluokissa, sillä noin kolmasosa erikokoisista yrityksistä odottaa tuontinsa kasvavan. Pienemmissä kokoluokissa on myös paljon yrityksiä, joilla ei ole tuontia lainkaan. (kuvio 17) Kuvio 17. Tuonnin kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely Osuus, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen koko ei ole tuontia vähenee pysyy ennallaan kasvaa 22

Toimialoista odotukset kasvavasta tuonnista ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneilla ja kotimarkkinasuuntautuneella teollisuudella ja rakentamisella. Lisäksi sekä yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liikeelämän palvelut) toimialoilla että henkilökohtaisten palveluiden (tukku- ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat sekä muut henkilökohtaiset palvelut) toimialoilla odotetaan tuonnin lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Noin viidesosa näiden toimialojen yrityksistä odottaa tuontinsa kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuvio 18. Tuonnin kehitys tulevaisuudessa kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole tuontia Tuontia harjoitti 53 % Keski-Suomen yrityksistä. Tuonnin sijaintiosamäärä on tilastojen perusteella noin 0,92 ja haastattelujen mukaan 0,98. 23

3.3 Sijoitustoiminta ulkomaille ja ulkomailta Sijoitustoiminnan volyymista ei ollut saatavissa maakunnallisia tilastoja. Suomen Pankin keräämät tilastot ovat kansallisia. Ulkomaille sijoitettujen varojen määrä on jo noin puolet Suomen vuotuisesta BKT:sta (Heikkilä, 2007). Sijoittaminen tarkoittaa yleensä yrityskauppoja ja esimerkiksi suuret pohjoismaiset yritysjärjestelyt (Nordea, Teliasonera, Danske Bank) näkyvät piikkeinä yritystilastoissa. Se näkyy myös erityisesti palvelutoimialojen suurena osuutena. Kaiken kaikkiaan suurten konsernien sisäinen rahaliikenne alentaa sijoitustilastojen luotettavuutta. Kuitenkin myös pienempien yritysten on usein todettu sijoittavan voittonsa nykyisin ennemmin ulkomaille kuin Suomeen. Keski-Suomen yrityksistä kyselyn mukaan suurimmalla osalla (78 %) ei kuitenkaan ole sijoituksia ulkomaille. Yritykset arvioivat ulkomaille tapahtuvan sijoitustoimintansa kokonaisuutena olevan samalla tasolla kuin muilla vastaavilla yrityksillä (kuvio 19). Kuvio 19. Yritysten sijoitustoiminta ulkomaille verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialojen välillä ei ole merkittäviä eroja yritysten sijoitustoiminnassa. Kuitenkin osa voimakkaasti vientisuuntautuneista ja keskivientisuuntautuneista yrityksistä koki oman ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan olevan jonkin verran alhaisemmalla tasolla kuin vastaavilla muilla yrityksillä. 24

Kuvio 20. Yritysten sijoitustoiminta ulkomaille verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Yritysten sijoitustoiminta oli pysynyt ennallaan kuluneen kolmen vuoden aikana. Osalla suurimmista yrityksistä sijoitustoiminta oli ollut lievässä kasvussa kuluneen kolmivuotisjakson aikana. Kuvio 21. Yritysten sijoitustoiminta ulkomaille kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % 120 100 80 60 40 20 0 10 19 20 49 50 99 Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa Myös toimialatarkastelut kertovat sijoitustoiminnan vakaudesta kuluneen kolmen vuoden aikana. 25

Kuvio 22. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan kehitys kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 50 100 150 Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Yrityksistä 22 % vastasi investoineensa myös ulkomaille. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta on noin 5 prosenttia eri yrityskokoluokissa. 26

Kuvio 23. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely Osuus investoinneista, % 6 5 4 3 2 1 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Ulkomaille investoitiin esimerkiksi muovi- ja metalliteollisuudessa, mutta myös monilla palvelualoilla. Kotimarkkinasuuntautuneella teollisuudella ja rakentamisella sekä yrityspalveluiden ja henkilökohtaisten palveluiden toimialoilla sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta oli hieman suurempi kuin voimakkaasti ja keskivientisuuntautuneella teollisuudella. 27

Kuvio 24. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan osuus liikevaihdosta. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 2 4 6 8 osuus investoinneista, % Ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan merkitys on edelleen kasvussa. Investoinnit ulkomaille tulevat lisääntymään lähitulevaisuudessa erityisesti suurimmissa yrityksissä (kuvio 25) Kuvio 25. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely 90 80 Osuus, % 70 60 50 40 ei ole ulkomaille suuntautuneita sijoituksia vähenee pysyy ennallaan 30 20 kasvaa 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen koko 28

Odotukset lisääntyvistä investoinneista ja sijoituksista ulkomaille ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneella ja keskivientisuuntautuneella teollisuudella. Lisäksi yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liikeelämän palvelut) toimialojen yrityksissä odotetaan ulkomaille tapahtuvien sijoitusten lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Noin viidesosa yrityspalvelu-yrityksistä odottaa ulkomaisten sijoitustensa kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuvio 26. Yritysten ulkomaille tapahtuvan sijoitustoiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole ulkomaille suuntautuneita sijoituksia Suora sijoitustoiminta ulkomailta Suomeen on vähäistä. Kuitenkin, vaikka ulkomaalaista omistusta oli vain 13 %:ssa yrityksistä, lähes 10 % vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä oli pääosin ulkomaalaisomisteisia. Hieman yli viidennes (22 %) Keski-Suomen yrityksistä oli harjoittanut sijoitustoimintaa ulkomailla. Maakunnan vähäinen pääkonttorien määrä näkyy sijoitustoiminnassa, joka on pääkonttoreiden vastuulla. Suora sijoitustoiminta ulkomaille on vielä vähäistä, mutta sitä on kuitenkin olemassa. Indikaattoriarvo haastattelujen osalta on n. 1. 29

3.4 Tuotanto ulkomailla ja ulkomaalaisomisteinen tuotanto Keski-Suomessa Tuotantotoiminnan sijoittumisessa on kaksi mielenkiintoista aluetta: 1. kuinka paljon keskisuomalaiset yritykset ovat siirtyneet toimimaan maan rajojen ulkopuolella ja 2. kuinka paljon Keski-Suomen nykyisessä yritystoiminnassa on lähtökohdiltaan ulkomaalaisia omistajia? Tuotanto ulkomailla. Suomalaisten teollisuusyritysten henkilöstöstä noin kolmannes työskenteli vuosikymmenen puolivälissä ulkomailla. Ulkomailla toimivien teollisuusyritysten liikevaihto oli suurempi kuin alan yritysten koko vienti, 65 miljardia euroa. Palveluyritysten ulkomainen liikevaihto oli lähes 50 miljoonaa euroa. Yrityskyselyn perusteella keskisuomalaisten yritysten ulkoistaminen kotimaasta on ollut suurin piirtein yhtä yleistä kuin paikallisen yrityksen ostaminen. Ulkoistamisen osuus vastaa kansallista keskiarvoa (esim. Ali-Yrkkö, 2006). Puolet ulkoistamisista oli tapahtunut Keski- Suomesta ja puolet muualta maasta toimineista toimipisteistä. Keskisuomalaiset yritykset arvioivat ulkomailla tapahtuvan toiminnan olevan toimialan keskimääräisellä tasolla (Kuvio 27). Tosin lähes 40 prosenttia 100 tai enemmän työllistävistä yrityksistä piti ulkomailla tapahtuvaa toimintaansa jonkin verran keskimääräistä alhaisempana. Kuvio 27. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) 70 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialoja tarkasteltaessa havaitaan, että voimakkaasti vientisuuntautuneilla toimialoilla ulkomailla tapahtuva toiminta on korkeammalla tasolla kuin muilla vastaavilla yrityksillä. 30

Kuvio 28. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Ulkomailla tapahtuva toiminta oli kuitenkin selvästi useammin kasvamassa kuin vähenemässä. Erityisesti suuremmissa yrityksissä ulkomailla tapahtuva toiminta on kasvanut kolmen edellisen vuoden aikana. (Kuvio 29) Kuvio 29. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa 31

Toimialoista ulkomailla tapahtuvan toiminnan kasvu on keskittynyt kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus) ja keskivientisuuntautuneeseen teollisuuteen. Myös yrityspalvelu-yritysten toiminta ulkomailla on ollut kasvussa. Kuvio 30. Yritysten ulkomailla tapahtuva toiminta kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Ulkomailla tapahtuvaa toimintaa oli siis vajaalla puolella Keski-Suomen yrityksistä. Yritysten ulkomailta tulevien tulojen osuus on jo merkittävän suurta. Esimerkiksi neljäsosa 100 tai enemmän työllistävien yritysten tuloista tulee ulkomailta. 32

Kuvio 31. Yrityksen/toimipaikan ulkomailta tuleva tulojen osuus. Lähde: Kysely Osuus, % 30 25 20 15 10 5 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Keskivientisuuntautuneen teollisuuden ja voimakkaasti vientisuuntautuneen teollisuuden tuloista jo noin kolmasosa tulee ulkomailta. 33

Kuvio 32. Yrityksen/toimipaikan ulkomailta tuleva tulojen osuus. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 10 20 30 40 osuus, % Ulkomailla tapahtuva toiminta on jatkossa edelleen kasvattamassa osuuttaan. Yrityksistä 100 tai enemmän työllistävistä noin puolet odottaa ulkomailla tapahtuvan toiminnan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Myös pienemmät yritykset, joissa tällaista toimintaa on, arvioivat toiminnan pysyvän ennallaan tai kasvavan. Toisaalta alle puolella pienemmistä, alle 100 hengen yrityksistä on ulkomailla tapahtuvaa toimintaa. 34

Kuvio 33. Yritysten ulkomailla tapahtuvan toiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely 70 60 Osuus, % 50 40 30 ei ole toimintaa ulkomailla vähenee 20 pysyy ennallaan 10 kasvaa 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen koko Toimialoista odotukset lisääntyvästä toiminnasta ulkomailla ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneella teollisuudella ja yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut) toimialoilla. Yli puolet yrityspalvelu-yrityksistä katsoo ulkomaisen toimintansa kasvavan lähitulevaisuudessa. 35

Kuvio 34. Yritysten ulkomailla tapahtuvan toiminnan kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole toimintaa ulkomailla Ulkomaisen toiminnan merkitystä kuvaa omalta osaltaan TE-keskusten myöntämien kansainvälistymistukien määrä. Saatujen tietojen mukaan Keski-Suomessa tehtiin päätös 3,3 %:sta koko maan kansainvälistymistuista. Suhteessa tukien määrä vastaa koko maan tasoa Uusimaata lukuun ottamatta, jossa se on tärkein tukimuoto. Myöntöjen määrä on ollut vähenemässä mutta se johtuu myös tiukentuneista myöntöperusteista. 36

Ulkomainen toiminta Suomessa. Ulkomaalaisesta ns. tytäryhtiötoiminnasta ei ollut saatavissa maakunnallisia tilastotietoja. Valtakunnallisesti tiedetään, että vaikka ulkomaalaisomisteisia yrityksiä on kaikista yrityksistä vain runsas prosentti, niiden henkilöstön määrä vastaa runsasta 14 %:a kaikkien yritysten henkilöstöstä. Aineistossa ei kysytty täysin ulkomaisten tytäryritysten osuutta. Ulkomaalainen enemmistö omistuksesta oli 8 prosentilla yrityksistä ja liikevaihdon osuus koko aineistosta oli samaa luokkaa. Tuotantotoimintaa oli ulkomailla 12 %:lla, myyntikonttoreita 19 %:lla ja muuta toimintaa myös 19 %:lla yrityksistä. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli 8 %. Tuotantotoiminta ulkomailla on Keski-Suomessa koko maan tasolla; Indikaattorin arvo on 1,02. 3.5 Verkostoituminen Verkostoitumisen merkitystä mitattiin tiedonhankinnassa yhteistyökumppaneiden ja erityisesti ulkomaisten alihankkijoiden merkityksellä. Yhteistoimintaa oli noin puolella yrityksistä. Aktiivisuuden nähtiin olevan hieman pienempää kuin suomalaisilla yrityksillä keskimäärin. Kuvio 35. Yritysten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden määrä verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla 37

Toimialoittain tarkasteltuna havaitaan, että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden määrä eri toimialoilla on pääasiassa samalla tasolla tai jonkin verran alhaisempi kuin alalla keskimäärin. Kuvio 36. Yritysten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden määrä verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 50 100 150 Osuus, % selvästi korkeammalla samalla tasolla selvästi alemmalla tasolla jonkin verran korkeammalla jonkin verran alemmalla tasolla Yritysten ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä on ollut lievässä kasvussa kuluneen kolmen vuoden aikana. Suurimmalla osalla yrityksistä ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä oli kuitenkin pysynyt ennallaan viime vuosina. 38

Kuvio 37. Yritysten ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely Osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 Yritysten henkilöstön määrä 100 tai enemmän laskussa ennallaan kasvussa Toimialoista ulkomailta ostettujen alihankintojen kasvu keskittyy kyselyn perusteella voimakkaasti vientisuuntautuneisiin teollisuustoimialoihin (paperi-, kone- ja elektroniikkateollisuus). Kuvio 38. Yritysten ulkomailta ostettujen alihankintojen määrä kuluneen kolmen vuoden aikana. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % kasvussa ennallaan laskussa Ulkomaisia alihankkijoita oli joka neljännellä yrityksellä. Yritysten alihankinnoista ulkomailta ostetaan noin 5 prosenttia. 39

Kuvio 39. Yrityksen ulkomailta ostettavan alihankinnan osuus. Lähde: Kysely Osuus, % 6 5 4 3 2 1 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Toimialoittain tarkasteltuna alihankintojen osuus on tasaista. Eri toimialojen ulkomailta ostettavan alihankinnan osuus vaihtelee 5 %:n kummallakin puolella. 40

Kuvio 40. Yrityksen ulkomailta ostettavan alihankinnan osuus. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja väh.kauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 1 2 3 4 5 6 osuus, % Useimmilla yrityksillä ostojen määrä oli kasvussa ja siihen oli tulossa mukaan myös uusia toimijoita niin että ainakin kolmannes yrityksistä aikoi tehdä alihankintoja ulkomailta lähitulevaisuudessa. 41

Kuvio 41. Yritysten ulkomaisen alihankintojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely 70 60 50 Osuus, % 40 30 20 ei ole alihankintaa ulkomailta vähenee pusyy ennallaan kasvaa 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen koko Toimialoista odotukset lisääntyvistä alihankinnoista ulkomailta ovat korkeimmat voimakkaasti vientisuuntautuneella teollisuudella. Lisäksi yrityspalveluiden (kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut) ja henkilökohtaisten palveluiden toimialoilla odotetaan alihankintojen lisääntyvän ulkomailta lähitulevaisuudessa. Noin kolmasosa yrityspalveluyrityksistä ja henkilöpalveluyrityksistä odottaa ulkomaisten alihankintojen kasvavan lähitulevaisuudessa. 42

Kuvio 42. Yritysten ulkomaisen alihankintojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 Osuus,% kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole alihankintaa ulkomailta Verkostosuhteita oltiin voimakkaasti laajentamassa (67 %) erikokoisissa yrityksissä. Kuvio 43. Yritysten ulkomaisen verkostojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely 90 80 70 Osuus, % 60 50 40 ei ole verkostoja ulkomailla vähenee 30 20 pysyy ennallaan 10 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän kasvaa Yrityksen koko Ulkomaisten verkostojen kasvuodotukset näkyvät myös toimialatarkasteluissa. Yli puolet eri toimialojen yrityksistä odottaa ulkomaisten verkostojen lisääntyvän lähitulevaisuudessa. 43

Kuvio 44. Yritysten ulkomaisen verkostojen kehitys tulevaisuudessa. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 Osuus, % kasvaa pysyy ennallaan vähenee ei ole verkostoja ulkomailla Suora alihankintojen myynti ulkomaille oli suhteessa yhtä yleistä kuin niiden ostaminenkin. Viidellä prosentilla yrityksistä yli puolet myynnistä oli alihankintaa ulkomaiselle päähankkijalle. Ulkomailta ostettuja alihankintoja oli noin neljäsosalla yrityksistä. Alihankintasuhteita (ostot ja/tai myynnit) oli noin kolmasosalla yrityksistä. Kyselyn indikaattoriarvo on n. 0,96. Kansainvälisen verkostoitumisen (indikaattorin arvo 0,97) ja ulkomailta ostettujen alihankintojen (indikaattorin arvo 0,96) osuus jää alle maan keskiarvon. Suurin osa yrityksistä odottaa ulkomaisten verkostojensa kasvavan lähitulevaisuudessa. 44

3.6 T&K-toiminta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) tilastoi kansainvälistä T&K-toimintaa siinä määrin kun se on sen tukemaa. Näitä tietoja ei kuitenkaan voi maakunnallistaa. Tilastokeskus kerää myös tietoja T&K-menoista kokonaisuutena, korkeakoulusektorin ulkomaisesta rahoituksesta, korkean teknologian tuotteiden kaupasta ja patentoinneista. Myöskään näitä tilastoja ei saa maakunnallisina. Maakunnan korkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus oli 121 miljoonaa euroa, joka on 3,1 % koko maan korkeakoulusektorin ulkopuolisesta rahoituksesta v. 2005. (Tilastokeskus, 2006) Kyselyn perusteella noin puolet yrityksistä on mukana kansainvälisessä T&K-toiminnassa. Yritykset arvioivat T&K-toimintansa kansainvälisyyden olevan hieman keskitason alapuolella. Kuvio 45. Yritysten T&K toiminnan kansainvälisyys verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely Osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 19 20 49 50 99 Yrityksen henkilöstön määrä 100 tai enemmän selvästi alemmalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla samalla tasolla jonkin verran korkeammalla tasolla selvästi korkeammalla tasolla Toimialoja tarkasteltaessa havaitaan, että suuri osa yrityksistä kokee oman T&K-toimintansa kansainvälisyyden olevan keskimääräisellä tasolla. Toimialojen välillä on kuitenkin jonkin verran vaihtelua, sillä esimerkiksi osa voimakkaasti vientisuuntautuneista ja keskivientisuuntautuneista yrityksistä kokee oman T&K -toimintansa kansainvälisyyden keskimääräistä alhaisemmaksi. Toisaalta osa kotimarkkinateollisuuden ja rakentamisen yrityksistä ja yrityspalvelu-yrityksistä piti T&K-toimintansa keskimääräistä kansainvälisempänä. 45

Kuvio 46. Yritysten T&K toiminnan kansainvälisyys verrattuna vastaaviin muihin yrityksiin. Lähde: Kysely kuljetus,varastointi ja tietoliikenne, kiinteistö, vuokraus ja tutkimuspalvelut,liike elämän palvelut tukku ja vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat, muut henkilökohtaiset palvelut Toimiala voimakkaasti vientisuuntautunut teollisuus (keskivientisuuntautunut) kotimarkkinasuuntautunut teollisuus ja rakentaminen 0 20 40 60 80 100 Osuus, % selvästi korkeammalla jonkin verran korkeammalla samalla tasolla jonkin verran alemmalla tasolla selvästi alemmalla tasolla Ulkomailla teki T&K -toimintaa 22 % ja ulkomaista rahoitusta käytti 17 % yrityksistä. Yritysten T&K toiminnan arvosta noin 5 % tapahtuu kyselyn mukaan ulkomailla. 46

Kuvio 47. Yritysten ulkomailla tapahtuvan T&K-toiminnan osuus. Lähde: Kysely 6 5 Osuus, % 4 3 2 1 0 10 19 20 49 50 99 100 tai enemmän Yrityksen henkilöstön määrä Toimialoista palvelut näyttävät olevan jopa teollisuutta useammin mukana kansainvälisessä T&K-yhteistyössä. Sen sijaan esimerkiksi sähkö- ja elektroniikka-alalla kaikkien T&K-toiminta oli kotimaista. 47