Kuvia Pornaisista ja pornaislaisista Valokuvia Hilkka Kanervikon arkistosta KIRVESKOSKI 1. Pappila, rakennettu v.1906 2. Viljamakasiini, kuva vuodelta 1928 3. Pappila 1980-luvulla 4. Ilmakuva Kirveskoskelta. Pormestarin ja Jäppilän talot, joen toisella puolella Pappila ja Vanha-Heikkilä 5. Heikkilän talo kuvassa oikealla. Siinä oli Pornaisten ensimmäinen lääkevarasto 6. Kirveskosken jokisiltaa rakennetaan 1920-luvulla 7. Laituri ja veneen nokka, vedenkantaja. Missä ja kuka? 8. Latiskan tieltä 1920-luvulla 9. Kirveskosken peltoja ja kylän taloja ennen isojakoa ja talojen siirtoa 10. Kuusisto n. vuonna 1920. Se toimi kirkkona uuden kirkon rakentamisen ajan. Ristit rakennuksen molemmissa päädyissä erottuvat heikosti 11. Vaatturimestari Tenhonen ja hänen kotitalonsa 12. Hautajaissaatto tulee alas Nymanin mäkeä v. 1935. Etualalla seurakunnan komeat ruumisvaunut 13. Pankin rakennus mäen päällä 14. Vanha kunnantalo ja kokoukseen osallistujat 15. Kenttätalkoot Kuusistolla 16. Tenhosen valokuvaamon ulkomainos vuonna 1946 17. Tässä rakennuksessa on moni kauppias ja myyjä tehnyt työpäiviään 18. Vanha kunnantalo 1980-luvulla. Sen suojissa on ollut kirjasto, nuorisoseuran kokoontumispaikka kirkon palon jälkeen, hammaslääkärin vastaanotto ym.
19. Kuva on maatalousnäyttelystä Kuusiston seinustalla 20. Paalan talo, jossa myös luutnantti Kirves on asunut aikoinaan. Vasemmalla oleva talo on ollut terveyssisaren asuntona ja kuntakokousten paikkana 21. Pornainen on saanut terveystalon ruotsalaisten kummikuntien tukemana. Kunnan toimi- ja luottamushenkilöitä talon edustalla 22. Aleksi Nymanin rakennusryhmä, oikealla oleva punainen rakennus oli teurastamona 23. Myllykoskella olevat mylly ja myllärin asuinrakennukset ennen myllyn siirtoa kylään. Koskella on enää sementtiränni kertomassa myllyn sijainnista 24. Osl. Toimelan myymälä kirkonkylässä ennen kuin se muutti Hevonselkään 25. Terveyskeskus talvimaisemassa. 26. Uusi kirjasto avajaispäivänä lokakuussa 1999 27. Pornaisten Talouskauppa 1950-luvulla. Paavo Forsblom rakennutti taloon toisen kerroksen. Takana punainen Evin mökki, jossa nahkurin kisällit asuivat Jaalan Jukon aikana 28. Osl. Toimelan myymälästä sisäkuva, jossa myyjä Huovila poseeraa hyllyjen välissä, myymälänhoitaja tekee konttoritöitä 29. Alkuperäinen rakennus, jossa Jaalan Jukko asui ja missä toimi posti ja oli nahkurin verstas ja kenkäkauppa vielä 1930-luvulla sekä parturi-kampaamo KOLME KIRKKOA 30. v.1666 kolmen kruunun merkinnöillä leimattu kolikko löydetty Pornaisten hautausmaalta 1960-luvulla 31. Herr Ramsay lahjoitti 1726 rakennettuun kirkkoon tinaisen kalkin, joka on leimattu Turussa 1729. Kalkki on kotiseutumuseossa, jossa myös viiri 1726, tuntilasi, alttaritaulu, messinkikruunu ja krusifiksi (nyt kirkossa) 32. Ensimmäisen kirkon piirustukset; kirkko rakennettu 1726 ja saanut kappelioikeudet 1729. Ensimmäinen kirkko on löytöjen perusteella ollut nyk. hautausmaan suihkukaivon kohdalla. Kirkon lattian alle haudatuista pastori Telenius oli viimeinen
33. Toinen kirkko, joka oli rakennettu puusta C.L Engelin piirustusten mukaan v. 1833. Kirkko paloi 23. pnä maaliskuuta 1918 34. Kolmas kirkko, kivikirkko, valmistui v. 1923 ja vihittiin käyttöön v. 1924 35. Pornaisten ensimmäisen kappalaisen Teleniuksen lapsen hauta. Teleniuksella oli kahdeksan lasta, joista useimmat kuolivat lapsena 36. Kellotapuli vuodelta 1834 paloi 10.pnä tammikuuta 1993 37. Vanha alttaritaulu Pornaisten ensimmäisestä kirkosta 38. Kivikirkon rakennustyömiehiä 1920-luvun alussa 39. Kirkko syysruskan ympäröimänä vuosituhannen vaihteessa 40. Rippilapset kuvattuina Kuusistolla 41. Kellotapulista otettu maisemakuva 42. Laulukuoro kivikirkon avajaisjuhlassa 43. Kirkon alttari vielä ilman taulua. Alttaritaulu sijoitettiin paikalleen v. 1936 44. Punainen, silkkinen kasukka ensimmäisen kirkon ajoilta. Kasukka on konservoitu 45. Kanttori Saastamoisen perhe 46. Jumalanpalvelus kirkossa 47. Ryijymatto alttarilla 48. Sisäkuva Pappilan salista 49. Kirkkoherra Haavio perhekuvassa 50. Joulukuusi Pappilan salissa 51. Rippilapsia Kuusistolla kirkon palon jälkeen LAHA 52. Lahan kyläkävely kesällä 2013. Kävelyn aluksi isäntä Antti Kiikka kertoi Lahan kartanon varhaishistoriasta. Osallistujia n. 200.
53. Lahan kylän historiasta vuoden 1944 jälkeen kertoi Hilkka Kanervikko 54. Talvikuva Lahankoskesta 1900-luvun alkuvuosilta 55. Lahan mylly on maksanut myllyveroa vuodesta 1630. Myllyn rakensi v. 1892 Lahan kartanon isäntä kauppaneuvos August Eklöf 56. Lahankoski kesäaikana 57. Luumylly ja Kupsenkylän mylly Lahankosken yläpuolella 58. Uimareita Lahankosken yläpuolella 59. Voimalaitoksen ränni 60. Pojat harjoittelemassa tukinuittoa Lahankoskessa 61. Lahan mäelle avattiin Talouskauppa v. 1951 62. Lahan kartanon puutarha, johon istutettiin n. 4000 erilaista hedelmäpuuta 1940-luvulla 63. Lahan kartanon työväkeä 64. Lahan kylän talvimaisemaa 65. Lahan kartanon työväkeä 1940-luvulla 66. Näkymä Kukkurin kalliolta Mustijoelle päin 67. Sisäkuva Lahan Talouskaupasta 1960-70 lukujen vaihteessa 68. Forsblomin perhe isän hautajaispäivänä Lahassa 69. Kartanon kaunis vieras näytelmä esitettiin Lahan kartanon työväen asuintalon edessä kesällä 1964. Näytelmän esitti Pornaisten Nuorisoseura Uudenmaan Nuorisoseurain Liiton maakuntajuhlien yhteydessä, katsojia oli n. 1400 70. Lahan silta 71. Lahan kylämaisemaa Kukkurinkalliolta 72. Kohinaa näyttelyn avajaiset Lahankosken myllyssä 1998. Antti Kiikka esittelee näyttelyä 73. Lahan kartanon kaakeliuunin vierellä Leena Kiikka
HALKIA 74. Kippilän talo Halkiassa 75. Halkiankosken putous 76. Halkian silta. Mänty vas:lla on yli 300 vuotta vanha 77. Halkian kylämaisemaa 1920-luvulla 78. Halkiankosken kuohuja 79. Halkian mylly ja sähkölaitos. 1980-luvulla myllyyn suunniteltiin Leivän tie museota 80. Halkian koulu 81. Halkiankosken suvantoa 82. Kevättulva v. 1966 rikkoi Halkian koskisiltaa 83. Metsä-Poterin talo talvimaisemassa 84. Halkian kylän keskustaa, vas:lla Osuuspankin rakennus 85. Jalmari Poteri ja Niklas Kanervikko esittelemässä metsästyssaalistaan 86. Kevättulva vie saunarakennusta v. 1966 87. Metsä-Poterin taloon kerätään sammalta rakennuksen seiniin ja katolle eristeeksi 88. Jalmari Poterin sementtivalimolla 89. Metsästysseuran miehiä Halkiasta 1900-luvun alussa 90. Tukinuittoa Monsalan sillalla. Aleksi Kivi on kulkenut aikanaan Monsalan sillan kautta Nummisiin 91. Pietalan perhe Pietalan talon edustalla 92. Kuva Horsmankalliolta. Kallio on korkein (107m) paikka Pornaisissa 93. Hopeakaivo Horsmankalliolla 94. Pietalaan rakennetaan navettaa 95. Halkia sai tievalaistuksen ensimmäisenä Pornaisissa kylän miesten toimesta v. 1972
96. Hilma Niklander, taitava ja tunnettu ryijynkutoja 97. Nuorisoseurantalo Kivistö, kylän monipuolinen toimintakeskus LAUKKOSKI 98. Jokimäen koulu rakennettiin v. 1954. Silloin oli pulaa koulutiloista asukasluvun kasvaessa n. 25% 99. Laukkosken koulu. Järvelän kartanon omistaja asessori Kjöllerfeldt lahjoitti koululle tontin ja tarpeellisen 2 tynnyrin maa-alueen v. 1898 100. Maisemaa Jokimäestä 101. Laukkosken kartano, jonka isännät ovat vaikuttaneet voimakkaasti alueella mm. kappeliseurakunnan perustamiseen ja ensimmäisen kirkon rakentamiseen. Kuvassa oleva päärakennus on rakennettu v. 1916 102. Laukkosken kartanon puutarhaan 1720 luvulla istutetut tammet taistelevat kauniisti vieläkin olemassa olostaan 103. Kuva Jokimäen sillalta, vasemmalla mylly- ja sähkölaitosrakennukset 104. Kotiseuturetkeläiset kuuntelevat Itälän kartanon edustalla opetusministeri Jaakko Itälän puhetta v. 1978. Kuistin seinällä on laatta, joka kertoo: Täältä lähtivät Pornaisten miehet sotaan syksyllä 1939 105. Kartanon hieno ulkokäymälä on säilynyt pihapiirissä 106. Heinäseipäitä Jokimäen maisemassa 1970-80. Kuvassa Väinö Pakkasen peltoa ja rakennuksia 107. Uusikartano Jokimäen sillan kupeessa 108. Tällä mäellä oli raippapaalu. Siinä annettiin rangaistuksia pienemmistä rikoksista. Muistitiedon mukaan joku Virtanen sai kellon varastamisesta niin ankarat raipat, että makasi kolme kuukautta sängyn pohjalla. Raipparangaistusta ei säädetty enää vuoden 1889 rikoslaissa. Vankiloiden kurinpidossa se oli luvallista vuoteen 1944 109. Kotojärven kartanorakennus, jossa on pidetty monet juhlat. Siellä on käynyt arvokkaita vieraita. Olympiavuonna 1952 siellä vieraili Englannin prinssi Philip 110. Aino Kalkkinen siskonsa kanssa lypsyllä ennen lypsykoneiden tuloa
111. Pornaisten Karjalaiset ry:n retkeläiset ryhmäkuvassa Luontopolku retkellä 112. Kuva Kotojärven kartanon salista 113. Perunannostajat kahvitauolla Martnikun pellolla 114. Laukkosken jokimaisemaa kylän keskeltä 115. Laukkosken työväentalo. Talon avajaisjuhla oli v. 1907. Yhdistys osti ensimmäistä työväentaloa varten tohtori Oskar Nordqvistin kalojen viljelyyn ja jalostamiseen käytetyn rakennuksen. Oskar Nordqvist oli mukana Vega laivalla Koillisväylän tutkimusretkellä 116. Vanha silta, siitä kulkivat Askolan ja Pornaisten leipäkauppiaat 1900-luvun alkuvuosina. Tie oikaisi Kotojärveltä työväentalon ohi sillalle. Siitä tulivat myös paippislaiset ruotsinkieliseen jumalanpalvelukseen Pornaisten kirkkoon, jossa ruotsinkielinen jumalanpalvelus oli viimeksi v. 1928 117. Ruttoon v. 1711 kuolleitten luita löytyi tämän kiven lähistöltä. Luut siirrettiin ja kirkkoherra Helovesi siunasi ne Pornaisten kirkkomaalle 1975 118. Laukkosken Työväentalon avajaiset v. 1907 119. Kauko Salonen metsästysretkellä. Salonen kertoi Laukkosken luontopolun nähtävyyksistä kulttuurilautakunnan kokouksessa v. 1978. Nähtävyydet kirjattiin lautakunnan pöytäkirjaan. Sen jälkeen tilattiin luontopolun opastelaattoja Askolan ammattikoululta ja luontopolkua raivattiin käyttöön 120. Rantalantien varrella Rantalan talo, joka on lohkottu Laukkosken kartanon maista v. 1921 121. Laukkosken emännät pellavaa lihtaamassa 122. Tässä kuvassa etsittiin Pastingin siltaa. Venäläiset rakensivat vedenalaisia kahluusiltoja jokeen Venäjän ja Ruotsin sotien aikana 1741-43. Hevosen ylittäessä joen vedenalaisen sillan kohdalta ei viholliselle jäänyt jälkiä näkyviin 123. Tässä kuvassa mittamies näyttää miten paljon oli vettä vedenalaisen kivetyksen päällä 124. Laukkosken isännät pellavaa korjaamassa 125. Osl. Toimelan myymälä Laukkoskella 126. Työn iloa maataloudessa 127. Kotojärven kartanon rakennus 128. Emanuel ( Manu) ja tytär Alma Löfgren tupansa edustalla
129. Kankaankutoja 130. Nygran talo, josta Waltari kirjoitti kirjan Vieras mies tuli taloon. Talon nykyiset omistajat Alpo ja Leena Rusi ovat entisöineet rakennuksen 131. Kivi Laukkosken luontopolun varressa humalan kasvupaikalla 132. Varkaan kivet luontopolun varrella 133. Vanhaa kylämaisemaa Vähä-Laukkoskelta 134. Jokimäen keramiikkapaja ja myymälä 135. Kirkollisia vieraita Sylan hattutehtaalla HEVONSELKÄ 136. Johan Askolinin sisarukset hankkivat toimeentulonsa kutomalla ryijyjä. Tässä heidän oma ryijymallinsa. Muistitiedon mukaan heidän veljensä Johan lähetti Porvoosta hevoskuorman tavaraa sisarilleen jouluksi 137. Kanoottiretkeläiset Myllykoskella. Retki alkoi Mäntsälästä ja jatkui merelle saakka 138. Hevonselän sillan vihkiäiset 1990-luvun alussa Vihkiäisissä puhuivat eduskunnan varapuhemies Paakkinen ja kunnanjohtaja Pesonen 139. Suomen liput liehuivat vihkiäisissä 140. Orkesteri soitti vihkiäisjuhlassa 141. Maisemaa Hevonselästä 1920 luvulla 142. Metsänvartijan rakennus 1920-luvulla 143. Vanha-Klemola 144. 1950-luvun koululaisia. Siihen aikaan ei ollut koulukyytejä. Osa näistä lapsista kulki Paijansuolle asti, matkaa saattoi olla lähes 10 km 145. Tapiolan talo 1920 1930 luvuilla 146. Anttilan talo 1920-luvulla 147. Rikhard Aaltosen perhe 148. Hevonselän maisemaa joelta kuvattuna n. v.1980
149. Jouko Anttilan talo peltojen keskellä n. v. 1990 150. Laavin Toini emäntä ja Oiva isäntä navettatöissä 1950-1960 lukujen vaihteessa 151. Mustijoesta haarautuu Myllykoskella Syväoja kuvassa näkyvän valkoisen talon maisemiin. 1950-luvulla Syväojassa oli vettä niin, että siinä voi pestä mattoja ja huuhdella pyykkiä. Ojassa oli useita luonnonlähteitä 152. Martta Lindgrenin piirtämä kartta Hevonselän taloista 1920 luvulta. 153. Martta Lindgren piirsi kartan muutettuaan 1923 Amerikkaan, josta palasi 50 vuoden kuluttua takaisin Pornaisiin 154. Peltolan neljä sukupolvea. Peltolan isäntiä toimi kirkonkellonsoittajina vuosikymmenien ajan 155. Walleniukset 156. Tannerin lapset 157. Metsä-Hovi, joka oli kylmätila siirtolaisväestölle. Lahan mailta raivattiin paljon peltoa hartiavoimalla 158. Linnanmäen Manun mökki 159. Krannilan talo, johon suunniteltiin ensimmäistä pappilaa 1730-luvulla 160. Tytötkin osasivat käyttää jousipyssyä 1960-luvulla 161. Kotiaskareissa. Hevonselän mäellä oli yli 20 käsityöläisten mökkiä 1920-luvulla 162. Martta Lindgrenin o.s Wallenius kotitupa Hevonselän mäellä 163. Peräkuitti, pirtti. Taru ja Matti Harjunpään siirtämä rakennus 164. Metsä-Hovin uusi raivattu pelto kasvaa pitkää viljaa 165. Apollo kuumoduli oli kaksiosainen. Se painoi 25 tonnia, siinä oli 18 moottoria. Sen mitat olivat n. 6 x 4 metriä. Tämä nousi kuuhun 1969 166. Leo Ilmari Carlson ( 80-vuotiskuva). Hän muutti Amerikkaan, opetteli kielen, opiskeli iltaisin 12 vuotta lentokoneinsinöörin alalle. Hän oli kuumodulin valmistaneen firman palveluksessa 30 vuotta. Firmassa oli 25 000 työntekijää, insinöörejä oli 4000, joista 20 valittiin suunnittelupuolelle; yksi heistä oli Ilmari Carlson. Hän ylitti Atlantin 32 kertaa molempiin suuntiin käydessään Hevonselässä mökillään
167. Carlson (vasemmalla) esittelemässä planktonin pyydystä Jaques Pickardille 168. 1900-luvun alussa Pornaisista lähdettiin Helsinkiin töihin ajureiksi, raitiovaunun rahastajiksi ym. muihin ammatteihin 169. Seppä Askolinin tekemä kello 170. Seppä Askolin 171. Kumpusen perheen kesäpaikassa vieraili mm. Essi Renvall. Takan yläpuolella hänen tekemänsä reliefi 172. Suutari Ukkolin Hevonselästä 173. Niinipalon talo 174. Katri Pietilä. Pornaisten ensimmäinen kirjastonhoitaja vuodesta 1944 alkaen 175. Juttu Uusimaa lehdessä v. 1911 176. Voimistelijoita Krannilan maalla 177. Cembalo 178. Cembalon rakentaja Hendrik van Schevikhoven 179. Urheilukentällä kilpailjoita 180. Hiidenkirnu löytyi Alimmaisten läheltä, sen syvyys on n.1,5 metriä. Kun kirnulta nousi kalliolle, sieltä löytyi mielenkiintoinen n. 1,5 metrin korkuinen mätäs, josta lähti säteittäin uomia. Pornaisista on löytynyt yht. 9 hiidenkirnua 181. Johan Askolin. Hän lahjoitti rahaa Pornaisten kouluruokailua varten v. 1913 182. Aino Kalkkinen kotipihallaan. Aittarakennuksessa oli edustava kotimuseo 183. Venny Soldanin ateljeerakennus 184. Juhani Aho, Suomen ensimmäinen ammattikirjailija 185. Aleksis Kivi. Hän oli tulossa Kotojärven kartanoon pehtooriksi, mutta perui tulemisensa 186. Portailla Jussi Rahola, Charlotta Bergroth ja Vihtori Rauha 187. Purola remontoituna Raholan perheen käyttöön 188. Laukkosken seuratalo
189. Linnanheimojen perhekuva 190. Soldanin syytinkiläinen Gerda 191. Juhani Aholta Purolaan jäänyt kynttilänjalka 192. Raholan perhettä ja Askolinin lapsia 193. Rönnvikin pensionaatti 194. Kaaklammen rantaa. Mika Waltari teki päivittäin kävelyretkiä Kaaklammelle 195. Waltarin perhettä 196. Linnanheimojen huvila 197. Mika Waltarin kesähuvilan suunnitelma ennen sotia. Rakennustyö jäi tekemättä, mutta Mika Waltari maksoi palkan varaamilleen pornaislaisille rakennusmiehille 198. Mika Waltari huvilansa seinustalla. Hän vietti Pornaisissa 28 kesää 199. Taistelu Heikkilän talosta filmin kuvauksia Laukkoskella 200. Taistelu Heikkilän talosta filmin hevosmies oli pornaislainen 201. Mika Waltarin huvila peltomaisemassa 202. Regina Linnanheimon kuva omistuskirjoituksella Aino Kalkkiselle 25.7.1939 203. Vanhan kunnantalon ( Juhosepän talo) edustalla kuntapäättäjiä 204. Kunnanvaltuuston kokous. Puheenjohtaja Väinö Siivola pöydän päässä 205. Pornaisten kirjanpitokurssi v. 1928 206. Ida Seppälä Ali-Seppälän pihamaalla 207. Pekkolan huvila 208. Kirveskosken koulun hiihtokilpailun voittajat palkinto- sarvineen 209. Välitunti Kirveskosken koulussa 210. Opettaja Pekkolan perhekuva 211. Kirveskosken alakoulu, rakennettu v. 1923
212. Kansalaisopiston lukuvuoden ohjelman suunnittelua 213. Kansalaisopiston Pornaisten osaston hanuripiiri 214. Pekkolan puutarhaa. Kirjailija Helmi Pekkola vaali puutarhaansa erityisen huolellisesti 215. Kirkonkylän nuoria 216. Kirveskosken koulun opettajat Paavo Antin-Olli ja Katri Immonen 217. Linnanmäen Manun olkikattoinen tupa 218. Kirkonkylän nuoria 219. Keskuksenhoitajat Kerttu Kangassalo, Katri Seppälä ja Anna-Liisa Lehtonen 220. Värjäyskurssilaisia Jäppilässä 221. Jokiläänin ihmisiä -näytelmästä kohtaus, jossa kankaat kellon maksuun on viety rantaan. Näytelmä esitettiin Ruskeepään pihalla 222. Torvet museon seinällä kertovat Pornaisten torvisoittokunnista 223. Tenhosen johtama torvisoittokunta 224. Aarne Ruskeepää soittaa rakentamiaan urkuja 225. Pankinmäki ennen Säästökulman liikekeskuksen rakentamista 226. Pornaisten Nuorisoseuran perustajajäseniä 227. Rikhard Mäkinen (ent. Ruskeepää). Hän sävelsi Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan myös rekilauluja ( 136 laulua) 228. Ruskeepään sisaruksia kotitalonsa edustalla 229. Pankkirakennus ( oikealla) ja kaupparakennus (vas:lla) Pankinmäellä 230. Kurssilaisia Kuusiston edustalla 231. Heikkilän tytöt pihakeinussa 232. Ruskeepään piharakennus, jossa rakennettiin urkuja 233. Backmannin talon asukkaita tikarapuilla 234. Aleksi Nymanin sisaruksia Nymanin kaupan edustalla
235. Aleksi Nyman 236. Osuuspankin talo Pankinmäellä 237. Aleksi Nymanin virolainen vaimo ja heidän poikansa 238. Kajavan talo, jossa asui kasvitieteen professori Johan Ivar Liro 239. Uutta teollisuusaluetta Järvenpään tien varressa 240. Pornaisten naisen kansallispuku vas:lla ( hyväksyttiin kansallispuvuksi v. 1991) ja oik:lla Pornaisten naisen kansanpuku, joka suunniteltiin ja valmistettiin Siiri Kalkkisen ja Pornaisten nuorisoseuran toimesta v. 1964 241. Tässä Uusi-Heikkilän talossa asui Ilkka Koivisto perheineen 242. Marttojen 60-vuotisjuhlassa esiintyi Pornaisten Nuorisoseuran Kalevan Nuorten lausuntaryhmä 243. Kotiseutupäivillä tutustutaan Porneesin vanhaan kirjastoon 244. Johan Ivar Liron hautamuistomerkki Pornaisten hautausmaalla 245. Mustijoen kaunista rantamaisemaa 246. Mustijoen rantamaisemaa 247. Halkian Kippilän talo 248. Kalsolan talo 249. Metsäkylän kaupparakennus 250. Metsäkylän vanha koulu 251. Taiteilija Ahonen työhuoneessaan 252. Koskelan pihapiiri 253. Valma Mäkinen. Hänen muuttaessaan v. 1917 tiet olivat kärryteitä. Tiessä oli syviä uria. Tien uriin juuttunutta autoa vetämään tarvittiin kolme hevosta 254. Vanhat hirsiaitat vuodelta 1733; vuosiluku on aitan seinässä 255. Kivikauden esineitä 256. Niemen mäki, josta löytyi vadillinen kivikauden aineistoa
257. Parkojan koulun rakennukset tieltä nähtynä 258. Kirveen terä 259. Verkkokivi löydetty Mustijoesta 260. Keskeneräinen terä 261. Isonniityn Rauhalan pellolta on löytynyt kivikauden esineitä 262. Kivikasa keskellä Kantolan peltoa. Kivikasan vierestä maata kaivettaessa löytyi punamultakerrostuma 263. Halkiankosken mylly toimi vielä v. 1972 264. Hevosia puomissa Osl.Toimelan edustalla Halkiassa 265. Mustijoen maisemaa 266. Sisäkuva osuuskaupasta 267. Ketolan lapset 268. Alhopakan paimenia 269. Suomaisemaa Lampsuolta 270. Jalmari Poteri ja Niklas Nyman metsästyssaaliineen 271. Nikulan lapset 272. Jalmari Poterin kettutarha 273. Kutoja Hilma Niklander kotipihallaan 274. Männistön rantaa 275. Fazerin pianotehdas Halkian Nummella 276. Tehtaan avajaisissa Harry Liljemark luovutti Pornaisten kunnan viirin tehtaanjohtaja Konrad Lindbergille 277. Tehtaan ruokalassa odotetaan vieraita, joita kävi ympäri maailmaa 278. Alhopakan pärehöylä
279. Pronssinen reliefi Frankfurtin pianonäyttelyssä. Reliefi jäi Saksaan, se on nyt eurooppalaista taidetta keräävän henkilön kokoelmassa. Reliefin teki Hilkka Kanervikko. Hän vaihtoi sen kahteen pianoon, jotka antoi tyttärilleen 280. Sisäkuva pianotehtaan koneosastolta 281. Maakaupat pianotehtaan tontista on tehty v. 1963. Sitten grillattiin broileria tehtaan tontilla 282. Näköala Horsmankalliolta Tikkarolle 283. Piispan vierailu pianotehtaalla 284. Tehtaan harjakaiskahvilla 285. Mäntypiano odottaa ostajaa 286. Pianotehtaan seinustaa. Rakennuksessa oli viisi hallia 287. Maisema Halkiasta, Penttilän aitat tien varressa 288. Jokimaisema Kupsenkylästä 289. Jokelan Martta emäntä ruokkii kanoja 290. Kalasaalista Onkimaanjärvestä 291. Museoviraston tutkija Petri Halinen ja Olavi Niemi ihmettelevät pellon löytöjä 1918 292. Suojeluskunta harjoittelee 293. Suojeluskunta lippu kunnianosoituksessa 294. Väinö Kivinen työpöytänsä ääressä 295. Pauli Halla, Veikko Tanner, Pauli Halla ja Pitskof 296. Rikhard Knuuttila ja Saima Antin-Olli laskevat seppeleen Vapauden patsaalle 297. Eljas ja Yrjö Pasoff 298. Jenny Noulanto 87v. istuu keinutuolissa lattiakellarin luukun kohdalla ja kertoo, että luukun alla v. 1917 piilotettiin punaisten hakemaa Knuuttilaa Laukkoskelta. Jenny oli silloin 10-vuotias, mutta muistaa tapahtuman. Anna kutoi mattokangasta polkien ja vetäen äänekkäästi, kangaspuut olivat kellarin luukun päällä. Perkeleittäkös haette, hän sanoi punakaartilaisille, jotka työntyivät sisälle. Kellarista ei kuulunut, hiiskaustakaan, niin saivat hakijat lähteä tyhjin käsin takaisin. Oli se levotonta aikaa. Lukuset oli Vanha-Ylijoen talossa.
Mäntsälästä tuli punakaartilaiset ja menivät suoraan lukusiin syömään. Suntio meni karkuun, pappia vietiin esikuntaan talon hevosella. Elina Halla ja Esteri Nyman menivät poikki metsän kotia kovasti itkien. Sipoosta asti kävi punakaartilaisia ja kerjäläisiä. Erika muori antoi jauhoja ja vähän leipää. Espanjantauti raivosi 1918. Seitsemät kellotkin soivat yhtenä päivänä. SOTA-AIKA 299. Lotat Kuusiston lipputangon edustalla 300. Halkiasta sotaan lähtijät 13.10.1939 Osl.Toimelan edessä: vas:lta Armas Löfgren,Tauno Lymysalo, Väinö Toivonen, Uuno Peisanen,?,Urho Kanervo, Ilmari Siren, Ailo Felt, Gunnar Laine,?,Pauli Felt, Johan Nordman, Arvi Felt? 301. Lottien kanttiini rintamalla, vas:lla Naimi Niinipalo 302. Sankaripatsas, ympärillä 73 ristiä 303. Rintamalla jono ruokatonkalle 304. Lottakupit olivat käytössä 305. Teemu Halla kaatui Maaselässä 4.4.1942 25-vuotiaana. Kesti kuukauden ennen kuin ruumis tuli rintamalta. Hautajaiset oli ehditty ilmoittaa jo lehdessä, mutta ne piti perua. Siunaus oli sitten helatorstaina 14.5.1942. Sotilaspappi Maaselästä tuli suorittamaan siunauksen. Kuvassa Teemu Hallan vanhemmat ja sisaruksia 306. Neljä sotaorpoa ja heidän äitinsä Ida Tähtinen 307. Lottia muonittamassa 308. Lottien kahvikuppeja löytyi piilopaikasta. Jokainen pornaislainen lotta sai kuppiparin muistoksi kulttuurilautakunnan järjestämässä kahvitilaisuudessa Kuusistolla 309. Veteraanit kokoontuivat Kuusistolla 310. Pornaisten miehiä sotatantereelta mm. Eino Välimetsä ja Unto Vuorinen 311. Jokelan sotavankeja, keskellä työvelvollisuuttaan suorittamassa ollut nainen Helsingistä 312. Pornaisten veteraanien naisjaoston kokous, puh.joht. Kaarina Salonen pöydän päässä 313. Veteraanit kokoontuivat kerran kesässä Leirimajassa Onkimaanjärven rannalla. Jaoston naiset hoitivat tarjoilun
314. Mäntsäläläinen Jorma Juselius 13-vuotiaana viihdekiertueella rintamalla Kivennavalla 315. Ilmavalvontaa Pornaisissa oli Laukkoskella Valkeamäellä, kellotapulissa ja Kupsenkylässä, mistä tämä kuva 316. Seisepuuntie. Tienviitta on Pornaisten ja Sipoon rajalla, missä käytiin 5 päivää desanttisotaa n. 400 miehen voimalla. Desantteja oli 5 317. Siinä sodassa menetti henkensä kaksi suomalaista ja kaksi desanttia. Kuvassa Keijo Peltola seisoo paikalla, missä pornaislainen Alvar Nyberg menetti henkensä omien ampumana. Keijon isä, Toivo Peltola oli desanttijahdissa mukana Kuvat: Hilkka Kanervikon arkisto Kuvia on vuosikymmenten aikana kertynyt arkistoon yksityishenkilöiden lahjoituksina ja omina otoksina. Näyttelyn toteuttamiseen ovat osallistuneet Nina Sivén ja Seija Mikkonen.