Hyväksytty Varkauden sivistyslautakunnassa 28.5.2009 VARKAUDEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMI KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2009 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset Varkauden museotoiminnan vaiheita KOKOELMASTRATEGIA Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia Varkauden museon kokoelmat Esinekokoelma Valokuvakokoelma Varkauden museon asiakirja-arkisto ja museokirjasto Varkauden taidemuseon kokoelmat Rakel Kansasen kokoelma Varkauden kaupungin taidekokoelma Varkauden taidemuseon kokoelma Lars Holmströmin deponointi- ja lahjoituskokoelma Muut kokoelmat Varkauden museoiden käsikirjasto Varkauden kaupungin lahjakokoelma Kokoelmaprosessit ja kehittämistyö Tavoitteet ja keinot Kokoelman hankintaperiaatteet ja kokoelmista poistot Aineiston luettelointi Tutkimus Säilytys ja hoito Konservointi Inventoinnit Turvallisuus Esilläpito Lainaus- ja sijoittamisperiaatteet Teosten sijoittaminen 1
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2009 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Varkauden museo, siihen kuuluva Kanavamuseo sekä Varkauden taidemuseo kuuluvat Varkauden kaupungin museotoimeen. Museoiden perustehtävänä on museolain mukaisesti kulttuuriperinnön tallennus ja sitä koskevan tiedon tuottaminen. Toiminnan perustana ovat varkautelaisten historiaan liittyvät kokoelmat. Taide-, esine-, valokuva- ja arkistokokoelmat sekä ääni- ja kuvatallenteet muodostavat museotyön perustan, kulttuurivarallisuuden. Museo on yhteiskunnan ja yhteisön muisti ja se tallentaa yhteisönsä ilmiöitä ja tapahtumia aineellisten todistuskappaleitten kautta. Museot toteuttavat perustehtäväänsä tuottamalla asiantuntijapalveluja / tietopalveluja kuvapalveluja kokoelmapalveluja näyttelyjä ja niihin liittyviä oheistapahtumia opetuspalveluja kokoelmiin liittyvää perustutkimusta julkaisuja Kokoelmapolitiikka on menettelytapaohjeisto, jolla määritellään kokoelmahallintaa koskevia menettelytapoja ja turvallisuuteen, säilyttämiseen ja konservointiin liittyviä periaatteita. Varkauden museoiden tallennusvastuu kattaa Varkauden kaupungin ja Varkauden alueen aineellisen kulttuuriperinnön. Varkauden museotoimen tallennustoiminta on suunnitelmallista ja aktiivista ja perustuu museoalan sisäisiin työnjakoihin ja ammatilliseen tutkimustyöhön. Tallennustyötä toteutetaan aktiivisesti seuraamalla yhteiskuntaa ja sen muutoksia, kehittämällä uusia tallennus- ja kehittämishankkeita sekä toimimalla kiinteästi yhteistyössä eri muistiorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa. Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset Museotoimintaa ohjaavat Varkauden kaupungin sivistyslautakunnan johtosäännöt ja strategiat sekä Suomen valtakunnan lait, asetukset ja Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) museotyön eettiset säännöt. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. (Perustuslaki 1.3.2000, 20 ). Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. (Museolaki 1.1.2006, 1 ). 2
Museolaissa on määritelty myös valtionosuuden saamisen edellytykset. Niitä ovat mm. se, että museolla on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä ja että museon näyttely-, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut tilat ovat tarkoituksenmukaisia. Museolaki määrittelee myös museon perustajan, eli Varkauden kaupungin vastuun kokoelman säilyttämisestä museokokoelmana ja sen asianmukaisen hoidon järjestäjänä. Valtioneuvoston asetuksessa museoista 1.1.2006 säädetään tarkemmin valtionosuuden saamisen edellytykset. Museolain lisäksi museotoimintaa ohjaavat mm. Muinaismuistolaki, Rakennussuojelulaki, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta ja Tekijänoikeuslaki. Kansainvälinen Museoneuvoston (ICOM) laatimat Museotyön eettiset säännöt toimivat museotyön yleisenä eettisenä ohjenuorana. Ne määrittelevät vähimmäisvaatimukset museoiden ja niiden henkilökunnan ammattikäytännölle ja valmiuksille. Varkauden museotoiminnan vaiheita Varkauden kotiseutu- ja taidemuseo perustettiin vuonna 1956. Silloin näyttelytilat avattiin vastavalmistuneessa vesitornissa. Tilat olivat kahdessa kerroksessa: alhaalla kansatieteelliset näyttelyt ja yläkerrassa taidenäyttelyt. Neliöitä oli yhteensä noin 300. Ne sisälsivät myös henkilöstö- ja työtilat. Perustettaessa silloinen kotiseutu- ja taidemuseo oli ensimmäinen kunnallinen ja ensimmäinen taidemuseo Kuopion läänissä ja 12. taidemuseo koko maassa. Kulttuurihistoriallinen museo toimi vesitornissa vuoteen 1984, jolloin se muutti nykyisiin tiloihinsa Wredenkadulle entiseen tehtaan hotelliin. Museo avattiin yleisölle vuonna 1986. Uusi perusnäyttely Kurkistuksia Varkauden historiaan valmistui vuonna 1997. Taidemuseotoiminta jatkui vesitornissa, jossa se sai käyttöönsä myös kulttuurihistorialliselta museolta vapautuneet tilat. Vesitorni meni remonttiin 1991, jolloin taidemuseo sai vaihtuvia näyttelyitä varten väliaikaiset tilat kirjaston näyttelysalista. Sali oli toiminut aiemminkin taidemuseon lisätilana. Uusia taidemuseoksi sopivia tiloja etsittiin koko ajan. Vuonna 1995 avattiin uudet tilat entisistä E-liikkeen tiloista Ahlströminkadulla. Ahlströminkadun tilojen vuokrasopimus päättyi vuoden 2008 lopussa, jolloin myös taidemuseon näyttelytoiminta siirtyi Wredenkadulle. Vuoden 2009 alusta Varkauden museot yhdistivät toimintansa yhteisiin väliaikaisiin tiloihin Wredenkadulle. Varkauden taidemuseon käytössä ovat katutason näyttelytilat, Museon näyttelytoiminta jatkuu toisen kerroksen näyttelytiloissa. Museotoimelle yhdistyminen merkitsee näyttelytilojen pienenemistä 80 % ja koko näyttelykonseptin muutosta. Museoiden pysyvä tilakysymys on ratkaisematta. 3
Museotoiminta laajeni asuntomessukesänä 1991, kun työväenasuntomuseo avattiin Niittylän puutalokorttelissa Savontiellä. Siellä se toimi vuoden 2005 loppuun. Samassa talossa sijainnut Esa Pakarisen museo oli lopettanut toimintansa jo aikaisemmin. Taipaleen kanavamuseon perustamista valmisteltiin pitkään. Vuonna 1990 se vihdoin avattiin. Toiminnan ylläpito jaettiin Järvi-Suomen merenkulkupiirin ja Varkauden kaupungin kesken. Varkauden museo vastaa kanavamuseon näyttelytoiminnasta, Järvi-Suomen merenkulkupiiri hoitaa kiinteistöt ja ympäristön. KOKOELMASTRATEGIA Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia Varkauden museon kokoelmat Varkauden museon kokoelmiin kuuluu pääosin Varkauden teollisen yhteisön sekä Varkauden kauppalan ja kaupungin historiaan liittyvää esineistöä, valokuvia ja arkistomateriaalia. Kokoelmien pääpainopisteet ovat Varkauden teollisuuden historia, teollisen yhteisön historia sekä teollisen työväestön ja työn historia. Varkauden museon nykyinen kokoelma koostuu kahden museon, Varkauden museon sekä Varkauden tehtaitten museon kokoelmista, jotka yhdistyivät vuonna 1987. Erityistä Varkauden museon kokoelmassa on valtakunnallisestikin merkittävä valokuva-arkisto, joka pitää sisällään yli miljoona kuvaa ja on näin ollen yksi koko Suomen suurimmista kuva-arkistoista. Esinekokoelma Esinekokoelmissa on noin 23 600 esinettä (vuoden 2008 lopussa). A. Ahlström Osakeyhtiön tehtaitten museon teollisuusesineistö muodostaa Varkauden museossa oman osakokoelmansa. Sen tunnuksena on A. A. Ahlström Osakeyhtiön esinekokoelmassa on 2126 (vuoden 2008 lopussa) päänumeroa. Kokoelman ansiosta Varkauden museon kokoelmissa on runsaasti harvinaisempaakin teollisuusesineistöä, kuten Varkauden laivanrakennukseen liittyvää materiaalia, metsäteollisuuden ja metsänhoidon esineistöä sekä konepajateollisuuteen liittyvää esineistöä. Näin ollen Varkauden museon esinekokoelmaan sisältyy niin varkautelainen arkielämä kuin Varkauden teollisuuden ja työn historia varsin kattavasti. Varkauden museon esinekokoelma sai alkunsa vuonna 1953, jolloin Varkauden Kotiseutuja museoyhdistys kutsui Savolaisen Osakunnan kotiseuturetkikunnan Varkauteen keräämään esineistöä. Museon kokoelma muodostettiin Osakunnan keräämästä esineistöstä (262 esinettä ja 284 kirjaa) ja myöhemmin sitä täydennettiin pääasiassa lahjoituksin ja keräyksin. Samaan aikaan aloitettiin myös valokuvien ja arkistomateriaalin keräys. Kokoelman osa-aikaisena hoitajana toimi Varkauden tehtaan laboratoriossa työskentelevä Tapio Kautovaara. Esineistö koostui pääasiassa talonpoikaisesineistöstä, jota museonhoitaja keräsi kauppalasta ja lähiseuduilta. Museonhoitaja myös dokumentoi keräysmatkojaan valokuvaamalla. Kokoelmien säilytystilat sijaitsivat vesitornin kellarikerroksessa. 4
1980-luvulta lähtien museon kokoelmatilat sijaitsivat useassa eri kohteessa, muun muassa Eiser Oy:n varastossa, kaupunginvarikolla yms. Kokoelmia myös jouduttiin siirtämään usein paikasta toiseen. Kokoelmien hoito jäi tuolloin pahasti jälkeen, paljon materiaalia tuhoutui ja katosi 1980-luvun aikana. Pääosa esine- ja arkistomateriaalista saatiin saman katon alle vuonna 1994, kun museo sai Tehtaan koulun kiinteistöstä käyttöönsä ylimmän kerroksen kokonaisuudessaan. Tehtaan koululle muutti valokuva-arkisto, pääosa esinekokoelmasta sekä asiakirja-arkisto. Osia esinekokoelmasta jäi edelleen ympäri kaupunkia sijanneisiin väliaikaistiloihin. Tehtaan koulun lopetettua toimintansa vuonna 2005 museo sai lisää kokoelmatiloja koulun kiinteistöstä. Näihin tiloihin viimeiset kaupungilla sijaitsevat kokoelmien väliaikaiset säilytyspaikat siirrettiin syksyn 2006 aikana. A. Ahlström Osakeyhtiön Warkauden tehtaitten museo perustettiin vuonna 1966. Museoesineitä kerättiin aktiivisesti Warkauden tehtaiden eri osastoilta ja metsäpalstoilla. Kokoelman hoitajana toimi osa-aikaisesti Tapio Kautovaara. Warkauden tehtaitten museo keskittyi kokoamaan Varkauden teollisuuteen sekä metsätyöhön liittyvää materiaalia. Tehtaitten museon kokoelmiin kuului runsaasti myös valokuvamateriaalia, muun muassa metsäteknikko Ivar Ekströmin arvokas kuvakokoelma ja negatiiviarkisto. Kokoelmatilat sijaitsivat tehtaan kiinteistöissä. 1980-luvulle tultaessa osa kokoelmasta deponoitiin Varkauden museolle, joka laajensi tällä tavoin tallennusaluettaan myös Varkauden teollisuusaineistoon. 1980-luvulla tehtaitten museon esineistöä katosi ja rikkoontui runsaasti kokoelmanhoitajan ja kunnollisten säilytystilojen puuttuessa. Vuonna 1987 A. Ahlström Osakeyhtiön luopuessa Warkauden tehtaitten museon ylläpitämisestä museoesineistö luovutettiin Varkauden museolle. Luovutussopimuksessa kaupunki sitoutui kokoelman asianmukaiseen säilyttämiseen ja hoitamiseen. Valokuvakokoelma Varkauden museon kuva-arkisto on laajuudeltaan Suomen suurimpia, se pitää sisällään yli miljoona valokuvaa. Kuva-arkiston kehittäminen ja pitkäjänteinen ja asiantunteva kuvaarkistotyö ovat museotoimen tärkein painopistealue. Museon kuva-arkisto muodostuu neljästä suuresta kokonaisuudesta: museon kuvakokoelmasta, A. Ahlström Osakeyhtiön kuvakokoelmasta, Valokuvaamo Jäniksen kokoelmasta sekä Warkauden Lehden kokoelmasta. Valokuvien, negatiivien ja diapositiivien lisäksi kokoelmiin kuuluu myös ääni- ja kuvanauhoja. Suurimmat osakokoelmat ovat Warkauden Lehden kokoelma, joka on arvioitu 400 000 kuvan suuruiseksi sekä Valokuvaamo Jäniksen kokoelma, jonka arvioitu määrä on yli 550 000 kuvaa. Molemmat suuret kokoelmat on järjestetty teemoittain, mutta niitä ei ole juurikaan luetteloitu. Warkauden Lehden kokoelma kattaa aikakaudet 1950-luvun alkupuolelta 1980-luvun lopulle ja se sisältää runsaasti henkilökuvia, tapahtumakuvia ja rakennuskuvia. Materiaali on pääasiassa negatiiveja. Kokoelma voi karttua uudemmalla Warkauden Lehden kuvamateriaalilla. 5
Valokuvaamo Jäniksen kokoelmassa on kuvia Varkaudesta 1910-luvulta 1990-luvulle, pääasiassa kuvamateriaali on sotien jälkeisten vuosikymmenten studio- ja tapahtumakuvia. Valokuvaamo Jäniksen liike paloi jatkosodan aikaisissa pommituksissa vuonna 1941, jolloin suurin osa valokuvamateriaalista tuhoutui täysin. Lähes puolet kuvista on studiokuvia yksittäisistä henkilöistä, perheistä ja ryhmistä. Niin sanotut ulko-otokset ovat tilattuja ulkokuvauksia erilaisista tapahtumista ja rakennuksista. Ulko-otokset sisältävät myös paljon teollisuuskuvauksia. Materiaali on enimmäkseen negatiiveja, osa lasilevyillä, osa 6 x 6 cm negatiiveja, pieni osa kinonegatiiveja. Kokoelma sisältää runsaasti myös diapositiiveja. Jäniksen kokoelma karttuu ainoastaan materiaalilla, mikä liittyy Jänisten valokuvaustoimintaan. Ahlström Osakeyhtiön kokoelmasta on hyvin paljon luetteloimatta ja järjestämättä, joten arviota varsinaisesta määrästä on vaikea tehdä. Karkeasti arvioituna kokoelma sisältää 37 500 kuvaa. A. Ahlström Oy:n kokoelman arvokkain osa on metsäteknikko Ivar Ekströmin negatiivikokoelma, jossa on noin 9000 negatiivia. Muita luetteloituja kuvia kokoelmassa on 6459 kappaletta. Kokoelma ei kartu uudella materiaalilla. Varkauden museon neljäs kokoelma on yksityislahjoittajien kuvista kertyvä kuvakokoelma, jossa päänumeroita on 741, kuvia 43 291 (vuoden 2008 lopussa). Tämä kokoelma karttuu jatkuvasti pääasiassa lahjoituksin. Varkauden museon asiakirja-arkisto ja museokirjasto Varkauden museon asiakirja-arkistossa säilytetään yksityisten lahjoittajien yleensä esinelahjoituksiin liittyvää asiakirja-aineistoa sekä A. Ahlström Oy:n ja Paul Wahl & Co:n asiakirja-aineistoa. Museo ylläpitää myös Varkauden kotiseutuarkistoa. A. Ahlström Oy:n ja Paul Wahl & Co:n arkistoaineistoon kuuluu paljon tehtaiden esitemateriaalia, rakennus- ja konepiirustuksia sekä noin 150 laivapiirustusta. Varkauden kotiseutuarkisto koostuu varkautelaisten yhdistysten arkistomateriaaleista. Museokirjastoksi nimitetään kirjoja, jotka on otettu museon kokoelmiin muun esinemateriaalin yhteydessä. Museokirjoja on luetteloitu noin 1500 kappaletta. Museokirjojen kartunta pyritään pitämään hyvin pienenä ja osia museokirjastosta voidaan liittää museon käsikirjastoon. Varkauden taidemuseon kokoelmat Kaupungin kokoelmien peruskokoelman muodostama Rakel Kansasen kokoelma sisältää nykyisin 69 taideteosta pääpainon ollessa marraskuun ryhmän taiteilijoiden teoksissa. Rakel Kansasen kokoelman lisäksi Varkauden taidemuseon hallinnassa on kaupungin muut taidekokoelmat (kaikki kokoelmat yhteensä 1581 teosta), kuten Varkauden taidemuseon kokoelma, sekä lahjoituskokoelmat (huomattavin Lars Holmströmin lahjoitus- ja deponointikokoelma) sekä kaupungin julkiset ulkoveistokset ja ympäristötaide. Rakel Kansasen kokoelma Varkauden kaupungin taidekokoelman perusta on Leppävirralla syntyneen Rakel Kansanen-Toivolan (1888-1949) testamenttilahjoitus (1947). Hän oli kauppias Pekka Kansasen 6
tytär. Lahjoitukseen sisältyi 14 taideteosta seitsemältä suomalaisen modernismin taiteilijalta, lähinnä Marraskuun ryhmältä: Wäinö Aaltonen, Tyko Sallinen, Helene Schjerfbeck, Ilmari Aalto, Anton Lindforss, Alex Matson ja Jalmari Ruokokoski, arvokkaimpana teoksenaan Helene Schjerfbeckin öljymaalaus Madonnan pää. Testamenttilahjoitus vaikutti osaltaan koko museon perustamiseen. Varkauden kaupunki on täydentänyt tätä kokoelmaa Anton Lindforssin (4), Lennart Segerstråle (1) ja Ilmari Aallon (1) teoksilla. Kokoelmaan kuuluu runsaasti taiteilija Anton Lindforssin (1890-1943) teoksia. Rakel Kansasen poika, suurlähettiläs Joel Toivola täydensi Kansasen kokoelmaa vuonna 1985 lahjoittamalla Varkauden kaupungille seuraavien taiteilijoiden teoksia: Emil Rautala, Anna Snellman, Hanna Suomalainen, Siljo Solanko, Anton Lindforss ja Wäinö Aaltonen. Vuonna 1999 Varkaus sai uuden testamenttilahjoituksen, kun Eli Toivola toteutti miehensä kuoleman jälkeen (Joel Toivola kuoli 19.10.1999) keskinäisen testamentin toiveen: Kaikki omistamamme taideteokset ja taidetta koskeva kirjallisuus on menevä täysin omistusoikeuksin Varkauden kaupungille liitettäväksi kaupunginmuseon Rakel Kansasen kokoelmaan. Vuoden 2000 alussa Kansasen kokoelmaan liitettiin seuraavien taiteilijoiden teoksia: Ilmari Aalto, Matti Aaltonen, Wäinö Aaltonen, Nicolae Grigorescu, Sven Grönvall, Anton Lindforss (13), Alex Matson, Richard Taubenek. Lisäksi lahjoituskokoelmaan kuuluu Helene Schjerfbeckin numeroitu kansio reproduktioita (46/500) sekä Joel ja Eli Toivolan taidekirjakokoelma. Vuonna 2005 vastaanotetun viiden teoksen lahjoituksen jälkeen Kansasen lahjoituskokoelmaan sisältyy suomalaisen modernismin keskeisten taiteilijoiden teoksia kaikkiaan 69 teosta. Kansasen kokoelma oli lähinnä esillä saapumisestaan 1950-luvun alusta alkaen 1980- luvun loppupuolelle Varkauden kauppalan, sittemmin kaupungin virastotalolla sen valtuustosalissa ja hallintosiiven käytäväseinillä. Kansasen kokoelma oli ajoittain esillä Varkauden taidemuseon tiloissa Vesitornissa ja myös Varkauden museon nykyisissä tiloissa Wredenkatu 5:ssä. Rakel Kansasen kokoelma on ollut eri kokonaisuuksina esillä Varkauden taidemuseon perusnäyttelynä vuodesta 1995 alkaen taidemuseon saatua nykyiset tilat osoitteesta Ahlströminkatu 17. Ahlströminkadulla Kansasen kokoelman esittelylle oli varattu vuodesta 1995 aina 25.9.2008 asti 120 m 2, nykyisissä tiloissa Wredenkatu 5 27 m 2. Tilojen pienuuden ja kokoelmien esilletulon kannalta linjaksi on otettu Rakel Kansasen kokoelmien lainaaminen kokonaisena näyttelynä eri taidemuseoihin ympäri Suomea. Varkauden kaupungin taidekokoelma Varkauden kaupungin kokoelmassa painopisteinä ovat paikallinen ja alueellinen taide sekä pohjois-savolainen taide 1960-luvulta 1990-luvun alkuun, suomalaista nykytaidetta 1980- luvulta. Kokoelma sisältää edustavan kokonaisuuden paikallisesti ja valtakunnallisesti merkittävän graafikon, varkautelaisen Väinö Rouvisen teoksia (172 kappaletta). Lisäksi Varkauden kaupungin kokoelmassa on varkautelaislähtöisen, tamperelaisen Lars Holmströmin tuotannosta kattava edustus taiteilijan lahjoituksen ja deponoinnin kautta. Kaupungin kokoelmaan kuuluvat myös Varkauden kaupungin julkiset teokset, nykyinen painopiste ympäristötaiteessa, esimerkkinä 5-tieympäristön MaisemaGalleria-projektissa mukanaolo 2000-2001, sekä viimeisimmät toteutetut kaksi julkista taideteosta vuodelta 2004 ympäristötaideteoksia. 7
Kaupungin kokoelmien ensimmäinen teoshankinta on vuodelta 1960, suurimmat hankinnat tehtiin 1980-luvulla, jolloin vilkkaan rakentamisen kautta sovellettiin ahkerasti Varkauden kaupungin vuonna 1982 tekemää %-päätöstä. Uudisrakennuksiin hankittiin paljon yksittäisiä taideteoksia, grafiikkaa, maalauksia ja myös pienoisveistoksia. Varkauden kaupungin kokoelmille on tämän takia tyypillistä, että taideteosten sijoittaminen on sidottu hankintapaikkaan, vaikka itse teokset olisi liikuteltavia. Prosenttipäätöstä on toteutettu hankekohtaisesti eikä kaikkiin uudisrakennuksiin ole hankittu taidetta, vaan rakennuksiin on sittemmin sijoitettu kaupungin kokoelmien sijoitettavissa olevia taideteoksia. Varkauden taidemuseon kokoelma Varkauden taidemuseon kokoelma sisältää ajankohtaisen taiteen teoksia painotuksena alueellisuus. Kokoelma karttuu yksittäisten ostojen ja taiteilijoiden lahjoitusten kautta. Lars Holmströmin deponointi- ja lahjoituskokoelma Varkauden kaupunki vastaanotti taiteilija Lars Holmströmiltä 4.6.2001 yli 100 taideteoksen lahjoituksen sekä 12 taideteosta sijoitettavaksi (deponoitavaksi) Varkauden taidemuseon kokoelmiin. Taidelahjoituksen julkistamistilaisuus oli 7.1.1997. Teokset ovat aikaväliltä 1967-1990 ja tekniikaltaan piirustuksia, öljy- ja akryylimaalauksia, grafiikkaa sekä tilateoksia eri materiaaleista. Teoksista järjestettiin Holmströmin retrospektiivinen näyttely vuonna 1999. Teoksista osa on esillä kaupungin julkisissa tiloissa, osa on varastoituna. Holmströmin kokoelman lisäksi taidemuseo on saanut lahjoituksena kuvataiteenharrastaja Elina Hedmanin (1901-1987) maalauksia (25 kpl). Muut kokoelmat Varkauden museoiden käsikirjasto Varkauden museon ja taidemuseon käsikirjastot liitettiin vuonna 2006 Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmatietokantaan erillisenä käsikirjastokokoelmana. Museon käsikirjasto on asiakkaiden käytettävissä, kirjoja ei lainata ulos. Pääasiallisesti käsikirjasto on museon omassa tutkimuskäytössä. Käsikirjasto karttuu jatkuvasti muun muassa museoiden julkaisuvaihtorenkaan teoksilla ja ostoilla. Varkauden kaupungin lahjakokoelma Varkauden kaupungin lahjaesinekokoelma sisältää kaupungin lahjaksi saamia viirejä, mitaleja, sekä lahja- ja muistoesineitä, sekä taideteoksia. Lahjoittajia ovat muun muassa ystävyyskaupungit, yhdistykset, yritykset, kaupungit ja kunnat. 8
Kokoelmaprosessit ja kehittämistyö Tavoitteet ja keinot Varkauden museoiden laajat kokoelmat antavat mahdollisuuksia moniin erilaisiin tuotantoihin. Itä-Suomen laajin teollisuusaineisto mahdollistaa Varkauden museon kehittymisen myös laajemman alueen teollisen kulttuurin asiantuntijamuseoksi. Valokuva-arkiston kehittämisen kautta Varkauden kaupunki voisi profiloitua myös kuva-arkistoalan osaajana ja olla mukana myös valtakunnallisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa Tämä vaatisi sen, että valokuva-arkiston resurssit olisivat riittävät. Museoiden kokoelmatyö on tutkimustyötä, johon vaaditaan alan koulutusta ja laaja-alaista kokemusta. Museon lähivuosien painopistealue on kokoelmatyössä. Esine- ja valokuva-kokoelmien järjestäminen ja luetteloiminen sekä valokuvamateriaalin digitointi ovat museon ensisijaiset tavoitteet. Varkauden museon esine- ja valokuvakokoelmat ovat hyvin kattavat. Runsas materiaali mahdollistaa mittavan Varkauden alueen historian tutkimuksen muun muassa kulttuuriympäristön ja rakennetun ympäristön muutoksen, arkielämän sekä teollisuuden ja muun elinkeinoelämän aihepiireistä. Valokuvakokoelmien luetteloinnin saattaminen ajan tasalle vaatii runsaasti sekä henkilöettä taloudellisia resursseja. Nykyiset resurssit eivät valokuva-arkiston osalta riitä. Valokuvakokoelmien järjestämistä ja digitointia tehdään kuitenkin jatkuvasti olemassa olevien resurssien mukaan, sekä hankerahoituksella. Etusijalla on materiaali, joka on suurimmassa vaarassa tuhoutua. Valokuvakokoelmatyöhön pyritään hankkimaan myös ulkopuolista rahoitusta. Varkaudella on mahdollisuus terävöittää Rakel Kansasen kokoelmaan liittyviä taustoja, selvittämällä lahjoittajien vaiheiden tutkinnan kautta teosten provenienssit, jotka ovat yhä tärkeämpi osa nykytutkimusta. Varkauden kaupungin kokoelmasta 1/3 on grafiikan teoksia, joten Varkaudella on mahdollisuus alueellisen grafiikan erityiskokoelmaan, jossa on jo tällä hetkellä kattava otos valtakunnallisesti merkittävän taidegraafikko Väinö Rouvisen (s.1932) teoksia (172), alueellisina niminä esimerkiksi taidemaalari- ja taidegraafikko Meeri Torvisen (s.1933) tuotanto sekä Allan Kuntsin (1922-1981) grafiikka. Kokoelman hankintaperiaatteet ja kokoelmista poistot Kokoelmahankinnoista, säilyttämisestä ja poistoista päättää museotoimenjohtaja. Käytännön valmistelutyöstä ja hankintojen vastaanotosta vastaa intendentti. Museoesineen poistoa harkittaessa poiston perusteena voivat olla taloudelliset syyt, pedagogiset syyt, esineen tekninen tai fyysinen tila tai kokoelmapoliittiset näkökohdat. Kokoelmasta ei poisteta maalöytöjä. Jos kyseessä on periaatteellisesti tai taloudellisesti erittäin tärkeä lahjoitus, sen vastaanotto edellyttää sivistyslautakunnan hyväksyntää. Tavoitteena ovat kokoelmat, jotka antavat todenmukaisen ja havainnollisen kuvan Varkauden menneisyydestä, toimivat sen muistina, vahvistavat ihmisten identiteettiä ja suhdetta kotiseutuunsa. 9
Esinetalletuksia ei pääsääntöisesti oteta vastaan. Kokoelmassa jo olevat talletukset käydään läpi ja niiden omistusoikeus pyritään siirtämään museolle tai mikäli kohde ei ole merkittävä museon kokoelman kannalta, talletus palautetaan omistajalle. Kokoelmaan ei oteta aineistoa toimialan ja -alueen ulkopuolelta, materiaalia, josta puuttuvat kaikki kontekstitiedot, huonokuntoista materiaalia tai sellaista materiaalia, jota kokoelmissa on jo entuudestaan. Varkauden museon tallennusvastuu kattaa Varkauden talousalueen aineellisen kulttuuriperinnön. Kokoelmiin otetaan Varkauden alueen historiaan ja varkautelaisen teollisuuden historiaan liittyvää esineistöä ja muuta materiaalia. Hankintoihin ei ole erillisiä määrärahoja, joten kokoelman kehitys on sidoksissa yleisön lahjoituksiin. Kartuntaa voidaan ohjata kyselyiden ja hankkeiden kautta. Lahjoituksia vastaanotettaessa varmistetaan museon täysi omistusoikeus esineisiin ja myös oikeus karsia lahjoituksesta museon kannalta epäoleellinen osa. Varkauden museon tallennus painottuu 1900-lukuun ja lähimenneisyyteen. Vanhempaa materiaalia otetaan vastaan mahdollisuuksien mukaan. Esineiden vastaanottoa harkittaessa tulee etusijalle asettaa esineet ja aineistot, joista on olemassa hyvät kontekstitiedot. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon säilymisen edellytykset. Koska niin sanottua talonpoikaisesineistöä on runsaasti sekä Varkauden museon että alueen maakuntamuseon, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa, ei sitä enää pyritä laajemmin kartuttamaan. A. Ahlström Osakeyhtiön tehtaitten museon kokoelmaksi nimetty osakokoelma ei kartu uudella materiaalilla, vaan kaikki uusi, myös teollisuuteen liittyvä materiaali luetteloidaan museon kokoelmaan kuuluvaksi. Joitakin poikkeuksia on tehty 1990-luvulla. Nämä esineet ovat pääasiassa Tehtaitten museon kokoelmasta tullutta materiaalia, jotka on identifioitu ja luetteloitu vasta 1990-luvun aikana. Tehtaitten museon kokoelmasta on vielä yksittäisiä esineitä, joita ei ole luetteloitu. Nämä esineet luetteloidaan vielä A. Ahlström Osakeyhtiön tehtaitten museon kokoelmaan. Taidekokoelmiin hankitaan ensisijaisesti Varkauden talousalueen ammattitaiteilijoiden taidetta sekä pohjoissavolaista taidetta. Hankinnoissa otetaan huomioon alueellisten kriteereiden lisäksi valtakunnalliset kriteerit. Kaupungin kokoelmaan tehdään kokoelmaa täydentäviä hankintoja varkautelaisen taiteen osalta. Historiallisen Rakel Kansasen kokoelmaa kartutetaan lahjoituksin ja ostoin täydentämällä kokoelmassa olevien taiteilijoiden tuotantoa. Taidehankinnoista päättää museotoimenjohtaja. Varkauden kaupungin taidekokoelmaan liitetään pääsääntöisesti vain kaupungin julkisiin tiloihin hankittava ja sijoitettava taide. Kaupungin kokoelmaan voidaan liittää myös teoksia, jotka liittyvät olennaisesti kokoelmassa jo oleviin teoksiin. Taidemuseon kokoelmahankinnat tehdään kaupungin talousarvioon varatulla määrärahalla, jolla kustannetaan myös kokoelmien konservointi-, kehystys- ja muut hoitokulut. Taidemuseon tekemien hankintojen lisäksi kaupunki hankkii ja saa lahjoituksena taidetta, jonka liittäminen kokoelmiin arvioidaan tapauskohtaisesti. Erillinen taidehankintamääräraha on puuttunut vuodesta 1993, kokoelmien karttuminen on ollut pääasiallisesti taiteilijoiden ja yksittäisten lahjoittajien varassa. Tavoitteet erillisen taidehankintamäärärahan saamisesta eivät ole onnistuneet. 10
Aineiston luettelointi Vastaanotettavasta aineistosta kerätään tiedot vastaanottolomakkeelle. Vastaanottolomake allekirjoitetaan ja lahjoittajalle annetaan kopio lomakkeesta. Aineisto liitetään kokoelmaan merkitsemällä objektin tiedot pääkirjaan ja antamalla objektille juokseva inventaarinumero. Esine- ja valokuvakokoelmien pääkirjaan merkitään seuraavat tiedot: diaariointipäivä, kokoelmanumero, lahjoituksen nimi, hankintatiedot (saantipaikka, saantitapa, lahjoittaja/myyjä). Taideteosten pääkirjaan merkitään seuraavat tiedot: kokoelmanumero, taiteilija, hankintavuosi, teoksen nimi, valmistumisvuosi, tekotapa, koko, hankintatiedot. Vuonna 2007 Varkauden museotoimi on ottanut käyttöön Musketti-museotietojärjestelmän. Sovellus mahdollistaa erityyppisiä museoesineitä (arkeologiset ja kulttuurihistorialliset esineet, taideteokset, laitteet jne.) ja kuva-aineistoja koskevien tietojen tallennuksen standardoidusti. Musketin rakenne ja tietosisältö on laadittu museoiden kansainvälisten tietosisältöstandardien perusteella, joten Musketti on helposti yhteen sovitettavissa myös kansainvälisiin yhteishakujärjestelmiin. Taideteosten osalta on käytössä manuaalinen tietokanta (taideteoskortti). Musketti-järjestelmään liitetään objektin konteksti- ja kokoelmatiedot sekä digitaalinen kuva objektista. Kaikki uudet lahjoitukset luetteloidaan suoraan Musketti-järjestelmään. Tietokantaan merkitään myös teoksen esilläpitoon, materiaaliin sekä hoitoon ja säilyvyyteen liittyviä tietoja ja muut saatavilla olevat dokumentit. Ennen vuotta 2007 materiaali on luetteloitu manuaalisesti luettelointilomakkeille, joita on neljää eri tyyppiä (esine-, valokuva- sekä ääni- ja kuvatallennelomake, sekä taideteoskortti). Luettelointilomakkeet ja taideteoskortit säilytetään museon arkisto- ja kokoelmatiloissa. Esineitä ei ole aikaisemmin valokuvattu. Manuaalisesti luetteloituja objekteja pyritään siirtämään museotietokantaan resurssien mukaan. Asiakirja-arkisto on jaettu seitsemään osaan: A-tunnuksella merkitty aineisto sisältää yksityislahjoittajien materiaalia, B-tunnuksella kaupungin yksiköiden materiaalia sekä mahdolliset testamenttilahjoitukset, C-tunnus on aineistolla, joka on yksityislahjoittajien Varkauden teollisuuteen liittyvää aineistoa, D-tunnus puolestaan sisältää tehtaan lahjoitukset, jotka eivät liity teollisuuteen. Osioiden sisällä arkistonmuodostaja (lahjoittaja) merkitään juoksevassa numerojärjestyksessä. Lisäksi erillisiä arkistonmuodostajia ovat A. Ahlström Osakeyhtiö ja Paul Wahl & kumpp. Kotiseutuarkiston sisällä arkistonmuodostajia ovat lahjoittajat. Tutkimus Kokoelmien inventoinnin yhteydessä tehtävän perustutkimuksen lisäksi muu museon oma kokoelmia koskeva tutkimus liittyy pääasiassa näyttelyiden valmisteluun tai erillisiin tutkimusprojekteihin. Periaatteena on kertoa objektin välittämät tiedot yleisölle selkeästi ja oikeellisesti sekä ottaen huomioon erilaiset kohderyhmät. Kokoelmia ja teoksia ja koskevia tietoja julkaistaan etupäässä näyttelyiden yhteydessä, näyttelytiedotteina, näyttelyteksteinä sekä julkaisuina ja enenevässä määrin myös nettinäyttelyissä. 11
Säilytys ja hoito Museoiden arkisto- ja kokoelmatilat sijaitsevat entisessä koulurakennuksessa, kolmessa kerroksessa. Rakennuksessa ei ole hissiä. Esinekokoelmat sijaitsevat kahdessatoista luokkahuoneessa järjestettyinä esinetyyppien mukaan eri huoneisiin. Vuoden 2006 alussa saatiin lisää tiloja kokoelmien vastaanottoa, luettelointia, pakkausta ja muuta käsittelyä varten sekä tilat esineiden puhdistamiseen. Myöhemmin saman vuoden aikana saatiin lisähuoneita esinekokoelmalle. Valokuva-arkistolla samoin kuin asiakirja-arkistolla ja museokirjastolla on omat tilansa samassa rakennuksessa. Varkauden kaupungin taidekokoelmien varastot muutettiin tilojen yhdistymisen jälkeen 25.9.2008 yhteen Varkauden museon esinekokoelmien kanssa samaan kiinteistöön. Varkauden taidemuseon käytössä on kaksi huonetta. Toiseen kokoelmahuoneeseen on rakennettu puiset lokerikot maalauksia varten, Rakel Kansasen kokoelmaa varten on rakennettu liikuteltavat metalliset ripustusseinäkkeet. Varkauden museon esinekokoelma on järjestetty pääasiassa esinetyyppien mukaan. Esineistä on tehty luettelot, joihin niiden sijaintitiedot on merkitty hyllyittäin. Määräaikaisinventointeja tehdään mahdollisuuksien mukaan. Suurempi, koko esinekokoelman kattava inventointi on aloitettu vuonna 2006. Inventointi on välttämätön, sillä esineiden numeroinnissa, tiedoissa ja kunnossa on puutteita. Inventointi on ollut mahdollista vasta nyt, kun koko esinekokoelma on saatu samaan rakennukseen ja järjestettyä. Inventointien yhteydessä manuaalisesti luetteloidut kokonaisuudet digitoidaan käytössä olevaan Muskettijärjestelmään. Pääosa esinekokoelmista on sijoitettu puu- ja metallihyllyihin. Kokoelmat on suojattava ja pakattava asianmukaisesti. Kokoelmissa on tältä osin suuria puutteita, mikä johtuu paitsi työntekijöiden, myös tarvittavien materiaalien niukkuudesta. Erityinen painopiste on valokuvakokoelmilla, joiden hoitoon ja luettelointiin sekä tiedon kartuttamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Valokuvamateriaalista käytetyin ja samalla myös kiireimmin digitointia kaipaava osa on varkautelaisen kulttuuri- ja rakennetun ympäristön muutoksesta kertova aineisto (rakennus- ja maisemakuvat) sekä Varkauden teollisuuteen liittyvä aineisto. Suurin osa valokuvakokoelmista on järjestämättä ja luetteloimatta. Vuonna 2008 valokuvaarkisto muutti arkistotiloissa uuteen tilaan, jolloin voitiin kiinnittää paremmin huomiota kokoelman säilyvyyteen ja turvallisuuteen, muun muassa paloturvallisuuden osalta. Edelleen kuva-arkiston olosuhteet ovat puutteelliset, mikä vaarantaa niiden säilyvyyden. Erityisen suuri merkitys kokoelman säilyvyyden kannalta on pitkäjänteisellä työskentelyllä ja kokoelman digitointityön etenemisellä, jonka yhteydessä käydään läpi myös objektin kunto ja säilyvyysmahdollisuudet. Vakituisluontoinen kuva-arkistotyöskentely ja arkistojen digitointityö etenee nykytilanteessa ainoastaan satunnaisten hanke- ja projektirahoituksen turvin. Henkilökunnan ja rahallisten resurssien vähyyden vuoksi mahdollisuudet suuren valokuvaarkiston hoitoon ovat minimaaliset. Valokuvavedokset kiinnitetään hapottomasta kartongista valmistettuihin kuvapohjiin kuvakulmilla. Suurimmat kuvakokoelmat sisältävät pääasiassa negatiiveja. Niiden säilyminen on tällä hetkellä uhanalaista. Näiden negatiivien siirtäminen negatiivitaskuihin ja kansioihin 12
on aloitettu, mutta työ vaatii runsaasti aikaa ja työvoimaa. Valokuva-arkistossa säilytetään myös nitraattipohjaisia filmejä, joilla ei ole niiden vaatimia olosuhteita. Näin ollen tulipalon vaara on suuri. Kuva-arkistossa on myös runsaasti lasinegatiiveja, joiden säilytykseen käytetyt pahvilaatikot tulee ehdottomasti korvata tarkoituksenmukaisilla säilytyslaatikoilla. Asiakirja-aineistoa säilytetään arkistokoteloissa, jotka on valmistettu hapottomasta kartongista. Asiakirja-arkiston materiaalista kaikki yksityisten lahjoittajien yleensä esinelahjoitusten yhteydessä lahjoitettu materiaali on luetteloitu ja järjestetty. A. Ahlström Osakeyhtiön arkistoaineistossa on runsaasti järjestämätöntä materiaalia, samoin kotiseutuarkistossa. Henkilökunnan vähyys on esteenä asiakirja-arkiston järjestämiselle. Konservointi Kokoelmien säilytys- ja konservointivastuu on Varkauden museoiden ammatillisella henkilöstöllä. Ammatillisen koulutuksen saanutta konservointihenkilöstöä ei ole. Konservointisuunnitelmat ja konservointitoimenpiteet teetetään määrärahojen puitteissa ulkopuolisena työnä. Inventoinnit Esinekokoelman osalta tavoitteena on koko esinekokoelman inventointi. Työ on hidasta ja vaativaa. Inventointi on jo aloitettu ja sitä jatketaan edelleen systemaattisesti. Esinekokoelman kokonaisinventointi mahdollistaa Musketti-museotietojärjestelmän tehokkaan käytön. Esinekokoelman luettelointitiedot eivät kuitenkaan ole useinkaan riittävät, vaan tietoja tulee täydentää jatkuvasti. Esineiden taustatietojen selvittäminen on tutkimustyötä, johon vaaditaan alan koulutusta ja kokemusta. Valokuva-arkiston inventointia pyritään tekemään jatkuvasti resurssien mukaan digitoinnin ja erillisten projektien yhteydessä. Etusijalla on materiaali, joka on suurimmassa vaarassa tuhoutua. Valokuvakokoelmien inventointiin ja digitointiin pyritään hankkimaan myös ulkopuolista rahoitusta. Taidekokoelman osainventointeja tehdään jatkuvasti, erityisesti teosten sijoitusten yhteydessä. Kohdeinventoinnit eli rakennuskohtaiset inventoinnit tehdään resurssien mukaan määräaikaisin välein. Turvallisuus Varkauden museoiden näyttelytilat (Wredenkatu 5A) ja Arkisto- ja kokoelmatilat (entinen Tehtaan koulu, Savontie 4) ovat varustettu tilakohtaisilla vaahtosammuttimilla, lisäksi kohteissa on kulunvalvontajärjestelmä. Näyttelytiloissa on nauhoittava kameravalvonta. Tilojen lämpötilaa ja kosteutta valvotaan huonekohtaisin mittarein, mutta mahdollisuutta kosteuden ja lämmön säätelyyn ei ole. Museoiden tiloissa ei ole ilmastointia eikä kosteuden- ja lämmönsäätömahdollisuutta, eikä automaattista palohälytysjärjestelmää. Säilytystilojen kosteus- ja lämpötilat vaihtelevat suuresti vuodenaikojen ja ilmatilojen mukaan, mikä on vahingollista kokoelmille. 13
Kokoelmatilojen murto- ja palosuojaus on ollut riittämätön, sen lisäämiseksi suunnitelmat ovat valmiina ja osin myös toteutettu. Kulunvalvontajärjestelmä saatiin kokoelmatiloihin vuonna 2008. Palo-ovia ja osastointeja on lisätty muun muassa valokuva-arkiston ja Rakel Kansasen kokoelman osalta. Tuholaisten mekaaniseen torjuntaan käytössä on arkkupakastin vastaanottotilojen yhteydessä. Museoiden kokoelmat ovat korvaamattomat. Kokoelmat ovat museotoimen ja koko kaupungin vahvuus myös tulevaisuudessa. Siksi kokoelmien säilyminen on turvattava niin hyvin kuin mahdollista. Nykyisellään kokoelmiin kohdistuvat riskit ovat erittäin suuret. Henkilökunta on tietoinen kokoelmien asianmukaisesta käsittelystä sekä turvallisista toimintaohjeista. Esilläpito Varkauden museoiden perus- ja teemanäyttelyt, sekä Taipaleen kanavamuseon Via Canalia perusnäyttely esittelevät pientä osaa kokoelmista. Taidemuseon perusnäyttely on koottu Rakel Kansasen kokoelmasta. Varkauden museoiden näyttelytilat toimivat entisessä tehtaan hotellissa (Wredenkatu 5A). Tilat ovat pienet ja tämänhetkinen tilakysymys onkin väliaikainen. Pysyvä tilakysymys on ratkaisematta. Museoiden näyttelykonseptin mukaisesti varsinaisesta kulttuurihistoriallisesta perusnäyttelystä on luovuttu tilojen puutteen vuoksi. Kulttuurihistoriallisen museon näyttelytoiminta keskittyy pitempiaikaisiin teemanäyttelyihin, taidemuseon puolella järjestetään pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi taidemuseon perusnäyttely pyritään pitämään esillä resurssien mukaan. Suurin osa kaupungin taidekokoelman teoksista on alun perin hankittu ja sijoitettu kaupungin julkisiin tiloihin. Kaupungin tiloista etusijalla ovat olleet kaupungin edustustilat ja muut julkiset tilat sekä taidekasvatuksellisin periaattein valittavat tilat, kuten koulut ja päiväkodit. Kokoelmia esitellään myös verkkonäyttelyissä (mm. Kerroksien kaupunki, Varkaus ja vuosi 1918, sekä Taidetta Varkaudessa verkkonäyttelyt, kaupungin omat internetsivut ja Pohjois-Savon muisti -sivusto). Valokuvakokoelman kuvia julkaistaan viikoittain Warkauden Lehdessä yhteistyössä lehden kanssa toimitetulla Kuka muistaa? -palstalla. Valokuvakokoelmia käytetään runsaasti museon ulkopuolella julkaistujen julkaisuiden, tutkimusten ym. kuvitukseen. Valokuvakokoelmien tilaussopimuksessa määritellään käyttöehdot. Kokoelmien käytöstä peritään maksu vuosittain tarkistettavien taksojen mukaan. Alkuperäisaineistoa ei luovuteta museon ulkopuolelle. Lainaus- ja sijoittamisperiaatteet Museokokoelmia voidaan lainata museon ulkopuolelle tietyin harkinnan mukaan. Objekteja lainattaessa etusijalla on museoiden välinen yhteistyö ja museo- tai muut näyttelyt, joissa on museoammatillista henkilökuntaa. Objektien lainauksesta voidaan periä näyttelymaksu. Maksua ei välttämättä peritä esim. museoiden välisessä yhteistyössä. 14
Lainapäätöksen tekee museotoimenjohtaja. Kokoelmien lainauksesta, sijoittamisesta ja deponoinnista sovitaan aina sopimuksella, johon liittyvät mm. seuraavat ehdot: - lainansaaja vastaa aiheutuvista kustannuksista - lainansaaja ottaa lainan kohteelle/kohteille kuljetus- ja näyttelyvakuutuksen lainanantajan hyväksymältä vakuutuslaitokselta - lainansaaja huolehtii lainan kohteen/kohteiden asianmukaisesta kuljetuksesta Objektien kuvien käytöstä lainauksen yhteydessä sovitaan erillisellä sopimuksella ja kuvankäyttömaksut peritään vahvistetun hinnaston mukaisesti. Teosten sijoittaminen Varkauden kaupungin taidekokoelmista sijoitetaan taidetta kaupungin omiin tiloihin. Tulevaisuudessa tulee harkittavaksi sijoittamisperiaatteet kaupungin konserneihin kuuluvien yhtiöiden ja koulutuskuntayhtymien tiloihin. Molempiin näihin tiloihin sijoitettavan taiteen osalta selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön sijoitusmaksu, jolla kustannetaan tämän toiminnan aiheuttamia kuluja. Taidemuseo hoitaa teosten pakkaamisen, kuljetuksen ja ripustuksen. Myös sijoituspaikka voi hoitaa kuljetuksen ja ripustuksen omalla kustannuksellaan taidemuseon ohjeiden ja valvonnan turvin. Varkauden kaupunki on vakuuttanut kaupungin kokoelmiin kuuluvat teokset. Arvoteoksia ei sijoiteta. Taideteoksen sijoituksesta tehdään sopimus, jossa todetaan seuraavat sijoitusehdot: - sijoituspaikka vastaa omalta osaltaan sijoitettujen teosten turvallisuudesta sekä - valvonnasta - teosten siirtäminen sijoituspaikan sisällä tai pois sijoituspaikasta on sallittu vain taidemuseon luvalla - taidemuseolla on oikeus siirtää teos harkintansa mukaan muualle tai varastoon tai ottaa teos näyttelyyn - sijoituspaikka vastaa teokselle aiheutuneista vahingoista ja korjauksen kustannuksista. Korjaukset tehdään museotoimen valvonnassa. Valokuvien käytöstä peritään maksut voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Kulttuurihistoriallisia objekteja voidaan sijoittaa Varkauden kaupungin omistamiin tiloihin. Sijoittamisen ehtona on - museoarvoltaan tärkeitä objekteja ei sijoiteta - sijoituspaikan oltava olosuhteiltaan turvallinen. - sijoituspaikka vastaa omalta osaltaan sijoitettujen objektien turvallisuudesta - museo huolehtii objektien pakkaamisen, kuljetuksen ja näytteille asettamisen - sijoituspaikka maksaa sijoituksesta aiheutuvat kustannukset - sijoituspaikka on velvollinen seuraamaan objektien olosuhteita ja tilaa - objekteja siirretään vain museon luvalla ja valvonnassa - museolla on oikeus lopettaa objektin sijoitus kokonaan tai väliaikaisesti 15