KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
|
|
- Aune Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
2 1(10) SISÄLLYS Johdanto 2 Museon tausta ja tehtävä 3 KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma 3 Kuvakokoelma 4 Etnolainaamo 5 KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN 5 Esinekokoelma 5 Aineiston luettelointi 6 Kuvakokoelma 6 Kokoelmien hankintaperiaatteet ja kokoelmista poistot 8 Kokoelmien säilytys ja hoito 8 Kokoelmatilat 9 Turvallisuus 9 Kokoelmien saavutettavuus 9 Tutkimus 10 Opetuskokoelma 10
3 2(10) Johdanto Uusi museolaki ja asetus (2006) määrittävät museoiden valtionosuuskelpoisuuden. Valtionosuuden edellytyksenä on, että museolla on pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty. Kumbukumbun kokoelmapoliittisen ohjelman tarkoituksena on ohjata kokoelmatyötä. Se sisältää kokoelmien luetteloinnin ja hoidon menettelytapaohjeiston ja määrittelee kokoelmien sisällön, kartunnan ja käytön. Sen tavoitteena on kokoelmatyön kehittäminen ja resursointi suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Museon kokoelmat on koottu Suomen Lähetysseuran toimialueilta eri maanosista. Kuten aina, esineen merkitys muuttuu kun se siirretään alkuperäisestä yhteydestä museoon. Esineen historiaan liittyy siten myös kerääjän historia. Kumbukumbun kokoelmat herättävät paljon kysymyksiä, joihin kokoelmatutkimuksen avulla pyritään löytämään vastauksia. Miksi juuri nämä esineet on tuotu Suomeen? Mistä ja miten ne on hankittu? Mitä niillä on haluttu kertoa? Museo on kokoelmia esitellessään aina ulkopuolinen tulkitsija. Eri puolilla maailmaa on jo varsin pitkään käyty keskustelua siitä, kenellä on oikeus kenenkin historiaan. Kysymys Who owns the past? esitetään nyt entistä useammin museoille. Kysymys kokoelmien palauttamisesta nousee aika ajoin esille myös Suomen Lähetysseuran museossa. Se on palauttanut Namibiaan oukwanyamalaisen valtakiven, kuninkaan tunnuksen, joka oli vuonna 1947 annettu Suomeen säilytettäväksi siksi aikaa kunnes maan olot vakiintuisivat. Vuonna 1995 valtakivi palautettiin. Museo on valmis kehittämään yhteistyötä ja osallistumaan keskusteluun kokoelmien palauttamisesta alkuperämaiden kanssa. ICOMin ohjeiden mukaisesti keskustelun tulee tapahtua puolueettomasti ja perustua tieteellisiin, ammatillisiin ja humanitaarisiin periaatteisiin. Lisäksi on otettava huomioon paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö. Kumbukumbun erityisenä haasteena ovatkin etnografiset kokoelmat, jotka liittyvät Suomen ulkopuolisten kansojen ja yhteisöjen kulttuuriperintöön. Museo pyrkii toiminnassaan kaikin tavoin ottamaan huomioon sen, että sen kokoelmiin kuuluvilla esineillä voi olla suuri merkitys kansalliselle, alueelliselle, paikalliselle, etniselle, uskonnolliselle tai poliittiselle identiteetille niissä maissa ja yhteisöissä, joista ne ovat peräisin. Museo sitoutuu kaikessa toiminnassaan noudattamaan Kansainvälisen museoneuvoston (International Council of Museums, ICOM) eettisiä sääntöjä. Niiden lisäksi kokoelmatyötä määrittävät ja ohjaavat museon johtosääntö, Suomen lait ja asetukset, mm. Museolaki ja asetus, Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta ja Tekijänoikeuslaki. ICOMin eettiset säännöt määrittelevät vähimmäisvaatimukset museoiden ja niiden henkilökunnan ammattikäytännölle ja valmiuksille.
4 3(10) Museon tausta ja tehtävä Suomen Lähetysseuran museon alku voidaan jäljittää 1890-luvulle. Kun lähetyssaarnaaja Martti Rautanen, joka oli vuonna 1868 lähtenyt lähetystyöhön Lounais-Afrikan Ambomaalle, nykyiseen Pohjois-Namibiaan, kävi ensimmäisen kerran kotimaassaan , hän toi mukanaan ambolaisia kansatieteellisiä esineitä. Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston Historialliskansatieteellisen museon esimies, professori E.G. Palmén kiinnostui Rautasen etnografisesta kokoelmasta, ja yliopisto sai sen omakseen. Lopulta esineet päätyivät Kansallismuseoon ja kuuluvat nykyisin Kulttuurien museon kokoelmiin. Maantieteellinen Yhdistys puolestaan osti mineraali- ja kasvikokoelman 200 markalla. Myöhemmin lähetyskentiltä palaavat työntekijät toivat mukanaan esineistöä, jota voitiin esitellä yleisölle. Ensimmäinen näyttely järjestettiin Helsingissä tammikuussa vuonna Näyttely herätti niin laajaa kiinnostusta, että näyttelyjä alettiin järjestää myös muualla Suomessa. Näyttelyiden suosio synnytti ajatuksen, että Helsinkiin arkkitehti K.A. Wreden suunnittelemaan Lähetystaloon olisi saatava Lähetysmuseo. Museon avajaiset pidettiinkin tammikuun 9. päivänä vuonna Vuonna 2009 Lähetysmuseo sai uuden nimen KUMBUKUMBU Suomen Lähetysseuran museo. Museo tallentaa, tutkii, julkaisee ja esittelee kokoelmiaan eri kohderyhmille ja suurelle yleisölle. Se kartuttaa kokoelmiaan ammattimaisesti ja kiinnittää erityistä huomiota niiden kontekstiin sekä museoaineistojensa saatavuuteen. Näyttelyt, opetustoiminta, erilaiset oheisohjelmat ja muu viestintä tuottavat tietoa ja elämyksiä. Ne syventävät ymmärrystä kulttuurien ja uskontojen kohtaamisesta sekä kokonaisvaltaisen lähetystyön merkityksestä. KOKOELMIEN HISTORIA JA NYKYINEN TILANNE Esinekokoelma Kumbukumbun kokoelmiin kuuluu yli 8000 esinettä. Museon esineet ovat peräisin useista eri maista ja kulttuureista Suomen Lähetysseuran työalueilta 1800-luvun loppupuolelta tähän päivään saakka. Esineistä suurin osa on afrikkalaisia ja aasialaisia etnografisia esineitä, joukossa myös luonnontieteellisiä näytteitä. Luonnontieteelliseen aineistoon kuuluu mm. erilaisia kasveja, hedelmiä ja kiviä sekä lintujen munia, eläinten luita, kalloja, sarvia, nahkoja ja hampaita, käpäliä, täytettyjä käärmeitä ja muita pieniä eläimiä. Museon etnografiseen aineistoon kuuluu mm. erilaisia tekstiilejä ja asusteita (kuten vaatteita, seinävaatteita, hattuja ja kenkiä), huonekaluja sekä kodin koriste- ja käyttöesineistöä, ammatteihin liittyvää esineistöä (kuten kalastukseen, metsästykseen ja viljelyyn liittyvää esineistöä), koruja, kalligrafioita, karttoja, posliiniesineitä, eri uskontoihin liittyviä esineitä (kuten thanghoja, rukousnauhoja ja mattoja, jumalpatsaita sekä amuletteja), soittimia, terveydenhuoltoon liittyvää aineistoa (kuten kansanparannuksessa käytettyjä esineitä sekä Lähetysseuran sairaaloiden käyttöesineitä) ja kirjoja. Huomattava osa kokoelmista on Kiinasta ja Namibiasta. Museon esineet kertovat sekä eri kulttuureista että Suomen Lähetysseuran historiasta. Ne kertovat myös suomalaisten kontakteista muihin kulttuureihin jo 150 vuoden takaa.
5 4(10) Museon esineistä 1800-luvun lopulta peräisin olevat kiinalaiset esineet, kuten esim. silkit, ovat ainutlaatuisia Suomessa. Ambomaalta tuoduista vanhoista esineistä useat ovat harvinaisuuksia Namibiassakin, joten niillä on myös huomattavaa kansainvälistä arvoa. Namibian ja Kiinan kokoelmien lisäksi museossa on pienempiä etnografisia kokoelmia muualta Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta, Papua-Uudesta-Guineasta, Venäjältä, Israelista, Mongoliasta, Nepalista, Pakistanista, Taiwanista ja Thaimaasta. Kokoelmat sisältävät myös runsaasti karttoja ja valokuvia. Suomen Lähetysseuran työntekijät eri puolilla maailmaa ovat olleet avainhenkilöitä kokoelmien kartuttamisessa. Jossain määrin myös museon työntekijät ovat hankkineet niitä tutustumis- ja dokumentointimatkoillaan. Kokoelmien kartuttaminen on usein liittynyt ajankohtaisiin näyttelyprojekteihin. Esineiden kartunta on ollut jokseenkin satunnaista, sillä kartuntaohjelmaa ei museolla ole ollut. Sen tiedon mukaan mikä museolla on, kokoelmia ei ole hankittu epärehellisin tai laittomin keinoin. Kokoelmissa ei ole ihmisruumiin jäänteitä. Kuvakokoelma Kuvakokoelman keskeisaineisto käsittää valokuvia Kiinasta ( ) ja Afrikasta, erityisesti Namibian Ambomaalta 1870-luvulta 1960-luvulle. Kuvakokoelmassa on noin 7500 kuvayksikköä. Tämän lisäksi on valokuva-albumeita ja täysin käsittelemätöntä aineistoa, joten määrä nousee reilusti yli Suurin osa Kumbukumbussa sijaitsevasta aineistosta on hopeagelatiinivedoksia (mustavalkovedoksia) sekä väridioja. Lisäksi kokoelma sisältää jonkin verran nitraattinegatiiveja ja muita negatiiveja. Valokuvilla on haluttu kertoa vieraista maista ja vieraiden kansojen parissa tehtävästä työstä. Aineistossa on paljon kuvia matkustamisesta, terveydenhuollosta, (mm. sairaalat, terveydenhuolto), opetuksesta (koulut, opetustilanteet), kirkollisesta toiminnasta (kirkot, kastetut, papit). Lisäksi on tallennettu paikallista kulttuuria (ruokailu, rituaalit, pukeutuminen, rakennukset, toimeentulo jne.). Kuvakokoelman helmiä ovat Hannu Haahden päiväkirjamaisesti otetut valokuvat matkoiltaan Ambomaalle1911 ja 1912 ja Kiinaan Merkittävät kuvaajakokonaisuudet ovat myös Emil Liljebladin, Maria Wehasen, August Pettisen, Toivo Koskikallion, Erland Sihvosen, Hannes Sjöblomin, Yrjö Nummen sekä Ellen Collanin valokuvat. Kuvakokoelman arvoa lisää se, että vain harvat museot Suomessa keräävät kaukomaiden kuvastoa. Erityisesti vanhempi aineisto, 1800-luvun lopusta l900-luvun puoliväliin asti, on ainutlaatuista. Matti Peltolan kuvat 1940-luvun Angolasta ovat harvinaisia, samoin monet muut Afrikassa ja Kiinassa otetut valokuvat. Suuri osa Ambomaan kuvien originaaleista ja negatiiveista vuosilta on talletettu Museoviraston kuva-arkistoon. Museon hallussa on kuva-aineistoa vedoksina ja cd-rom - tallenteina. Deponoidut kuvat ovat mustavalkoisia vedoksia, värivedoksia, nitraattinegatiiveja, lasinegatiiveja, dioja sekä uudempia negatiiveja. Kumbukumbussa olevien valokuvien vertailu näihin deponoituihin aineistoihin on tärkeää, koska silloin löytyy mm. kuvaajatietoja.
6 5(10) Museon kokoelmaan kuuluvien historiallisten kuvien lisäksi Suomen Lähetysseuran kuvapalvelulla on huomattavan paljon valokuvia ja dioja, joiden siirto museon kuva-arkistoon toteutunee lähivuosina. Etnolainaamo Museokokoelman lisäksi museolla on ns. etnolainaamo, jossa on hyvin runsaasti esineitä eri puolilta maailmaa. Esineitä on lainattu mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin pientä korvausta vastaan. Etnolainaamon ylläpito on vaatinut yhden päätoimisen työntekijän, mutta tätä resurssia museolla ei enää ole eikä lainaamon ylläpito kuulu museon perustehtäviin. KOKOELMIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN Museon lähivuosien painopiste on kokoelmatyössä. Koska museo ei tarkkaan tiedä, mitä sen kokoelmissa on, on työ aloitettu inventoimalla kokoelma. Kokoelmia on aiemmin valokuvattu ja luetteloitu luettelointikorteille. Vuosina käytössä oli museolle tehty File Maker tietojärjestelmä. Sen tietosisältö oli kuitenkin varsin niukka. Vuonna 2009 museo otti käyttöön WebMusketti-museotietojärjestelmän esine- ja kuvasovelluksen. Kokoelmiin liittyvä tieto, joka on hajallaan eri lähteissä, mm. vanhoissa näyttelyesitteissä, kootaan nyt yhteen tietokantaan. Luettelointitiedot tarkistetaan ja esineiden kunto arvioidaan. Mahdollisuuksien mukaan haastatellaan Lähetysseuran vanhoja ja nykyisiä työntekijöitä esineiden historiaan liittyen. Esinekokoelma Museon kokoelmiin kuuluvia esineitä ei ole aiemmin luetteloitu eikä numeroitu systemaattisesti. Siksi esineiden luettelointi on erittäin tärkeää, ennen kuin viimeinenkin muistitieto häviää niistä. Museon esineitä ei ole aiemmin myöskään kuvattu digitaalisesti hyvin pientä määrää lukuun ottamatta. WebMusketin käyttöönotto aloitettiin tekemällä pohjatyö esineiden luettelointia varten: kokoelmiin liittyvien tietolähteiden kartoitus ja läpikäyminen sekä esineiden digitaalisen kuvaamisen aloittaminen. On tärkeää, että kaikki esinettä koskeva tieto dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti. Pohjatyön jälkeen museossa aloitettiin esineiden digitaalinen luettelointi WebMuskettitietokantaan. Luetteloinnin rinnalla jatketaan esineiden digitaalista kuvaamista. Tavoitteena on siirtää esineiden luettelointitiedot sekä valokuvat vähitellen myös Suomen museot online -hakujärjestelmään. Museoesineiden digitaalinen luettelointi ja kuvaaminen on aloitettu arvokkaasta vanhasta kokoelman osasta, johon kuuluu sekä kiinalaisia että ambomaalta kotoisin olevia esineitä. Vanhempaan esineistöön kuuluu mm. sellaisia ambomaalta tuotuja esineitä, joita ei ole enää edes Namibiassa. Kiinalaisiin esineisiin kuuluvat mm luvun lopulta peräisin olevat silkit, kalligrafiat ja mandariinien virka-asut. Vanhempien esineiden jälkeen siirrytään uudempaan esineistöön, johon kuuluu esineitä useasta eri maasta Aasiasta ja Afrikasta.
7 6(10) Aineiston luettelointi Esineiden vastaanotto: Kun museoon saapuu uutta aineistoa, allekirjoitetaan lahjoittajan kanssa lahjoituslomake. Lahjoituslomake on samalla sopimus esineen omistajuuden siirtymisestä ja siihen liittyvistä ehdoista. Lahjoituslomakkeesta otetaan kopio ja kummatkin kappaleet allekirjoitetaan. Toinen lahjoituslomake jää museolle, toinen annetaan lahjoittajalle. Lahjoituslomakkeeseen merkitään tiedot vastaanotetun aineiston sisällöstä sekä aineiston lahjoittajasta. Lomakkeeseen laitetaan liitteeksi kaikki tieto, mitä lahjoittajalta saadaan lahjoitettuihin esineisiin liittyen. Lahjoituslomakkeet kerätään kansioon ja tiedot lahjoituksista merkitään myös sähköiseen tiedostoon sekä diaarioon. Näihin kirjataan ylös tieto siitä missä lahjoitus sijaitsee ennen sen luettelointia. Uusille lahjoituksille annetaan diaarionumero, joka kiinnitetään esineiden yhteyteen. Esineiden diaarionumero koostuu vuodesta, jolloin esineet on lahjoitettu ja juoksevasta alanumerosta (esimerkiksi ). Uusien esineiden saapuessa museoon, tarkastetaan ne tuholaisten varalta ja pidetään karanteenissa ennen varsinaiseen kokoelmatilaan siirtämistä. Kokoelma-amanuenssi arvioi onko uudet esineet pakastettava ennen kokoelmatiloihin siirtämistä. Esineiden luettelointi: Kun esineet luetteloidaan WebMuskettiin, niille annetaan esinenumero. Kumbukumbu Suomen Lähetysseuran museossa kaikki esineet luetteloidaan samaan esinekokoelmaan juoksevalla esinenumeroinnilla. Esinenumero merkitään esineisiin maalaamalla, ompelemalla numerolappu tekstiileihin tai kirjoittamalla lyijykynällä numero paperisiin tai pahvisiin aineistoihin. Esineet mitataan ja niiden materiaalit sekä esineen kunto arvioidaan. Esineitä luetteloidessa WebMuskettiin merkitään esineen nimet, fyysiset mitat, materiaalit, vanhat esinenumerot ja merkinnät. Tietokantaan tallennetaan myös esineiden sijainti ja kuntotiedot. Riippuen olemassa olevan tiedon määrästä ja lähteistä, merkitään WebMuskettiin esineen hankintaan ja valmistukseen liittyviä tietoja, ajoitus sekä mahdollisia kontekstitietoja. Jos luetteloijalla on tietoa yhteenkuuluvista esineistä tai kuvista, näyttelyistä tai julkaisuista, joissa esine on ollut, myös nämä tiedot tallennetaan WebMusketti-tietokantaan. Tietojen perustana olevat lähteet merkitään aina. Luetteloinnissa käytetään asiasanoitusta ja kulttuuriaineiston luokitusta. Esineet valokuvataan ja niiden kuvat liitetään WebMuskettiin. Luettelointitietoja täydennetään ja syvennetään mahdollisuuksien mukaan. Kuvakokoelma Valokuvakokoelman keskeisaineistosta ja Matti Peltolan kokoelmasta on Muskettiin luetteloitu runsas 1000 (tilanne 3/2010). Kuvalaatikoita, joissa on säilytetty valokuvia, on yhteensä 69, joista 16 on luetteloitu. Suurin osa luetteloidusta ja digitoidusta aineistosta on aiemmin suojattu ja tiedot kirjattu kuvakuoriin. Noin puolet jäljellä olevasta aineistosta on sellaista, jolle tätä työtä ei ole tehty.
8 7(10) Ensisijainen tavoite on saada valokuvakokoelman keskeisaineisto, joka on pääosiltaan mustavalkoisia valokuvia, luetteloitua ja digitoitua. Se merkitsee noin neljän vuoden työtä eli 2000 kuvaa vuodessa. Valokuvakokoelma karttuu lahjoituksin ja museo kerää kuva-aineistoa, joka on syntynyt lähetysseuran työmaa-alueilla. Kun kuva-aineisto on vastaanotettu, se liitetään museon kokoelmiin. Aineiston haltuunotto on monivaiheinen. Ensin aineisto diarioidaan eli tietokantaan merkitään kuinka paljon ja mitä aineistoa on vastaanotettu. Sen jälkeen aineisto järjestetään fyysisesti esim. saman tapahtuman kuvat ovat fyysisesti vierekkäin. Tämän jälkeen aineisto luetteloidaan minimitiedoin WebMuskettiin ja kuva digitoidaan ja digitaalinen kopio liitetään tietokantaan. Tämän jälkeen kuva laitetaan arkistokelpoisiin kuvakuoriin, johon kirjataan kuvan numero. Kuvat kuorineen säilötään arkistolaatikoissa ja kaapeissa museon kokoelmatiloissa. Tämä ennaltaehkäisevä konservointi, jossa kuvat suojataan pölyltä, valolta ja muilta mekaanisilta vaaroilta on erityisen tärkeää kuvien säilyvyyden kannalta. Valokuvien luetteloinnista on tehty ohjeistus. Kuva-aineiston luetteloinnissa kuville annetaan numero, joka alkaa numerosta 1. Erotuksena esinenumerointiin kuvat saavat eteensä K- kirjaimen esim. K1. Numerointi on aina juokseva. Kuvien rinnakkaisvedokset saavat numeron lisäksi kirjaimen a:sta eteenpäin. Esim. K1a. Silloin kun kuvalla on hankintatiedot, sille annetaan hankintaerännumero, joka on juokseva. Tämän alla on juokseva numerointi, esim. hankintaerän numero on 1 ja hankintaerän ensimmäinen kuva saa numeron K1HA:1. Hankintaeränumero on juokseva ja hankintaerän sisällä oleva numerointi on myös juokseva. Valokuvien minimiluettelointitiedot ovat: museon nimi, kokoelma, kuvanumero, kuvan ominaisuudet (väri, koko, kuvatyyppi, tekniikka), kuvaaja, kuvauspaikka, kuvausaika, kuvanaihe/-nimi, luokitus (Kulttuurialojen asiasanasto KULTU). Asiasanoituksessa käytetään kolmea asiasanastoa: Museoalan asiasanasto (MASA), vapaata asiasanastoa sekä Yleistä asiasanastoa (YSA). Minimiluetteloinnissa kerrotaan kuvan hankintatapa, hankinta-aika, luovuttajan nimi ja osoite ja tekijänoikeus sekä käyttörajoitukset. Nämä tiedot kirjataan WebMuskettiin niiltä osin kuin ne ovat tiedossa. Kuvien luettelointiin liittyy kiinteästi niiden digitoiminen, jolloin digitaalinen kuvatallenne liitetään osaksi luettelointi tietoa. Kuvan tiedot lisätään webmuskettiin. Minimiluettelointi tiedot valokuville on: museon nimi, kokoelma, kuvanumero, kuvan ominaisuudet (väri, koko, kuvatyyppi, tekniikka), kuvaaja, kuvauspaikka, kuvausaika, kuvanaihe/-nimi, luokitus (KULTU), asiasanoitus (MASA, vapaaasiasana ja YSA) hankintatapa, hankinta-aika, luovuttajan nimi ja osoite ja tekijänoikeus sekä käyttörajoitus. Nämä tiedot kirjataan WebMuskettiin niiltä osin kuin ne ovat tiedossa. Kuvien luettelointiin liittyy kiinteästi niiden digitoiminen, jolloin digitaalinen kuvatallenne liitetään osaksi luettelointi tietoa. Kuva-aineisto digitoidaan skannaamalla 1:1, Adobe rgb, n. 20Mt tiedosto kokoon, jolloin resoluutio on vähintään 300dpi. Tällä laadulla pystytään kattamaan suurin osa asiakastarpeista, jolloin kuva-aineistondigitointi tapahtuu vain kertaluontoisesti.
9 8(10) Kokoelmien hankintaperiaatteet ja kokoelmista poistot Kokoelmien kartuttaminen edellyttää, että kokoelmista on olemassa riittävän yksityiskohtainen kokonaiskuva. Sen saamiseksi kokoelmien tutkiminen ja digitaalinen luettelointi ovat välttämättömiä. Museon vanhimmat kokoelmat kertovat Namibian lounaisosien ja Kiinan Hunanin maakunnan kulttuureista. Kokoelmat eivät kuitenkaan kerro niissä tapahtuneista muutoksista. Muista maista peräisin olevat kokoelmat ovat paljolti muodostuneet yksittäisistä esineistä. Kokoelmatyön tavoitteena on kuitenkin luoda yhtenäinen kokoelma, joka on ajallisesti kattava ja kertoo laajemmista aihekokonaisuuksista. Usein kokoelmien täydentäminen liittyy museon näyttelyihin ja muihin hankkeisiin. Museon on oltava hyvin tietoinen siitä, mitä se kokoelmillaan kertoo. Tehtävänsä mukaisesti Kumbukumbu purkaa kulttuurisia stereotypioita ja osallistuu kulttuurien ja uskontojen väliseen dialogiin. Museo toimii myös Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön muistina. Kulttuuriesineiden siirtämistä maasta toiseen on rajoitettu lainsäädännöllä. Museo on sitoutunut myös noudattamaan ICOM:in eettisiä ohjeita. Kokoelmien täydentämisen painopiste onkin nykyajan esineistössä. Esineistön hankinnassa Lähetysseuran työntekijät ovat olleet aktiivisia ja muodostavat edelleen verkoston, jolla on paikallisten olojen hyvä tuntemus. Museo pyrkii lisäämään yhteistyötä myös eri instituutioiden ja tutkijoiden kanssa niissä maissa, joista sen kokoelmat ovat peräisin. Kokoelmahankinnoista, säilyttämisestä ja poistoista päättää museonjohtaja. Käytännön valmistelutyöstä ja hankintojen vastaanotosta vastaa amanuenssi. Museoesineen poistoa harkittaessa poiston perusteena voivat olla taloudelliset syyt, pedagogiset syyt, esineen tekninen tai fyysinen tila tai kokoelmapoliittiset näkökohdat. Ennen poistamista esine dokumentoidaan ja poisto merkitään webmuskettiin. Esinetalletuksia ei pääsääntöisesti oteta vastaan. Kokoelmassa jo olevat talletukset käydään läpi ja niiden omistusoikeus pyritään siirtämään museolle tai mikäli kohde ei ole merkittävä museon kokoelman kannalta, talletus palautetaan omistajalle. Kokoelmaan ei oteta aineistoa toimialan ja -alueen ulkopuolelta, materiaalia, josta puuttuvat kaikki kontekstitiedot, huonokuntoista materiaalia tai sellaista materiaalia, jota kokoelmissa on jo entuudestaan. Kokoelmien säilytys ja hoito Museon vanhin kokoelma on ollut esillä näyttelyissä vuodesta 1931 lähtien Lähetystalon eri osissa. Joulukuussa 1997 museo jouduttiin sulkemaan 66 toimintavuoden jälkeen vaikeiden homevaurioiden vuoksi. Esineet puhdistettiin ja siirrettiin väliaikaisiin tiloihin odottamaan uusia tiloja. Vuonna 2000 museo sai asianmukaisesti korjatut näyttelytilat ja vuonna 2005 kokoelmatilan. Kokoelmia on myös lainattu vuosien mittaan moniin eri tarkoituksiin. Ne ovat joutuneet alttiiksi monenlaiselle rasitukselle ja kulumiselle. Konservaattoria museolla ei ole. Museo on ostanut konservointipalveluja mahdollisuuksiensa mukaan. Konservoinnin tarve on akuutti, sillä konservoitavien esineiden lukumäärä on huomattavan suuri. Kokoelmien inventoinnin yhteydessä esineiden kunto tarkistetaan. Tämän selvityksen
10 9(10) perusteella tehdään hoito- ja konservointisuunnitelma, joka pyritään vuosittain myös resursoimaan. Kokoelmatilat Museolla on kaksi kokoelmavarastoa, toinen Lähetystalolla, toinen talon ulkopuolella. Kokoelmatilat ovat riittämättömät eivätkä ne kaikilta osin vastaa kokoelmille asetettuja vaatimuksia. Vakioilmastointi on mahdollista vain tekstiilivarastossa. Uuden tarkoituksenmukaisen kokoelmatilan, jossa on tilat sekä kokoelmien käsittelyyn että varastointiin, suunnittelu on käynnissä ja toteutunee viimeistään vuoden 2011 aikana. Turvallisuus Museon työ-, kokoelma- ja näyttelytiloissa on tilakohtaiset vaahtosammuttimet, automaattinen palohälytysjärjestelmä sekä kulunvalvontajärjestelmä. Näyttelytiloissa on nauhoittava kameravalvonta. Tilojenlämpötilaa ja kosteutta valvotaan huonekohtaisin mittarein, mutta mahdollisuutta kosteuden ja lämmön säätelyyn ei ole tekstiilivarastoa lukuun ottamatta. Säilytystilojen kosteus- ja lämpötilat vaihtelevat suuresti vuodenaikojen ja ilmatilojen mukaan, mikä on vahingollista kokoelmille. Kokoelmien saavutettavuus Museokokoelmia esitellään museon näyttelyissä. Perusnäyttelyä täydentävät erikoisnäyttelyt ja verkkonäyttelyt. Museo tuottaa myös kiertonäyttelyitä. Museokokoelmia voidaan lainata museon ulkopuolelle harkinnan mukaan. Objekteja lainattaessa etusijalla on museoiden välinen yhteistyö ja museo- tai muut näyttelyt, joista vastaa museoammatillinen henkilökunta. Kokoelmalainauksesta voidaan periä näyttelymaksu. Lainapäätöksen tekee museonjohtaja. Esineiden lainaamisen yhteydessä tehdään lainaussopimus lainaajan ja museon välillä. Lainaussopimuksessa lainaamisen ehtona on, että lainaaja ottaa esineille vakuutuksen lainaajaksi, huolehtii esineiden kuljetuksista ja esillepanosta, kohtelee esineitä ammattitaitoisesti käyttämällä käsineitä ja altistamatta esineitä auringonvalolle sekä huolehtimalla, että näyttelyvalaistus on suositusarvojen mukainen. Lainauksen ehtoihin kuuluu myös se, että mikäli lainattava esine vaatii konservointia ennen sen näytteille asettamista, lainaaja kustantaa esineen konservoinnista koituvat kulut. Jos lainaava taho kuvaa esineen näyttelyluetteloa, tiedotetta tai mainoksia varten, on lainaajalla esinekuvaan vain kertakäyttöoikeus. Kuva tulee toimittaa myös Kumbukumbu Suomen Lähetysseuran museolle. Museon kokoelmat ovat tutkijoiden käytettävissä erikseen sovittavalla tavalla. Suurelle yleisölle kokoelmat avautuvat Suomen Museot online -hakujärjestelmän kautta. Sen avulla digitaalisessa muodossa olevia museokokoelmia voi hakea, selata ja katsella verkossa. Tämä on tärkeää erityisesti niissä maissa, joista kokoelmat ovat peräisin.
11 10(10) Tutkimus Museon tutkimustoiminta on kiinteä osa museotyötä. Se liittyy museon aihepiiriin, kokoelmiin, näyttelyihin, museo-opetukseen ja erillisiin projekteihin. Kokoelmiin kohdistuva tutkimus selvittää esineiden alkuperää, valmistusta, käyttöä, historiaa yms. kontekstitietoa. Näyttelyjen valmistaminen edellyttää tutkimusta ja tutkimustiedon käyttöä. Tavoitteena on perusteltujen ja korkeatasoisten näyttelyiden tekeminen. Myös museo-opetus pohjaa tutkittuun tietoon. Tutkimusta tehdään sekä osana museon perustyötä että erillisinä hankkeina. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan myös ulkopuolista rahoitusta. Museo tekee yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Se myös tarjoaa tutkimusaiheita erilaisiin opinnäytetöihin. Tutkimustuloksia julkaistaan näyttelyissä, erimuotoisissa julkaisuissa, verkossa, museon opetusmateriaaleissa, opastuksissa ja tietopalveluna. Opetuskokoelma Etnolainaamon esineistä muodostetaan museon opetuskokoelma, jossa on opetuskäyttöön sopivaa materiaalia eri maista. Tätä kokoelmaa käytetään havaintomateriaalina erilaisissa opetus- yms. tilanteissa, joissa esineitä voi kosketella ja käyttää. Hyväksytty museotoimikunnan kokouksessa , 4
Yleistä. esineistöä, jota voitiin esitellä yleisölle. Ensimmäisessä kiertonäyttelyssä
TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällysluettelo Yleistä 1 Kokoelmista 3 Valokuvakokoelmasta 4 Kokoelmatyöstä 6 Esinekokoelmat 6 Kuva-arkisto 9 Henkilöstö 10 Henkilöstön ulkoinen koulutus ja opintomatkat 10 Hallinto
LisätiedotLisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti
LisätiedotYLEISTÄ... 1 Museo ja yleisö... 3. Näkyvyys ja tiedotus... 4 NÄYTTELYTOIMINTA... 5 Perusnäyttely... 5
TOIMINTAKERTOMUS 2013 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 1 Museo ja yleisö... 3 Näkyvyys ja tiedotus... 4 NÄYTTELYTOIMINTA... 5 Perusnäyttely... 5 Vaihtuvat näyttelyt... 8 Kiertonäyttelyt... 10 Museo-opetus...
LisätiedotJohdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne
Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan
LisätiedotValokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua
Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua Satu Savia Helsingin kaupunginmuseo Kuvakokoelmat 11.5.2011 www.helsinginkaupunginmuseo.fi 1 Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua - Vanhoja ja uusia standardeja
LisätiedotKIRJASTO... 12 TILAT... 13 HENKILÖSTÖ...
TOIMINTAKERTOMUS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 3 MUSEO JA YLEISÖ... 3 NÄYTTELYTOIMINTA... 4 PERUSNÄYTTELY... 4 VAIHTUVAT NÄYTTELYT... 4 KIERTONÄYTTELYT... 7 MININÄYTTELYT... 7 MUSEO-OPETUS... 8 KOKOELMAT...
LisätiedotYLEISTÄ... 1. Museo ja yleisö... 1. Näkyvyys ja tiedotus... 2. NÄYTTELYTOIMINTA... 4 Perusnäyttely... 4. Vaihtuvat näyttelyt... 4
TOIMINTAKERTOMUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 1 Museo ja yleisö... 1 Näkyvyys ja tiedotus... 2 NÄYTTELYTOIMINTA... 4 Perusnäyttely... 4 Vaihtuvat näyttelyt... 4 Kiertonäyttelyt... 6 MUSEO-OPETUS...
LisätiedotKeski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo
Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen
LisätiedotKokoelmahallinnon tärket
Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle
LisätiedotRiihimäen. Kaupunginmuseo
Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN
LisätiedotYHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA
YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova
LisätiedotPitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013
Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,
LisätiedotSVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista
LisätiedotMuseaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen
Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo
LisätiedotPäijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous SOPENKORVEN KOKOELMAKESKUS
Päijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous 11.2.2019 SOPENKORVEN KOKOELMAKESKUS Asialista 11.2.2019 1. Kokoelmaohjelman kohta Kokoelman historia: kehitys ja nykytila - käydään lävitse osallistujien
LisätiedotKuvakokoelmien hierarkiset rakenteet MuseumPlusRIA:aan ja Finnaan?
Kuvakokoelmien hierarkiset rakenteet MuseumPlusRIA:aan ja Finnaan? Inkamaija Iitiä ja Raija Linna Journalistinen kuva-arkisto JOKA Museoviraston Kuvakokoelmat Kuva-arkistopäivät 02.11.2015 Leif Weckström
LisätiedotKokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009
1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.
LisätiedotJournalistinen kuva-arkisto JOKA
Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:
LisätiedotKuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta
Kuvakokoelmat.fi Kokemuksia digitointihankkeesta Taustaa Kuva-arkiston tilanne kuvapalveluihin on kulunut paljon työaikaa kokoelmien digitointiaste on pieni ei ole ollut mahdollisuuksia hakea digitointiin
LisätiedotTIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016
TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän
LisätiedotMuseoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia
Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat
LisätiedotValokuvien tallentaminen ja säilytys. Sastamalan Opisto 24.2.2010 Museonjohtaja Maria Pietilä, Sastamalan seudun Museo
Valokuvien tallentaminen ja säilytys Sastamalan Opisto 24.2.2010 Museonjohtaja Maria Pietilä, Sastamalan seudun Museo Miten kuvat säilyisivät mahdollisimman pitkään? Turvana: Huolellinen käsittely Suojaus
LisätiedotRaision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma
Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf
LisätiedotTehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen
Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen Hankeraportti Leila Issakainen, Niklas Jantunen & Timo Kilpeläinen Lusto - Suomen Metsämuseo 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotSIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA
KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin
LisätiedotLuetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä
Luetteloinnin tasot Ajatuksia museoissa tehtävästä luettelointityöstä Ajankohtaisseminaari museoiden kokoelmahallinnasta Helsinki, 14. 15.4.2008 Teemu Ahola Kokoelmapäällikko Työväenmuseo WERSTAS Luettelointityön
LisätiedotJOKA Journalistinen kuva-arkisto
JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on
LisätiedotMITÄ MUSEOSSA TEHDÄÄN? Käsityö on hanskassa
MITÄ MUSEOSSA TEHDÄÄN? MUSEOSSA TALLENNETAAN KOKOELMIA 1. Lahjoittaja tuo esineen museoon. MUSEOSSA TALLENNETAAN KOKOELMIA 2. Kokoelma-amanuenssi tarkastelee esinettä. Esineestä tehdään hankintasopimus,
LisätiedotPäijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous RADIO JA TV-MUSEO MASTOLA
Päijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous 3.12.2018 RADIO JA TV-MUSEO MASTOLA Tervetuloa Tunnelmia museopäivästä Sysmässä 5.9.2018 Asialista 3.12.2018 1. Esittelykierros ja järjestäytyminen
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotArvot ja arvottaminen kokoelmatyössä: millaisin arvotuksin priorisoitiin Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista digitoitavaksi 40 000 kuvaa?
Arvot ja arvottaminen kokoelmatyössä: millaisin arvotuksin priorisoitiin Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista digitoitavaksi 40 000 kuvaa? Digiwiki 24.11.2009 Elina Anttila Magnus von Wright: Pirtin
LisätiedotYHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA
YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko
LisätiedotJOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN
JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN - mitä pitäisi ottaa huomioon ennen esinekokoelmien digitointia? Kaikki digitoitu aineisto julkaistaan Kansallisen digitaalisen kirjaston (kdk) nettisivuilla Esinekokoelmia
LisätiedotOUTOKUMMUN KAIVOSMUSEO. Kokoelmapoliittinen ohjelma
OUTOKUMMUN KAIVOSMUSEO Kokoelmapoliittinen ohjelma 2016-2019 Päivitetty 4.1.2019 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. OUTOKUMMUN KAIVOSMUSEON KOKOELMATEHTÄVÄ... 5 3. KOKOELMIEN NYKYTILA... 7 3.1. Objektityypit
LisätiedotKokoelmapoliittinen ohjelma
SUOMEN KIRJAINSTITUUTIN SÄÄTIÖ Kokoelmapoliittinen ohjelma Sastamalan seudun museo 1.9.2018 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kokoelmien synty ja vaiheet... 3 3. Kokoelmat ja kartunta... 4 3.1. Yleiset kartuntaperiaatteet...
LisätiedotMusketti-sovellus ESIPUHE
1 Musketti-sovellus ESIPUHE Museotietojärjestelmä Musketti on Museovirastossa laadittu kokoelmanhallintajärjestelmä, johon tallennetaan metatiedot museoiden kokoelmissa olevista esineistä ja kuvista sekä
LisätiedotKokoelmapoliittinen ohjelma
SUOMEN KIRJAINSTITUUTIN SÄÄTIÖ Kokoelmapoliittinen ohjelma Sastamalan seudun museo Suomen kirjainstituutin säätiön hallituksen hyväksymä 27.6.2019 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kokoelmien synty ja vaiheet...
LisätiedotKuvien käyttö opetuksessa
Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,
LisätiedotPalveluhinnasto 2016
Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot 2 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat... 8 Asiantuntijatyöt...
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi 27.6.2019 Suomen kirjainstituutin säätiön hallituksen hyväksymä SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. MUSEON TAUSTA... 1 3. KOKOELMIEN NYKYTILA... 2
LisätiedotKOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2 SISÄLTÖ I JOHDANTO...
LisätiedotKDK:n ajankohtaiset kuulumiset
KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden
LisätiedotSuositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa
Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen
LisätiedotTallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne
Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja
LisätiedotAjankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015
Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 13.4.2011 Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotRAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA
RAAHEN MUSEON KOKOELMAPOLITIIKKA E. Klemolan ehdotuksen pohjalta muokannut Miska Eilola 16.3.2015 1 KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka määrittelee kokoelmatehtävän ja pyrkii kiteyttämään Raahen museon
LisätiedotKuinka hankkia. valokuvataidetta. Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän. Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo
Kuinka hankkia Lisää ja skaalaa vaakakuva tähän valokuvataidetta Anni Wallenius ja Sofia Lahti, Suomen valokuvataiteen museo Hertta Kiiski: Present (Thank you Helvi Ahonen), 2014 Tässä esityksessä käsiteltäviä
LisätiedotLuetteloinnin kehittäminen
Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia
LisätiedotRaision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma
Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf päivitetty lokakuussa
LisätiedotIMATRAN KAUPUNGINMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA
IMATRAN KAUPUNGINMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TAVOITTEET 2 2. IMATRAN KAUPUNGINMUSEO 2 3. IMATRAN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMAT 3 3.1. Esinekokoelmat 3 3.1.1 Karjalaisen kotitalon
LisätiedotLAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto
LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...
LisätiedotPietinen Oy -negatiivikokoelman luettelointi- ja digitointiprojekti Kuva-arkistopäivät 3.11.2015 Karoliina Valli & Eemeli Hakoköngäs
Pietinen Oy -negatiivikokoelman luettelointi- ja digitointiprojekti Kuva-arkistopäivät 3.11.2015 Karoliina Valli & Eemeli Hakoköngäs Hankkeen esittely ja aineistojen valintaprosessit Syksy 2014 (5 kk)
LisätiedotPainetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara
Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva
LisätiedotValokuvakokoelman tie museoon hankintaa ja harkintaa
Valokuvakokoelman tie museoon hankintaa ja harkintaa Täydellinen valokuvakokoelmalahjoitus koostuu taitavasti kuvatuista, hyväkuntoisista valokuvista, joiden tuottaminen ja käyttö on hyvin dokumentoitu.
LisätiedotValokuva ja yksityisyyden suoja
Valokuva ja yksityisyyden suoja Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.11.2011 Kansallismuseon auditorio Puheenvuoroja kentältä: intendentti Hannu Häkkinen Museovirasto / Kuvakokoelmat MUSEOVIRASTO Museoviraston
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotHistorialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus
Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Taidemuseo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (5) 5 n taideteoslaina, Jyväskylän taidemuseo 6.6.2014-7.9.2014 HEL 2014-000340 T 12 02 03 00 Päätös taidemuseon johtaja päätaidelainasta Jyväskylän taidemuseolle.
LisätiedotTAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN
JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan toiminnan tallennus. Laajan organisaation dokumentoinnin haasteet ja mahdollisuudet
Keski-Suomen keskussairaalan toiminnan tallennus Laajan organisaation dokumentoinnin haasteet ja mahdollisuudet KSSHP:n Sairaalamuseo Perustettu 1985 Ensimmäinen työntekijä 1987 Osakkaana Keski-Suomen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007
SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto
LisätiedotVIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE
VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa
LisätiedotTavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen
LisätiedotKUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA
KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 3/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 5 Taidemuseon taideteoslaina, Jyväskylän taidemuseo 6.6.2014-7.9.2014 HEL 2014-000340 T 12 02 03 00 Päätös taidemuseon johtaja päätaidelainasta Jyväskylän taidemuseolle.
LisätiedotMUSEO 2015 MITÄ UUTTA SE TUO KUVA-ARKISTOILLE?
MUSEO 2015 MITÄ UUTTA SE TUO KUVA-ARKISTOILLE? Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 22.11.2011 Leena Furu luettelointikoordinaattori Museo 2015 -hanke Mikä Museo 2015? Valtion taidemuseon, Museoviraston
LisätiedotMuseoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto
Museoiden kokoelmanhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto 20.8.2009 Kokoelmahallinnan tilanne Museoalalla arviolta 40-50 70 erilaista kokoelmahallintaohjelmistoa,
LisätiedotKirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015
Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa
LisätiedotAboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma
Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2014 1 (6) 65 n taideteoslaina, EMMA 26.1.-29.5.2015 HEL 2014-012304 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Espoon modernin taiteen museo EMMA:lle. lainaa
LisätiedotKoripallomuseosta Koripalloperinnekeskus
Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.
LisätiedotMuseolaki. 1 luku. Yleiset säännökset
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Museolaki 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tavoitteena on: 1) ylläpitää ja vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen ymmärrystä ja osallisuutta kulttuurista, historiasta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokoelmatilanteesta
Sotea ja strategiaa - TAKO:n syysseminaari 10.10.2017 Kansallismuseo Sten Björkman, Helsingin yliopistomuseo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kokoelmatilanteesta Sotea ja strategiaa - TAKO:n syysseminaari
LisätiedotKokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa. Anne Isomursu Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät
Kokoelmatyön prosessia hankintaa valmisteltaessa Anne Isomursu 22.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Kokoelmatyön prosessit Esitutkimus ja hankintaraportti Hankintapäätöksen tekeminen Kokoelmaselvitys
LisätiedotTAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA
TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA 19.3.2013 1 2 TAMMION KOTISEUTUMUSEON KOKOELMAOHJELMA Sisällys ESIPUHE... 3 KOKOELMAN KEHITYS JA NYKYTILA... 4 KOKOELMAKÄYTÄNNÖT... 5 Esineet... 5 Valokuvat... 5
LisätiedotKuva-aineistojen säilyttäminen
Kuva-aineistojen säilyttäminen Paperivalokuvat Valokuvien kunnolliseen säilyttämiseen vaaditaan mahdollisimman tasaiset olosuhteet Paperikuvat, diat ja negatiivit Kuvien säilytystilan olisi oltava lämpötilaltaan
LisätiedotEU:n kulttuuriesineiden vientiä säätelevät asetukset
1 Kulttuuriesineiden maastavienti Yleistä Kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annettu laki (115/99) ja asetus (189/99), opetusministeriön päätös 7/600/99 sekä neuvoston asetus (EY) 116/2009
LisätiedotMUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMIEN PELASTUSDIGITOINTIHANKE 2015. Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Suomen kansallismuseo 3.11.2015
MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMIEN PELASTUSDIGITOINTIHANKE 2015 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Suomen kansallismuseo 3.11.2015 TAUSTA JA RAHOITUS yli-intendentti Ismo Malinen Museoviraston kuvakokoelmat
LisätiedotKULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO
KULTTUURIYMPÄRISTÖTIETO SIIRI Kuva: Tuija-Liisa Soininen, maakuntamuseo- ja kulttuuriympäristöpalvelut. TAMPEREEN KAUPUNKI, MUSEOPALVELUT, PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO MIKSI Alueellinen kulttuuriympäristöviranomaistoiminta
LisätiedotKUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA
Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa
LisätiedotMuseoaineistojen sisällönkuvailu ja Museoiden luettelointiohjeet
Museoaineistojen sisällönkuvailu ja Museoiden luettelointiohjeet Sisällönkuvailupäivä Leena Furu 22.11.2013 Museo 2015 Museoiden kokoelmahallinnan kehittäminen Museovirasto, Suomen museoliitto, Valtion
LisätiedotMikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma
Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon
LisätiedotHOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016
KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016 Ravintola Demoa dokumentoimassa vuonna 2015, kuvaajana toimi Matti Ahlgren (taustalla). Kuva: Maria Ollila Kaapelitehdas Tallberginkatu
LisätiedotValokuvien ja audiovisuaalisen aineiston hallinta- ja tallennussuunnitelma
Valokuvien ja audiovisuaalisen aineiston hallinta- ja tallennussuunnitelma Täydennysosa Mäntyharjun museon kokoelmapoliittiseen ohjelmaan Mäntyharjun museo 2015 Teksti: Susanna Helminen, FM Taitto: Susanna
LisätiedotTuiskulan Torpparimuseo. Kokoelmapolitiikka
Tuiskulan Torpparimuseo Kokoelmapolitiikka Köyliö-seura ry:n Museotaksvärkki-hankkeen hanketyöntekijä Hanna Jaakola 2018 Sisällys Johdanto 3 Kokoelmapolitiikka 3 Tuiskulan Torpparimuseon historia ja kokoelmien
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet
LisätiedotKauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotMuseoiden digitointiavustus
Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotOsallistuminen oman erikoisalan keskusteluun
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Oman erikoisalan museo- ja tallennustoiminnan kehittäminen valtakunnallisesti 2. Oman erikoisalan museoiden keskinäisestä yhteistoiminnasta
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013
HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013 Kannen kuva: Taikalyhty- eli Laterna magica -kuva. Timo Huvilinna. HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2013 Sisällysluettelo 1.
Lisätiedotarkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka
arkkitehtuurimuseon arkiston kokoelmapolitiikka 2012 sisällys 1. Lait ja asetukset 3 1.a. Museolaki 1992 3 1.b. Kansainvälisen museoneuvoston, ICOMin eettisessä ohjeistuksessa 3 1.c. Kokoelmapoliittinen
Lisätiedot