Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1/ 2014 Taas on tulppaneita tulvillaan, iloinen Suomikoti
Suomikoti 20 vuotta Ensi vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun Suomikoti avattiin. Sitä tulee johtokunnan mielestä juhlia. Suomikotihan on ensimmäinen suomenkielinen vanhustenasunto Ruotsissa. Aiomme juhlavuoden kunniaksi julkaista historiikin kodin vaiheista ja sitä edeltäneestä työstä. Jotta saisimme mahdollisimman tarkat tiedot yhdistyksen ja Suomikodin taustasta toivommekin, että kaikki toiminnassa mukana olleet antaisivat oman panoksensa historiikin kirjoittamiseen. Kirjeet, sähköpostiviestit ja puhelinsoitot ovat tervetulleita, olipa sitten kysymys vain pienestä muistelosta, kuvasta tai suuresta periaatteellisesta kysymyksestä. Johtokunta on asettanut työryhmän, johon kuuluvat Paula Ehrnebo, Raija Tyni-Lenné, Virpi Johansson ja Liisa Sihvo Murstam. Paula Ehrnebo vastaa historiikista, mutta voitte ottaa yhteyttä kaikkiin työryhmän jäseniin tai muihin johtokunnan jäseniin. Muista juhlavuoden tapahtumista voitte lukea tulevista Suomikodin Sanomien numeroista. Liisa Sihvo Murstam Koti Suomalaisille Vanhuksille -Yhdistyksen johtokunta Marja-Liisa Sairanen, puheenjohtaja Liisa Sihvo Murstam, varapuheenjohtaja Paula Ehrnebo Veikko Hirvo Sikka-Liisa Ekman Sirpa Pyörre Pirkko Sinkkonen Varajäsenet: Marja-Leena Sundström Raija Tyni-Lenné Työvaliokunta: Marja-Liisa Sairanen Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: virpi.johansson@finsktaldrecentrum.com Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh. 08-457 08 50 Finskt Äldrecentrum Suomikoti Ramviksvägen 213 122 64 ENSKEDE Puh / keskus 08-457 08 50 Jäsenmaksujen ja lahjoitusten postisiirtotili: 23 46 60-9 Internet: www.suomikoti.se Onko jäsenmaksu unohtunut! Muista nimi ja osoite, siten saat lehden ja kokouskutsut Jäsenmaksu 150 kr yhteisöltä 600 kr 2
Yhdessä eteenpäin Talvi on tänä vuonna ollut pimeä ja lauha. Lumikaan ei ole paljon maisemia kirkastanut. Nyt kuitenkin voi jo nähdä, miten päivät alkavat pidentyä. Toiminta meillä Suomikodissa jatkuu kuitenkin kuten ennenkin ilmoista riippumatta. Siitä voitte lukea enemmän niin Virpin kuin Vuokonkin palstalta. Kuten kaikki jäsenet tietävät olemme helmikuussa pitäneet ylimääräisen jäsenkokouksen ja esittäneet johtokunnan ehdotuksen yhdistyksen nimen ja sääntöjen muuttamisesta. Yhdistyksen nimen muuttaminen ei kuitenkaan muuta meidän toimintaamme eikä sen suuntaa millään tavoin. Asia otetaan sitten lopullisesti esille varsinaisessa vuosikokouksessa 23. huhtikuuta. Olethan jo merkinnyt päivän kalenteriisi. Tänä vuonnahan meillä myös on vaalivuosi. Ensin pidetään EUvaalit toukokuussa ja sitten valtiopäivä- ja kunnallisvaalit syyskuussa. Paljon tärkeitä asioita on jo otettu esille vaalikeskusteluissa, mutta vanhustenhuolto on silti jäänyt erittäin vähälle. Sanoisin sen jopa olevan täysin olematonta. Miten vanhustenhuoltoa tuetaan tulevaisuudessa? Vanhusten määrä kasvaa vuosi vuodelta ja sen myötä myös esimerkiksi hoitokotien tarve lisääntyy. Kotihoitohan voi tietysti olla hyvä ratkaisu monelle, mutta se ei aina riitä eikä voi olla ainut vaihtoehto. Usein saa lukea ja kuulla vanhuksista, jotka tuntevat olonsa yksinäiseksi ja turvattomaksi kotona, mutta pääsy hoitokoteihin on vaikeaa, kynnys on usein aivan liian korkea. Syynä tähän on tietysti kuntien talous ja sen mukana myös säästövaatimukset. Esimerkiksi Tukholmassa ja sen ympäristössä tuntuu vallitsevan kuntien välillä kilpailu, kuka rakentaa hienoimman areenan, ostoskeskuksen tai korkeimman pilvenpiirtäjän, ja tämähän ei ole ilmaista kunnille. Vanhustenhuolto ei tunnu olevan kovin korkealla kuntien asialistoilla. Mielestäni asioita ei yksinkertaisesti panna tärkeysjärjestykseen. Myös meidän suomalaisten vanhusten hoito on monessa kunnassa pudonnut käytännöllisesti katsoen kokonaan pois kuntien talousarviosta. Monissa kunnissa luvataan kyllä hoitoa omalla äidinkielellä, mutta se merkitsee useimmiten ainoastaan sitä, että hoitokodissa on muutamia suomea puhuvia hoitajia tai yksi hoito-osasto, jossa asuu joitakin suomalaisia vanhuksia. Se ei missään tapauksessa ole sama asia kuin suomalainen hoitokoti, jossa kaikki toiminta tapahtuu suomeksi ja jossa vaalitaan suomalaista vanhuksille tuttua kulttuuria ja tapoja. Hoitokodeille asetetaan nykyään suuria vaatimuksia esimerkiksi vanhusten aktivoinnista, sekä yksilöllisiä että yhteisiä toimintoja pitää järjestää useimpina päivinä viikossa. Jotta tällaisilla vaatimuksilla olisi käytännön merkitystä, myös niiden täytyy toimia omalla äidinkielellä. Kaikista näistä asioista tarvitaan vastaisuudessa paljon enemmän keskustelua. Me kaikki voimme tietysti vaikuttaa siihen ja esittää vaatimuksia päättäjille. Yhdessä eteenpäin! Marja-Liisa Puheenjohtaja 3
Päivät pitenevät Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy, kun pakkanen taas äkkiä kiristyy tammikuun lopun tavallisen suojasään jälkeen. Sanonta helmikuu helistää tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia. Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa, mutta ei tänä vuonna. Jo helmikuun puolivälissä näin ensimmäiset italiantalventähdet ja lumikellot, viikkoja aikaisemmin kuin edellisinä vuosina! Suomikodissa on alkuvuoden toiminta täydessä vauhdissa. Vuoden ensimmäiset tanssit on tanssittu ja karaoket laulettu. Sauna on taas remontin jälkeen käyttökunnossa ja punaposkiset asukkaat todistavat hyvistä löylyistä. Vuoden toiminnanseuranta, jonka kaupunginosan (Enskede-Årsta- Vantör) virkamiehet toimittavat vuosittain, tehdään jo 4. maaliskuuta. Tämän iltapäivän aikana käydään läpi Suomikodin dokumentointi, henkilökuntatilanne ja kaikki rutiinit yksityiskohtaisesti, niin että kaupunginosalautakunta saa selvän kuvan, miten Suomikoti varmistaa toiminnan laadun. Helmikuun alusta muutimme hoitopuolen organisaatioamme jonkin verran. Jokaisessa kerroksessa on nyt yksi hoidosta vastaava sairaanhoitaja, joka on vastuussa osaston asukkaiden hoidosta ja hoivasta yhdessä alihoitajien kanssa. Tällä keinolla saamme tiiviimmän yhteistyön asukkaan hyvinvoinnin takaamiseksi. Vastuu henkilökunnan koulutuksien ja lomien järjestämisestä ja yhtenäisten rutiinien noudattamisesta on nyt vain yhdellä sairaanhoitajalla. Aikaisemmin tämä vastuu jakaantui kolmen kesken. Meillä on monta opiskelijaa Suomesta. Neljä lähihoitajaopiskelijaa tekee kuuden viikon harjoittelujakson, yksi lähihoitajakoulutuksen sairaanhoidon ja huolenpidon opettaja Omnian ammattiopistosta tekee kahden viikon työelämäjaksoa. Opiskelijat tuovat aina uusi virikkeitä ja ideoita toimintaan ja ehkä myös mahdollisuuden saada uusia kesälomittajia. Virpi toiminnanjohtaja Onnittelut Kristalle Viime vuonna Suomikodissa saatiin nähdä ja kuulla mielenkiintoinen Kalevala-aiheinen musiikkiesitys Monta muistoa, monta tarinaa. Sen toteuttivat Suomikodin asukkaat yhdessä Tukholman musiikkikorkeakoulun opiskelijan Krista Pyykösen kanssa. Nyt Krista on suorittanut master-tutkinnon ja hänet on palkittu parhaasta master-aineesta 20 000 kruunun stipendillä. Aineessaan Krista on käsitellyt musiikin vaikutusta dementoituneiden vanhusten terveyteen ja todennut, että musiikilla on myönteinen vaikutus motoriikkaan, luovuuteen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja itsetuntoon. Tämä kävi selvästi ilmi Suomikodissa sekä harjoitusten että esityksen aikana. Sekä esiintyjät että yleisö olivat erittäin tyytyväisiä. Paula Ehrnebo 4
Suomikodin historiaa Huomattava määrä suomalaisia muutti 1950- ja 1960-luvulla Ruotsiin. Useimmilla oli ajatus työskennellä muutamia vuosia Ruotsissa ja viimeistään eläkeläisinä palata synnyinmaahan. Vuodet vierivät, ja paluu Suomeen osoittautui luultua vaikeammaksi. Lapset, lastenlapset, ystävät ja asuntokin sitoivat useita jäämään Ruotsiin. Vähitellen alettiin suunnitella eläkepäiviä. Syntyi myös ajatuksia suomenkielisistä vanhainkodeista Ruotsissa. Ensimmäinen eläkeläistyöryhmä kokoontui ammattijärjestö LO:n piirissä 1976. Työryhmään valittiin mm. Hjalmar Rantanen, Osmo Hormia, Hilja Jensen ja Jorma Hautala. Työryhmä kokoontui vain muutamia kertoja ja keskusteli pääasiassa eläkekysymyksiä. Hilja Jensen muutti Tukholmaan 1961 ja työskenteli kotiavustajana ja hoitoapulaisena. Kulunut ruotsalais-suomalainen sanakirja mukanaan hän avusti ruotsinkielisiä vanhuksia ja huomioi samalla suomenkielisen hoidon ja palveluiden puutteen. Kun tutustuin Hiljaan 1970-luvun alussa, voin tänään tunnustaa, etten alussa ymmärtänyt suomenkielisen hoivan tärkeyttä. Taisin olla liian nuori ajattelemaan vanhuuden päiviä. Hilja jatkoi sitkeästi työtään ja sai vähitellen minutkin lämpenemään asialle. Hilja sai tuekseen myös Tukholman suomalaisen seurakunnan komministerin Lauri Pihlajamaan. Seurakunnassa perustettiin 1981 investointirahasto, jonka alkupääoma 600 000 kruunua varattiin vanhainkodin rakentamiseen. Näitä varoja emme saaneet koskaan käyttöömme, sillä seurakunnalla oli talousongelmia. Hilja ja minä kirjoitimme 1983 aloitteen Bättre omsorg för invandrarpensionärer. Erkki Tammenoksa, Nancy Eriksson ja minä puolustimme aloitetta, joka lähetettiin sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen. Saimme vastauksen: Hyvä aloite, mutta on tutkittava todellinen tarve suomenkieliseen vanhustenhoivaan Ruotsissa. Toukokuussa 1988 soitin Lääninhallituksen juristi Bo Lampalle, joka neuvoi meitä perustamaan aatteellisen yhdistyksen tukemaan asiaamme. Tiesimme, että juutalaisille oli jo 1940-luvulla perustettu aatteellinen yhdistys, jolla oli vastuu suuren laitoksen toiminnasta. Joulukuussa 1988 Hilja Jensen, Lauri Pihlajamaa ja minä tapasimme Tukholman hiippakuntajuristin Per Savastikin, joka neuvoi sääntöjen muotoilussa. Hän oli mukanamme tukemassa ehdotustamme käydessämme maakäräjäneuvos Göran Hammarsjön luona. Meillä ei ollut alkupääomaa. Kirkkovaltuuston jäsenenä Hilja Jensen järjesti ilmaisen kokoustilan Suomalaisessa seurakunnassa. Kirkkoherra Urpo Kokkosen tuella saimme järjestää yhdistyksemme perustamiskokouksen 15. tammikuuta 1989. Tilaisuuteen saapui noin 100 asiasta kiinnostunutta. Kirkkoherra Kokkonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kokoukseen, jonka puheenjohtajaksi valittiin RSKL:n pääsihteeri Sulo Huovinen ja sihteeriksi RSKL:n sosiaalisihteeri Helena Kivisaari. Lauri Pihlajamaa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuosikokokseen saakka. Huhtikuun vuosikokouksessa sain kunnian tulla puheenjohtajaksi. Hoitotieteen professori Sirkka- Liisa Ekman oli ensimmäinen yhdistyksemme palkkaama henkilö. Hän toimi osa-aikaisena projektisihteerinä hieman yli kaksi vuotta. Olimme saaneet Tukholman kunnalta projektirahoja suomenkielisen vanhustenhoivan tarpeellisuuden kartoittamiseen. Ensimmäiset asukkaat saivat muuttaa 27-paikkaiseen Suomikotiin lokakuussa 1995. Viralliset avajaiset pidettiin 24. marraskuuta, jolloin läsnä oli useita kutsuvieraita. Ensimmäinen toiminnanjohtaja oli Maja-Lisa Castenhag. Hilja Jensen sai vihdoin muuttaa Suomikotiin 87-vuotiaana 1999. Alli Urberg 5
Kirja Tukholman vanhoista suomalaisista Tukholman Suomalaisen seurakunnan entinen komministeri, teol. lis. Lauri Pihlajamaa on julkaissut kirjan Tukholman suomalaisia 400 vuoden ajalta. Perimätiedon mukaan suomalaiset sanoivat Tukholmaa omakseen: Mitt eli minun. Todellisuudessa he kai kysyivät mitä? Kielitaito oli heikko, samoin ehkä kuulokin. Piti kysyä moneen kertaan mitä. Monet suomalaiset olivat rikkaita, vaikka eivät tietenkään niin rikkaita kuin saksalaiset kauppiaat. Useimmat olivat ahkeria, mutta eivät kaikki. Monet olivat terveitä, mutta eivät kaikki. Joukossa oli väliinputoajia. Heidän asioitaan puitiin usein konsistorissa tai maallisessa oikeudessa, ja pöytäkirjojen ansiosta käräjäasiat säilyivät jälkipolville. Suuri osa Tukholman suomalaisia 400 vuoden ajalta -kirjan tarinoista on poimittu konsistorin pöytäkirjoista. Niitä on julkaistu Elävissä kivissä, mutta joukossa on myös ennen julkaisemattomia kertomuksia, varsinkin 1600-luvulta. Toinen kirjoitussarja on Tunnettuja ja vähemmän tunnettuja suomalaisia Tukholmassa. Se kertoo paremmin menestyneistä suomalaisista. Heistä melkein kaikki osallistuivat näkyvästi Tukholman suomalaisen HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille 23 46 60 9 ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Vuokko Aspfors Toivonen, Taloudesta vastaaava seurakunnan toimintaan, joko luottamustehtävissä tai työntekijöinä. Ainoat ruotsalaiset kirjan päähenkilöistä ovat urkuri Elfrida Andrée, joka oli Ruotsin ensimmäinen naisurkuri (1841 1929), ja virsirunoilijana parhaiten tunnettu Anders Frostenson (1906 2006), joka oli pappina suomalaisessa seurakunnassa yli kahdeksan vuotta (1934 42). Hän oli kuollessaan kahta kuukautta vaille 100-vuotias ja varmaankin vanhimmaksi elänyt seurakuntamme työntekijä. Suomenkielinen seurakuntatyö aloitettiin Tukholmassa Pyhän Birgitan messun päivänä 480 vuotta sitten ja tällä kokoelmalla on haluttu kunnioittaa myös silloin alkanutta työtä. Tuolloin kyseessä oli kuitenkin lähinnä suomenkielinen saarna, sillä itse seurakunnan perustamista saatiin odottaa vielä yli 40 vuotta. Kirjan etukannessa on seurakunnan logo. Se esittää kirkon etupuolta eli Pientä pallohuonetta, jonka seurakunta osti 1725. Tukholman suomalaisia 400 vuoden ajalta. Sid., 221 sivua. Tallinna 2013. ISBN 978-91-975844-4-9 Kustantaja: Terttu Pihlajamaa Förlag Tiedustelut: lauri.pihlajamaa@gmail.com tai puh. 072-207 73 72 6
Vuoden 2013 toimintakertomus Vuoden tapahtumia Asukkaiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääminen on ollut tavoitteena vuoden 2013 aikana aikaisemmin tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Henkilökunnan jatkokoulutusta on jatkettu myös tänä vuonna. Koulutuksissa ovat olleet keskeisellä sijalla ruoka, perushygienia ja vanhusten henkiset sairaudet. Näiden koulutusten avulla olemme pyrkineet entistä paremmin täyttämään kaikki ne vaatimukset, joita meille asetetaan. Muutama työntekijä on myös osallistunut koulutukseen, jonka tarkoituksena on antaa uusia virikkeitä omalle toiminnallemme ja edistää sitä. Myös asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan yhteistyötä on jatkettu vuoden aikana. Suomesta on tehty useita opintokäyntejä ja ne ovat olleet erittäin suosittuja asukkaiden keskuudessa. Vuoden 2013 lyhyen aikavälin tavoitteita on seurattu vuoden aikana. Näistä esimerkkinä voidaan mainita ruokapöydän kattaminen. Syksyllä 2013 on myös alettu tilata ruoka kylmänä, mikä merkitsee, että ruoka lämmitetään ja perunat keitetään osastoilla ja myös salaatit tehdään osastoilla. Tukholman kaupungin kartoituksen mukaan asukkaiden tyytyväisyys ruuan laatuun on noussut 60 prosentista 82 prosenttiin. Myös asukasneuvoston työ on jatkunut vuoden 2013 aikana. Lopullinen tulos lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttamisesta saadaan huhtikuussa. Henkilökunnan työympäristön kartoitus on tehty, ja tuloksista on keskusteltu henkilökunnan kanssa yhteisissä työpaikkakokouksissa. Henkilökunnan vaihtuvuus oli vuoden 2013 aikana 7 prosenttia. Suurin osa vaihtuvuudesta johtuu eläköitymisestä. Henkilökunnan palkat nousivat vuoden aikana kokonaisuudessaan 2,3 prosenttia. Tämä on 0,1 prosenttia enemmän kuin työehtosopimuksen mukainen korotus. Vanhusten turvallisuutta esimerkiksi ruuanlaiton aikana on lisätty hankkimalla keittiöihin portit tai liukuovet. Opintokäyntien lisäksi Suomesta on vuoden aikana tullut myös useita lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka ovat tehneet koulutukseensa kuuluvan harjoittelukauden Suomikodissa. Syksyn aikana on hankittu työajan raportointiin uusi ohjelma, joka helpottaa henkilökunnan työajan raportointia ja palkkojen laskentaa. Myös tietokoneita on päivitetty hankkimalla kahdeksan uutta tietokonetta ja yksi uusi palvelin. Johtokunta on vuoden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Jäsenlehti ilmestyi neljä kertaa. Vuoden 2013 lopussa yhdistyksessä oli 150 henkilöjäsentä ja viisi yhteisöjäsentä. Vuoden 2014 toimintasuunnitelma Suomikodin toiminnan päätavoitteena on myös tulevana vuonna kehittää vanhusten hyvinvointia ja turvallisuutta. Vuonna 2012 toimineen Fokusryhmän työn tuloksena perustetut asukasneuvosto ja omaisneuvosto jatkavat tapaamisia toiminnanjohtajan kanssa. Lähtökohtana on yhteistyö omaisten, asukkaiden ja henkilökunnan kanssa ja tavoitteena on kehittää ja parantaa asukkaiden viihtyvyyttä. Fokusryhmän ehdotukset ja haastattelujen tulokset tulevat olemaan kehitystyön pohjana. Myös johtokunta ottaa ne lähtökohdaksi, kun se päättää lyhyen aikavälin tavoitteista, jotka tulevat voimaan huhtikuun alusta. Yhteisten ruoka- ja kahvihetkien viihtyvyyteen panostetaan edelleen. Myös yhteisten tilojen käyttöä aiotaan parantaa mahdollisuuksien mukaan. Henkilökunnan koulutusta jatketaan entiseen tapaan sekä ryhmissä että yksilöllisesti. Koulutuksessa on erittäin tärkeätä painottaa vanhustenhoitoa koskevan yhteisen arvopohjan merkitystä Suomikodin toiminnassa. 7
Tervehdys lukijoille! Esittelemme tässä lehdessä vuoden 2014 talousarvion, jonka loppusumma on melkein 46 milj. kruunua. Henkilöstökulujen on arvioitu olevan 73 % liikevaihdosta. Hoitotarvikkeiden ja ruokakulujen osuus on 7 %, kiinteistö- ja muiden kulujen 20 %. Talousarvion määrät on naputeltu jo tammikuussa 2014 jokaiselle tilinumeron kohdalle ja jokaiselle vuoden kuukaudelle. Vuosikokous vahvistaa talousarvion vasta huhtikuussa, mutta emme voi elää neljää kuukautta ilman näitä tärkeitä, osviittaa antavia numeroita. Johtokunta käy läpi jokaisen kuukauden raportit ja keskustelee poikkeamista ja tekee tarvittavat päätökset. Tällä tavalla ei voi tulla mitään suuria yllätyksiä. Henkilöstökuluja seurataan tarkasti, sillä menoerä on ehdottomasti suurin. Korkotuloja laskemme saavamme kuluvan vuoden aikana 300.000 kruunua. Sijoitukset ovat turvallisia, yhden tai enintään kahden vuoden sopimuksia, jolloin korko on tiedossa etukäteen. Suomikodin ei tarvitse maksaa veroa koroista, vaan kaikki on kotiinpäin. Kovin kaivatut joulumarkkinat pidämme 29. marraskuuta ja laskemme saavamme pienen voiton, joka menee asukkaiden virkistystoimintaan. Pidämme suositut arpajaiset ja otamme vastaan arpajaisvoittoja jo nyt. Asukkaamme Salme on tehnyt jo lucianeitoja ja ihania klassisia Muumeja, Niiskuneitejä ja muita muumimaailman ihmeitä. Suuret investoinnit otamme omista rahastoistamme. Sellaisia ovat juhlasalin kääntöseinän rakentaminen. Tällä tavalla voimme käyttää juhlasalin suurta neliömäärää paremmin. Toisella puolella voi olla kokous ja toisella puolella voidaan samanaikaisesti pitää asukkaillemme kahvilaa, jossa eri kerrosten asukkaat ja heidän omaisensa voivat tavata ja juoda kahvia. Tekniikka menee eteenpäin kovaa vauhtia. Tietokoneet on uusittava säännöllisin väliajoin. Koulutukseen panostetaan jatkuvasti ja talousarvioon on varattu sitä varten 100.000 kr. Työntekijät hakevat varmasti avustuksia koulutukseen Hilja Jensenin rahastosta. Tapaamisiin vuosikokouksessa! Hyvää kevättä kaikille! FÖRENINGEN HEM FÖR FINLÄNDSKA ÅLDRINGAR SUOMIKOTI BUDGET 2014 Tuloja/Intäkter Intäkter 45 965 600 * Summa intäkter 45 965 600 * Sisältää mm. kuntien maksamia hoitomaksuja, asukkaiden vuokria jne. Innehåller bl.a vårdintäkter från kommuner och kommundelsnämnder. Kuluja/Kostnader Material o verks.tjänster 3 250 600 Summa övriga ext. kostnader 9 460 000 Personal 33 505 000 Avskrivningar 50 000 Finansiellt + 300 000 Summa kostnader 45 965 600 Vuokko, taloudesta vastaava 8
10-11 12 13 14 15 16-19 9
10
Styrelsen hade åtta (8) sammanträden under året. 11
12
13 Suomikodin Sanomat 1 / 2014
14
15 Suomikodin Sanomat 1 / 2014
16
17
18
19 Suomikodin Sanomat 1 / 2014
Ennakkoäänestys Suomikodissa Tänä vuonna Ruotsissa on vaalit kaksi eri kertaa. Toukokuun 25. päivänä valitaan maan edustajat Euroopan parlamenttiin ja syyskuun 14. päivänä edustajat valtiopäiville, maakäräjille ja kunnanvaltuustoihin. Jotta myös Suomikodin asukkaat voisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan ja täyttää kansalaisvelvollisuutensa on johtokunta päättänyt, että Suomikotiin järjestetään mahdollisuus ennakkoäänestykseen. Luonnollisesti myös työntekijät ja omaiset voivat käyttää tilaisuutta hyväkseen ja äänestää Suomikodissa. Ennakkoäänestyksen järjestää Tukholman kaupungin vaalilautakunta, joka vastaa siitä, että paikalla on äänestyskopit, vaaliliput, uurnat ja muu tarvittava välineistö. Toimitsijat tarkistavat, että äänestäjällä on äänioikeus, ja he ottavat vastaan kirjekuoret, joihin äänestysliput on laitettu. Kaikki tapahtuu aivan samalla tavalla kuin muillakin ennakkoäänestyspaikoilla. Euroopan parlamentin vaaleissa äänioikeus on kaikilla Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla. Suomen kansalainen voi äänestää Ruotsissa, jos hän on ilmoittautunut äänestysluetteloon (röstlängd). Luonnollisesti hän ei silloin voi äänestää myös Suomessa, vaan äänioikeutta voi käyttää vain yhden kerran. Vaaliviranomainen (Valmyndigheten) lähettää ilmoituslomakkeen Ruotsissa kirjoilla oleville unionin jäsenmaiden kansalaisille, jotka eivät ole aikaisemmin ilmoittautuneet äänestysluetteloon. Tämä kirje tulee nyt maaliskuun lopussa ja vastauksen tulee olla Vaaliviranomaisella 30 päivää ennen vaaleja. Äänestyskortti Euroopan unionin vaaleihin lähetetään äänioikeutetuille toukokuun alussa. Syksyn vaaleissa ruotsinsuomalaisilla on oikeus äänestää kunta- ja maakäräjävaaleissa, vaikka he eivät ole Ruotsin kansalaisia. Ruotsin kansalainen voi äänestää myös valtiopäivävaaleissa. Ruotsissa vakinaisesti asuvat otetaan automaattisesti mukaan näitä vaaleja koskevaan äänestysluetteloon. Äänestyskortti tulee postissa elokuun lopussa. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole selvillä, milloin ennakkoäänestys Suomikodissa tapahtuu. Siitä ilmoitetaan muun muassa tulevissa lehdissä sekä Suomikodin ilmoitustauluilla. Liisa Sihvo Murstam Pitkäaikainen työntekijämme Margareta Beme Landh on jäänyt eläkkeelle pitkän työrupeaman jälkeen. Hän on toiminut Suomikodin palkanlaskijana yhdeksän vuotta. Työtoverit ja johto muistivat Margaretaa lahjoin, kukin ja puhein. Puheenjohtaja Marja-Liisa ja Vuokko luovuttamassa talon lahjan. 20