OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun alkupuolis-kolla Kuhmon Vartiuksen raja- aseman kautta Kostamukseen, Jyskyjärvelle, Borovoihin ja Kale-valaan. Ensimmäiset mukavat muistot reissusta koettiin jo parikymmentä kilometriä ennen rajaa Lentiirassa jossa kookas karhu tienvarren rämeellä tutkaili naapuriin menijöitä. Kostamuksessa pysähdyimme vain ruokailemaan ja jatkoimme matkaa kohti Jyskyjärveä. Matkalla Jyskyjärvelle saimme tietoiskun Ikean puunjalostuksesta Kostamuksessa. Jyskyjärvellä majoituimme yksityisiin taloihin. Vieraanvaraisuus jokaisessa talossa oli vertaansa vailla. Jokaisessa taloudessa saunottiin, tarjottiin iltapalat ja runsaat aamupalat. Ennen kaikkea keskustelut talonväen kanssa olivat avartavia. Asukkaat puhuivat hyvin äidinkieltämme, joten oli helppo jutustella. Ennen kaikkea elämänkulun kertomukset Neuvostoliiton aikaan ja nyt Venäjän aikaan verrattuna olivat todella koskettavia. Ankara työttömyys vallitsee Venäjän Karjalassa. Metsäkombinaattien toiminta on pysähdyksissä, hakkuita ei suoriteta. Nuorempi väki on muutta-nut Kostamukseen tai Petroskoihin leivän perässä. Hakkuiden seisahtuminen näkyi hyvin matkan varrella. tästä syystä meidänkään retkikunnalle ei järjestynyt tutustumistilaisuutta hakkuutyömaihin. Lauantaipäivälle sattui matkan varrelle yksi työmaa. Työmaalla ei kuitenkaan lauantaista johtuen ollut kuin viikonlopun ajan vartiomies, koska siellä ei voi jättää koneita teiden varsiin vartioimatta. Teiden kunto Kostamuksesta eteenpäin oli kylläkin sitä luokkaa, että ei niillä teillä kovin isoilla puutavarakuormilla kyllä ajellakaan. Ainoastaan sillä alueella missä Ikea oli savotoinut oli heidän toimesta teitä paranneltu muutamia kymmeniä kilometrejä. Keskinopeus linja-autolla oli 30-40 km tunnissa. Borovoissa pääsimme tutustumaan oululaisen Jaakko Seppälän johtamaan ympäristön vesiensuojelukaivoja valmistavaan tehtaaseen. Tehtaassa on venäläiset työtekijät suomalaisen johdon alaisuudessa ja tuotteiden markkina-alue on pääasiassa Suomi. Sotahistoriaa Jos metsällinen anti reissulla jäikin hieman vajaaksi, niin sitäkin perusteellisemmin pääsimme tutustumaan sotahistoriaan. Retkemme johtaja Juhani Pääkkö on tehnyt useita matkoja alueille joissa liikuimme. Hänen aktiivinen perehtyminen asemasodan ajan vaiheisiin toi meille matkalai-sille roppakaupalla tietoa niistä koettelemuksista mihin isämme näinä sotavuosina joutuivat. Li-säksi kuljettajamme oli tehnyt useita keikkoja ko alueille, joten tietoa kyllä riitti. Reitillä tuli tutuksi Röhön ranta, Mannakorpi, Muna- ja Makkarakukkulat, hevosen kenkä, Sininen silta, Korpijärvi, Pistojoki ja Vuonninen. Kaikki nämä paikat nyt kuitenkin huomattavasti onnellisimmissa olosuh-teissa, kuin silloin neljäkymmentäluvun alkuvuosina Luontoon liittyviä alustuksia Tällaiseen metsätilanomistajaporukkaan kuuluu hyvin monen ammattikunnan edustajia. Niinpä matkan aikana bussilla hitaasti kiiruhtaen saimme kuulla monen luontoon läheisesti liittyvän ammattikunnan edustajien esityksiä. Kostamuksen rautamalmiesiintymisestä saimme seikkaperäisen esityksen. Maaperän synty ja harjumuodostelmat Skandinaviassa selvisi näihin asioihin perehtyneen retkeläisen toimesta. Metsän tärkeät elinympäristöt (Mete-kohteet) selvisi myös. Mitä ne ovat ja miten suojelukorvauksia haetaan. Luonnonmetsäkohteet ja metsänhoidon merki-tys oli hyvin suosittu jutustelukohde matkan varrella. Koska osanottajajoukko oli paljolti eläkeläi-sporukkaa, niin sukupolvenvaihdosasiat ja yhteismetsän perustamisasiat olivat vilkkaan keskus-telun pohjana mukana olleiden meidän muutaman metsäammattilaisen alustamina. Reissu oli todella antoisa. Tällaiset yhteiset retket ovat omiaan nostamaan metsätilanomistajien yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saamaan uusia ajatuksia omien metsiensä suhteen.
Tästä retken kuvasarjasta saa läpileikkauksen retken tunnelmista, Venäjän_Karjalan kauneudesta ja elämän menosta siellä 40-luvun alkuvuosilta ja nykypäivästä.
Timo Pietilä puheenjohtaja, Oulunseudun metsätilanomistajat