H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 4 2011-2012 ISSN 0781-4151 Ratas pyörähti - vitjat vaihtoivat kantajaa.
Seloste 2011-2012 N:o 4 heinäkuu 2012 HALSTARI Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Tietoa maasta vierailu Lohjan maanmittaustoimistossa 7 Sjundbyn linna Siuntiossa 9 Karjalan valistajien kirkko - vierailu 11 Uusi jäsen 12 Retki Kalkki-Petterin alueelle 16 Kaatuneiden muistopäivä 16 Vuosijuhla Taito-ravintolassa 19 Herrasmieskisa / Metsänneitokisa 21 Lohjna kesän avaus Kässän talossa 26 AIDS-orvoille apua Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat) 2
PRESIDENTIN PALSTA Kesän ollessa parhaimmillaan, vaihtuu Rotaryvuosi ja syksyllä vaalikokouksessa valitut toimihenkilöt alkavat pyörittää klubin rutiineja. Omaa kauttani aloittaessani tuntui kevät olevat niin kaukana, ettei sinne asti edes yrittänyt tähyillä. Katse täytyi kohdistaa lähitulevaisuuden tapahtumiin, ja pyrkiä huolehtimaan, että normaalit rutiinit hoituivat ajallaan. Nyt kauden vaihtuessa tuntuu siltä, että kulunut kausi on hetkessä virrannut ohitse. Mitä siitä on jäänyt käteen? Kauden alkaessa saatiin kuvernöörin tapaamisessa hyviä rotarytoimintaa koskevia ohjeita. Lohjalla järjestettiin myös heti syyskuussa apulaiskuvernöörin toimeenpanema toimihenkilöiden tapaaminen, jossa punnittiin klubien Eero Rantalaiho vahvuudet ja heikkoudet. Ennen vuoden vaihdetta piirimme apulaiskuvernööri vaihtui, eikä minulla ole ollut mahdollisuutta vielä henkilökohtaisesti tavata nykyistä apulaiskuvernööriä. Kirjeenvaihtoa Rotaryasioissa hänen kanssaan toki on käyty. Jäsenkehityksessä emme aivan päässeet tavoitteeseen, mutta kehitys on suunnaltaan kuitenkin positiivinen. Uusien jäsenten aktivointiin on syytä panostaa, jotta he eivät jättäisi klubiamme muutaman käyntikerran jälkeen. Jäsentemme osallistumisen klubikokouksiin olen kokenut myönteisenä. Ilmeisesti tilaisuuksien teemat ovat olleet mielenkiintoisia. Tästä osoituksena ovat olleet myös meillä vierailleet Rotarit muista klubeista. Naapuriklubimme kanssa yhdessä järjestetyt tilaisuudet ovat myös olleet suosittuja. Joidenkin jäsenten osallistumista viikkokokouksiin ovat haitanneet illaksi osuneet työtehtävät. Ohjelmaa rakentaessani pyrin mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan kokoontumisemme sinne, missä työnsä vuoksi toimiva rotari voi olla myös osallisena. Rotarijärjestön toimintaan oleellisena osana kuuluu jatkuvuuden periaate, jota tunnuksenamme oleva Rotarirataskin kuvastaa. Klubin toimihenkilöt pyritään valitsemaan hyvissä ajoin, jotta he kykenisivät omaksumaan heille asetetut tehtävät. Hyvinkin suunniteltuun organisaatioon saattaa kuitenkin tulla henkilökohtaisista syistä johtuvia tilanteita, jotka aiheuttavat muutostarpeita ennalta suunnitellun organisaation rakenteisiin. Tämä taas edellyttää avoimeksi jääneeseen tehtävään valitulta henkilöltä sopeutumistaitoja. Olen kuitenkin havainnut, että klubimme kykenee hyvin selviytymään myös yllättävistä tilanteista. Jäsenemme ovat auliisti tarjonneet apuaan tilaisuuksien järjestämisessä, juuri silloin, kun ennalta sovittuun tilaisuuteen ei luennoitsija olekaan voinut osallistua. 3
Rotarykauden 2011-2012 päättyessä haluan lausua lämpimät kiitokset kaikille klubimme jäsenille työpanoksestanne sekä tuesta, jota presidentin tehtäviä hoitaessani olette auliisti klubimme hyväksi tarjonneet. TIETOA MAASTA VIERAILU LOHJAN MAANMITTAUSTOIMISTOSSA Mauri Asmundela Meillä oli mahdollisuus vierailla 4.4.2012 Etelä- Suomen maanmittaustoimiston Lohjan toimitiloissa. Isäntänä toimi arviointipäällikkö Mauri Asmundela. Hän kertoi ensin ajankohtaisista asioista ja esitteli sen jälkeen kuvashowlla Maanmittauslaitosta. Tuorein Lohjaa ja lohjalaisia koskeva uutinen oli moottoritietä koskevien korvausten päättäminen. Se työ oli juuri saatu valmiiksi. Vuonna 2010 Etelä-Suomessa aloitti toimintansa uusi maanmittaustoimisto, kun Uudenmaan ja Hämeen toimistot yhdistyvät. Etelä-Suomen maanmittaustoimisto palvelee Hämeenlinnassa, Helsingissä, Lahdessa, Lohjalla ja Porvoossa. Uutta maanmittaustoimistoa johdetaan ja hallinnoidaan Hämeenlinnasta. Toimistojen yhdistymisen myötä siirtyi noin 70 henkilöä maa- ja metsätalousministeriön alueellistamispäätöksen mukaisesti Helsingistä Porvooseen, Lohjalle, Hämeenlinnaan ja Lahteen. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että Lohja täytti juuri ja juuri hajautuksen edellyttämän etäisyyden. Lohjan toimiston väkimäärä lisääntyi edellyttäen uusia toimitiloja, jotka löytyivät Lohjantähdestä. Omaan työyhteisöön tuli uusia työkavereita. Lähipaikkakuntien kollegoiden lisäksi kirjaamissihteereitä ja -lakimiehiä siirtyi n. 40 Etelä-Suomen maanmittaustoimiston toimipisteisiin vuoden 2010-11 vaihteessa kolmestatoista käräjäoikeudesta, kun kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitoksen hoidettaviksi. Suomen maanmittauksen juuret ulottuvat 1600-luvulle, aikaan, jolloin Ruotsin valtakunnan itäinen provinssi oli harvaanasuttu sarkajakoisten peltojen ja läpitunkemattomien metsien maa. Vuonna 1633 kruunu määräsi maanmittarit töihin. 4
Verollepanoa varten ryhdyttiin suorittamaan maanmittaustehtäviä ja laatimaan tiluskarttoja. Vuonna 2008 Maanmittauslaitos vietti juhlavuotta ensimmäisen maanmittarin, Olof Gangiuksen matkaan lähettämisen kunniaksi. Maanmittauslaitoksen arvot ovat: 1) Asiakas on tyytyväinen, 2) Henkilöstö voi hyvin, 3) Työ on hallinnassa, 4) Talous on kunnossa Maanmittauslaitos tuottaa ja hallitsee tietoa maasta. Tieto on puolueetonta ja luotettavaa. Laitos on taitajien työpaikka, ja laitos toimii tietoyhteiskunnan rakentajana. Asmundelan mukaan he ovat likimain päässeet paperittomaan toimistoon, kun kirjeiden postituskin ostetaan Itellalta. Valmis aineisto lähtee toimistosta sähköisenä. Itella tulostaa ja kuorittaa aineiston sekä tietysti toimittaa sen asianosaisille. Maanmittauslaitos tuottaa tietoa maasta. Se huolehtii maanmittaustoimituksista, kiinteistötiedoista, kartta-aineistoista sekä lainhuudoista ja kiinnityksistä. Toiminta kattaa koko maan Ahvenanmaalta aina perimmäiseen Lapin kolkkaan asti. Laitoksen palveluksessa on noin 1850 työntekijää 35 paikkakunnalla. Maanmittauslaitoksen palvelut ovat kansalaisten saatavilla maanmittaustoimistoissa. Asiakaspalvelupisteitä on 35 paikkakunnalla, jakautuneena 12 maanmittaustoimiston alueelle. Maanmittauslaitoksessa on maanmittaustoimistojen lisäksi keskushallinto ja kuusi valtakunnallista tuotanto- ja palveluyksikköä. Ne kehittävät, tutkivat ja koordinoivat laitoksen toimintaa ja valtakunnallisia palveluja. Keskushallinto vastaa kiinteistö- ja kartastotehtävien yleisestä kehittämisestä, taloussuunnittelusta ja tulosohjauksesta, yleishallinnosta, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikasta sekä tietohallinnon strategisesta suunnittelusta ja tietoturvallisuudesta. Lisäksi keskushallinto vastaa sisäisestä tarkastuksesta, oikeuspalveluista ja viestinnästä. Kehittämiskeskus tukee ja kehittää kiinteistötoimintoja, maastotieto- ja paikkatietotehtäviä sekä osallistua hallinnollisten tietojärjestelmien kehittämiseen. Ilmakuvakeskus tuottaa ilmakuvia. Hallintopalvelukeskus antaa laitostasoisia henkilöstö-, materiaali- ja taloushallintoon liittyviä tuki- ja kehittämispalveluja. Atk- 5
keskus huolehtii laitostasoisista atk-käyttöpalveluista, tietoliikenneverkoista ja atk-tukipalveluista. Tietopalvelukeskus huolehtii Maanmittauslaitoksen tuotteiden ja palveluiden myyntiin ja markkinointiin liittyvistä tehtävistä sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja asiakastuesta. Arkistokeskuksen vastuulla on arkistotietopalvelun ja asiakirjahallinnon tuki, suunnittelu ja kehittäminen. Arkistokeskus vastaa pysyvästi säilytettävistä arkistokokoelmista sekä sähköisistä arkistojärjestelmistä ja sähköisen arkiston tuotannosta. Arkistotietopalvelu toimii hajautetusti kaikissa maanmittaustoimistojen toimipisteissä. Maanmittauslaitos tarjoaa runsaasti verkkopalveluja asiakkailleen. Siitä on esimerkkinä alla olevat palvelut. Ammattilaisen Karttapaikka (AKP)-palvelun kautta voit selata Maanmittauslaitoksen Maastokarttoja koko maasta. Voit myös hakea tietoja kiinteistöistä, rakennuksista, kiinteistökaupoista sekä kiintopisteistä. Palvelu on maksullinen ja edellyttää käyttösopimusta. KTJ-selaintietopalvelu voi selata valtakunnallisen kiinteistötietojärjestelmän tietoja. Palvelu on tarkoitettu viranomaisille ja sellaisille käyttäjille, joille voidaan myöntää käyttölupa. KTJ-rekisterinpito on tarkoitettu kiinteistörekisteriä ylläpitävien kuntien käyttöön. Sovellus on tarkoitettu ainoastaan tietojen ylläpitoon. Asiakaspalveluun ja aineistojen selailuun käytetään KTJ-selaintietopalvelua. Sovellusten käytettävyystilanteen voit yhdellä kertaa tarkistaa linkistä www.ktj.fi. Sivulla tiedotetaan yllättävistä katkoksista ja häiriötilanteista. - pentti kuosmanen- 6
11.4.2012 Hotelli Lohja Klubikokous - Vanhojen jäsenten SJUNDBYN LINNA SIUNTIOSSA 18.04.2012 hallinneet kartanoa ja vaikuttaneet kartanon, seudun ja Suomen kehitykseen. Linna rakennettiin ikivanhaan kauppapaikkaan Jaakko Henrikinpoika Hästeskon aikana 1560- luvulla ja on ollut suvun hallussa siitä lähtien lukuun ottamatta vuosia 1944 1956, jolloin tämä linnakin Porkkalan vuokra-alueen osana oli venäläisten hallussa. Pihapiirissä vanhan meijerin seinässä venäjänkieliset kirjoitukset koristavat yhä Lohjan Rotaryklubilaiset saapuivat Sjundbyn kosken kohdalta Pikkalan joen yli kohteenaan vanha renessanssilinna, jonka tuntumassa oppaamme Berndt Gottberg vei meidät illan tunteina kiehtovan historian vaiheesta toiseen. Saimme tutustua siihen, miten eri aatelissuvut ovat Kuvassa vasemmalta Matti Lehtinen, Bernt Gottberg, Matti Kupari, Aki Hellgrén, Ilkka Salvén, Markku Paasonen Esimerkki seinäkirjoituksesta meijerirakennuksen päädyssä 7
kahta seinää antaen ohjeita ohikulkijoille. Vuosisatojen aikana sukujen nimet ovat vaihtuneet, koska omistus on useasti siirtynyt naisen kautta. Tunnetuimpia omistajia olivat Klas Tott, Åke Tott, Klas Tott, joiden kautta syntyi mielenkiintoinen yhteys Lohjalle. Suku näet omisti myös Kirkniemen kartanon. Heidän jälkeensä tulevat Adlercreutzit, joiden vaakuna tervehtii vierailijaa ulko-oven yläpuolella: kotka ja kolme ristiä. Ala-aulassa näemme vanhoja vaakunoita ja saamme kurkistaa mielenkiintoiseen asehuoneeseen. Kerros ylöspäin ja olemme linnan salissa, jossa suvun muotokuvat tarkkailevat tulijaa. Salin katto on kauttaaltaan päällystetty sotalaivojen purjeilla. Ne ovat osa aikoinaan Kotkan edustalla 1791 venäläisiä vastaan käydyn Ruotsisalmen meritaistelun sotasaalista. Mitähän venäläiset olisivat silloin Porkkalan aikoina ajatelleet, jos olisivat tienneet näiden olevan heidän omia purjeitaan. Täältä pääsemme huoneeseen, jota kutsutaan Kaarina Maununtyttären huoneeksi, koska hän asui siinä oleskellessaan tyttärensä Sigrid Vaasan vieraana. Nykyinen kalusto on 1810-luvulla kuulunut Tukholman linnassa Ruotsin silloisen Kruununprinssin Carl Augustin irtaimistoon. Helene Schjerfbeck on viettänyt kesiä Sjundbyssä serkkunsa Selma Adlercreutzin sittemmin Lindebergin luona. Linna on ollut ja on edelleen suvun asuma. 8 Linnan alahallin takan etuseinässä on piirrettynä seuraavat sanat: Du ska aldrig vara bitter över att ingen gjort dig gott, utan att vara glad över, att du aldrig gjort någon orätt. (Älä ole katkera siitä, että kukaan ei ole tehnyt sinulle hyvää, vaan ole iloinen siitä, että et ole koskaan tehdyt kenellekään vääryyttä.) Sjundbyn harmaakivimuurit ovat säilyneet yli neljäsataa vuotta, ja aina vaikeittenkin aikojen jälkeen on kyetty luomaan uutta ja toimeliasta elämää. Retki oli erittäin onnistunut. Paikalla oli 14 jäsentä ja 4 seuralaista. Irja Olkinuora Linnan ulko-oven yläpuolella oleva vaakuna
KARJALAN VALISTAJIEN KIRKKO - VIERAILU 25.4.2012 Nahkurinkatu 4:ssä sijaitsee ortodoksinen kirkko, jota ohikulkijan on vaikea kirkoksi tunnistaa. Se on lohjalaisen lääkärin Hermann Skurnikin talo, jossa oli aikanaan myös vastaanottotilat. Ortodoksit ostivat sen yhteiseksi kokoontumistilaksi ja papin asunnoksi vuonna 1995. Helsingin metropoliitta Leo vihki sen kirkoksi 14.5.2000. Isäntämme Kalevi Kasala toivotti kädestä pitäen meidät tervetulleeksi. Rotarit ohjattiin kirkkosaliin, jossa isä Kalevi kertoi ortodoksisen seurakunnan toiminnasta läntisellä Uudellamaalla. Isä Kalevi Kasala kertoo rotareille ortodokseista läntisellä Uudellamaalla. Helsingin hiippakuntaan kuuluu 8 seurakuntaa. Seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 28 000 eli noin puolet Suomen ortodokseista. Helsingin ortodoksinen seurakunta on suurin Suomen ortodoksista seurakunnista. Vuoden 2009 lopussa seurakunnan jäsenmäärä oli noin 20 000. Se on kolmannes koko Suomen ortodokseista. Alueellisesti Helsingin ortodoksinen seurakunta kattaa koko entisen Uudenmaan läänin. Seurakunta ulottuu Hangosta Järvenpäähän ja Porvooseen. Seurakunnas- 9
sa on seitsemän toiminta-aluetta, jotka toimivat osin itsenäisesti: Helsingin suomenkielinen seurakuntatyö, Itä-Helsinki, venäjänkielinen seurakuntatyö, Espoo, Vantaa, Itä- ja Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa. Seurakunnassa on toimessa 10 pappia. Länsi-Uudellamaalla on suhteellisen vähän ortodokseja (1400) ripoteltuna seurakunnan laajimmalle alueelle. Kirkkonummella on n 300 ortodoksia. Lohjalla heitä on alle 300 henkeä. Pyhäkköjä alueella on Lohjalla Karjalan vaeltajien kirkon lisäksi Metsolan hautausmaan kyljessä oleva tsasouna, joka on käytössä vain kesäaikana. Kirkkonummen Jorvaksessa on Pokrovan kirkko, joka on suoraan hiippakunnan alainen. Hangossa sijaitsee 14.7.1895 vihitty Apostolienvertaisten Magdalan Marian ja Vladimir Kiovalaisen puinen kirkko. Karjalohjalla on professori Pekka Häyryn rakennuttama yksityinen kirkko: Pyhän Markuksen kappeli. Siitä löytyy kuvaus YLE:n uutissivuilta: Kirkko sijaitsee korkeiden mäntyjen ja kuusien keskellä, ortodoksien pyhien puiden pihlajien ympäröimällä pienellä mäellä Karjalohjalla, noin 300 metrin talosta, jossa kirkon rakennuttaja professori Pekka Häyry asuu. Tuuli suhisee puissa, joiden välistä pilkottaa Sakkolampi. Lisäksi Lohjan vastuualueella toimitetaan palvelukset evankelisluterilaisissa seurakuntakeskuksissa Karkkilassa, Kirkkonummella, Nummelassa sekä Pohjassa. Säännölliset viikonvaihteen jumalanpalvelukset toimitamme joka kuukausi Lohjalla, Hangossa, Kirkkonummella ja Vihdin Nummelassa. Jos kuukaudessa on viideskin sunnuntai, toimitamme muualla, useimmiten Karkkilassa. Joskus kerran-pari vuodessa pyrimme käymään myös Karjaalla, Pohjassa, Inkoossa, Siuntiossa, Karjalohjalla ja Nummi-Pusulassa. Seurakunnan kanttorin Matti Jyrkisen kanssa isä Kalevi muodostaa kiertävän parivaljakon. Näin oli rukoushetkessä, joka pidettiin alkupuheen jälkeen. Isä Kalevi kertoi kirkkosalin rakenteesta. Etuseinällä on normaalisti ikonostaasi. Siinä on keskellä kuninkaan ovi ja kaksi sivuovea. Lohjalla on tilan koon vuoksi vain yksi sivuovi. Vain vihityt papit ja diakonit saavat kulkea Kuninkaan portista jumalanpalveluksessa. Pääsiäinen on ortodoksien suurin kirkollinen juhla. Virpovitsat kuuluvat olennaisesti pääsiäisen aikaan. Alun perin virvonta on itäsuomalainen ortodoksiseen kristillisyyteen liittyvä siunaava palmusunnuntain perinne. Pajunoksat siunattiin kirkossa lauantain jumalanpalveluksen yhteydessä, jotta niillä voitiin virpoa sukulaisille tai perheenjäsenille palmusunnuntaina. Palmusunnuntaita vietetään sen muistoksi, kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin. Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Pääsiäisenä kaikki ortodoksit tervehtivät toisiaan pääsiäistervehdyksellä: Kristus nousi kuolleista! - Totisesti nousi! 10
Kirkkosalista siirryimme nauttimaan karjalanpiirakoista ja pashasta kahvin kera. Siinä keskusteltiin pääsiäisestä ja sen merkityksestä ortodokseille sekä virpomisvitsoista. Vierailu oli todella mielenkiintoinen ja antoisa. Osallistujia oli tuvan täydeltä eli kaksitoista. - pentti kuosmanen - UUSI JÄSEN Vieraillessamme Karjalan valistajien kirkossa 25.4.2012 otettiin klubiimme uusi jäsen Mikko Wynne-Ellis. Kummina toimi veli Matti Lehtinen, joka esitteli lyhyesti uuden veljen. Hän kiinnitti jäsenyyttä osoittavan rintamerkin veli Mikon rintamukseen. Uusi jäsenemme toimii optisen alan liikkeenharjoittajana Virkkalassa nimellä Optimikko. Kuvassa kanttori Matti Jyrkinen todistaa uuden jäsenen ottamista klubiimme. 11
RETKI KALKKI-PETTERIN ALUEELLA. 9.5.2012 Kuvassa vasemmalta: Aki Hellgrén, Irja Olkinuora, Mikko Wynne-Ellis, Tuire Nysten, rva Wynne-Ellis, Veikko Salminen, Markku Paasonen, Tellervo Kangas, Kimmo Leppälä, Kaj Korpi, Kalevi Laakso, Pirkko Mälkiä ja Ralf Friman Virkkalan kalkkitehdas oli Karl Forsströmin vuonna 1897 perustama, Lohjan Kalkkitehdas Oy:hyn kuulunut kalkkitehdas. Vuonna 1919 tehdasta laajennettiin sementtitehtaalla. Tehdas suljettiin vuonna 1994 vuosikymmenen alun laman vuoksi. Tehdas työllisti parhaimmillaan yli 1 000 työntekijää. Förbyläinen merikapteeni Karl Forsström ja hänen ystävänsä, helsinkiläinen kauppias Julius Tallberg, kiinnittivät huomiota Lohjan runsaisiin kalkkikiviesiintymiin vuonna 1895. Seuraavana vuonna he tutkituttivat esiintymien laajuutta ja laatua. Tulokset olivat rohkaisevia. He vuokrasivat yhdessä kaksi kalkkikiviesiintymää 40 vuodeksi, yhden Lohjansaaren Hermalan kylän Kieklasta ja toisen Tytyristä. Kalkinpoltto vaatii melkoisesti polttoainetta. Virkkalassa Lohjanjärven rannalla oli tuolloin kaksi suurta höyrysahaa, joilta oli mahdollista saada kohtuullisen 12
hintaista polttoainetta. Järvi tarjosi myös edullisen tavan kuljettaa kalkkikiveä vuokratuilta esiintymiltä. Paikan valinnassa kolmas etu oli vuonna 1873 rakennettu Hanko Hyvinkää rautatie, joka kulkee aivan tehdasalueen reunassa. Kesällä 1897 ryhdyttiin rakentamaan ensimmäistä kalkkiuunia. Pystykuiluuunin piirustukset ostettiin holsteinilaiselta insinööriltä Johan Henrik Schüttiltä. Uuni poikkesi muista Suomeen tuolloin rakennetuista kuilu-uuneista niin muodoltaan kuin rakenteeltaan. Uunia lämmitettiin kahden vastakkaisen tulisijan avulla tyypillisen neljän sijaan. Jo vuonna 1904 oli kalkin kysyntä niin suurta, että pystykuilu-uunin koko kapasiteetti oli täydessä käytössä. Vuonna 1906 tilattiin berliiniläiseltä Eckhardt & Hotopilta ensimmäinen rengasuuni. Uunin rakentamistyöt aloitettiin syksyllä 1906, ja seuraavan vuoden kesällä valmistui 14-kammioinen, Hoffmann-tyyppinen rengasuuni. Uunikanavan korkeus oli 2,8 metriä, leveys 3,6 metriä ja pituus 81 metriä. Savupiippu oli 54 metriä korkea. Uuden rengasuunin päivätuotantokapasiteetti oli aluksi 40 50 tonnia, mutta myöhemmin se nostettiin jopa 80 tonniin. Ensimmäisinä vuosina puolet uunin tuotannosta myytiin rakennusteollisuudelle. Tuotannon toinen puolikas myytiin 13
aivan uudelle asiakaskunnalle, sulfaattiselluloosatehtaille, kuten vasta valmistuneelle Lohjan selluloosatehtaalle. Sementin raaka-aine (liete) syötetään yläpäästä pyörivään uuniin. Lämpötila uunin yläpäässä on noin 200 C ja alapäässä 1 450 C. Aluksi massasta katoaa vesi ja sitten hiilihappo. Uunin kuumassa alapäässä massa muuttuu lähes sulaksi, eli sintraantuu ja muuttuu sementtiklinkkeriksi. Vuonna 1915 tutkittiin Lohjan kalkkikivi- ja saviesiintymien soveltuvuutta sementin valmistukseen. Tulokset olivat myönteiset, ja päätettiin perustaa sementtitehdas. Ulkoisen rahoituksen hankkimiseksi uutta sementtitehdasta varten perustettiin 1914 Lohjan Kalkkitehdas Oy. Virkkalaan tilattiin ensimmäinen pyörivä uuni vuonna 1916. Sodan vuoksi koneet kuljetettiin ensin Tukholmaan ja sieltä laivalla Raumalle. Toukokuussa 1917 saksalaiset kaappasivat ruotsalaisen höyrylaiva Götan. Sen lastina oli osa sementtiuunin koneistosta. Takavarikoituja laitteita saatu vapautettua, joten Tanskasta tilattiin uusi uuni. Toimitukset alkoivatkin vielä saman vuoden lopulla. Ensimmäinen erä sementtiä uudesta uunista valmistui tammikuussa 1919. Toinen uuni rakennettiin ensimmäisen viereen, sillä tehdasrakennus oli alusta pitäen rakennettu kahta sementtiuunia varten. Toimintakuntoon uusi uuni saatiin keväällä 1924. Kolmannen F. L. Smidthin toimittaman Unax-tyyppisen sementtiuunin rakennustyöt alkoivat 1928. Uuni oli 103 metriä pitkä. Se oli yli kaksi kertaa pidempi kuin aiemmat sementtiuunit. Uunin halkaisija oli 2,7 3 metriä. Se valmistui tuotantokuntoon huhtikuussa 1929. Vuonna 1938 hankittiin neljäs sementtiuuni. 128 metriä pitkän uunin halkaisija oli sama kuin edellisenkin, 2,7 3 metriä. Sen tuotantokyky oli 300 350 tonnia vuorokaudessa. Uunin polttoainetalous oli myös edellistä parempi. Tuolloin hankittiin myös uudet liete- ja sementinjauhatuslaitteet, uusi sementtipakkaamo sekä uudenaikaisia kuljetinlaitteistoja. Samana vuonna myytiin ensimmäinen, vuonna 1919 valmistunut sementtiuuni. Toinen vanhemmista uuneista jätettiin varalle. 14
Tehdas myytiin ruotsalaiselle Euroc-konsernille vuonna 1993. Tehdas suljettiin seuraavana vuonna. Seurauksena oli suuri työttömyysasteen nousu Lohjalla. Ainakin osalle työntekijöistä tarjottiin mahdollisuus siirtyä joko Paraisille tai Viron tuotantolaitoksille. Sinne nimittäin vietiin Virkkalan tehtaan laitteet. Ihmisiä ei mukana seurannut montaakaan. Tehdasalueen vieressä sijaitsevassa entisessä Lohja Oy:n pääkonttorissa toimii nykyisin toimistohotelli Kalkki-Petteri. Hotellin nimi tuleekin Virkkalan sementtitehtaan perustajan Petter Forsströmin lempinimestä, sillä hänet tunnettiin yleisesti nimenomaan Kalkki-Petterinä. Toimistorakennuksen kaikki tilat ovat käytössä. Meillä oli tilaisuus poiketa Irja Olkinuoran tyttären tekstiiliverstaassa ennen poistumistamme Kalkki-Petteristä. Alueella toimii noin 80 yritystä, joissa työskentelee yhteensä yli 300 henkilöä. Tiloja käytetään niin teollisuus-, toimisto kuin varastokäytössäkin. Alueen omistaa nykyisin Finnsementti Oy. Osallistujia kierroksella oli yhteensä 8 jäsentä ja yksi seuralainen. Kuvassa presidentti Eero Rantalaiho kiittää toista oppaistamme. Pöydän ympärillä istumassa ovat: Pekka Hynynen, Tellervo Kangas, Pirkko Mälkiä, Kimmo Leppälä, Mikko Wynneellis, rouva Wynne-Ellis ja Tuire Nystén. Oikealla seisoo sihteeri Aki Hellgrén. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/virkkalan_kalkki-_ja_sementtitehdas http://www.kalkkipetteri.fi/index.html - pentti kuosmanen - 15
KAATUNEIDEN MUISTOPÄIVÄ Perinteiseen tapaan lohjalaiset järjestöt tekivät kunniakäynnin sankarihaudoille kaatuneiden muistopäivänä 20.5.2012 jumalanpalveluksen jälkeen. Lippulinnassa rotarilippua kantoi Pekka Hynynen ja airuina toimivat Matti Kupari sekä Raimo Mäkelä. Veljet Paasonen, Salminen ja Rantalaiho osallistuivat myös tilaisuuteen. - pentti kuosmanen - VUOSIJUHLA TAITO-RAVINTOLASSA vieraat tervetulleiksi vuosijuhlaan. Klubimme vuosijuhlaa vietettiin 23.5.2012 Luxian Taitoravintolassa. Kuvassa lippu saapuu. Kantajana toimi veli Kalevi Laakso sekä airuina veljet Matti Kupari ja Kimmo Leppälä. Vieraiksemme olimme saaneet piirikuvernööri Mikael Kietzin ja naapuriklubin edustajan. Juhla alkoi rotarihymnillä lipun saapuessa paikalle. Sen jälkeen presidentti Eero Rantalaiho toivotti 16
Kuvassa vasemmalta: Raimo Mäkelä, Roger Weintraub, rouva Weintraub, Pekka Hynynen, rouva Hynynen, Matti Kupari ja Tarja Virtanen Kuvassa vasemmalta: Tuire Nystén, rouva Salminen, Veikko Salminen, rouva Mäenpää, Jorma Mäenpää, Pirkko Mälkiä ja Markku Paasonen Kuvassa vasemmalta: Kalevi Laakso, Kimmo Leppälä ja rouva Kuosmanen Juhlapuheen piti sisar Tellervo Kangas. Siinä hän muisteli kokemuksiaan rotarimaailmasta ja sen annista omaan elämäänsä 17
Musiikista huolehti Lohjan musiikkiopiston opiskelijoista koottu kvartetti johtajanaan Tuomas Törmi. ROTARYHUUMORIA - Kuulin, että te haette kauppaanne uutta kassaa? - Haemme kahta: uutta ja entistä. Kallu erosi vaimostaan. Hän kertoili Ohranjyvässä eronsa syistä: - Erosin vaimostani ja otin tilalle koiran. Se tulee halvemmaksi, koska sillä on jo turkki. Santtu ajoi sataaviittäkymppiä kolmostietä kohti Hämeenlinnaa. Janakkalan kohdalla poliisi pysäytti hänet ja vei kamarille kuulusteltavaksi. Santtu yritti selittää: - Mutta minulla oli pätevä syy... - Suu poikki! Te istutte täällä poliisiasemalla, kunnes poliisipäällikkö tulee! Santtu istui poliisiasemalla toista tuntia ja yritti koko ajan selittää, miksi hänellä oli niin kova kiire. Poliisimies murahti vain: - Sinulla voi nyt käydä hyvä tuuri. Kun poliisimestari tulee, hän on varmasti hyvällä tuulella. Hän nimittäin on tyttärensä häissä. - Hän ei varmasti ole hyvällä tuulella. Minä olen sulhanen. 18
HERRASMIESKISA / METSÄNNEITOKISA. Läntisen Uudenmaan Rotaryklubien Herrasmies-Metsänneitokisan järjesti Karjaan Rotaryklubi. Kilpailu käytiin 29. toukokuuta 2012 Pohjan Påminnen laskettelukeskuksessa. Osallistujia oli kuudesta klubista, ja kisaa käytiin klubikohtaisten ryhmien välillä. Vihdin klubin ryhmässä oli 5 rotaria, Karkkilan, sekä Lohjannummen klubista 4, Karjaan klubista 3. Siuntion ja Lohjan klubin osallistujia ainoastaan yksi. Karjaalaiset olivat lisäksi miehittäneet tehtävärastit valvojilla. Klubin presidentti Risto Knaapinen oli laatinut 9:lle rastille kilpailukysymykset, joiden aiheet liittyivät ravinnon tuottamiseen, ympäristöasioihin, paikallistietämykseen, sekä luonnollisesti myös rotariuteen. Joukkue, joka oli eniten saanut osallistujia mukaansa, sai hyvitystä kilpailussa ja pääsi aloittamaan rinteen alareunasta. Me, yksimiehiset joukkueet jouduimme aloittamaan ylimmältä rastilta, ja palaamaan sieltä alimmalle, josta sitten jatkoimme rinnettä uudelleen ylös rastilta seuraavalle. Yhdellä rastilla oli 4-5 kysymystä, ja vastausaikaa oli 5 minuuttia. Kullakin rastilla sai olla kerrallaan vain yksi joukkue. Karjaan klubin presidentti Risto Knaapinen ilmoitti vaihdosta pillin puhalluksella. Tietokilpailussa ryhmävoimasta on luonnollisesti etua. Huomasin että kun yksin yrittää etsiä oikeaa vastausta, olisi syytä luottaa intuitioon; "Minkä eläimen maitoa juodaan maailmassa eniten?" Aluksi tulee mieleeni vuohi, mutta tuleehan lehmältä huomattavasti enemmän maitoa, ja korjaan alkuperäisen vastaukseni. Väärin meni! Vuohia on maailmassa paljon enemmän kuin lehmiä. Entä mitä tuotantoeläimiä maailmassa on eniten? Taas ensin tulee ajatuksiini että kanoja, mutta korjaan että sikoja, sillä eihän kana ole tuotantoeläin. Tässä kilpailussa kyllä kanatkin katsottiin tuotantoeläimiksi. Oikeita vastauksia laskettelukeskuksen kahviossa ruodittiin tiukasti. Entäpä; "Montako ohranjyvää tarvitaan, jotta saadaan pullollinen (1/3 litraa) olutta?" Ei aavistustakaan, mutta arvaan 1200. Asiantuntijan lausunnon mukaan oikea määrää riippuu luonnollisesti jyvän painosta, mutta oikea vastaus on 800-1000 ohranjyvää. Salista kuullaan toisen asiantuntijan sanovan, että hyvään skottilaiseen olueeseen tarvitaan 1600 jyvää. Päätuomari ei kuitenkaan tällaista arviota hyväksy. Karjaan klubin presidetti, yliagronomi Risto Knaapinen oli laatinut kysymykset omalta, hyvin tuntemaltaan alalta, kuten; "Mitkä ovat 3 alkuainetta, joita kasvit ravinnokseen tarvitsevat?". Vastaus löytyy lannoitesäkin päältä: N P K, eli typpeä, fosforia ja kaliumia. Sisältyipä kysymyksiin myös paikallistietoutta ja kulttuuria: "Kuka kansainvälistä mainetta saavuttanut tenori on toiminut 16 vuotiaan Pohjan kirkon kanttorina?" Oikea vastaus on Peter Lindroos. 19
Urheilun alaltakin löytyi paikallistietoutta sivuava kysymys; "Missä järjestettiin ensimmäiset suunnistuksen MM-kilpailut?" No tietysti Fiskarsissa vuonna 1966. Tähän sentään tiesin oikean vastauksen. Rotarykisaan kuului tietysti rotarykysymuksiäkin: kuka on piirin 1420 uusi kuvernööri, millä alalla presidentti Kalyan Banerjee toimii, ja minkä niminen on uusi kansainvälinen presidentti. Kun joukkueet olivat käyneet kaikilla rasteilla, siirryttiin laskettelukeskuksen kahvioon kuulemaan oikeat vastaukset, ja samalla joukkueiden sihteerit saivat naapuriklubin vastauslomakkeen tarkastettavakseen. Maksimipistemäärä oli 40. Parhaiten kisassa pärjäsi tälläkin kerralla Karkkilan Rotaryklubi. Heidän tuloksensa jäi "piirun vaille" 30 pistettä. Karkkilan klubin presidentti Tapio Meskanen oli johdattanut joukkueensa selvään voittoon. Toiselle sijalle nousi Vihdin Rotaryklubin joukkue viehättävine metsänneitoineen. Oli todella hienoa että Vihdin rotarysiskot olivat rohjenneet lähteä tähän kisailuun. He olivat varmasti mukana hankkimassa niitä 24 pistettä, jotka Vihdin klubi saavutti. Muiden klubien sijoituksia ei sitten enää noteerattukaan. Karkkilalaiset "vierittivät" pokaalina toimivan autonvanteen takaisin Karkkilaan, ja lupasivat järjestää hauskan Rotarykisailun keväällä 2013 Karkkilassa. Kuva on Karkkilan tienoo-lehdestä Eero Rantalaiho 20
LOHJAN KESÄN AVAUS KÄSSÄN TALOSSA Lohjan kesän avaus tapahtui 6.6.2012 Kässän talolla. Ohjelma alkoi tammisaarelaisen trubaduurin laulelmilla. Sitten vuoron otti Antti Tulonen ja hänen ohjaamansa teatteriryhmä. Sisältö koostui erilaisista ketseistä. Mallia oli otettu television hupiohjelmista vuosikymmenien takaa. Erityisesti mieleeni jäi kohta, jossa presidenttimme Eero Rantalaiho esiintyi poliisina. Mielenkiintoinen ja mielestäni onnistunut Ruohosen veljesten imitointi oli illan parasta antia. Antti Tulonen Sali oli tupaten täynnä. Onneksi ei ulkona ollut hellettä. Tuuletus on nimittäin vallan heikko Kässän talossa. Esityksen lopuksi oli tarjolla kahvia ja kahvileipää. Klubimme jäseniä paikalla oli yhdeksän. Lisäksi mukana oli yksi seuralainen. - pentti kuosmanen - 21
VIERAILU RANTALAAN Lähdimme 13.6.2012 Nordean edestä kimppakyydillä Virkkalaan tutustumaa aikansa vaikuttajan Arvid Järnefeltin kotiin Rantalaan. Meidät otti vastaan Lisa Kivikoski äitinsä kanssa. Lisa on Järnefeltin tyttären tyttären tytär. Rakennuksen ulkomaalaus oli meneillään. Siksi menimme sisään pääoven viereisestä ovesta. Ensimmäiseksi panimme jalkoihimme siniset suojatossut. Näin vältetään lattioiden kuraantumista ja vähennetään siivouksen tarvetta. Paikatkin kuluvat vähemmän. Istahdimme tupakeittiöön, jonka sisäseinät ovat paljasta hirttä. Nurkassa oli iso avohella eli totto, joku voisi pitää sitä takkanakin. Siinä tilassa Lisa Kivikoski kertoi talon historiasta ja sen asukkaista Arvid Järnefeltin aikana. Kävi ilmi, että Elisabet ja Arvid Järnefelt pitivät Vieremässä Virkkalan sahojen ja kalkkitehtaan työläisille lukutupaa. Arvid oli myös taitava taidemaalari. Vieraillessaan äitinsä luona Arvid ihastui Lohjan seudun ja Lohjan järven maisemiin ja muutti vuonna 1896 Vieremästä lohkaistulle Rantalan tilalle. Tolstoilaisen elämänkatsomuksen omaksuttuaan Arvidkin halusi elää lähimmäisenrakkausopin mukaisesti, yksinkertaisesti ja hankkia elantonsa ruumiillisella työllä. Järnefeltin pääteos Vanhempieni romaani ilmestyi vuosina 1928-1930. Hän kirjoitti 34 teoksestaan 30 Rantalassa. Veljet Eero ja Armas Järnefelt perheineen sekä sisar Aino miehensä Jean Sibeliuksen ja lastensa kanssa vierailivat usein Rantalassa. Sibeliuksen käytössä oli Rantalan lähellä sijainnut mökki, jonne sävellystyötä varten siirrettiin Rantalan 22