5477/76 houksenalaisuus voi päättyä aikaisemminkin, houksenalaisuus päättyy alailcäisen solmiessa avioliiton. Säännös koskee myös erivapauden nojalla solmittuja avioliittoja, joten mitään täs mällistä alinta ikärajaa täysivaltaisuuden saavut tamiselle ei ole. Holhouksenalaisuus voi myös suuden pitentämistä, jos hän katsoo, että hol Hoihouslain mukaan henkilö, joka ei ole taisuuden vaatimaa kypsyyttä ja vakavuutta. täin harvinainen toimenpide. alaikäisen hoihooja voi holeotin täytettyä 19 Älaikäinen henkilö on pääsääntöisesti vailla lestaan antaa tai vastaanottaa hoihooja, joka täyttänyt 20 vuotta, on hoihouksenalainen. Hol jatkua henkilön täytettyä 20 vuotta ilman hol hottavaksi julistamista. Hoihouslain mukaan Tuomioistuin voi tällöin holliottia kuultuaan oikeustoimikelpoisuutta eikä saa hallita omai suuttaan. Pätevät tahdonilmaisut hänen puo sä holhouksenalaisuuden pitentäminen on erit 1.1. Lainsäädäntö. sillä hoihouslain 18 :n (343/69) mukaan hoi v a 1 m i s t e 1 u. nes asianomainen täyttää 24 vuotta. Käytännös vuotta esittää tuomioistuirnelle hoffiouksenalai pitentää hoihousaikaa enintään siihen asti, kun hotti ei alaikäisyytensä aikana saavuta täysival ohella käyttää puhevaltaa henkilöään koske Lainsäädännössämme on varsin runsaasti eri edustaa alaikäistä viranomaisen luona. Kuiten kitykseifinen taloudellista toimintaa sääteleväs kin 15 vuotta täyttänyt saa hallita, mitä hän nen edellyttää yleensä täysivaltaisuutta. Eräissä matkatoirnistoliikkeen harjoittajan tulee olla 25 tapauksissa liiketoiminnan harjoittamisen edel omalla työllään on ansainnut, ja 15 mutta ei 20 vuotta täyttäneellä on oikeus hoihoojansa vassa asiassa. laisia ikärajoja, joilla ei ole yhteyttä keskenään. Hoffiouslain täysi-ikäisyysraja on edelleen mer lytykseksi on määrätty täysi-ikäisyysrajaa kor keampi ikä, esimerkiksi kiinteistönvälittäjän ja merkitsevä lähinnä vanhimmissa säännöstöissä. valtaisuutta. Henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, on holhouksenalaisuudestaan huolimatta itse oi syä alaikäisen tahdonilmaisut. Lisäksi hoihooja 1. Nykyinen tilanne ja asian myös voi joko ennakolta tai jälkikäteen hyväk sin 18 vuotta. Keskeisin merkityksensä sillä on työ- ja sosiaalilainsäädännön aloilla. Muussa lainsäädännössä täysi-ikäisyysraja on Näistä voidaan esimerkkinä mainita yhdistyslaki, jonka eräät säännökset edellyttävät täysi Lainsäädännössämme yleisin ikäraja on nykyi vuotta täyttänyt. sä lainsäädännössä. Liiketoiminnan harjoittami YLEISPERUSTELUTO dä testamentti, käyttää itsenäistä puhevahaa syysrajaan. Siksi esitetään muutoksia kunnalli seen vaalikelpoisuuteen ja tuotantokomitean esiintyvät ikärajat liittyvät kiinteästi täysi-ikäi jäsenen vaalikelpoisuuteen sekä oikeuteen teh tassa. Uudistus on tarkoitettu tulemaan voi sukunimensä sekä lastensuojelutoimenpiteiden maan 1 päivänä heinäkuuta 1976. 18 vuoteen. Eräät muut lainsäädännössämme oppisopimusten tekemiseen, oikeuteen muuttaa kohdistamiseen nuoreen henkilöön ja tällaisen henkilön pitämiseen sosiaalilautakunnan huos
tukeminen. yleisesti myönteisenä kehityksenä. Äänioikeus Perheoikeuden alalla lapsen elatuksesta an netun, 1 päivänä lokakuuta 1976 voimaan tu tävä henkilö. Eräät eläkelakien mukaiset etuu listumisesta ja työpaikkojen alueeffisesta jakau tumisesta johtuva muuttoliike aiheuttavat, että raja aiheuttaa kuitenkin eräitä käytännöllisiä vaikeuksia, sillä alle 20-vuotias nuori joutuu 1 2. Muutoksen syyt. jansa muodoffisen suostumuksen. täysivaltaisuutta. vat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kus tan nuksista, mikäli se harkitaan kohtuuliiseksi. ta. Tämän ikärajan jälkeen vanhemmat vastaa töisesti, kun hän täyttää kahdeksantoista vuot saada elatusta va nhernmiltaan päättyy pääsääin levan lain (704/75) mukaan lapsen oikeus vastaavasti huoltajan oikeus tiettyihin avustuk det lakkaavat nuoren täyttäessä 1$ vuotta ja sun lakkaa huollettavan täyttäessä 18 vuotta. paikkansa vuoksi usein irroittautumaan kotoaan nuoret joutuvat joko koulutuksensa tai työ ja toimivat itsenäisesti siitä huolimatta, että koulutustasolle asettamat vaatimukset sekä teol jo ennen 20 vuoden ikää. Tällaiset nuoret vas kunnassa. Yhteiskunnan nykyisin kansalaisten lainen nuorten asema on tämän hetken yhteis he ovat vailla muodollista, laissa säädettyä sääntelyssä on kiinnitettävä huomiota siihen, mil taavat myös yleensä itse omista elinehdoistaan tai pääasiallisesti itse huolehtivat toimeentulos määrätä työansioistaan. Täysivaltaisuuden ikä taan, ei 20 vuoden ikäraja enää vastaa tosi nen kehitys, tiedon tason kohoaminen sekä tiettyihin toimenpiteisiin hankkimaan hoihoo dosta, että 15 vuotta täyttänyt henkilö voi itse asiallisesti vallitsevaa tilannetta jo senkin joh Sekä vaalikelpoisuus- että täysivaltaisuusiän On yleisesti tunnettua, että nuorten fyysi Sellaisten nuorten kohdalla, jotka kokonaan Täysivaltaisuusiän sääntelyssä on mahdolli suuksien mukaan pyrittävä siihen, että lähei eduskunnalle hallituksen esitys täysi-ikäisyysra jan alentamisesta 18 vuoteen, on vastaava muu Luxemburgissa ja Italiassa. Yhdistyneessä Ku ningaskunnassa ikäraja on jo vuodesta 1969 täysivaltaisuus- sekä erityisesti valtiollisen ääni- kunnalliseen toimintaan ja tällaisen toiminnan olla myönteinen suhtautuminen nuorten yhteis kun Suomessa kevättalvella 1973 annettiin dostuvat yhdenmukaisiksi. Kuten jo edellä on sesti täysivaltaisuuteen liittyvät ikärajat muo sena siitä, että nuorten toimintarnahdollisuuk ikärajan alentaminen 18 vuodeksi, mikä toteu asetettu äänioikeuden ikärajaksi. Tämän lisäksi tettiin vuonna 1972, voidaan nähdä osoituk on pidettävä suotavana, että täysivaltaisuusiän todettu, on sosiaalilainsäädännössä yleisimmin sia säänneltäessä tulee eräänä päätavoitteena sesti yhdenmukaiseen säännöstöön. Sen jälkeen seurattu 18 vuoden ikärajaa, joka myös on nitun eduskunnalle annetun esityksen antamisen tos toteutettu Ruotsissa, ja Tanskassakin on sääntelyssä voidaan päästä myös kansainväli jälkeen on täysi-ikäisyysraja alennettu 18 vuo tarkoitus antaa asiasta esitys lähiaikoina. Mai teen myös Saksan Liittotasavallassa, Ranskassa, vuonna 1972 hyväksynyt suosituksen täysi-ikäi ja äänioikeusikärajaksi 20 vuotta eduskunta sa. Euroopan neuvoston ministerikomitea on syysfaja on tavallisin myös sosialistisissa mais edellytti, että hallitus kiireellisesti tutkituttaa syysrajan alentamisesta jäsenmaissa 18 vuoteen. ollut 18 vuotta. Tämä 18 vuoden täysi-ikäi 1.3. Eduskunnan toivomukset ja lausumat. Hyväksyessään vuonna 1969 täysivahaisuus
ta säännöksistä, joihin liittyy 20 tai 21 vuoden ikäraja, on, samalla kun täysi-ikäisyysraja ja vaalikelpoisuusikäraj a ehdotetaan alennettavaksi muutos tulee toteutuessaan merkitsemään ikärajan alenemista 1$ vuoteen kaikissa niissä lain kohdissa, joissa on kysymys täysi-ikäisyydestä viksi ne lainkohdat, jotka kiinteästi koskevat ilman, että laissa erityisesti mainitaan täysi-ikäi Lainsäädännössämme on lukuisia muitakin tällaisia on sosiaaliturvaa, hoitoa, huoltoa ja moin niitä on säännöksissä, jotka koskevat kel ryhtyä johonkin määrättyyn oikeudelliseen toi menpiteeseen esimerkiksi tuomiois tuimessa tai ilmenevien erityisten näkökohtien valossa. Esi Niistä lukuisista lainsäädännössämme olevis henkilön itsenäistä päätösvaltaa. Ehdotettu rangaistuksia koskevassa lainsäädännössä. Sa hallintornenettelyssä. Nämä eivät kuitenkaan perusteellisesti harkittava kussakin tapauksessa tyksen ulkopuolelle on myös jätetty kysymyk syyden ikäraja. olisi tässä yhteydessä muutettava. Ikärajaa on liity täysi-ikäisyysrajaan niin kiinteästi, että ne tiettyä ikää edellyttäviä säännöksiä. Erityisesti poisuutta toimia ammatissa tai tehtävässä tahi 20 vuodesta 18 vuoteen, ehdotettu muutettu käyttää itse puheval taa hallintoviranomaisten distettavana. nen Suomen kansalainen, joka ennen vaalivuot tulevat samoiksi. 1. Yleistä. setioikeudesta edustaa vajaavaltaista hallintomenettelyssä sekä vaj aavaltaisen oikeudesta luona, koska hallintomenettelyä koskeva lain säädäntö on parhaillaan kokonaisuudessaan uu 2.1. Valtiopäiväjärjestys. Valtiopäiväjärjestyksen 7 S:n 1 momenttia vaalikelpoinen on henkilö, joka ei ole holhouk taan muutettavaksi siten, että henkilö, joka on merkitsee tämä muutos voimassa olevan vaali kelpoisuusikärajan alenemista 18 vuoteen. Kos merkitsee vaalikelpoisuusikäraj an aleneminen tuksen esitys on laadittu voimassa olevan kun- senalainen. Koska holhouslain 16 ää ehdote ka valtiopäiväjärjestyksen 6 :n mukaan jokai ta on täyttänyt 18 vuotta, on vaalioikeutettu, sitä, että äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajat Täysi-ikäisyysrajan alentamista koskeva halli 2.2. Kunnallislald. täyttänyt 18 vuotta, ei ole holhouksenalainen, (357/72) ehdotetaan muutettavaksi siten, että 2. Lakien mukaiset perustelut. YKSITYISKOHTÄISET PERUSTELUT. lousvaliokunnalta. Molenimat viimeksi mainitut ta lausunnon lakivaliokunnalta sekä laki- ja ta on valmistelevasti lähetetty käsiteltäväksi pe lituksen esitykset n:ot 36 ja 48/1973 vp. Asia rustuslakivaliokuntaan, joka on pyytänyt asias valiokunnat ovat antaneet lausuntonsa, mutta (haii. esit. n:o 140/1975 II vp.). Esitys olisi lokakuussa 1976 pidettävien kun nallisvaalien ehdokasasettelun kannalta käsitel tävä kiireellisesti ja siten ennen kuin eduskun nalle jo annettu esitys uudeksi kunnallislaiksi sistä.
siten, että holhousajan pitennystä voitaisiin hakea alaikäisen täytettyä 17 vuotta. Pitennys olisi edelleenkin voimassa neljä vuot ta ja se tulisi siis lakkaamaan vajaavahaisen täyttäessä 22 vuotta. Lain 18 :n (343/69) säännös ehdotetaan muutettavaksi siten, että hoihouksenalaisuus lakkaisi, jos vaj aavahainen solmii avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 18 vuotta tai 17 :n nojalla pitennetyn va jaavahaisuuden kestäessä. Hoihouslain muuttaminen ehdotetulla taval la ei tule aiheuttamaan muutoksia sellaiseen elatusvelvoifisuuteen, joka on vahvistettu en nen tämän lain voimaantuloa päättymään lap sen saavutettua sopimuksessa tai päätöksessä määrätyn 1$ vuotta korkeamman iän. Muutos ei myöskään tule vaikuttamaan sellaiseen ela tusvelvoifisuuteen, joka on vahvistettu päätty mään lapsen saavutettua määrätyn, 18 vuotta auaaisemman iän. Lapsen elatuksesta annetun lain tullessa voimaan 1 päivästä lokakuuta 1976 tulee viimeksi mainituissa tapauksissa kuiten kin mahdolliseksi vaatia tuomioistuimessa ela tusvelvoifisuuden jatkamista 18 ikävuoteen asti. Eräissä tuomioistuimen päätöksissä elatusvel vollisuus on määrätty jatkumaan siihen saakka, kunnes lapsi tulee täysivaltaiseksi määrättyä ikää mainitsematta. Tällaisia päätöksiä lienee annettu varsinkin siinä vaiheessa, jolloin jo on ollut tiedossa, että täysivaltaisuusikäraja tulee vastaisuudessa alenemaan ja elatusvelvollisuu den päättyminen on haluttu sitoa kunakin het kenä voimassa olevaan täysi-ikäisyysrajaan. Sen jälkeen kun täysivakaisuusikärajaa vuonna 1969 alennettiin 21 vuodesta 20 vuoteen, on ilmen nyt epäselvyyttä varsinkin täytäntöönpanovai heessa, miten tällaisia päätöksiä ja sopimuksia on tulkittava. Eduskunnan lakivaliokunta on hallituksen aikaisempia samaa asiaa koskevia esityksiä antamishetkellä. Tämän vuoksi ehdotetaan voi maantulosäännöksen 3 momenttiin otettavaksi nimenomainen säännös, jonka mukaan elatus velvollisuus näissä tapauksissa päättyy silloin, kun lapsi on täyttänyt muutettavaksi ehdote tussa hoihouslain 16 :ssä tarkoitetun 18 vuo den iän. Sellaisia päätöksiä, joissa elatusvel voifisuus on määrätty päättymään lapsen tul lessa täysivaltaiseksi, on edellä sanotun mukai sesti tulkittava siten, että elatusavun suoritta minen on sidottu kulloinkin voimassa olevaan yleiseen täysivaltaisuusikään. Näin ollen ei myöskään vajaavaltaisuuden pitentäminen yli 18 vuoden ikärajan tai hoihottavaksi julistami nen 1$ vuoden ikärajan saavuttamisen jälkeen tule sinänsä aiheuttamaan, että myös velvolli suus suorittaa elatusapua tulisi vastaavasti ulot tumaan yli 18 vuoden iän, ellei samassa yh teydessä ole erikseen vaadittu elatusvelvoifi suuden kestoajan pitennystä ja ellei tätä vaa timusta ole hyväksytty. Edellä selostettuja elatusvelvollisuuden päät tymisajankohtaa määritteleviä periaatteita on soveilettava myös silloin, kun elatuksesta teh tyä sopimusta tai siitä annettua päätöstä tä män lain voimaantulon jälkeen sopimuksen kohtuuttomuuden tai muuttuneiden olosuhtei den perusteella kanteen johdosta muutetaan tuomioistuimen päätöksellä ja elatusapua on alkuperäisessä sopimuksessa tai päätöksessä määrätty suoritettavaksi aikaisempaan täysival taisuusikärajaan saakka. Olosuhteiden muuttu misena ei ehdotuksen mukaan olisi pidettävä sitä, että lapsi lain voimaan tultua tulee täysi valtaiseksi täytettyään 1$ vuotta. Kysymys elatusapumaksujen perintävahuu desta lapsen tultua täysi-ikäiseksi on tullut esil le jo aikaisemmin alennettaessa vuonna 1969 täysi-ikäisyysraja 21 vuodesta 20 vuoteen. Oi keusministeriössä suoritettu selvitys näyttää
on joutunut vastaamaan yksin lapsen elatuk sesta siltä ajalta, jolloin elatusapumaksut on jä tetty suorittamatta. Sen sijaan käytännössä on ilmennyt epätietoisuutta siitä, kenelle elatus apumaksut on suoritettava, jos elatusta on so pimuksessa tai päätöksessä määrätty maksetta vaksi lapsen huohajalle, mutta lapsi on jo en nen elatusapumaksuj en erääntymistä saavutta nut täysivaltaisuuden. Tämän vuoksi on esi tykseen katsottu tarpeelliseksi ottaa nimen omainen säännös siitä, että täysivaltaisuusiän saavuttamisen jälkeen erääntyneet elatusapu maksut on aina suoritettava täysivaltaiseksi tul leelle lapselle, joka useassa tapauksessa esimer ldksi opiskelun aikana ei asu enää samassa ta loudessa ailcaisem;nan huoltajansa kanssa ja jou tuu tämän johdosta itse huolehtimaan asumi sensa ja toimeentulonsa aiheuttamien kustan nusten suorittamisesta. 2.4. Perintökaari. Testamentintekokelpoisuutta koskeva perin tökaaren 9 luvun 1 :n säännös (344/69) asettaa yleisen ikärajan testamentin tekemistä koskevalle oikeustoimelle. Testarnentintekokel poisuuden ikärajan sääntelyssä tulevat tämän vuoksi huomioon otettaviksi ne samat nä kökohdat, jotka ovat yleisen täysivaltaisuus iän sääntelyn perustana. Tämän vuoksi ehdo tetaan säännöstä muutettavaksi siten, että myös testamentin tekokelpoisuuden yleiseksi ikärajak si tulisi 18 vuoden ikä. Muutoksen ulottuvuut ta ennen lain voimaantuloa tehtyihin testament teihin olisi kuitenkin voimaantulosäännöksellä rajoitettava siten, että ennen lain voimaantu loa kuolleen henkilön testamentteihin olisi so vellettava aikaisempaa lakia. 2.6. Oikeudenkäymiskaari. Oikeuskäytännössä on ilmennyt epäselvyyttä siitä, kenellä on oikeus käyttää alaikäisen pu hevaltaa lapsen elatusta koskevassa asiassa, kun kysymys on lapsen oikeudesta saada elatusta hänen tultua täysivaltaiseksi. Eräät oikeuskäy tännössä annetut ratkaisut näyttävät viittaavan siihen, että lapsen laillisella edustajalla ei olisi oikeutta lapsen puolesta käyttää puhevaitaa täl laisissa tapauksissa ja että myöskään lapsi itse ei alaikäisyytensä aikana voisi käyttää puheval taa hänelle täysivaltaisuuden saavuttamisen jäl keen tulevasta elatuksesta. Lapsen elatuksesta annetun lain 3 :n 2 momentin mukaan lap sen oikeus saada datusta tulee päättymään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Koska hallituk sen esityksen mukaan myös yleinen täysival- - taisuusikäraja tulisi olemaan 1$ vuotta, on oi keuskäytännössä esiintyneiden tulkintavaikeuk sien johdosta katsottu tarpeelliseksi ehdottaa oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 :n 1 mo menttiin sisällytettäväksi nimenomainen sään nös siitä, että holhoojalla on oikeus käyttää vajaavaltaisen puhevaltaa myös silloin, kun ky symys on lapsen oikeudesta saada elatusta täy tettyään 18 vuotta. Tällä tavoin voidaan muun muassa turvata se, ettei lapsi, joka olisi oikeu tettu saamaan elatusta 18 vuotta täytettyään, joudu tuon ikärajan täytettyään jäämään väli ailcaisesti vaille hänelle kuuluvaa elatusapua. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 :n 2 momentin mukaan vajaavahaisen henkilöä kos kevassa asiassa vai aavahaisella, jonka vajaaval taisuus ei johdu mielisairaudesta, heikontunees ta mielentilasta tai muusta niihin verrattavasta syystä, on oikeus itse yksinään käyttää puhe valtaa, jos hän on täyttänyt 20 vuotta. Sano tun luvun 2 :n mukaan rikosasiassa, jossa vas taaja on vajaavaltainen, holhooj alla on oikeus
taava säännös oikeudesta ilmoittaa rikos syyt teeseen ja syyteoikeuäen käy ttämisestä rikosasioissa. Myös tämä lainkohta olisi muutettava ehdotuksen mukaista täysivaltaisuusikärajaa vastaavaksi. Mainittujen säännösten sanamuoto ehdotetaan samalla yhdenmukaistettavaksi. ta, on kuultava, jos hänen hoihoojansa on pan nut vireille hänen sukunimensä muuttamis hakernuksen ja kuuleminen voi vaivatta ja il man ajanhukkaa tapahtua. Täysi-ikäisyysrajan alentuessa 18 vuoteen tämä säännös käy tar peettomaksi. 2.8. Lastensuojelulaki. 3. Voimaantulo. Lastensuojelulain (52/36) 22 :n 1 mo mentin (346/69) mukaan sosiaalilautakunnan päättämä sanotun lain 9 :n 2 momentin c, d ja e kohdan mukainen suojelutoimenpide lak kaa nuoreen henkilöön eli henkilöön nähden, joka toimenpiteeseen ryhdyttäessä oli täyttänyt 16 mutta ei 18 vuotta, hänen täyttäessään 20 vuotta, jollei lautakunta katso olevan syytä lakkauttaa sitä aikaisemmin. Lain 23 :n 4 mo mentissa taas säädetään, että lapsen tai nuoren henidiön, joka mainitaan lain 8 :n 1 momen tin e kohdassa tai saman pykälän 2 momentis sa, pitäminen lautakunnan huostassa lakkaa vii meistään hänen täyttäessään 20 vuotta, ei kui tenkaan aikaisemmin kuin vuoden kuluttua huostaanotosta. Kummankin lainkohäan mu kaan suojelutoirnenpide lakkaa viimeistään asianomaisen saavuttaessa yksityisoikeudellisen täysi-ikäisyyden. Se, että täysivaltaisuuden saa vuttamiselle tässä suhteessa on annettu ratkai seva merkitys kyseisiä ikärajoja määrättäessä, il menee myös lastensuojelulain 24 :n säännök sestä, jonka mukaan suoj elutoimenpiteet nuo reen henkilöön nähden lakkaavat heti, jos hän solmii avioliiton ja hoffiouksenalaisuus tämän johdosta hoihouslain 18 :n nojalla päättyy. Tämän vuoksi ehdotetaan Jastensuojehlain 22 :n 1 momentissa ja 23 :n 4 momentissa esiintyvät 20 vuoden ikärajat alennettaviksi 18 vuoteen. Koska hallituksen esityksessä ehdotetaan kunnallislain 16 :ää muutettavaksi siten, että kunnallisen vaalikelpoisuuden ikäraja alennet taisiin 12 vuoteen, liittyy esitys seuraavien, lo kakuussa 1976 toimeenpantavien kunnallisvaa lien järjestämiseen. Tämän lisäksi esityksessä ehdotetaan oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 :n 1 momenttia muutettavaksi siten, että va jaavaltaisen lapsen hoihoojalla olisi puhevalta lapsen elatusta koskevissa asioissa myös silloin, kun asiassa on kysymys elatuksesta lapsen saa vutettua esityksessä tarkoitetun täysivaitaisuus iän eli 1$ vuotta. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan päättyy lapsen oikeus saada ela tusta lapsen täyttäessä 18 vuotta, jollei lapsi tarvitse elatusta koulutusta varten. Tässä esi tykses sä ehdotettu oikeudenkäyrniskaaren 12 luvun 1 :n 1 momentin muutos tulisi ta kaamaan sen, että alle 18 vuotiaalle lapselle voitaisiin huoltajan esittämästä vaatimuksesta vahvistaa suoritettavaksi elatusapua lapsen kou lutusta varten vielä senkin jälkeen kun lapsi on täyttänyt 1$ vuotta, jos koulutuksen tarve jo elatusapua vahvistettaessa on arvioitavissa. Koska on pidettävä tärkeänä, että ehdotetut säännökset tulisivat voimaan hyvissä ajoin en nen seuraavia kunnallisvaaleja sekä ennen lap sen elatuksesta annetun lain voimaan tuloa, edellytetään, että ehdotetut lait tulisivat voi maan 1 päivänä heinäkuuta 1976.
2 luku. Laki Laki 2. 3. \,Taalikeipoinen kunnan luottamustoimiin on, Tämä laki tulee voimaan päivänä näin kuuluvaksi: hoihouksenalainen. katsomatta jokainen vaalioikeutettu, joka ei ole kuuta 197 kunnassa asuva henkilö, jolla 13 :n mukaan mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, jokainen kuuta 197 on äänioikeus ja joka ei ole holhouksenalainen. lain 16, sellaisena kuin se on 12 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (360/72), lain 16, 17 :n 1 momentti ja 18 5, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä toukokuuta 1969 annetussa laissa (343/69), näin kuuluviksi: Joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta, sainnut. Vaalikelpoinen edustajaksi on asuinpaikkaan Tämä laki tulee voimaan päivänä Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallis Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä elokuuta 1898 annetun hoihous Holhottavista. 16 5. tenkin hallita, mitä hän omalla työllään on an 16. 7. kunnallislain 16 : n muuttamisesta. lioihouslain muuttamisesta. on holhouksen alainen eikä saa hallita omai suuttaan. Viisitoista vuotta tayttanyt saa kui
on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyt Oikeudesta tehdä ja saada testamentti. Joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testa 1. nellä on oikeus itse vallita. Tämä laki tulee voimaan päivänä sovellettava aikaisempaa lakia. henkilön tekemään testamenttiin on kuitenkin 9 luku. tänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hä Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen kuuta 197 (344/69), näin kuuluvaksi: kaaren 9 luvun 1, sellaisena kuin se on 30 päivänä toukokuuta 1969 annetussa laissa perintökaaren 9 luvun 1 :n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintö Laki 4. tamasta elatusapua lapselle sen jälkeen kun kuuta 197 lakkaa hoihouksenalaisuus. Tämä laki tulee voimaan päivänä Tämän lain säännökset eivät vapauta suorit : ssä mainitun holhouksenalaisuuden aikana, on täyttänyt kahdeksantoista vuotta taikka 17 lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos lapselle on tullut täysivaltaiseksi, on maksettava lapselle. lee täysivaltaiseksi täytettyään 18 vuotta. kuttavana olosuhteiden muutoksena ei ole pi vasti sovellettava, jos lapsen elatuksesta teh tyä sopimusta tai siitä annettua päätöstä tämän lain voimaantulon jälkeen muutetaan muuttu Lapsen elatusta varten vahvistettu elatusapu, joka on erääntynyt sen jälkeen, kun lapsi on neiden olosuhteiden tai sopimuksen kohtuutto muuden perusteella. Elatusvelvollisuuteen vai dettävä sitä, että lapsi lain tultua voimaan tu
pystyväksi sekä ennen vaalipäivää täyttänyt kahdeksantoista vuotta ja ollut asianomaisen Tämä laki tulee voimaan kuuta 197 paivana 6. oikeudenkymiskaaren 12 luvun 1 ja 2 :n muuttamisesta. Eduskunnaii päätöksen mukaisesti muutetaan oikeuderikäymiskaaren 12 luvun 1 ja 2 5, sellaisina kuin niistä ovat 1 muutettuna 14 päivänä tammikuuta 1972 ja 16 päivänä helmikuuta 1973 annetuilla laeilla (21/72 ja 151/73) sekä 2 5 ensiksi mainitussa lais sa, näin kuuluviksi: 12 luku. Äsianosaisista. Asian osaisen pzilevallan käyttäminen. 1 5. Äsianosaisena riita-asiassa tai asianomistajana rikosasiassa olevan vaj aavaltaisen puhevaltaa käyttää hänen holhooj ansa tai laillisesti mää rätty muu edustajansa. Jos vajaavaltaisella on oikeus vallita sitä, mikä on riidan kohteena tai niihin rikos on kohdistunut, taikka jos riita koskee oikeustointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoisuus, vajaavaltaisella on kuitenkin oi keus itse yksinään käyttää puhevaltaansa asias sa. Lapsen elatusta koskevassa asiassa käyttää hoihooja yksin vajaavaltaisen puhevaitaa myös silloin, kun kysymys on lapsen oikeudesta saa da elatusta täytettyään 18 vuotta. Vajaavahaisen henkilöä koskevassa asiassa vajaavaltaisella, jonka vajaavahaisuus ei johdu mielisairaudesta, heikontuneesta mielentilasta tai muusta niihuii verrattavasta syystä, on oikeus itse yksinään käyttää puhevaltaa, jos hän on täyttänyt 18 vuotta. Jos hän on täyttänyt 15 mutta ei 18 vuotta, oikeus käyttää puheval taa sanotunlaisessa asiassa on vaj aavahaiseila ja hänen hoihoojallaan kummallakin erikseen. 2 5. Vas taajana rikosasiassa vajaavaitainen käyt tää puhevaltaansa itse, jos hän on syyntakei nen. Hoihoojalla on kuitenkin lisäksi oikeus itsenäisesti käyttää puhevahaa holhottavansa puolesta, jos tämä ei ole täyttänyt 1$ vuotta. Jollei vastaaja ole syyntakeinen, käyttää puhevaltaa hänen hoihoojansa tai laillisesti määrät ty muu edustajansa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 197 2 5477/76 Laki
syytteeseen pantavaksi ja syyttää rikoksesta on vajaavaitaisen holhoojalla tai laiffisesti määrä tyllä muulla edustajalla. Hoffioojaan ja edus tajaan nähcten on tällöin noudatettava, mitä rikoslain 8 luvun 6 S:ssä ja tässä pykälässä on asianomistajasta säädetty. Mainittu oikeus on kuitenkin vajaavaltaisella yksin, mikäli ri kos on kohdistunut omaisuuteen, jota hän saa neesta mielentilasta tai muusta niihin verratta vasta syystä, tuo oikeus on 18 vuotta täyttä neellä vajaavaltaisella yksin sekä 13 vaan ei 18 vuotta täyttäneeilä ja hänen hoihoojailaan kummallakin erikseen. Tämä laki tulee voimaan kunta 197 päivänä 0 0. Laki lastensuojelulain 22 ja 23 :n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun lasten suojelulain 22 :n 1 momentti ja 23 :n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 30 päivä nä toukokuuta 1969 annetussa laissa (346/69), näin kuuluviksi: 22. Sosiaalilautakunnan päättämä, 9 :n 2 mo mentin c, d ja e kohdan mukainen suojelutoimenpide lakkaa lapseen nähden hänen täy tettyään kuusitoista vuotta, mutta jatkuu 8 :n 2 momentissa edellytetyissä tapauksissa senkin jälleen, jollei lautakunta toisin päätä. Nuoreen henkilöön nähden lakkaa edellä sa nottu toimenpide hänen täyttäessään kahdek santoista vuotta, jollei lautakunta katso olevan syytä lakkauttaa sitä jo aikaisemmin. Sellaisen lapsen tai nuoren henkilön pitämi nen lautakunnan huostassa, joka mainitaan 8 :n 1 momentin e kohdassa tai saman pykä län 2 momentissa, lakkaa viimeistään hänen täyttäessään kahdeksantoista vuotta, ei kuiten kaan aikaisemmin kuin vuoden kuluttua huos taanotosta. laki tulee voimaan päivänä kunta 197
Laki Laki keutta 10. merimieslain 10 :n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä kesäkuuta 1955 annetun meri mieslain (341/55) 10 :n 3 momentti näin kuuluvaksi: 10. Tämä laki tulee voimaan päivänä Ennen kuin alaikäinen otetaan merimiestoi- kuuta 197 meen, on hänen ikänsä selvitettävä väestöre kisterinpitäj än tai muun viranomaisen antamal la todistuksella. Tällainen todistus on annetta va lunastuksetta. 11. sukunimestä annetun lain 13 :n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 23 päivänä joulukuuta 1920 sukunimestä annetun lain (328/20) 13 :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 13. tai mielisairaan puolesta 1 luvussa säädetyn Holl-iooja on myös oikeutettu ala- Muissa kuin edellisessä momentissa maini- ikäisen tai mielisairaan puolesta tekemään ha tuissa tapauksissa tekee holhooja alaikäisen kemuksen sukunimen muuttamisesta, kun hol
Oikeusministeri KristiaI1 Gestrii