Vastaanottaja Loviisan kaupunki Asiakirjatyyppi Kehittämissuunnitelma Päivämäärä 19.11.2010 LOVIISAN KAUPUNKI VESIHUOLLON
LOVIISAN KAUPUNKI VESIHUOLLON Päivämäärä 19/11/2010 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Tuula Töyrylä Jari Laihonen Tuula Töyrylä Viite 82130392-01 Ramboll Sentnerikuja 2 00440 HELSINKI T +358 20 755 7400 F +358 20 755 7401 www.ramboll.fi
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2 2.1 Loviisan kaupunki 2 2.2 Väestö, elinkeinot ja kiinteistöt 2 2.3 Ympäristön- ja luonnonsuojelu 3 2.4 Pohjavesialueet 3 2.5 Kytkeytyminen muuhun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen 5 2.6 Vesihuoltopalvelun tavoitteet ja toimintaperiaatteet 5 3. LOVIISAN VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET 6 3.1 Nykytila ja kehittämistarpeet 6 3.1.1 Yleistä 6 3.1.2 Toiminta-alueet ja verkostot 6 3.1.3 Vedenhankinta 8 3.1.4 Jätevesien käsittely 9 3.1.5 Sade- ja hulevedet 10 3.2 Kehittämistoimenpiteet 11 3.2.1 Talousvesi 11 3.2.2 Jätevedet 12 3.2.3 Sade- ja hulevedet 14 3.2.4 Yhteistyö vesihuollossa 15 3.2.5 Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin 15 4. YKSITYISET VESITOIMIJAT 15 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet 15 4.2 Kehittämistoimenpiteet 17 5. TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 18 5.1 Nykytila ja kehittämistarpeet 18 5.2 Kehittämistoimenpiteet 19 6. AIKATAULU JA KUSTANNUKSET 19 7. KOKO KAUPUNGIN ALUE 22 7.1 Vaikutusten arviointi 22 7.2 Tiedottaminen 22 7.3 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen 22 8. TIIVISTELMÄ 23 LIITTEET 1 Vesihuollon nykytila, kartta 1:60 000 2 Vesihuollon kehittämistoimenpiteet, kartta 1:60 000 3 Loviisan kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet, kartta 1:60 000 4 Asemakaavoituksen tilannekartta
1 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on Loviisan kaupungin toimeksiannosta laatinut 1.1.2010 muodostuneelle Loviisan kaupungille vesihuollon kehittämissuunnitelman. Uusi Loviisan kaupunki muodostui Loviisan kaupungin sekä Pernajan, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin kuntien kuntaliitoksena. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistarpeita 10 15 vuoden tähtäyksellä. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yleisimmin noin viiden vuoden välein. Loviisan kaupungista suunnittelutyön ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: - Marko Luukkonen, tekninen johtaja - Markus Lindroos, yhdyskuntatekniikka - Hannu Backman, yhdyskuntatekniikka - Pertti Leppänen, yhdyskuntatekniikka - Markku Paakkarinen, Loviisan vesiliikelaitos - Nils Vainio, Loviisan vesiliikelaitos - Tero Taipale, Loviisan vesiliikelaitos - Maud Östman, ympäristönsuojelu - Hanna Sivén, ympäristönsuojelu - Rolf Skogberg, rakennusvalvonta - Rolf Weckman, rakennusvalvonta - Anneli Naukkarinen, kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto - Sisko Jokinen, kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto Uudenmaan ELY-keskuksen yhteyshenkilönä suunnittelutyön aikana toimi Ilkka Juva. Ramboll Finland Oy:stä suunnittelutyöhön osallistuivat projektipäällikkö, DI Tuula Töyrylä, ryhmäpäällikkö, DI Tero Pyrhönen sekä avustavana suunnittelijana tekn. yo. Johanna Pajari.
2 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Loviisan kaupunki Loviisan kaupunki sekä Pernajan, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin kunnat muodostivat uuden Loviisan kaupungin vuoden 2010 alussa. Kuntien valtuustot päättivät liitoksesta 11.6.2008. Loviisa sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa Suomenlahden rannikolla. Sen naapurikuntia ovat Kouvola, Lapinjärvi, Myrskylä, Porvoo ja Pyhtää. Etäisyys Helsinkiin on 87 km, Kouvolaan on 64 km ja Porvooseen 37 km. Loviisan maa-ala on 819,1 km 2, makeavesi-ala 26 km 2 ja merivesi-ala 906,39 km 2. Kaupungin kokonaispinta-ala on 1751,58 km 2. Kaupungin läpi kulkevat valtatiet 7 (Helsinki Vaalimaa) ja 6 (Kouvola - Koskenkylä). 2.2 Väestö, elinkeinot ja kiinteistöt Loviisan asukasluku 30.4.2010 oli 15 622. Väestötiheys oli 19,01 as/km 2 (31.3.2010). Kaupunki on pinta-alaltaan laaja ja harvaan asuttu. Loviisa on kaksikielinen kaupunki, suomea puhuu äidinkielenään 56 % asukkaista, ruotsia 43 % ja muita kieliä 1 %. Tilastokeskus ennustaa väestön määrän kasvavan kaikissa Itä-Uudenmaan kunnissa vuosina 2010 2040. Loviisan kaupungille ei ole vuonna 2010 laadittu virallista väestöennustetta. Vuonna 2009 laaditut yhteenlasketut ennusteet (Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal) on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Loviisan väestöennuste (2009). Vuosi 2010 2020 2030 2040 Asukasmäärä 15 788 16 495 17 353 17 999 15 622 * * Toteutunut 4/2010 Loviisassa pääosa asukkaista asuu Loviisan keskusta-alueella ja sen lähialueilla Määrlahdessa, Rauhalassa, Antinkylässä ja Valkossa. Muut asuinkeskittymät sijaitsevat Pernajan kaupunginosan osalta kirkonkylässä (Thorsby), Koskenkylässä ja Isnäsissä, Liljendalin kaupunginosan kirkonkylässä (Sävträsk) sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylässä (Ruukki) ja Tesjoella. Loviisassa pääelinkeinoja ovat erilaiset palvelut, alkutuotanto ja teollisuus. Loviisan kaupunki työllistää 1050 henkilöä vuonna 2010. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Loviisan seutukunnan (Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta) elinkeinorakenne vuonna 2007.
3 Loviisassa oli vuoden 2010 alussa 7 516 asuntokuntaa. Rakennuksia (Tilastokeskuksen rakennuskantaan kuuluvia) oli yhteensä 6 504, joista asuinrakennuksia oli 5 451, liike-, toimitila- ja palvelurakennuksia 1 025 ja muita rakennuksia 28. Kesämökkejä kaupungissa oli 3 125. 2.3 Ympäristön- ja luonnonsuojelu Loviisan kaupungille laaditaan yhtenäiset ympäristönsuojelumääräykset ja ne valmistuvat vuoden 2011 kevättalvella. Toistaiseksi vanhat kuntakohtaiset määräykset ovat voimassa. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kaupunginosien alueella sijaitsee Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue. Sen pinta-ala on 65 760 hehtaaria ja se kuuluu Natura 2000 kohteisiin. Alueeseen kuuluu lähinnä vesilain nojalla suojeltavia merialueita. Pernajanlahden ympäristö on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Pikkupernajanlahden ja Pernajanlahden pohjukat kuuluvat lintuvesiensuojeluohjelmaan. Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluu 12 erillistä aluetta. Edellä mainittujen alueiden lisäksi Natura-alueeseen kuuluu lukuisia yksityisiä luonnonsuojelualueita. Suojelualueiden ja ohjelmien ulkopuolelle jäävillä Natura-alueen vesialueilla suojellaan merenpohjaa, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Loviisan kaupungissa yhdistyvät kulttuurihistoriallinen rannikkokaupunki ja monipuolinen maaseutu. Maisemallisesti erittäin merkittävä saaristo tarjoaa erilaisen luontomaiseman ja retkeilykohteen. Kaupungin alueella sijaitsee useita kartanoita ja keskustassa vanha puutalokaupunginosa. 2.4 Pohjavesialueet Loviisan kaupungin alueelle sijoittuu 43 pohjavesialuetta, joista I-luokan alueita on 14. Kaupunki sijaitsee rapakivialueella ja kivityypille ominainen suuri fluoripitoisuus näkyy myös pohjaveden kohonneena, usein suositukset ylittävänä pitoisuutena. Fluori (fluoridi) on hampaiden ja luuston terveyden kannalta tärkeä hivenaine. Sen puutos heikentää hampaiden vastustuskykyä kariesta vastaan ja haurastuttaa muuta luustoa. Liiallinen fluorin saanti heikentää hammaskiillettä. EU:ssa talousvedenveden fluoripitoisuuden yläraja on WHO:n suosituksen mukainen 1,5 mg F-/l. Hampaitten terveyden kannal-
4 ta optimaalinen pitoisuus on 0,8-1,2 mg F-/l. Pohjavedessä esiintyvä rauta ei ole terveydelle haitallista, vaan sen aiheuttama haitta on lähinnä tekninen ja esteettinen. Raudan ja mangaanin esiintyminen pohjavedessä liittyy vähäiseen happipitoisuuteen. Yleisin veden korkean radioaktiivisuuden aiheuttaja on radon (Rn). Sen esiintyminen on yleinen ongelma porakaivovesissä, joissa voi esiintyä myös uraania ja arseenia. Vesilaitoksien tuottaman veden radioaktiivisuudelle asetettu enimmäisannos on 0,5 msv vuodessa, joka käytännössä tarkoittaa, että veden radonpitoisuus saa olla korkeintaan 300 Bq/l. Säteilyturvakeskus suosittelee yksityisille kaivoille radonpitoisuuden pienentämistä, mikäli veden radonpitoisuus ylittää 1000 Bq/l. Taulukko 2. Loviisan kaupungin alueelle sijoittuvat pohjavesialueet. Tunnus Luokka Sijainti 01 424 01 I Liljendal 01 424 04 I Andersby 01 424 02 III Högkullabacken 01 424 03 III Högåsen 01 424 05 III Kuckubacken 01 424 51 III Högberget 01 434 01 I Valko 01 434 02 II Myllyharju 01 701 01 I Petjärvi 01 701 05 (A,B) I, III Kuninkaankyä 01 701 51 I Tesjoki 01 701 04 II Ahvenkoski 01 701 09 II Hevossaari 01 701 10 II Niemistö 01 701 02 III Åsmalmen 01 701 03 III Jomalsundet 01 701 06 III Nybondas 01 701 07 III Ristimäki 01 701 08 III Lehtinen 01 585 01 I Pernajan kk 01 585 02 I Isnäs 01 585 03 I Koskenkylä 01 585 04 I Lägermalm 01 585 05 I Kuggom 01 585 06 (A, B ja C) I-III Härkäpää 01 585 14 I Uvbergen 01 585 55 I Panimonmäki 01 585 11 II Malmsby 01 585 52 II Kådbacken-Rösjömalmen 01 585 54 (B) II Orrmossmalmen 01 585 07 (A, B) III Horslök 01 585 08 III Sondarö 01 585 09 III Sarvasalo 01 585 10 III Nybacka 01 585 12 III Harudden 01 585 13 III Garpgård 01 585 15 III Pinnarudden 01 585 16 III Skajet 01 585 17 III Våtskär 01 585 18 III Hudö 01 585 19 III Tetomåsen 01 585 21 III Rundkärret 01 585 51 III Haddom
5 Loviisaan sijoittuville pohjavesialueille on laadittu seuraavat suojelusuunnitelmat: - Loviisan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2006 - Pernajan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2005 2.5 Kytkeytyminen muuhun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vuoden 2010 alussa muodostunut Loviisan kaupunki on pinta-alaltaan erittäin laaja ja suhteellisen harvaan asuttu. Tulevaisuuden haasteena on yhtenäisen kaupunkikuvan luominen, palvelujen tasapuolinen turvaaminen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen koko kunnan alueella. Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja riittävä laajuus liittyvät olennaisesti alueiden kehittämiseen. Kaavoitusta ohjaavat lainsäädäntö ja kaupungin omat tavoitteet. Kaavoituksen tavoitteena on tuottaa ja ylläpitää korkealaatuista rakennettua ympäristöä. Loviisassa kaavoitustoiminta on luonteeltaan täydentävää ja eheyttävää. Erityisen huomion kohteena ovat historiallisen merenrantakaupungin, lukuisten kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön tarjoamat mahdollisuudet. Kaupungin rakennemallin laadinta on meneillään vuonna 2010. Strategisen yleiskaavan laadinta koko kaupungin alueelle on tarkoitus aloittaa rakennemallin laatimisen jälkeen. Loviisan alueella ovat voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat: Loviisan oikeusvaikutteiset osayleiskaavat 7.6.2010 1 Kymijoen länsihaarojen osayleiskaava 2 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava 3 Kullan - Lappomin - alueen osayleiskaava 4 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava, muutos (Venev.) 5 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava, muutos (Bullers) 6 Ahvenkosken osayleiskaava 7 Loviisan pohjoisen alueen ja Tesjoen osayleiskaava (LOTES) 8 Kullan - Lappomin - alueen osayleiskaavan muutos 9 Vahterpään - Gäddbergsön osayleiskaava, muutos (BOISTÖ) 10 Isnäsin osayleiskaava 11 Påsalön osayleiskaava 12 Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava 13 Koskenkylä-Vanhakylä osayleiskaava 14 Loviisan rantaosayleiskaava 15 Loviisan keskustan ja alakaupungin osayleiskaava Maankäyttöpoliittisena tavoitteena on dynaaminen ja monikeskuksinen kunta, jonka eri osia kehitetään tasapuolisesti hyvien liikenneyhteyksien ja logistiikan avulla. Liitteenä olevassa kaavakartassa on esitetty asemakaavoituksen tilanne Loviisan kaupungin alueella. 2.6 Vesihuoltopalvelun tavoitteet ja toimintaperiaatteet Vesihuoltopalvelun ensisijainen tavoite on hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen taajamissa ja haja-asutusalueilla niin normaalioloissa kuin poikkeustilanteissakin. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 ). Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että
6 kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Loviisassa vesihuoltopalvelun toteuttamisesta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vastaa kunnallinen liikelaitos, Loviisan vesiliikelaitos. Toiminta-alueet kattavat lähinnä asemakaavoitetut alueet. Kaupunginvaltuusto asettaa vesiliikelaitokselle tavoitteet. Toiminta-alueiden ulkopuolella toimii yksityisiä vesilaitoksia, joista lähes kaikki ovat vesiosuuskuntia. Vesiosuuskunnat vastaavat omalla toimialueellaan talousveden jakelusta ja mahdollisesti myös viemäröinnistä ja jätevesien käsittelystä. 3. LOVIISAN VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET 3.1 Nykytila ja kehittämistarpeet 3.1.1 Yleistä Loviisan kaupungin omistama Loviisan vesiliikelaitos Affärsverket Lovisa Vatten toimii kaupunginhallituksen alaisena kuntalain 10 a luvussa tarkoitettuna kunnallisena liikelaitoksena. Laitoksen tehtävänä on huolehtia toiminta-alueillaan vesi- ja viemärilaitostoiminnasta kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Liikelaitoksen johtajana toimii vesihuoltopäällikkö, joka on virkasuhteessa kuntaan ja toimii kaupunginhallituksen alaisena. Laitoksen organisaatiosta ja henkilökunnan tehtävistä päättää vesihuoltopäällikkö. 3.1.2 Toiminta-alueet ja verkostot Vesiliikelaitoksen toiminta-alueita on yhteensä seitsemän. Suurin toiminta-alue sijaitsee Loviisan keskusta-alueella ja sen läheisyydessä. Pernajan kaupunginosassa sijaitsee kolme toiminta-aluetta: Koskenkylä, Kirkonkylä ja Isnäs. Ruotsinpyhtään kaupunginosassa sijaitsee Kirkonkylän toiminta-alue ja Tesjoen toiminta-alue. Liljendalin kaupunginosassa sijaitsee yksi toiminta-alue. Oheisessa taulukossa on esitetty vesihuollon järjestäminen eri toiminta-alueilla. Taulukko 3. Kunnallisen vesihuollon toiminta-alueet. Nimi Talousveden hankinta Jätevesien käsittely Loviisan keskusta Panimonmäen vedenottamo Loviisanseudun Vesi Oy Vårdön jätevedenpuhdistamo Koskenkylä Koskenkylän vedenottamo Koskenkylän jätevedenpuhdistamo Pernajan kaupunginosan kirkonkylä (Thorsrby) Hagabölen vedenottamo Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Isnäs Isnäsin vedenottamo Isnäsin jätevedenpuhdistamo Tesjoki Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä (Ruukki) Loviisanseudun Vesi Oy Panimonmäen vedenottamo Loviisanseudun Vesi Oy Panimonmäen vedenottamo Vårdön jätevedenpuhdistamo Vårdön jätevedenpuhdistamo Liljendal Loviisanseudun Vesi Oy Liljendalin jätevedenpuhdistamo Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden liittyjämäärät on esitetty taulukossa 4. Loviisan asukasmäärän ennustetaan kasvavan noin 4,5 % vuoteen 2020 mennessä. Kunnallinen vesijohtoverkosto laajenee rakennettaville asemakaava-alueille. Selvityksen alla on Loviisanlahden itäpuolisen rannan vesihuollon järjestäminen. Keskitetyn vesihuollon piiriin liittyvien kiinteistöjen määrä lisääntyminen painottuu vesiosuuskuntien toimialueille.
7 Taulukko 4. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden liittyjämäärät. Nimi Liittyjämäärä (asukasta)* ja keskimääräiset vesimäärät 2009 Vesi m 3 /d Viemäri m 3 /d Loviisan keskusta 7 350 1 540 7 250 3 100 Koskenkylä 700 145 350 108 Pernajan kaupunginosan kirkonkylä 650 116 300 96 Isnäs 300 51 250 49 Tesjoki 950 252 850 280 Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä 645 89 670 181 Liljendal 1 040 257 250 115 * Määrät arvioitu vuosien 2002 ja 2003 tietojen perusteella. Toiminta-alueiden rajaukset on esitetty liitekartoissa, joissa on myös esitetty toiminta-alueen vesihuoltoverkoston tyyppi (vesijohto / vesijohto ja viemäri). Pääosin toiminta-alueilla on toiminnassa sekä vesijohto että viemäri. Oheisessa taulukossa on esitetty arviot toiminta-alueiden vesi- ja viemäriverkostojen putkipituuksista ja liittymisasteista. Taulukko 5. Toiminta-alueiden vesihuoltoverkostot. Nimi Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Pituus Liittymisaste Pituus Liittymisaste Vuotovesi Loviisan keskusta noin 69 km 98 % noin 99 km (jv 32 km, sv 30 km, seka 37 km) 97 % Koskenkylä Pernajan kaupunginosan kirkonkylä yht. noin 30 km yht. 48 % yht. noin 26,3 km yht. 37 % Isnäs Tesjoki Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä yht. noin 30 km yht. noin 54 % yht. noin 20km yht. noin 52 % 43 % 53 % Liljendal noin 45 km noin 70 % noin 20 km noin 50 % 26 % Loviisan keskustan toiminta-alueella vesijohtojen pääasialliset putkimateriaalit ovat muovi (noin 42 km), valurauta (noin 23 km) ja asbestisementti (noin 4 km). Verkoston vanhimmat osat on rakennettu 1940-luvulla. Keskustan ylävesisäiliö on rakennettu vuonna 1961. Viemäriverkoston (jätevesi- ja sekaviemärit) pääasialliset putkimateriaalit ovat muovi (56 %) ja betoni (34 %). Vanhimmat viemärit on rakennettu 1950-luvulla. Viemäreitä on saneerattu mm. sujutusputkilla. Saneeraus- ja uudisrakentamisessa käytetään pääasiassa muoviputkia. Jätevedenpumppaamoita toiminta-alueella on yhteensä 26, joista pääpumppaamoita on 5 kpl. Pernajan kaupunginosan toiminta-alueilla vesijohtojen ja viemäreiden pääasiallinen putkimateriaali on muovi. Verkoston vanhimmat osat on rakennettu 1960- luvulla. Jätevedenpumppaamoita toiminta-alueilla on yhteensä 6 kpl. Liljendalin kaupunginosan toiminta-alueella vesijohtojen ja viemäreiden putkimateriaali on muovi. Vesihuoltolaitoksen toimintaalueesta osa on vain kunnallisen vesijohdon piirissä. Näistä alueista osassa on vesiosuuskuntien rakentamia viemäreitä. Verkoston vanhimmat osat on rakennettu 1960-luvulla. Jätevedenpumppaamoi-
8 ta toiminta-alueella on 7 kpl. Liljendalin kaupunginosan toiminta-alueella ei ole sadevesiviemäreitä. Ruotsinpyhtään kaupunginosan toiminta-alueilla vesijohtojen ja viemäreiden pääasiallinen putkimateriaali on muovi. Verkoston vanhimmat osat on rakennettu 1960-luvulla. Jätevedenpumppaamoita toiminta-alueella on 8 kpl sekä Loviisa-Ruotsinpyhtää siirtolinjalla 6 kpl. Toiminta-alueilla ei ole sekaviemäreitä eikä sadevesiviemäreitä. 3.1.3 Vedenhankinta Loviisan kaupungin alueella vedenhankinta perustuu pohjavedenottamoihin. Kaupungin alueella sijaitsee yhteensä 12 kunnallista vedenottamoa, joista 4 on käytössä. Useissa käytöstä poissaolevissa vedenottamoissa on vedenlaatuongelmia tai ne ovat rakenteiltaan huonokuntoisia, joten suoranaisesti niiden kaikkien ei voida katsoa toimivan varavedenottamoina. Loviisan kaupunki sijaitsee rapakivialueella ja useilla pohjavedenottamoilla on ongelmana korkea, suosituksen ylittävä fluoripitoisuus. Varavedenottamoiden toimintaan ja vedenhankinnan varmistamiseen myös poikkeustilanteissa on keskitytty enemmän kehittämistoimenpiteitä koskevassa kohdassa 3.2.1. Osa alueen talousvedestä saadaan Loviisanseudun Vesi Oy:n toimittamana Myrskylän pohjavesialueelta. Loviisanseudun Vesi Oy on vuonna 1999 perustettu yhtiö, jonka omistavat Loviisan kaupunki sekä Lapinjärven ja Myrskylän kunnat. Yhtiö toimittaa alueelle hyvälaatuista pohjavettä 2000-luvun alkupuolella rakennettuja siirtovesijohtoja pitkin. Myrskylässä sijaitsee kolme Loviisanseudun Vesi Oy:n vedenottamoa. Taulukko 6. Loviisan kaupungin kunnallinen vedenhankinta. Käytössä olevat vedenottamot Vedenotto 2009 m 3 /d Vedenottolupa m 3 /d Veden käsittely Huomioita Panimonmäki 420 2 200 (2002) lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Hagaböle 116 600 - Koskenkylä 193 400 - Isnäs 50 300 - Poissa käytöstä olevat vedenottamot Fantsnäs - 900 lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Valko - ei lupaa lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Köpbacka - 600 lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Pernajan kaupunginosan kirkonkylä - - Huonokuntoinen Kuggom - 400 - Fluoridi-ongelma Liljendalin kaupunginosa - Ruotsinpyhtään kaupunginosan kirkonkylä - ei lupaa, kapasiteetti 200 lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Tesjoki - ei lupaa, Loviisanseudun Vesi Oy 1 121 antoisuus 140 lipeäalkalointi Fluoridi-ongelma Loviisan keskustan alueella Panimonmäen vedenottamon vettä ja Loviisanseudun Vesi Oy:n Myrskylästä johdettavaa vettä sekoitetaan veden laadun tasaamiseksi. Sekoitettua vettä toimitetaan Loviisan keskusta-alueen lisäksi Ruotsinpyhtään kaupunginosaan.
9 3.1.4 Jätevesien käsittely Kunnallinen jätevesien käsittely Loviisan kaupungin alueella tapahtuu viidessä jätevedenpuhdistamossa, joista yksi sijaitsee Vårdössä, kolme Pernajan kaupunginosassa ja yksi Liljendalin kaupunginosassa. Vårdön jätevedenpuhdistamo on kaupungin keskuspuhdistamo, jossa käsitellään noin 90 % toiminta-alueiden jätevesistä. Taulukko 7. Loviisan kunnalliset jätevedenpuhdistamot. Puhdistamo Rakennusvuosi Mitoitusvirtaama Huomioita Vårdö 2000-2001 4 500 m 3 /d Useita tehostamistoimenpiteitä viime vuosina. Koskenkylä 1976 150 m 3 /d Ilmastus saneerattu 2005 Kirkonkylä Isnäs Liljendal 1975 130 m 3 /d 1973 100 m 3 /d 1987 220 m 3 /d Ilmastusta saneerattu, uusi jätehienonnin 2006-2007 Ilmastusta saneerattu, repijä korvattu porrasvälpällä ja virtaamamittaus uusittu 2009 Bioroottorilaitos. Kennot uusittu 2007 ja 2008. Vårdön jätevedenpuhdistamo on vuosina 2000-2001 rakennettu biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Puhdistamon purkuvesistönä toimii Suomenlahti. Puhdistamo keskimääräinen vuorokausivirtaama ylitti mitoitusvirtaaman 4 500 m 3 /d ainoastaan kahdeksana viikkona vuoden 2009 aikana. Keskivirtaama on kasvanut vuodesta 2005 asti, maksimivirtaamat ja ohitukseen ohjatun jäteveden määrät ovat vaihdelleet runsaasti vuosittain. Puhdistamon toiminta täytti lupaehdot vuonna 2009 neljännesvuosijaksoilla I-III. IV-jaksolla prosessin toimina häiriintyi teollisuusjätevesipäästön vuoksi. Puhdistamoa on saneerattu ja tehostettu viime vuosina ja se on toiminut pääosin hyvin. Pernajan kaupunginosassa sijaitsevat Koskenkylän ja Isnäsin puhdistamot ovat biologis-kemiallisia rinnakkaissaostuslaitoksia, Kirkonkylän puhdistamo on Metoxy-tyyppinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamoilla käsitellyt jätevedet päätyvät Suomenlahteen. Puhdistamojen toiminta ei ole täysin täyttänyt lupaehtoja viime vuosina. Fosforin saostumisessa on ollut ongelmia kemikaalin riittämättömän syötön vuoksi Kirkonkylässä ja Isnäsissä. Sekä Koskenkylässä että Kirkonkylässä kiintoaineen karkaaminen on heikentänyt puhdistustulosta. Nitrifikaatiota puhdistamoilla ei juuri tapahdu, typen poisto perustuu lähes yksinomaan lietteeseen sitoutumiseen. Kaikilla puhdistamoilla syntyvä liete kuljetetaan kuivaamattomana Vårdön jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Vuonna 2009 lietettä kuljetettiin Kirkonkylästä 160 m 3, Isnäsistä 187 m 3 ja Koskenkylästä 162 m 3. Liljendalin kaupunginosan kirkonkylässä sijaitseva jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön 1987. Puhdistamo on tyypiltään bioroottorilaitos. Käsitelty jätevesi johdetaan Koskenkylänjokeen. Puhdistamolle tuodaan sakokaivolietettä, jonka määrä on vaihdellut viime vuosina välillä 0,7 1,7 m 3 /d. Puhdistamolle tulevat ravinnekuormitukset ovat kasvaneet melko tasaisesti viime vuosina. Keskimääräinen vuorokausivirtaama jää tällä hetkellä selvästi puhdistamon mitoitusvirtaamaa pienemmäksi. Puhdistamon roottorien kennot on uusittu vuosina 2007 ja 2008. Puhdistustulokset täyttävät pääosin lupaehdot, eikä ohituksia ole tapahtunut viimeiseen viiteen vuoteen. Puhdistamon voidaan todeta toimivan hyvin.
10 Taulukko 8. Loviisan kaupungin jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2009. Käsitelty jätevesi m 3 /d (maksimi) Vesistökuormitus mg/l Lupaehto 2010 mg/l BHK 7 kok. F kok. N Kiintoaine BHK 7 kok. F Kiintoaine Vårdö 3 596 (7 486) 8,7 0,74 28 23 < 10 < 0,3 < 15 Koskenkylä 108 (260) 22 2,2 45 31 < 15 < 0,7 < 35 Kirkonkylä 96 (289) 56 2,8 36 56 < 15 < 0,7 < 35 Isnäs 49 (188) 13 2,3 62 8,6 15 0,7 < 35 Liljendal 115 (352) 7,4 0,52 45 9,2 < 15 < 0,7 < 35 Kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat ovat voimassa seuraavasti: Taulukko 9. Puhdistamoiden ympäristöluvat. Puhdistamo Ympäristölupa Voimassaoloaika Vårdö Dnro LSY-2003-Y-404 Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä 1.10.2012 mennessä Koskenkylä Dnro UUS-2005-Y-204-111 Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä 31.12.2015 mennessä Kirkonkylä Dnro UUS-2005-Y-517-111 Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä 31.12.2015 mennessä Isnäs Dnro UUS-2004-Y-181-111 Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä 31.12.2015 mennessä Liljendal Dnro UUS-2005-Y-723-111 Voimassa toistaiseksi, lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä 31.12.2016 mennessä 3.1.5 Sade- ja hulevedet Sade- ja hulevesien, eli valunta- ja kuivatusvesien, käsittely on perinteisesti hoidettu taajama-alueilla sadevesiviemäröinnillä ja taajamien ulkopuolella avo-ojin. Loviisan kaupungin keskusta-alueella on erillisviemäröinti jätevesille ja sadevesille vanhoja viemäreitä lukuun ottamatta. Sekaviemäröintialueiden lisäksi myös muualla sadevettä voi päästä viemäriverkostoon mm. jos kattovesiä tai salaojavesiä on virheellisesti viemäröity jätevesiviemäriin. Myös huonokuntoisiin ja vuotaviin jätevesiviemäreihin pääsee sade- ja hulevesiä. Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvimista kaupunkien keskusta-alueilla, joissa vettä läpäisemättömiä pintoja on paljon. Tulvat johtuvat sadevesiviemäreiden ja hulevesien johtamiseen tarkoitettujen avoojien tai tulvareittien kapasiteettien hetkellisestä riittämättömyydestä äkillisesti kasvaneen vesimäärän vuoksi. Kaduille tulviva sadevesi voi aiheuttaa ongelmia liikenteelle mm. katkenneiden tieosuuksien vuoksi. Mikäli sadevesi pääsee kiinteistöihin, se aiheuttaa vahinkoa rakenteille ja irtaimistolle. Sadevesiviemärin purkuvesistön pinnan ollessa korkealla, vesi padottuu purkuputkeen, mikä edelleen lisää tulvimista rankkasadealueella. Rankkasateet aiheuttavat ylivuotoja jäteveden pääpumppaamoilla. Pumppaamoiden ylivuotokynnyksistä voi myös päästä merivettä viemäriverkostoon, kun merivedenpinta on poikkeuksellisen korkealla. Sadevesiviemärit on yleensä mitoitettu kahden vuoden välein toistuvan 10 minuuttia kestävän rankkasateen perusteella. Tällöin mitoitussateen virtaama on noin 120 l/s hehtaarille. Uusien alueiden suunnittelussa mitoitusvirtaamaa on joillain alueilla kasvatettu perinteisestä lukemasta. Viemäreitä ei ole taloudellista mitoittaa suurimman ennustetun sateen mukaan. Kyseisiin tilanteisiin varaudutaan esteettömien tulvareittien, imeytysalueiden ja erilaisten hulevesiaiheiden avulla. Pyrkimyksenä tulisi
11 olla, että valtaosa sade- ja hulevesistä käsitellään välittömästi niiden syntypaikalla. Tämä edellyttää hulevesien huomiointia jo kaavoitusvaiheessa, sillä läpäisemättömiltä pinnoilta syntyvien hulevesimäärien käsittely, viivytys tai muut toimenpiteet vaativat riittävästi tilaa. Rakennetuilla tai muuten ahtailla alueilla sadevesiviemäröinti on edelleen yksi ratkaisu. Lisäksi tulee panostaa tulvareitteihin. Kuivatus- ja kattovesien johtamista jätevesiviemäriin ei tule sallia. Asuinalueiden verkostosaneerausten yhteydessä virheelliset liitokset tulee muuttaa. Näin vähennetään jätevesiviemäreiden, pumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden turhaa kuormitusta. 3.2 Kehittämistoimenpiteet 3.2.1 Talousvesi Loviisan kaupungin alueella vedenhankinta perustuu täysin pohjaveteen. Omien vedenottamoiden lisäksi Myrskylästä johdetaan pohjavettä Liljendalin kaupunginosaan ja keskustan alueelle. Keskustaalueen jatkuvassa käytössä olevalta Panimonmäen vedenottamolta saatavan veden korkean fluoridipitoisuuden vuoksi vesi sekoitetaan Myrskylästä johdettavaan veteen ennen sen johtamista keskustan, Pernajan Sarvilahden sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan verkostoon. Myös muilla keskustaalueen vedenottamoilla on fluoridiongelma. Mikäli Myrskylä Loviisa siirtovesijohto ei poikkeustilanteessa ole käytössä, koko keskusta-alueen vedenhankinta vaikeutuu. Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän alueen sekä Isnäsin osalta vedenhankinta on kussakin yhden vedenottamon varassa ja tästä syystä haavoittuvainen. Vuoden 2010 aikana Valkon vedenottamolla on käynnissä testikäyttö, jonka aikana vedenottamon vettä pumpataan alueen verkostoon. Loviisan kaupungin ympäristöterveydenhuolto ottaa näytteitä verkoston eri pisteistä fluoridipitoisuuden analysoimiseksi. Mikäli pitoisuus jää alle raja-arvon, on veden pumppaukselle mahdollista saada poikkeuslupa. Tämä lupa mahdollistaisi Valkon vedenottamon ja mahdollisesti luvan laajentuessa myös muiden keskusta-alueen vedenottamoiden säännöllisen käytön. Tällöin vedenottamot toimisivat todellisina varaottamoina ja olisivat poikkeustilanteissa käyttövalmiina. Tämä lisäisi huomattavasti Loviisan keskusta-alueen sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan vedenhankinnan toimintavarmuutta. Koko kaupungin alueen vedenhankinnan kannalta Loviisanseudun Vesi Oy:n Myrskylä-Loviisa siirtovesijohto ja sen toimintavarmuus ovat avainasemassa. Olennaisena osana vedenhankintaan liittyy myös Myrskylässä sijaitsevien pohjavedenottamoiden sekä pohjavesialueiden suojelu. Siirtovesijohto tuo vettä Liljendalin kaupunginosaan sekä Loviisan keskusta-alueelle, Pernajan Sarvilahteen ja Ruotsinpyhtään kaupunginosaan. Tulevaisuudessa Myrskylästä saatavan veden käyttöalue voi olla huomattavasti laajempi, mikäli suunnitellut vesijohtoyhteydet Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän sekä Isnäsin taajamiin toteutuvat. Suunnitellut vesijohdot, jotka on esitetty liitekartassa, lisäävät Pernajan kaupunginosan vedenhankinnan varmuutta sekä tuovat mahdollisuuden johtaa vettä Loviisaan päin myös Pernajan kaupunginosan läpi. Tällöin avautuu lisäksi mahdollisuus hyödyntää Pernajan vedenottamoiden hyvälaatuista pohjavettä koko kaupungin alueella. Pernajan kaupunginosan vesihuollon tulevaisuutta on käsitelty tarkemmin kohdassa 3.2.2 Jätevedet. Loviisanseudun Vesi Oy vastaa nykyisen siirtovesijohdon toiminnasta, kunnossapidosta ja korjauksista sekä pohjavedenottamoiden toiminnasta. Loviisan kaupunki yhteistyössä muiden osakaskuntien kanssa panostaa etenkin siirtovesijohdon toiminnallisuuden parantamiseen kehittämällä putkirikkojen havaitsemista ja ennaltaehkäisyä esimerkiksi lisäämällä virtaamamittauspisteitä sekä perkaamalla puustoa linjalta. Loviisanseudun Vesi Oy:n roolia ja tulevaisuutta on syytä pohtia osakaskuntien keskuudessa erityisesti yhdysvesijohdon huollon ja kunnossapidon sekä sitä kautta vedensaannin turvaamisen näkökulmasta. Selvityksiä yhtiön tulevaisuuden eri vaihtoehdoista on jo laadittu. Vesijohtoverkostojen kunto vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla on kohtalainen. Verkostotietoja ei ole kerätty keskitetysti, mikä tekee mm. saneerausohjelmien laatimisesta haastavaa. Kuntauudistuksen jälkeen tiedot eri kaupunginosista ovat eritasoisia. Mittavaan verkostojen kartoittamiseen kaupungilla ei ole tällä hetkellä resursseja, joten on tärkeää panostaa olemassa oleviin tietoihin ja hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla.
12 Keskusta-alueella merkittävä verkoston toiminnallisuuteen vaikuttava asia on uuden ylävesisäiliön rakentaminen. Nykyisen vuonna 1961 rakennetun vesitornin kunnostus on todettu epätaloudelliseksi. Uusi vesitorni rakennetaan nykyisen viereen. Uuden vesitornin tilavuus tulee olemaan noin 2000 m 3. Taulukko 10. Yhteenveto keskeisistä talousveteen liittyvistä kehityshankkeista. Kehittämistarve Hanke Kaupunginosa /vaikutusalue Alustava aikataulu Kehityshankkeet, selvitykset Loviisan keskusta-alueen pohjavedenottamoiden toimintakunnon säilyttäminen ja varavesilähteiden lisääminen Fluoridipitoisen pohjaveden koepumppaus verkostoon Valkon vedenottamolta Valko Meneillään -> 2011 Loviisan keskusta-alueen pohjavedenottamoiden toimintakunnon säilyttäminen ja varavesilähteiden lisääminen Poikkeuslupa keskusta-alueen vedenottamoiden säännölliselle käytölle Keskusta-alue, Ruotsinpyhtää 2011 -> Loviisanlahden itäpuolisen ranta-alueen vesihuollon (talousvesi ja jätevedet) tilanne Selvitys toteuttamisvaihtoehdoista -> 2011 Vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden parantaminen poikkeustilanteissa Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman laatiminen Koko kaupunki 2011 Myrskylä Loviisa siirtovesijohdon putkirikkojen vähentäminen ja putkirikkotilanteiden havaitsemisen parantaminen Myrskylä Loviisa siirtovesijohdon toimintavarmuuden parantamista edistävät toimenpiteet (Loviisanseudun Vesi Oy) Liljendal, keskusta-alue, Ruotsinpyhtää 2011-2015 Rakennushankkeet Vuonna 1961 rakennetun, käyttöikänsä päässä olevan vesitornin korvaaminen ja vesijohtoverkoston toiminnallisuuden parantaminen. Uuden ylävesisäiliön rakentaminen Keskusta-alue 2011-2012 Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän ja Loviisan keskusta-alueen vedenhankinnan turvaaminen vedenottamoiden tai Loviisa-Myrskylä vesijohdon poikkeustilanteissa. Yhdysvesijohto Koskenkylä Loviisa, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä, Pernajan kirkonkylä, keskusta-alue 2011-2015 Koskenkylän, Pernajan kirkonkylän ja Loviisan keskusta-alueen vedenhankinnan turvaaminen vedenottamoiden poikkeustilanteissa. Yhdysvesijohto Myrskylän siirtovesijohdosta Koskenkylään, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä, Pernajan kirkonkylä, keskusta-alue 2012-2013 Isnäsin vedenhankinnan turvaaminen vedenottamon poikkeustilanteissa. Yhdysvesijohto Isnäs Pernajan kirkonkylä, suunnittelu ja rakentaminen Isnäs, saariston alue 2012-2013 3.2.2 Jätevedet Loviisan kaupungissa kunnallinen jätevesien käsittely tapahtuu tällä hetkellä viidellä jätevedenpuhdistamolla. Keskusta-alueen sekä Ruotsinpyhtään kaupunginosan toiminta-alueiden jätevedet käsitellään Vårdön puhdistamolla. Vårdön puhdistamo on kohtalaisen uusi, rakennettu vuosina 2000 2001. Mikäli puhdistamon rakenteiden käyttöiäksi määritellään 30 40 vuotta, on käyttöikää vielä vähintään 20 vuotta jäljellä. Vårdön puhdistamon toiminta on pääosin lupaehtojen mukaista. Ongelmia aiheuttavat lähinnä tulva-aikoina esiintyvät suuret virtaamat, jotka ylittävät puhdistamon kapasiteetin. Toisaalta puhdistamon purkuputken kapasiteetissa on havaittu ongelmia huippuvirtaamien aikaan tai meriveden pinnan noustessa. Yleensä edellä mainitut tekijät ajoittuvat samaan ajankohtaan. Puhdistamon
13 hydraulista toimintaa voidaan parantaa tasaamalla tulovirtaamaa ja parantamalla poistoviemärin kapasiteettia. Tulevaisuudessa voi ensimmäisessä vaiheessa tulla kyseeseen esiselkeytyksen rakentaminen ja toisessa vaiheessa kolmannen puhdistamonlinjan rakentaminen. Liljendalin kaupunginosan toiminta-alueella jätevedet käsitellään Liljendalin puhdistamossa. Puhdistamo on tyypiltään bioroottorilaitos. Tulovirtaama on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, samoin tulokuormitus. Sekä keskimääräinen vuorokausivirtaama että tulokuormitus orgaanisen aineen osalta ovat kuitenkin selvästi alle puhdistamon alkuperäisten mitoitusarvojen, joten puhdistamolla on kapasiteettia ottaa vastaan edelleen kasvava jätevesimäärä. Puhdistamolla saavutettava puhdistustulos on hyvä ja pääosin lupaehtojen mukainen. Typenpoiston osalta voidaan todeta, että lähes kaikki lähtevässä vedessä oleva typpi on ammoniumtyppeä. Puhdistamolla ei ole tällä typenpoistolle määritettyjä (mg/l tai %) lupaehtoja. Nitrifikaatioasteen maksimoimiseksi ympäristöluvassa suositellaan molempien roottoreiden yhtäaikaista käyttöä. Puhdistamon rakenteet eivät tarvitse välitöntä uusimista. Prosessin osalta toimintavarmuus on hyvä, sillä bioroottorikennot on uusittu vuosina 2007 ja 2008. Niiden käyttöiän voidaan arvioida olevan noin 15 vuotta. Puhdistamon säännöllisellä seurannalla, huollolla ja kunnossapidolla Liljendalin toiminta-alueen jätevesien käsittely pysyy hyvällä tasolla. Pernajan kaupunginosassa toimii kolme kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot on rakennettu 1970-luvulla, niiden rakenteellinen kunto ei vastaa nykyvaatimuksia ja saavutetut puhdistustulokset eivät kaikilta osin ole lupaehtojen mukaisia. Kaikkien puhdistamoiden lupaehdot on päivitetty vuoden 2010 alusta alkaen ja ne ovat voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Jäteveden käsittelyn tulevaisuus kaupunginosassa on nyt ajankohtainen asia. Tästä syystä Loviisan kaupunki on laatinut keväällä 2010 yleissuunnitelman Pernajan kaupunginosan vesihuollon järjestämisestä (17.6.2010, Ramboll). Suunnitelmassa on esitetty vaihtoehtoina jätevesien käsittelyn jatkuminen paikallisesti tai kaupunginosan jätevesien johtaminen Vårdön puhdistamolle. Paikallisen käsittelyn jatkuminen edellyttää uuden puhdistamon rakentamista Koskenkylään sekä Kirkonkylän ja Isnäsin puhdistamoiden mittavaa saneerausta, minkä vuoksi jätevesien käsittelyn keskittäminen Vårdön puhdistamolle on perusteltu ja pitkälle tulevaisuuteen katsova vaihtoehto. Siirtoviemärin rakentamisen yhteyteen on esitetty myös vesijohdon rakentamista, jolloin koko Pernajan kaupunginosan ja toisaalta myös Loviisan keskustaalueen ja Ruotsinpyhtään kaupunginosan vedenhankintaan saadaan lisävarmuutta. Siirtoviemäreiden rakentamisessa tulee panostaa pumppaamoiden ja koko järjestelmän toimintavarmuuteen ja häiriötilanteisiin varautumiseen erityisesti ympäristönsuojelullisten näkökohtien osalta. Pumppaamoille tulee laatia säännöllisesti toteutettava tarkistus- ja huolto-ohjelma sekä suunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Siirtoviemärin suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisen herkkiin alueisiin ja niiden välttämiseen. Mikäli tämä ei ole teknis-taloudellisesti järkevää, tulee harkita pumppaamoiden ylivuotosäiliöiden tai muiden vastaavien järjestelyjen rakentamista. Viemäriverkoston saneeraukseen tulee tulevina vuosina panostaa koko kaupungin alueella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää keskustasta Vårdön puhdistamolle johtavan pääviemärin kuntoon. Saneerausohjelman pohjana toimivat kuntotutkimukset sekä kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä saadut kokemusperäiset tiedot verkoston kunnosta. Loviisan kaupungin alueella on tehty erilaisia vuotovesitutkimuksia ja viemäreiden kuntotutkimuksia (tv-kuvaus). Tietojen kerääminen ja yhteenvedon laatiminen kyseisten tehtyjen tutkimusten perusteella ovat hyvä lähtökohta eri toimintaalueiden verkostojen saneerausohjelmien pohjaksi. Esimerkiksi keskusta-alueen viemäriverkoston osalta on tiedossa, että runkoviemäreissä esiintyy runsaasti mm. seuraavia ongelmia: putken syöpymät, halkeamat, juuret ja umpeenkasvu. Juurien aiheuttama umpeenkasvu voi pahimmillaan estää viemäreiden puhdistamisen tv-kuvausta varten. Pääviemärin tulevaa saneerausta vaikeuttaa haasteellinen sijainti. Toisaalta aikanaan suunnitellun ja optimoidun linjauksen muuttaminen ei ole ongelmatonta mm. nykyisten matkan varrella olevien liittyjien sekä muun rakennetun ympäristön vuoksi. Mikäli Vårdön puhdistamolle johdettava jätevesimäärä lisääntyy, tulee myös pääviemärin kapasiteettia tarkastella ja tarvittaessa suurentaa putkihalkaisijaa saneeraustyön yhteydessä. Vesihuoltoverkoston toiminnallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen liittyy oleellisesti myös johtokarttojen päivittäminen. Tällä hetkellä on useita alueita, joissa johtojen tarkka sijainti ei ole tiedossa, mikä hankaloittaa toimimista poikkeustilanteissa sekä esimerkiksi muuta rakentamistoimintaa vesihuoltoverkoston alueella.
14 Taulukko 11. Yhteenveto keskeisistä jäteveteen liittyvistä kehityshankkeista. Kehittämistarve Hanke Kaupunginosa /vaikutusalue Alustava aikataulu Kehityshankkeet, selvitykset Jätevesien johtamisen toiminnallisuuden varmistaminen ja ylläpito Keskustan pääviemärin kuntotutkimus ja mitoitustarkastelu Keskusta-alue 2011 Vesihuoltoverkoston toimintavarmuuden ylläpito ja parantaminen sekä saneerauksen oikea-aikainen kohdentaminen Vesihuoltoverkoston saneerausohjelman laadinta Vesihuoltolaitoksen toimintaalueet 2011-2013 Vesihuoltoverkoston toimintavarmuuden ylläpito ja parantaminen Vesihuoltoverkoston saneeraus Vesihuoltolaitoksen toimintaalueet Jatkuva Johtokarttojen tiedot eivät ole täysin ajan tasalla, mikä aiheuttaa hankaluuksia saneerauksen suunnittelulle, muulle rakentamiselle sekä toimimiselle esim. putkirikkotilanteissa Vesijohto- ja viemärikarttojen päivitys Vesihuoltolaitoksen toimintaalueet Jatkuva Rakennushankkeet Kaupungin pääpuhdistamon toimintavarmuuden ja käsittelytehokkuuden parantaminen myös tulvatilanteissa Vårdön puhdistamon hydrauliikan parantaminen Keskusta-alue, Ruotsinpyhtää 2011-2013 Märkömäen toiminta-alueella vain vesijohto. Alueen jätevesienkäsittelyn tilan parantaminen. Mörkömäen viemäröinti, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä 2012 Koskenkylän ja Pernajan kirkonkylän (Thorsby) huonokuntoisten jätevedenpuhdistamoiden poistaminen käytöstä ja alueiden jätevesien käsittelyn tilan parantaminen Siirtoviemäri Koskenkylä Loviisa, suunnittelu ja rakentaminen Koskenkylä, Pernajan kirkonkylä 2011-2015 Isnäsin huonokuntoisen jätevedenpuhdistamon poistaminen käytöstä ja alueen jätevesien käsittelyn tilan parantaminen Siirtoviemäri Isnäs Pernajan kirkonkylä, suunnittelu ja rakentaminen Isnäs, saariston alue 2012-2013 Koko kaupungin jätevesien käsittelyn toimintavarmuuden ja tehokkuuden parantaminen. Vårdön jätevedenpuhdistamon tehostaminen (I-vaihe) Koko kaupunki 2013-2017 3.2.3 Sade- ja hulevedet Loviisan kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla on käytössä erillisviemäröinti keskustaalueen vanhoja sekaviemäröintialueita lukuun ottamatta. Vesihuollon verkostosaneerausten yhteydessä vanhat sekaviemärit korvataan erillisjärjestelmällä. Uusien rakennusten osalta katto- ja kuivatusvesien johtamista jätevesiviemäriin ei sallita. Sade- ja hulevesien hallinta tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Osayleiskaavoitukseen liittyy hulevesien hallintasuunnitelma, jossa ratkaistaan pääperiaatteet alueellisen kuivatuksen ja pintavesien hallinnan menetelmistä. Vaihtoehtoina ovat täydellinen sadevesiviemäröinti tai erilaiset käsittelymuodot kuten hidastus tai imeytys. Olennaisena osana suunnitelmaa ovat valuma-alueiden ja pintavaluntareittien selvittäminen sekä tarvittavien tilantarpeiden määrittäminen erilaisille hulevesiaiheille, kosteikoille ja lammikoille.
15 Sade- ja hulevesien hallinta on olennainen osa tulvasuojelua. Rankkasadetulvia voidaan ehkäistä nykyisten sadevesiviemäreiden saneerauksella ja purkureittien kunnostuksella. Katujen ja kuivatuksen suunnittelussa tulvareittien suunnittelu on tärkeässä roolissa. Tulvareittinä voi toimia joko oja, painanne, katu tai raitti. Tarvittaessa on rakennettava tulvaviemäri, mikäli sopivaa luonnollista reittiä tulvavesien poisjohtamiselle ei löydy. Loviisan kaupunki on laatinut Loviisan keskusta-alueelle tulvastrategian, jossa on määritetty toimenpide-ehdotuksia rankkasadetulviin varautumiseen. 3.2.4 Yhteistyö vesihuollossa Vesihuollon luonteva ja teknis-taloudellinen järjestäminen ei useinkaan noudata kuntarajoja. Vedenhankintaan soveltuvat pohjavesiesiintymät johtavat alueellisiin vedenhankintamalleihin. Jätevesien käsittelyn tehokkuus ja suurempien puhdistamoyksiköiden tuomat kustannussäästöt ohjaavat kuntia yhteistyöhön jätevesien käsittelyratkaisuissa. Yhteistyöllä voidaan lisätä talousveden hankinnan ja jätevesien käsittelyn toimintavarmuutta ja vähentää riskejä esimerkiksi paremman vedenlaadun tai varavesilähteiden myötä. Kaupungin sisällä yhteistyökumppaneita ovat kotitalouksien lisäksi muut yksityiset vesitoimijat, mm. vesiosuuskunnat. Loviisan kaupunki tekee vesihuoltoyhteistyötä sekä yksityisten vesitoimijoiden että Loviisanseudun Vesi Oy:n muiden osakaskuntien, Myrskylän ja Lapinjärven, kanssa. Loviisan vesiliikelaitos tai vaihtoehtoisesti Loviisanseudun Vesi Oy toimittaa talousvettä yksityisille vesitoimijoille. Vesiliikelaitos vastaanottaa yksityisten vesitoimijoiden jätevesiä kaikilla kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Loviisan naapurikuntia ovat Porvoo, Myrskylä, Lapinjärvi, Kouvola ja Pyhtää. Vesihuoltoyhteistyö rajoittuu Loviisan osalta tällä hetkellä Myrskylän kuntaan vedenhankinnan muodossa. Myrskylässä toimii kaksi kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Lapinjärven kunnalla on omia vedenottamoita sekä kaksi kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Porvoon kaupunki hankkii talousveden kaupungin alueella sijaitsevista hyvälaatuisista pohjavesiesiintymistä. Jätevesien käsittely tapahtuu pääosin Hermanninsaaren puhdistamolla ja osin pienemmillä puhdistamoilla. Pyhtään kunnan vesihuollosta vastaa Kymen Vesi Oy. Kouvolan seudun kuntaliitosten myötä Liikelaitos Kouvolan Vesi vastaa myös Loviisan rajalle ulottuvan entisen Elimäen kunnan alueen vesihuollosta. Tulevaisuudessa ovat mahdollisia esimerkiksi uudet vedenhankinnan yhteishankkeet, talousveden toimittaminen naapurikuntiin sekä jätevesiyhteistyö. 3.2.5 Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin Erilaiset pienet häiriöt ovat osa päivittäistä toimintaa vesihuoltolaitoksella. Harvemmin tapahtuvia merkittäviä häiriötekijöitä tai poikkeustilanteita varten tulee varautua erilaisilla toimenpiteillä ja ohjeilla, jotka on kootusti esitetty vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa. Oleellinen osa varautumissuunnitelmaa ovat selkeät ja yksinkertaiset toimintaohjeet yllättäviä tilanteita varten. Erityisesti tulee ottaa huomioon tiedottaminen ja tiedotusvastuu, sidosryhmien yhteystiedot sekä koko henkilöstön sitouttaminen sekä varautumissuunnitelman laadintaan että tilanteiden harjoitteluun. Varautumissuunnitelmassa voidaan esittää myös vesihuollon järjestäminen poikkeusolojen (sota tms.) aikana. 4. YKSITYISET VESITOIMIJAT 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet Loviisan kaupungin alueella toimii noin 20 yksityistä vesitoimijaa, joista ainakin 17:llä vesihuoltoverkostot ovat toiminnassa. Yksityisistä vesitoimijoista valtaosa on vesiosuuskuntia, muut ovat vesiyhteenliittymiä tai vastaavia. Osa vesiosuuskunnista on virallistanut toimintansa perustamalla vesiosuuskunnan, laatimalla sille säännöt ja valitsemalla hallituksen. Osalla on Loviisan kaupungin, alueen entisten kuntien tai ympäristökeskusten (nykyisten ELY-keskusten) vahvistama toiminta-alue. Osalla toimijoita toimialueen laajuus ei ole tarkasti tiedossa. Toiminta-alueet ja toimialueet sekä toi-
16 minnan laatu (vesijohto ja/tai viemäri) on esitetty vesihuollon nykytilakartassa. Vesitoimijoiden talousvedenjakelun piiriin on tällä hetkellä liittynyt noin 1 040 kiinteistöä ja viemäröinnin piiriin noin 930 kiinteistöä. Lisäksi kaupungin alueelle on rakennettu joitakin yksittäisiä yksityisiä vesijohtoja. Taulukko 12. Loviisan kaupungin alueella toimivat yksityiset vesitoimijat. Nimi Liittyjämäärä (kiinteistöä) Talousveden hankinta Jätevesien käsittely Toiminta-alue vahvistettu Vesi Viemäri Edön vesiosuuskunta 35 32 Isnäsin vo. Isnäsin jvp osittain Sjögård Villmans vesiosuuskunta 70 18 Isnäsin vo. Isnäsin jvp kyllä Gammelbynejden vesiosuuskunta 84 48 Koskenkylän vo. Koskenkylän jvp / kiint.koht. Österbyn vesiosuuskunta 42 - Koskenkylän vo. Kiinteistökohtainen kyllä kyllä Koskenkylän vesiosuuskunta 72 68 Koskenkylän vo. Koskenkylän jvp kyllä Blybergin vesiosuuskunta ~ 30 ~ 30 Hagabölen vo. Pernajan kirkonkylän jvp ei Sarvilahden vesiosuuskunta 72 72 LVL Vårdön jvp ei Gislomin vesiosuuskunta 62 58 LVL Vårdön jvp kyllä Kuggomin vesiosuuskunta 29 17 LVL Vårdön jvp ei Haddomin vesiosuuskunta 70 suunn. 2010 LVL Vårdön jvp ei Tavastbyn vesiosuuskunta 160 40, rak.2010 2 omaa vo:a / LVL / Vårdön jvp ei Drombom-Embom-Garpom vok 12 130 LVL Liljendalin jvp osittain Mickelspiltomin vesiosuuskunta - 152 - Liljendalin jvp ei Särkilahden vesiosuuskunta 47 47 Hagabölen vo. Pernajan kirkonkylän jvp kyllä Teutjärven vesiosuuskunta (rakenteilla 2010) 158 155 LVL Vårdön jvp kyllä Söderbyn vesiosuuskunta 20 20 LVL Liljendalin jvp ei Pitkäpään vesiosuuskunta 54 54 LVL Vårdön jvp ei Lomakylä, Rönnäs yht. 160 lomaasuntoa Oma vo. Oma jvp ei Danamäen vesiyhteenliittymä ~ 35 - LVL Kiint.koht. kyllä Pernajan saariston vok Verkostot suunnitteilla, noin ~ 450 kiinteistöä LVL = Loviisan vesiliikelaitos (Panimonmäen vedenottamo, Loviisanseudun Vesi Oy:n siirtovesijohto)
17 Loviisan kaupungin alueella toimivien yksityisten vesitoimijoiden liittyjämääräennuste ja arvioidut keskimääräiset vesimäärät talousveden ja jätevesien osalta on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 13. Vesiosuuskuntien liittyjä- ja vesimääräennuste. Nimi Liittyjämäärä (as.) ja keskimääräiset vesimäärät 2010 Liittyjämäärä (as.) ja keskimääräiset vesimäärät 2020 Vesi m 3 /d Viemäri m 3 /d Vesi m 3 /d Viemäri m 3 /d Edön vesiosuuskunta 70* 14 70* 14 70* 14 70* 14 Sjögård Villmans vesiosuuskunta 160 17 35 3,5 165 18 165 18 Gammelbynejden vesiosuuskunta 250 25 150 15 250 25 250 25 Österbyn vesiosuuskunta 132 16 - - 132 16 132 16 Koskenkylän vesiosuuskunta 200 15 200 15 250 20 250 20 Blybergin vesiosuuskunta 60 12 60 12 60 12 60 12 Sarvilahden vesiosuuskunta 165 13,7 165 13,7 170 14 170 14 Gislomin vesiosuuskunta 184 8,2 170 8 185 8,2 185 8,2 Kuggomin vesiosuuskunta 71** 8 52** 8 75 8 75 8 Haddomin vesiosuuskunta 140 31 - - 150 32 150 32 Tavastbyn vesiosuuskunta 320 36 80 12 330 38 330 38 Drombom-Embom-Garpom vok 35 4,5 325 42 40 5 330 42 Mickelspiltomin vesiosuuskunta - - 400 40 - - 410 40 Danamäen vesiyhteenliittymä 70 14 - - 70 14 70 14 Särkilahden vesiosuuskunta 140 11 140 11 145 11 145 11 Teutjärven vesiosuuskunta 474 61 465 60 480 62 480 62 Söderbyn vesiosuuskunta 60 12 60 12 60 12 60 12 Lomakylä, Rönnäs kesä kesä 20 talvi 35 25 talvi 40 1,5 3 Pitkäpään vesiosuuskunta 160 32 160 32 270 54 270 54 Pernajan saariston vesiosuuskunta - - - - 900 180 900 180 * Lisäksi Föreningshuset Solbacka. ** Lisäksi koulu, matonpesupaikka ja jääkenttä. 4.2 Kehittämistoimenpiteet Vesihuollon kehittäminen yksityisten vesitoimijoiden toimialueilla edellyttää asukkaiden tai muiden asianosaisten oma-aloitteisuutta, mihin toiminta on jo alun perin perustunut. Osalla alueista, joissa on rakennettuna pelkkä vesijohto, on viemärin rakentaminen meneillään. Uusia vesiosuuskuntia on perustettu ja nykyisten alueet voivat myös tarvittaessa laajentua. Erityisen tärkeää yksityisten vesitoimijoiden, pääosin vesiosuuskuntien toiminnan tulevaisuuden kannalta on verkostokarttojen päivittäminen ajan tasalle. On myös mahdollista, ettei toimialueelta ole olemassa verkostokarttaa. Tiedot putkilinjojen sijainnista, putkimateriaaleista ja verkoston laitteista saattavat olla vain muutamien hankkeen rakennusvaiheessa mukana olleiden henkilöiden tiedossa.