SUUNNITTELU 1. L MMITT V N IKKUNAHANKKEEN ETENEMINEN

SUUNNITTELU 1. L MMITT V N IKKUNAHANKKEEN ETENEMINEN EGlas Oy valmistaa lšmmittšviš eristyslasielementtejš. EGlasin toimitukseen kuuluu itse lšmmittšvš eristyslasielementti (kaksin tai- kolminkertainen) sekš tarvittavan pituinen liitšntšjohto. Puitteet ja karmit eivšt sisšlly EGlasin toimitukseen. LŠmmittŠvŠn ikkunan tilaaminen 1. Arkkitehti mššrittelee ikkunoiden koot, mššršt, sijainnit, lasityypit, puitemateriaalit, všrit ja ovatko ikkunat avattavia vai kiinteitš. 2. LŠmmittŠvŠt ikkunat tilataan ikkunatehtaalta 3. Ikkunatehdas tilaa EGlasilta sopivan kokoiset lšmmittšvšt eristyslasielementit. Ikkunatehtaan tilauksesta ilmenee lasikoot, mššršt, lasityypit, všlilistat, ja johtojen ulostulokohdat (mššritellššn yleensš yhteistyšssš sšhkšsuunnittelijan kanssa!) 4. EGlas toimittaa tarvittaessa sšhkšsuunnittelijalle kytkentšehdotuksen 5. SŠhkšsuunnittelija mššrittelee lasien kytkennšt ja sšhkšiset arvot : mille sivulle elektrodit sijoitetaan, mitkš lasit kytketššn yhteen, sekš kunkin lasin resistanssi, jšnnite, virta ja teho. SŠhkšsuunnittelija mššrittelee myšs liitšntšjohtotyypit ja Ðpituudet (mikšli ei 1,5 m MKEM2x1,5mm 2 ) sekš tarvittavat termostaatit ja ohjausperiaatteet. Johtojen ulostulopaikka kannattaa mššritellš yhdessš ikkunatehtaan kanssa. LŠmmittŠvŠn ikkunan toimitus ja asennus 1. EGlas Oy valmistaa ja testaa lšmmittšvšt lasielementit sšhkšsuunnittelijan ja ikkunatehtaan mššritelmien mukaisesti. MittauspšytŠkirjat toimitetaan lasien mukana 2. Ikkunatehdas asentaa lšmmittšvšt lasit puitteisiin/karmeihin tehtaalla tai suoraan tyšmaalla. Ikkunat asennetaan sšhkš- ja ikkunasuunnitelmien mukaisille paikoille 3. SŠhkšasentaja kytkee lasit sšhkšsuunnitelman mukaisesti ja tekee tarvittavat tarkistusmittaukset

1 2. S HK SUUNNITTELUPERIAATTEET Lasin teho ja pintalšmpštilat Sopiva ikkunalšmmitysteho lasialaa kohti laskettuna on lšmpšmukavuuskšytšssš noin 100 W/m 2 lasi. TŠllŠ teholla sisšlasin lšmpštila on kaikissa olosuhteissa yli 20 C. LasilŠmmitys kannattaa yleensš hieman ÓylimitoittaaÓ. Laseja voidaan ohjata termostaatin avulla siten, ettš laseista otetaan keskimššrin 100 W/m 2, vaikka nimellisteho on esimerkiksi 200 W/m 2. MitŠ suurempi nimellisteho, sitš nopeammin lasi lšmpišš haluttuun loppulšmpštilaan. Noin 25...30 asteen všlillš olevia lasilšmpštiloja pidetššn kaikkein miellyttšvimpinš. KaksikymmentŠ astetta riittšš estšmššn vedontunteen ja kylmšt ilmavirtaukset, vaikka lasi tuntuu melko viilešltš ihoa vasten. Kun lasin nelišteho on všlillš 150...300 W/m 2 kšytetššn aina pintalšmpštilarajoitinta (tavallista termostaattia + pintalšmpštila-anturia) estšmššn lasin liiallinen lšmpeneminen. Nimellistehon ylšrajana voidaan pitšš n. 300 W/m 2. IkkunalŠmmityksen yleisin kšyttštapa on nk. mukavuuskšyttš, eli laseja kšytetššn vedontunteen ja huurteen poistoon. Lasit ovat tšllšin tšydentšvš lšmmšnlšhde ja jokin muu lšmmitysmuoto, esimerkiksi lattialšmmitys, pššlšmmšnlšhde. MikŠli lasipinta-ala on erittšin suuri, voidaan laseja myšs kšyttšš pššlšmmšnlšhteenš. Lasin pintalšmpštila ei kuitenkaan saa vaihdella yli ±5 C kun tehontarve vaihtelee. KytkentŠperiaatteet YksittŠistŠ lšmmittšvšš ikkunaa tai lasielementtiš ei yleensš voi yksinššn kytkeš verkkojšnnitteeseen, koska lasin resistanssi on melko pieni. Ikkunan mittasuhteet ja elektrodi-en sijoittel-u vaikuttavat lasin resistanssiin. LŠmmittŠviŠ laseja/ikkunoita kytketššn sarjaan oikean tehotason lšytšmiseksi. PEUKALOS NT :MikŠli lasien yhteenlaskettu pituus/korkeus on yli 3 m, voidaan eikš muuntajia tarvita lasit kytkeš sarjaan MikŠli useampia ikkunoita ei voi kytkeš sarjaan, kšytetššn muuntajia.

SŠhkšsuunnittelun etenemistapa 1. Mieti lasien kšyttštarkoitusta. MikŠ on toivottu lasin pintalšmpštila, eli sopiva keski-mššršinen kšyttšteho? 2. Lasien mitoitusteho voi tarvittaessa olla reilusti suurempi kuin todellinen kšyttšteho. Sopiva kšyttšteho ja pintalšmpštila asetetaan termostaatin avulla. 3. MŠŠrittele elektrodien paikat. Suuri resis-tanssi = elektrodit lasin lyhyille sivuille; pie-ni resis-tanssi = elektrodit pitkille sivuille. Jo-s useampia ikkunoita kytketššn sarjaan, tulee elektrodit sijoittaa mahdollisimman samanpituisille sivuille 4. MŠŠrittele yksittšisten lasien resistanssit 5. Kytke sarjaan/ryhmittele niin monta lasia, ettš ryhmšn kokonaisresistanssi on toivotun suuruinen. 6. Laske elementtien ja elementtiryhmšn kokonaistehot ja nelištehot 7. MikŠli ryhmittelyllš ei saavuteta sopivia tehoja, laske minkš kokoista muunta-jaa tarvitaan 8. MŠŠrittele termostaatti ja termostaatin kytkennšt Jokaisen lšmmittšvšn lasin sšhkšsuunnitelmien mukaiset ominaisuudet mitataan tehtaalla. Mitatut arvot lšytyvšt lasien mukana seuraavista pšytškirjoista (esimerkki viimeisellš sivulla). 3. L MMITT V N LASIELEMENTIN RESISTANSSI LŠmmittŠvŠn lasin resistanssiin vaikuttaa lasielementin mittasuhteet. Jos elektrodien všlinen etšisyys merkitššn a:lla ja elektrodipituus b:llš, saadaan lasin/ikkunan resistanssiksi: R =R o a/b R o = kšytetyn lasin pintaresistanssi [ohm] a = elektrodien všlinen etšisyys [m] b = elektrodin pituus [m] R o on selektiivilasin pintaresistanssi. Pintare-sistans-sit ovat lasitehdas-kohtaisia vakioita, luokkaa 15...19 W. LŠmmittŠvissŠ elemen-teissš pinta-resis-tanssi on yleensš 17 W. Resistanssia mššritettšessš elektrodien všlisen etšisyyden ja pituuden mittoina kšytetššn lasien ulkomittoja. Laskentatarkkuus on riittšvšn hyvš, vaikka lasin reuna-kšsittelyistš ja elektrodien leveydestš johtuvia korjaustekijšitš ei oteta huomioon. MikŠli laskelmat halutaan suorittaa tarkasti, poistetaan joka reunan mitasta reunahionnan osuus 8 mm, eli R = R o [(a- 16) mm /(b-16) mm]. Esimerkki : lasin resistanssin mššrittšminen SŠhkšlasielementin (R o =18 ½) mitat ovat 2800 mm x 1400 mm. MikŠ on elementin resistanssi? a) Jos elektrodit sijoitetaan pitkille sivuille :R=R o *a/b =17 ½* 1,4 m/2,8 m=8,5½ b) Jos elektrodit sijoitetaan lyhyille sivuille :R=R o *a/b =17 ½*2,8 m/1,4 m=34 ½

4. L MMITT V N LASIELEMENTIN TEHO JA NELI TEHO LŠmmittŠvŠn -lasielementin kokonaisteho on: LŠmmittŠvŠn lasin nelišteho (pintateho, teho lasinelištš kohden) on : P = UI=U2/R= U2/Ro *b/a P/A = U2/(Ro a2) Huom! Lasin nelišteho riippuu vain elektrodien všlisestš etšisyydestš, ei pituudesta! Esimerkki: lasin tehon ja nelištehon mššrittšminen LŠmmittŠvŠn lasielementin mitat ovat 3600 mm x 800 mm (A =2,88 m2, R o = 17 ohm). MikŠ on lasin teho ja nelišteho? Elektrodit sijoitetaan lyhyille sivuille, jolloin lasin resistanssiksi saadaan R = 17 W * 3,6 m/0,8 m = 76,5 W. Lasi kytketššn suoraan verkkojšnnitteeseen (230 V) jolloin kokonaistehoksi saadaan P = (230 2 V 2 )/81 W = 692 W. Nelišteho on 692 W/ 2,88 m 2 =240 W/m 2 (tai U2/(R o a 2 ) =2302/(17*3,6 2 )=240 W/m 2 ) Lasia voidaan kšyttšš lšmmitystarkoituksiin. Virta elementin lšpi on 230V/ 76,5 ½ = 3,0 A. LŠmpštilaa ja tehoa rajoitetaan termostaatin avulla. HUOM! LŠmmittŠvŠn lasin nelišteho riippuu ainoastaan elektrodien všlisen etšisyyden nelišstš (kššntšen verrannollinen, 1/Sa 2 ). MitŠ suurempi elektrodien všlinen etšisyys (eli pidempi lasi/lasisarja), sitš pienempi nelišteho! Jos elektrodien všlinen (yhteenlaskettu) etšisyys on yli 3 m, voidaan lasi/lasisarja kytkeš suoraan verkkojšnnitteeseen. Lasi varustetaan ylilšmpenemissuojalla jos nelišteho on suuri (150...300 W/m2, a = 3...4,5m). Jos elektrodien všlinen etšisyys on alle 3 m, kannattaa harkita muuntajan kšyttšš. Nelištehot ovat tšllšin reilusti yli 300 W/m2 ja tavallinen termostaatti ei všlttšmšttš ehdi sšštšš laseja kunnolla (jatkuvasti pššllepois)

5. USEMMAN LASIN KYTKEMINEN SARJAAN YksittŠinen lasi on harvemmin yli 3 m pitkš/leveš, joten useampia laseja kytketššn yleensš sarjaan sopivan tehotason lšytšmiseksi. Samaan sarjaan pyritššn kytkemššn laseja, joiden nelište-hot (ja siten pintalšmpštilat) eivšt oleellisesti poikkea toisistaan. Lasielementit yhtš korkeita/leveitš MikŠli ryhmšn lasit ovat yhtš korkeita tai leveitš, kannattaa elektrodit sijoittaa samanpituisille sivuille. Elektro-dien yhteen-las-kettu etšisyys mššršš sarjan resistanssin ja nelištehon. MitŠ pidempi lasisarja, sitš suurempi resistanssi ja pienempi nelišteho (lasisarjan pituudeksi pyritššn saamaan všhintššn 3 m). Esimerkki Seuraavat lasit kytketššn sarjaan: 1300 mm x 1000 mm, 900 mm x 1000 mm ja 1500x1000 mm. Elektrodit sijoitetaan 1000 mm:n sivuille. MikŠ on ryhmšn kokonaisteho, nelište-ho, resistanssi ja ryhmšn lšpi kulkeva virta? (Ro=17 ohm) R = R o * ( etšisyys)/pituus = =17 ohm * (1.3 +0.9+1.5)m/1.0m=62.9ohm P = U2/R=230 2 V 2 /62.9 ohm = 841 W I = P/U = 841 W/ 230 V=3.66 A P/A = 841 W/ 3.7m2 = 227 W/m 2 tai P/A=U 2 /(R o *a 2 ) =230 2 V 2 /(17 ohm * 3,72 m 2 ) = 227 W/m 2 Lasielementit eri kokoisia Jos lasielementit eivšt ole samankokoisia, pyritššn kytkemššn samaan sarjaan laseja, joiden nelištehot eivšt oleellisesti poikkea toisistaan. Elektrodit kannattaa sijoittaa mahdollisimman samanpituisille sivuille. 1. MŠŠrittele elektrodien paikat (mahdollisimman samanpituisille sivuille) 2. Laske yksittšisten elementtien resistanssit R i (=R o *a/b) 3. Laske sarjan kokonaisresistanssi R tot = Ri 4.Laske sarjan lšpi kulkeva virta I=U/R tot 5. Laske sarjan kokonaisteho P tot =UI 6.Laske yksittšisien elementtien tehot ja nelištehot P i =R i I 2 ja P i /A i =R i I 2 /A i 7. Katso poikkeavatko yksittšisien lasien nelištehot liikaa toisistaan ja toivotusta tehosta. Jos erot eivšt ole liian suuret, kytkentš voidaan toteuttaa 8. Jollei mitoitustulos ole toivottu, kokeile elektrodien paikan vaihtamista Esimerkki: Saunatilassa on 4 korkeaa ja kapeaa ikkunaa (800 mm x 1600 mm) sekš nšiden všlissš yksi suurempi ikkunaruutu (2500 mm x 1400 mm). Saunatilan viihtyvyyttš halutaan parantaa nostamalla ikkunoiden pintalšmpštiloja, jolloin myšs huurtumis-ongelmat poistuvat. Toivottu pintateho on n. 100 W/m 2. KŠytetŠŠn lasia, jonka pintaresistanssi R o =17 ohm Koska lasien korkeudet eivšt oleellisesti poikkea toisistaan (1600 mm vs. 1400 mm), sijoitetaan elektrodit lasien pystysivuille. R kapea =17ohm *800 mm/1600 mm =8,5ohm ja R suuri =17ohm *2500mm /1-400 mm = 30,4 ohm. Sarjan kokonaisresistanssi on 64,4 ohm. Sarjan lšpi kulkee virta I tot =230V/64,4 ohm= 3.6A Sarjan teho P tot =230V*3.6 A = 822 W Kapeiden lasien teho P kapea =8.5ohm *(3.6A) 2 = 109 W ja nelišteho P kapea /A kapea = 109 W/1.28 m 2 = 85 W/m2

Suuren lasin teho P suuri = 30,4 ohm *(3,6A) 2 = 388 W ja nelišteho P suuri /A suuri = 388 W/3.5 m2 = 111 W/m 2 Lasien nelištehot eivšt poikkea toisistaan liikaa, joten ratkaisu voidaan toteuttaa. Jos elektrodit olisi sijoitettu toisinpšin, olisivat tehoerot olleet jo merkittšvšt kuten oheisesta kuvasta nšhdššn. 6. MUUNTAJAT Muuntajaa kšytettšessš: kšytetššn suojaerotettua rengassydšnmuuntajaa varustetaan muuntaja termisellš toisiosuojalla mitoitetaan muuntajan teho 10...20 % suuremmaksi kuin elementtien tai elementtiryhmien koko ylikuumenemissuoja ja ohjaustermostaatti kytketššn muuntajan ensišpuolelle mššritellššn muuntajan kotelointiluokka asennuspaikan kšyttšolosuhteiden mukaan kšytetššn suojausluokan 2 muuntajaa pyritššn sijoittamaan muuntaja joko jakokeskukseen tai lšhelle sitš pyritššn kšyttšmššn ns. vakiomuuntajia Esimerkki LŠmmittŠvŠŠ lasia halutaan kšyttšš noin 100 W/m 2 nelišteholla. Lasin mitat ovat 1700 mm x 800 mm (R =17½, A= 1,36 m 2 ). Elektrodit sijoitetaan lyhyille sivuille, jolloin lasin resistanssiksi saadaan R =17½ * 1,7 m/0,8 m = 36,1 ½ Jotta tštš yksittšistš lasia voidaan kšyttšš toivotulla nelišteholla, on tavoiteltu muuntajajšnnite U = Ã(P*R) =Ã(100 W/m 2 *1,36 m 2 * 36,1 ½) =70V MikŠli lasi kytkettšisiin suoraan verkkojšnnitteeseen (230 V), olisi lasin kokonaisteho P = (230 2 Ã 2 )/36,1 ½= 1464 W ja nelišteho 1077 W/m 2. 7. JOHDOT MikŠli lasien ryhmittelyš ei voida kšyttšš, tai ryhmittelyllš ei lšydetš sopivia tehotasoja, kšytetššn muuntajaa. LŠmmittŠvŠ lasi varustetaan tehtaalla tyyppiš MKEM (2x1,5mm2) olevalla liitosjohdolla, jonka ulostuontivaihtoehdot ovat oheisen kuvan mukaiset (kuvaussuunta lasin lšmmittšvšltš puolelta!). Ulostulokohta voidaan myšs vapaasti itse mššritellš. MinimietŠisyys nurkasta on všhintššn 15 cm. Kummatkin johdot tulevat ulos samasta pisteestš (periaatekuva sivulla 1). Liitosjohdon vakiopituus on 1.5 m, muut pituudet tilauksesta. Tilauksesta toimitetaan myšs MSK-tyyppistŠ liitosjohtoa, jota suositellaan kšytettšvšksi metallirakenteissa ja tilanteissa joissa vaaditaan kaksoiseristystš tai joissa asennusputken kšyttš on mahdotonta. Metallirakenteissa MKEM-tyyppinen liitosjohto voidaan myšs suojata ylimššršisellš kutistemuovilla.

8. LASIN MUOTO JA TEHORAJAT MikŠli erityiskšytšssš tarvitaan suuria (yli 400 W/m2) pintateho-ja, on tšstš neuvotel-tava tehtaan kanssa. Maksimiteho on 600 W/m2 (FIMKO). Jos lasielementin muoto poikkeaa suorakaiteesta, on tšstš neuvoteltava Eglas Oy:n kanssa. Kolmion ja ympyršnmuotoisia laseja ei toimiteta. 9. LASIN MERKINN T Jokainen lasi on merkitty juoksevalla numerolla. Toisiaan vastaavat numerot lšytyvšt johtojen pšistš ja mittauspšytškirjasta (katso esimerkkiš viimeisellš sivulla). Testi-pšytŠ-kirjoista ilmenevšt numeroinnin lisšksi lasimitat, lasikoodit (merkitty lasin tuotekilpeen) sekš kunkin lasin resistanssi, jšnnite, teho ja nelišteho (teoreettiset arvot sekš tehtaalla mitatut). Lasin všlitilaan kiinnitettyyn tuotekilpeen on merkitty : EGlas Oy, valmistusvuosi, tyšnumero ja lasikoodi, lasin kšyttšjšnnite ja teho, elektrodien sijainti L/K (leveš sivu, korkea sivu) sekš liitosjohdon ulostulopaikka A/B/C/D/E/M1/M2/M3. LŠmmittŠvŠssŠ lasissa on lisšksi karkaisuleima SPLAS, suojausluokka II) : (kotelointiluokka 10. KYTKENT RASIA SGG EGLAS-95.1 JA SUURET LASIPINNAT MikŠli lasiseinš tai -katto on suuri, kannattaa harkita kytkentšrasian SGG EGLAS-95.1 (tarkemmat tiedot EGlas Oy:stŠ) kšyttšš. KytkentŠrasian avulla sarjaankytkennšt voidaan tehdš jo lasin vieressš, erikoisproþilin alla, eikš pitkiš ja paksuja johtonippuja tarvitse viedš kytkentštilan rasioille asti. 11. S HK ASENNUS IkkunalŠmmityssuunnitelmat kuvaavat tilannetta rakennuk-sen sisšpuo-lelta. Ikkuna-asennus Ikkuna-asentaja asentaa sšhkšikkunat kytkentš- ja ikkunasuunnitelmien osoittamille paikoille. Ikkunan numerot on merkitty lšmmittšvšn lasielementin všlilistan arvokilpeen. Avattavat lšmmittšvšt ikkunat on jo ikkunatehtaalla varustettu tarvittavilla johtojen ylivientisuojilla/johtojen lšpivienneillš. Katso esimerkki esim. Fiskars lšpivientisarana. Lasit asennetaan yleensš lšmmin pinta sisštilaan pšin. LŠmmin puoli on merkitty punai-sella ÓLŠmmin puolió tarralla. Lumensulatus tapauksissa lasi asennetaan ÓnurinpŠinÓ, eli lšmmin puoli ulospšin. SŠhkšasennus SŠhkšasentaja vastaa sšhkšasennuksista ja -kytkennšistš. LŠmmittŠvien lasien mukana toimitetaan mittauspšytškirjat (jokainen lasi testataan tehtaalla erikseen) sekš asennus-ohjeet ja sšhkšsuunnitelmat (sšhkšsuunnittelijalta), joita seuraamalla asennus onnistuu. MittauspšytŠkirjoista ilmenevšt lasielementtien mitat, lasien koodit (merkitty lasin všlilistaan) sekš kunkin lasin resistanssi, jšnnite, teho ja nelišteho (teoreettiset arvot sekš tehtaalla mitatut). Jokainen lasielementti on merkitty juoksevalla numerolla. Sama numero lšytyy testipšytškirjasta ja lasielementtien liitosjohtojen pšistš. Katso esimerkkiš viimeisellš sivulla. Lasielementin všlitilaan on kiinnitetty tuotekilpi, johon on merkitty: valmistaja (EGlas Oy), valmistusvuosi, tyšnumero ja elementin numero, lasin kšyttšjšnnite ja teho, elektrodien sijainti L/K (leveš sivu, korkea sivu)

sekš liitosjohdon ulostulopaikka A/B/C/D/E/M1/M2/M3 Kuvassa 2a on esimerkki lasien sarjaankytkentšpiirustuksesta ja kuvassa 2b esimerkki vastaavan tilanteen putkituspiirustuksesta. Huomaa, ettš todellisuudessa lasin kummatkin syšttšjohdot tulevat ulos samasta pisteestš, eli lasien sarjaan kytkeminen (ketjuttaminen) suoritetaan kytkentšrasiassa! Kuva 2a : LŠmmittŠvŠn ikkunan sarjaankytkentšpiirustus Kuva 2 b: LŠmmittŠvŠn Anturiputki RyhmŠsyštšn tuki 345W 178W/m 2 115V 345W 178W/m 2 115V IKKUNA 1 IKKUNA 2 Termostaatin rasia Ikkunaputket KytekentŠrasia Lasi 1 Lasi 2 Lasien 1 ja 2 sarjaan kytkeminen eli ketjuttaminen L termostaatin kautta N ikkunan putkituspiirustus Ikkunasta tulevat MKEM-tyyppiset liitosjohdot (joskus myšs MSK-tyyppiset) viedššn sšhkšputkituksen kautta kytkentšrasialle, missš suunnitelman mukaiset kytkennšt tehdššn. Johtoja putkitettaessa on huolehdittava siitš, etteivšt johtojen mer-kintštei-pit vaurioidu. Liitosjoh-toon ei missššn tilanteissa saa kohdistua rasituksia. Kytkentšjen oikeellisuus on aina tarkistettava mittauksin, sillš virheellinen kytkentš saattaa aiheuttaa lasin tuhoutumisen! Lasien ja lasiryhmien resistanssit mitataan ja tuloksia verrataan sšhkš-suunnitelmien ja testipšytškirjojen arvoihin (toleranssit ± 10%). Samoin mitataan virrat ja jšnnitteet ja tuloksia verrataan suunnitelmien ja pšytškirjojen arvoihin. Lopuksi tarkistetaan, ettš termostaatti on kytketty oikein ja lšmpštilan asettelu on kšyttštarkoituksen edellyttšmš. MikŠli ikkunat ovat metallirunkoisia, tehdššn eristysvastusmittaukset elementtien ja rungon všlillš. Metallirunkoisten ikkunoiden yhteydessš suositellaan aina rungon maadoittamista. SŠhkšlŠmmitteisiŠ ikkunoita syšttšviin keskuksiin laitetaan merkintš ikkunalšmmityksestš (tarrat toimitetaan sšhkšlasielementtien mukana). Vikavirtasuojauksen kšyttš on suositeltavaa. 12. IKKUNAL MMITYKSEN S T JA TERMOSTAATIT Suuria mitoitustehoja (yli 150 W/m2) kšytettšessš yksittši-nen elementti tai elementtiryhmšn eniten kuormittuva elementti varustetaan aina ikkunan pintalšmpštilaa tarkkailevalla ylikuumenemissuojalla (termostaatilla, joka valvoo ettei asetusarvoja ylitetš). Anturi kiinnitetššn yleensš lasin ylšlaitaan/nurkkaan. HUOM! Ikkunan reuna-alue on aina viilešmpi kuin keskiosa. Suuria ikkunaryhmiš voidaan ohjata rele/kontaktoriohjauksella (mikšli ylikuumenemissuojaus on tehty).

Lasin pintalšmpštilan sšštš Jos lšmmin ikkuna on pššasiassa viihtyvyyskšytšssš (peruslšmpš tuotetaan muilla keinoin), kannattaa ikkunan pintalšmpštila pyrkiš pitšmššn vakiona. TŠmŠ onnistuu tavallisen lšmpštila-anturilla varustetun termostaatin avulla. Ikkunan pintaan kiinnitetššn (lattia)anturi, joka mittaa ikkunan pintalšmpštilaa. Huonetermostaatit Jos ikkunalšmmitys on osa huonetilan lšmmitystš ja ikkunasarjan mitoitustehot ovat kohtuullisen pieniš (esim. alle 150 W/m2), kšytetššn huonetermostaattia. Koska mitoitusteho on pieni, ei lasin pinta-lšmpštila koskaan nouse epšmiellyttšvšn kuumaksi ja pintalšmpštilarajoitusta ei tarvita. Huonetermostaatin kšytšn huonona puolena on, ettš ikkunan pintalšmpštilat vaihtelevat huoneen lšmmitystehon tarpeen mukaan. TŠmŠ ei kuitenkaan ole ongelma jos ikkunapinta-ala on suuri suhteessa huonetilavuuteen. Kaksoistermostaatti, eli yhdistelmštermostaatti Jos ikkunasarjan mitoitusteho on suuri, esim. luokkaa 250 W/m2 voidaan kšyttšš nk. yhdistelmštermostaattia, jolla estetššn ikkunan lšmpštilan nousu liian korkeaksi. Ikkunaan asennettu pintalšmpštilaanturi kytkee ikkunalšmmityksen pois pššltš lasin pintalšmpštilan noustessa tietyn asetusarvon yli (esim. yli 30 C). Sama pinta-anturi ohjaa koko lasisarjaa. Varsinaisen sššdšn hoitaa huonetermostaatti (joka mittaa huoneilman lšmpštilaa). UlkolŠmpštilan mukainen ohjaus IkkunalŠmmitystŠ voidaan myšs ohjata ulkolšmpštilan mukaan. Ikkuna laskiessa tietyn asetusarvon alle (esim. alle +5 C). kytkeytyy pššlle ulkolšmpštilan Tarpeen mukainen ikkunalšmmitys IkkunalŠmmitys voidaan ohjata tarpeen mukaan, esim. lšsnšolotunnistimen avulla. Keskitetyn sšštšjšrjestelmšn avulla eri huoneisiin voidaan ohjelmoida erilaisia lšmpštiloja eri aikoina. ÒKotona-poissaÓ kytkimen avulla asukas nostaa/laskee ikkunan toivottua lšmpštilatasoa (voidaan myšs liittšš kellokytkimeen). HUOM! Muuntajaa kšytettšessš ylikuumenemissuoja ja ohjaustermostaatti kytketššn aina muuntajan ensišpuolelle.

EGlas Oy Lasitie 10 PL 117 28101 PORI EGlas Oy Asematie 46 63400 ALAVUS