Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/10/1 Dnro ISAVI/31/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 14.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Havujoen Punasillan tilalla sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan sekä kalastuslain 27 :n mukaisen uoman sulkemisluvan lupamääräysten tarkistamishakemus, Joutsa. HAKIJA Havulohi Oy Yhteyshenkilö Aatos Kusmin, p. 0400 162 728 LAITOKSEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Havujoen varrella Joutsan (entisen Leivonmäen) kunnassa Havumäen kylässä olevalla Punasillan tilalla RN:o 104:0 noin 12 km Leivonmäen taajamasta koilliseen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 27.3.2009.
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 24.10.2003 antamallaan päätöksellä nro 69/03/1, jonka Vaasan hallinto-oikeus on 7.1.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0002/2 pysyttänyt, myöntänyt Havulohi Oy:lle Havumäen kylän Punasillan tilalla RN:o 104:0 olevaa kalankasvatus- ja ongintalaitosta koskevan ympäristöluvan ja vesilain mukaisen luvan veden johtamiseen laitokselle Havujoesta ja kalastuslain 27 :n mukaisen luvan Havujoen sulkemiseen verkkosihdillä. Lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli luvan haltijan oli tarkoitus vuoden 2010 jälkeen jatkaa laitoksen toimintaa, oli lupapäätöksen määräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä. Hakemukseen oli liitettävä selvitys mahdollisuudesta vähentää laitokselta puroon johdettavan veden mukana tulevaa kuormitusta. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatuslaitosta koskevassa asiassa. VOIMASSA OLEVAT LUVAT Ympäristöluvan lupamääräykset "Määräykset vesistön pilaantumisen estämiseksi 1. Kalankasvatukseen saa käyttää hakemuksen mukaisesti 16 muoviallasta ja 8 maaallasta (nrot 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 ja 8). Onginta-alueilla kaloja ei saa ruokkia. 2. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 5 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä. Rehun tulee olla mahdollisimman vähäfosforista. Rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 3. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Fosforipäästö saa olla enintään 25 kg vuodessa. 4. Muovialtaiden lietekupit on puhdistettava päivittäin. Maa-altaiden lietetaskut on tyhjennettävä vuosittain ennen kasvatuskautta ja kasvatuskauden jälkeen. Poistettu liete on sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Luvan saajan on vuoden 2005 loppuun mennessä toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma maa-altaiden lietteenpoiston tehostamisesta.
3 Määräykset muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 5. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltävä tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö ja poikkeustilanteet 6. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Leivonmäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja valvonta 7. Laitoksella on suoritettava käyttötarkkailua (hoitopäiväkirjanpito), päästötarkkailua ja vesistövaikutusten tarkkailua hakemuksen liitteenä 21 olevan ohjelman mukaisesti, kuitenkin siten, että päästötarkkailu suoritetaan kolmena ensimmäisenä vuotena tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta joka vuosi ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Keski-Suomen ympäristökeskus saa tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. Tarkkailuja koskevat tiedot on säilytettävä ja toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Leivonmäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden määrääminä ajankohtina. Päätöstarkkailun ja vesistövaikutusten tarkkailun tulokset on vaadittaessa esitettävä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 8. Mikäli laitoksella ilmenee tai on syytä epäillä kalatauteja, on välittömästi ryhdyttävä asian edellyttämiin toimenpiteisiin ja ilmoitettava asiasta viipymättä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keski-Suomen TE-keskukselle. 9. Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Leivonmäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalatalousvelvoite 10. Luvan saajan on istutettava Havujokeen verkkopadon alapuolelle vuosittain 500 yksikesäistä harjuksen poikasta."
4 Vesilain mukainen lupa veden johtamiseen Havulohi Oy:lle on myönnetty lupa veden johtamiseen laitokselle Havujoessa olevasta myllyn patoaltaasta. Lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "Otettavan veden määrä saa olla enintään 60 l/s, johon sisältyy myös hallissa käytetyn veden määrä. Otettava vesimäärä on mitattava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla." Lupa Havujoen sulkemiseen (kalastuslain 27 ) Havulohi Oy:lle on myönnetty lupa verkkopadon pitämiseen Havujoessa. Lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: "Verkkopato saadaan pitää paikoillaan touko lokakuun välisenä aikana. Verkkopato on pidettävä kunnossa siten, että se ei haittaa veden virtausta Havujoessa." HAKEMUS Hakemuksessa on pyydetty ympäristölupavirastoa tarkistamaan lupamääräyksiä niin, että toimintaa voidaan jatkaa entisin lupamääräyksin. Toiminta Kalankasvatus Laitoksella kasvatettavat kalalajit ovat kirjolohi, harjus ja siika. Kalojen lisäkasvu olisi tulevalla lupakaudella 5 000 kg vuodessa ja kuivarehua käytettäisiin 5 000 kg vuodessa. Tuotannosta 90 % käytetään urheilukalastukseen ja 10 % istutuksiin.
Urheilukalastusta varten on käytössä laitosalueella 1,5 ha:n allas nro 11 ja Havujoessa myllypadosta alaspäin noin 700 metrin pituinen suljettu jokiosuus. 5 Vastakuoriutuneita kirjolohenpoikasia ostetaan laitokselle keväisin 4 000 kpl. Kalat kasvatetaan maa-altaissa 0,7 1 kg:n painoisiksi ja istutetaan laitosalueella olevaan altaaseen 11, jonka pinta-ala on 1,5 ha. Kasvatuskäytössä olevien maa-altaiden yhteispinta-ala on 700 m 2 ja tilavuus 770 m 3. Laitoksella kasvatetaan myös 0-vuotiaita harjuksen ja siian poikasia yksikesäisiksi lähialueen kalastuskunnille istutuksiin. Vastakuoriutuneet poikaset ostetaan laitokselle keväisin. Ne kasvatetaan istutuspituuksiin kesä syyskuun aikana. Tätä toimintaa varten laitoksella on 180 m 2 katettua tilaa ja siinä 16 lasikuituallasta. Altaat on varustettu lietteenkeräyskupeilla, joista liete johdetaan putkistoa myöten lietteenkeräyskaivoon. Kalaa perataan vain omaan käyttöön 50 kg vuodessa. Jätteet kompostoidaan ja pesuvedet johdetaan umpikaivoon. Veden johtaminen Laitosalueelle vesi johdetaan Havujoesta vanhan myllyn patoaltaasta läpimitaltaan 160 ja 200 mm:n muoviputkilla. Keskimääräinen vedenkäyttö on noin 60 l/s. Vesi tulee ensin altaaseen 0A2, josta se jakaantuu kasvatusaltaisiin. Kasvatusaltaista vesi kulkeutuu asemapiirroksesta ilmeneviä reittejä pitkin laskeutusaltaiden kautta Havujokeen. Lasikuitualtaisiin vesi johdetaan myllypadon altaasta läpimitaltaan 120 mm:n muoviputkella. Näihin altaisiin johdettava vesimäärä on noin 10 l/s ja se sisältyy laitoksen käyttämään kokonaisvesimäärään (60 l/s), koska lasikuitualtaista vesi johdetaan maaaltaiden yläpuoliseen altaaseen 0A2.
6 Havujoen sulkeminen Havujoen sulkeva vuonna 1986 rakennettu verkkosihti on noin 700 m myllypadon alapuolella. Sihti on paikoillaan touko lokakuun aikana. Sihti ei vaikuta Havujoen virtaamiin. Joki suljetulla alueella on kivisyytensä takia soutukelvoton. Hakemukseen on liitetty jäljennös Havumäen kalastuskunnan 12.4.1986 pitämän kokouksen pöytäkirjasta, jonka 14 :n mukaan kokouksessa on hyväksytty Havujoen sulkeminen harvalla verkolla sekä jäljennös Kymi-Strömberg Oy:n Viitalan tilan RN:o 94 omistajana 4.6.1986 Aatos Kusminille antamasta luvasta rakentaa verkkopadon tukirakenne Viitalan tilan alueelle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Joutsan kunnassa 6.5. 5.6.2009 ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Joutsan Seutu -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Joutsan kunnanhallitukselta. Lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskus Veden otto ja poistovesien johtaminen Havulohi Oy ottaa vettä Havujoesta 60 l/s. Vesi johdetaan vanhan jokimyllyn patoaltaasta kahdella muoviputkella (halkaisijoiltaan 160 mm ja 200 mm) altaaseen OA2, josta vesi johdetaan kasvatusaltaisiin 1, 2, 3 ja 4.
7 Altaasta 1 poistovesi johdetaan osaksi altaaseen 5 ja osaksi altaaseen 10 ja sieltä edelleen altaaseen 5, josta poistovesi johdetaan laskeutusaltaaseen 9. Altaasta 2 poistovesi johdetaan altaaseen 6, josta edelleen laskeutusaltaaseen 9. Hakemuksen mukaan altaasta 3 poistovesi johdetaan altaaseen 7, josta edelleen laskeutusaltaaseen 9. Toiminnanharjoittajan kertoman mukaan (puhelinkeskustelu 15.6.2009 Rekonen/Kusmin) veden johtamista on muutettu siten, että altaan 3 poistovesi johdetaan altaaseen 7 ja edelleen ongintalammikkoon 11, eikä altaaseen 9. Tämä muutos on toteutettu touko kesäkuussa 2009. Altaasta 4 poistovesi johdetaan altaaseen 8, josta edelleen ongintalammikkoon 11 (urheilukalastusaltaaseen). Ongintalammikosta 11 ja laskeutusaltaasta 9 poistovedet johdetaan Havujokeen. Toiminnanharjoittajan kertoman mukaan kaloja ei ruokita altaissa 4 ja 8. Näin ollen kalojen ruokinta-altaiden (altaat 1, 2, 3, 5, 6 ja 7) poistovesistä noin 2/3 johdetaan tällä hetkellä laskeutusaltaaseen 9 ja noin 1/3 ongintalammikkoon 11. Puhelinkeskustelussa tuli lisäksi esille, että myös altaan 5 kautta johdettavat poistovedet on tarkoitus muuttaa johdettavaksi ongintalammikkoon 11. Tämän muutoksen jälkeen ruokinta-altaiden poistovesistä noin 1/3 johdettaisiin laskeutusaltaaseen 9 ja noin 2/3 ongintalammikkoon 11. Hakijan käsityksen mukaan tämä vähentää laitoksen aiheuttamaa kuormitusta, koska poistovedet johdetaan suuremman ongintalammikon kautta Havujokeen. Lupahakemuksen liitteenä ei ollut vuosien 2005 2007 päästö- ja vaikutustarkkailuraportteja. Ympäristökeskus on lähettänyt lausunnon liitteenä ko. raportit lupaviraston käyttöön. Hakemuksesta puuttui lisäksi arvio laitoksen vaikutuksista veden laatuun. Ympäristökeskus on arvioinut vaikutuksia lausunnon kohdassa Kuormituksen vaikutus Havujoessa ja Ylä-Kälkäjärvessä. Ympäristökeskuksen kannanotto Laitos on ilmoituksensa mukaan käyttänyt rehua vuosina 2003 2008 alla esitetyn mukaisesti. Lisäksi alla on esitetty lisäkasvu, rehukerroin ja ainetaseen perusteella laskettu fosforikuormitus sekä päästö- ja vaikutustarkkailuraportista saatu fosforikuormitus vuosina 2005 2007. Laitoksella ei ole ollut tarkkailua muina vuosina.
8 Vuosi Rehun- Lisä- Rehu- Fosfori- Fosforikulutus kasvu kerroin kuormitus kuormitus kg/a kg/a kg/a kg/a (ainetase) (tarkkailu) 2003 4500 4000 1,13 27-2004 3524 2980 1,18 21-2005 4100 4022 1,02 22 25 2006 4717 4577 1,03 24 33 2007 4700 4700 1,00 23 16 2008 4900 4900 1,00 29 - Viimeisen kuuden vuoden aikana rehunkulutus on ollut keskimäärin 4 400 kg vuodessa ja lisäkasvu 4 200 kg vuodessa. Fosforikuormitus on ollut ainetaseen mukaan laskettuna keskimäärin 24 kg vuodessa. Vesianalyysien mukaan laskettuna vuonna 2006 fosforikuormitus on ylittänyt 32 % ympäristöluvassa sallitun enimmäismäärän. Ainetaseen mukaan laskettuna vuonna 2008 fosforikuormitus on ollut 29 kg. Jos käytetään vuosien 2005 2007 tarkkailutietoja ja niistä saatua ominaiskuormitusarvoa, saadaan vuoden 2008 vuoden rehunkulutuksella laskettuna vesistöön meneväksi fosforikuormaksi 27 kg. Näin ollen myös vuonna 2008 fosforipäästö on ylittänyt ympäristöluvassa määrätyn enimmäispäästön. Tästä voidaan päätellä, että nykyisin sallitulla rehunkulutuksella on suuri riski, että fosforipäästöraja ylittyy. Vedenotto ja virtaamamittaus Laitoksella on nykyisin lupa ottaa vettä 60 l/s. Virtaama on mitattu pääsääntöisesti ainoastaan päästötarkkailun yhteydessä ja silloinkin virtaama on ollut lähes aina 60 l/s. Konsultin tulee selvittää laitoksen virtaamamittausmenetelmän tarkkuus. Mikäli menetelmän tarkkuus ei ole riittävä, sitä tulee kehittää edelleen. Tavoitteena tulee olla alle 5 %:n mittausvirhe. Selvitys virtaamamittausmenetelmän tarkkuudesta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viimeistään seuraavan vuoden elokuun loppuun mennessä siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Selvityksessä tulee esittää miten virtaamamittausta kehitetään, ellei mittaustarkkuus ole riittävä.
9 Päästörajat Ympäristökeskus esittää kalanviljelylaitoksen fosforikuormitusrajaksi 20 kg vuodessa. Vuotuiseksi rehunkäyttömääräksi esitetään korkeintaan 4 000 kg. Rehun käytöstä tulee toimittaa tositteet valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Koska hakija ei ole esittänyt tehokkaita vesiensuojelutoimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi, tulee rehunkäyttömäärää rajoittaa nykyisestä. Määräaikaistarkastuksella 22.5.2009 ilmeni, että laitokselle ostetaan rehua vuosittain enemmän, kuin sitä käytetään laitoksen toiminnassa. Toiminnanharjoittajan kertoman mukaan rehua myydään muille laitoksille. Ympäristönsuojelulain 83 :n mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla valvontaviranomaisella on oikeus valvontaa varten saada salassapitovelvollisuuden estämättä tarpeellisia tietoja toiminnanharjoittajalta. Ympäristökeskus katsoo, että lupamääräyksessä tulee velvoittaa yleensäkin toiminnanharjoittaja esittämään aina tositteet rehun käytöstä (ostot, myynnit, yms.), muuten lupamääräyksen valvonta on mahdotonta. Kuormituksen vaikutus Havujoessa ja Ylä-Kälkäjärvessä Haetulla rehunkulutuksella 5 000 kg vuodessa ja suluissa ympäristökeskuksen esittämällä rehunkulutuksella 4 000 kg vuodessa, laitoksen vuosittainen fosforikuormitus Havujokeen on 30 kg (20 kg), josta kasvatuskauden kuormitukseksi on arvioitu 24 kg (16 kg). Keskimääräinen kasvatuskauden vuorokausikuormitus on 0,13 kg fosforia (0,09 kg) ja huippukuormituksen on arvioitu olevan 1,5-kertainen keskimääräiseen verrattuna eli 0,20 kg fosforia (0,13 kg). Keskialivirtaamatilanteessa (86 l/s) laitokselta tuleva kuormitus nostaa Havujoen veden fosforipitoisuutta kasvatuskaudella keskimäärin 18 µg/l (12 µg/l) ja maksimissaan 27 µg/l (18 µg/l). Keskivirtaamalla laitos lisää Havujoen fosforipitoisuutta 2 3 µg/l (1 2 µg/l). Erityisesti alivirtaamatilanteessa laitoksella on selvää vaikutusta Havujoen veden fosforipitoisuuteen. Vaikutus tulee esille vuoden 2006 tarkkailuraportissa, jonka mukaan elokuussa vesistöjen virtaamat olivat ennätyksellisen alhaisia. Tämä selittää edellisvuotta suuremman fosforipitoisuuden.
10 Havujoki laskee Ylä-Kälkäjärveen. Ympäristökeskuksen arvion mukaan järveen tuleva kokonaisfosforikuormitus on 1,2 kg vuorokaudessa, joka on käytännössä sama kuin laskennallinen vaarallisen kuormituksen raja-arvo. Arvioitu sallittu fosforikuormitus on noin 0,8 kg vuorokaudessa. Laskennallisesti suurin osa järveen kohdistuvasta kuormituksesta tulee Havujoen kautta. Vaikka Havulohi Oy:n laitoksen aiheuttama fosforilisäys Havujoessa on keskivirtaamatilanteessa vain parin mikrogramman luokkaa, niin alivirtaamakaudella pitoisuuslisä tarkoittaa selkeää vaarallisen kuormituksen raja-arvon ylittämistä Ylä-Kälkäjärvessä. Alivirtaamakausi painottuu yleensä elokuulle, jolloin laitokselta tulevan kuormituksen arvioidaan olevan suurimmillaan. Ylä-Kälkäjärven kunnostus Ylä-Kälkäjärven kunnostustyöt on aloitettu loppuvuodesta 2007. Kunnostusmenetelmänä on järven tilapäinen kuivattaminen. Kuivatusrakenteet ja kanavat on pääosin rakennettu, ja tavoitteena on tyhjentää järvi ensi keväänä. Järvi vesitetään uudelleen vuoden kuluttua tyhjentämisestä. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa Ylä- Kälkäjärven tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kunnostushankkeen kaikkia tavoitteita ei voida saavuttaa, ellei valuma-alueella tehdä toimenpiteitä, joilla vaikutetaan ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutumiseen järveen. Näin ollen kaikkea valumaalueelta tulevaa kuormitusta Ylä-Kälkäjärveen tulee pyrkiä vähentämään. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Ympäristökeskus esittää, että tarkkailuohjelma ratkaistaan luvassa. Käyttötarkkailu Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä virtaamatiedot päivittäin kasvatuskauden aikana ja vähintään kerran viikossa kasvatuskauden ulkopuolella sekä lisäksi aina näytteenoton yhteydessä. Virtaamat tulee mitata laitokselle johdettavasta vedestä (neljästä munkista) tai vaihtoehtoisesti laitokselta lähtevästä vedestä altaasta 9 ja ongintalammikosta 11.
11 Laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön on myös kirjattava käyttöpäiväkirjaan. Päiväkirja on säilytettävä kalanviljelylaitoksella ja esitettävä pyydettäessä valvovalle viranomaiselle. Päästötarkkailu Kalanviljelylaitokselta lähtevästä vedestä tulee ottaa automaattisilla näytteenottimilla kasvatuskauden (1.5. 31.10.) aikana 7 vrk:n kokoomanäyte kerran kuukaudessa ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Näytteistä tulee määrittää kokonaisfosforipitoisuus. Päästötarkkailua hoitavan konsultin tulee ottaa kontrollinäytteet kaksi kertaa kasvatuskauden aikana ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Näytteet otetaan laskeutusaltaan 9 ja ongintalammikon 11 poistopäästä. Kontrollinäytteistä tutkitaan kokonaisfosforipitoisuus ja fekaalisten kolibakteerien määrä. Lisäksi konsultin tulee kirjata mittapatojen vedenkorkeudet ja virtaamat aina näytteenottojaksolla. Virtaamat kirjataan erikseen altaaseen 9 ja ongintalammikkoon 11 johdettavien vesien osalta. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kaksi kertanäytettä, toinen näytteenottojakson alussa ja toinen lopussa. Näytteistä tutkitaan kokonaisfosforipitoisuus. Päästötarkkailua hoitavan konsultin tulee ottaa kontrollinäytteet kaksi kertaa kasvatuskauden aikana ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Päästötarkkailua tulee tehdä hakijan esityksen mukaisesti vuosina 2010 ja 2011 ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Tarkkailun tulokset on viipymättä niiden valmistuttua toimitettava tiedoksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailuvuodelta laadittavassa raportissa tulee arvioida myös välivuoden kuormitus.
12 Vaikutusten tarkkailu Vaikutustarkkailun seurantapiste Havujoki 3 voidaan muuttaa lähemmäksi kalanviljelylaitosta, lupahakemuksen liitteessä 3 esitettyyn paikkaan. Uuden havaintopisteen tunnus on Havujoki 4. Seurantapisteiden koordinaatit ovat seuraavat: Havujoki 1 (laitoksen yläpuoli) YK-pohjoinen 6876140 ja YK-itä 3462130 Havujoki 4 (laitoksen alapuoli) YK-pohjoinen 6876250 ja YK-itä 3462580. Vaikutustarkkailun vesinäytteet tulee ottaa vuosittain kesä- ja elokuussa, myös niinä vuosina, jolloin päästötarkkailua ei tehdä. Kaikista vesistönäytteistä tulee määrittää lämpötila, kiintoaine, ph, väri, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, kokonaistyppi, sameus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit sekä sähkönjohtavuus. Tarkkailua tulee voida muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava tiedoksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästö- ja vaikutustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Laitoksen hoito ja lietteen poisto Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta on järjestettävä siten, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Rehun tulee olla mahdollisimman vähäfosforista. Maa-altaista tulee poistaa lietettä vähintään kerran kasvatuskauden aikana ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella sekä lasikuitualtaista päivittäin kasvatuskauden aikana. Laitoksen vesitysjärjestelmiä ei saa muuttaa ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää.
13 Luvan tarkistaminen Hakija tulee velvoittaa tekemään lupamääräysten tarkistamishakemus lupaviranomaiselle 31.3.2016 mennessä. Lupahakemukseen tulee liittää asiantuntijan laatima suunnitelma laitoksen saneeraamisesta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti vesistökuormituksen vähentämiseksi. Keski-Suomen TE-keskus Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Laitokselta vesistöön johdettava fosforikuormitus saa olla enintään 20 kg vuodessa. Luvan saajan on istutettava Havujokeen vuosittain 500 kpl 1-kesäisiä, Rautalammin reitin kantaa olevia harjuksen poikasia laitoksen ja verkkosihdin alapuolelle. Istukkaiden ikäryhmää voidaan muuttaa työ- ja elinkeinokeskuksen päätöksellä siten, ettei istutusten rahallinen arvo muutu. Mikäli laitoksessa olevissa kaloissa tai niiden mädissä havaitaan tai on syytä epäillä kalatauteja, ryhdytään välittömästi asian edellyttämiin toimenpiteisiin ja asiasta ilmoitetaan viipymättä Keski-Suomen TE-keskukselle. Lupa on määräaikainen ja voimassa 2016 loppuun. TE-keskus on perusteluna vaatimuksilleen esittänyt, että Havujoen valuma-alueella ei sijaitse muita merkittäviä pistekuormittajia, mutta kylläkin hajakuormitusta. Laitokselta vesistöön johdettava ravinnekuormitus painottuu kesäkuukausiin. Hakemuksen liitteenä olevien kuormituslaskelmien perusteella laitoksen fosforikuormitus on kohonnut. Vuosina 2005 2008 vesistöön johdetun fosforin määrä oli arviolta 21,1 23,1 kg. Kasvatuskaudella kuormitus on moninkertainen talviaikaan verrattuna. Vesienkäsittelyä tehostamalla voidaan fosforikuormituksessa päästä 20 kg:n vuositasolle. Tehostamiskeinoina olisivat uuden laskeutusaltaan käyttöönotto ja maa- ja lasikuitualtaiden puhdistamisen tehostaminen. Kalastukselle aiheutuva haitta voidaan kompensoida 1- kesäisen harjuksen istutusvelvoitteella. Laitoksen alapuolisten Kälkäjärvien kunnostaminen on aloitettu vuonna 2007 Leivonmäen kunnan ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Vedenlaatutietojen mukaan Ylä-Kälkäjärvi on rehevöitymässä ja se on kalavesiluokituksen mukaan tyydyttävässä kunnossa. Rehevöitymisen merkkeinä ovat mm. runsas vesikasvillisuus,
14 pyydysten limoittuminen ja eräiden kalalajien kääpiöityminen. Metsäojitusten seurauksena on 1950-luvun lopulta lukien järveen tullut runsaasti kiintoainetta ja ravinteita. Merkittäviä kuormittajia ovat myös maanviljely, turvetuotanto ja kalankasvatus. Kaikki viittaa siihen, että ulkoista kuormitusta on enemmän kuin järvi sietää. Alapuolisen vesistön rehevöitymisen hidastamiseksi on Havulohi Oy:n ravinnekuormitusta vähennettävä, minkä vuoksi TE-keskus esittää fosforikuormituksen enimmäismääräksi 20 kg vuodessa. Joutsan kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on puoltanut luvan myöntämistä edellyttäen, että typpi- ja fosforipäästöjä vähennetään laitoksen toimintaan soveltuvalla parhaalla käyttökelpoisella tavalla. Muistutukset 1. AA (Ruiskukka RN:o 5:28) Muistuttajan tila sijaitsee Ylä-Kälkäjärven rannalla ja sillä on kesämökki. Järven tila on rehevöitymisen vuoksi huono. 2. BB (Kiviaho RN:o 4:23) Muistuttaja on vastustanut laitoksen toiminnan jatkamista entisin lupamääräyksin. Kiviahon tila sijaitsee kalalaitoksen alapuolella joen rannalla. Joessa uidaan ja sen vettä käytetään saunavetenä. Muistuttaja on ilmoittanut harrastavansa kalastusta. Ylä- Kälkäjärvi on kesäisin puoliksi heinän ja kortteen peitossa. Ylä-Kälkäjärvi on vain alle 2 metrin syvyinen. Järven kunnostus on aloitettu. Kunnostus on turhaa, jos ravinteiden päästäminen sallitaan. Kalalaitos ei voi jatkaa toimintaansa entisin lupamääräyksin. Jos lupa myönnetään, on edellytettävä puhdistuslaitosta. 3. CC (Niemelä RN:o 12:8) ja DD (Rantamäki RN:o 4:27) Muistuttajien tilat sijaitsevat Ylä-Kälkäjärven ja Ala-Kälkäjärven rannalla. Ylä- Kälkäjärveä kunnostetaan parhaillaan. Muistuttajat ovat kysyneet, voivatko ravinnepäästöt jatkua siitä huolimatta ennallaan ja eikö niiden pitäisi olla mahdollisimman
15 vähäiset lisärehevöitymisen estämiseksi. Lisäksi he ovat kysyneet, kuinka alueen järvien ja jokien kuntoa seurataan kalankasvatuslaitoksen ja turvetuotannon päästöjen osalta. 4. DD (Jokela RN:o 11:2) Muistuttaja on vastustanut uuden ympäristöluvan myöntämistä kalankasvatuslaitoksen toiminnalle. Alapuolisen vesistön ranta-asukkailla on oikeus nauttia puhtaasta vedestä ja käyttää sitä talous- ja saunavetenä sekä virkistykseen ja uimiseen. Havujoen pohja, kivet ja vesikasvillisuus ovat päästöjen peitossa. Millä oikeudella lähes kaikki joen vesi saadaan johtaa kala-altaiden kautta? Havujoen ranta-asukkaat ovat ilmoittaneet ongelmasta ympäristökeskukselle. Ranta-asukkaat eivät ole vakuuttuneet siitä, että kaikki toimii oikein. Lisäksi muistuttaja on kysynyt, kuka on oikeutettu joen patoamiseen ja mitä lupia siihen vaaditaan. Miksi hakijaa ei velvoiteta purkamaan patorakennelmia? Hakijan selitys Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan ilmoittanut vuoden 2006 vesistökuormituksen olleen 24 kg fosforia. Hakijan ilmoittama fosforikuormitus vuonna 2006 oli 23 kg. Tarkkailutulosten mukaan kuormitus oli 33 kg fosforia. Hakija arvioi, että ainetaseen ja tarkkailutulosten perusteella laskettujen kuormituslukujen ero on liian suuri. Ero johtuu virheellisistä näytteenottopaikoista. Vuonna 2006 vesi oli erittäin alhaalla ja allas-alueella kierrätettiin vettä. Tuloksista ei ole vähennetty näytepaikan yläpuolella olevien talouksien päästöjä. Vuoden 2008 laskelma on virheellinen. Ainetaseen perusteella saadaan fosforikuormitukseksi 24 kg. Rehun käyttömäärää ei tule pienentää. Nykyisellä rehumäärällä voidaan alittaa nykyiset kuormitusrajat seuraavasti: Näytteenottopaikat siirretään hakijan esittämiin paikkoihin. Saostusaltaaksi otetaan hakijan esittämät kaksi lisäallasta. Käytetään uutta markkinoille tullutta rehua, jolla fosforin ominaiskuormitusta voidaan vähentää 26 %.
16 Havulohi Oy ei ole myynyt rehua toisille laitoksille vaan omaan käyttöön kalaa kasvattaneille. Kalankasvatuksen päästöjen vähentämiseen on olemassa muitakin keinoja kuin rehumäärän vähentäminen. Muistuttajat 1) ja 4) Havulohi Oy vähentää omalta osaltaan päästöjen määrää seuraavilla toimenpiteillä: Käytetään uutta markkinoille tullutta rehua, jolla fosforin ominaiskuormitusta voidaan vähentää 26 %. Otetaan käyttöön kaksi uutta selkeytysallasta. Tehostetaan maa-altaiden puhdistusta. Alueen jokien ja järvien kuntoa seurataan yhteistarkkailuna vuosien 2007 2017 aikana. Tarkkailuohjelman on hyväksynyt Keski-Suomen TE-keskus. Tarkkailuraporteissa esitetään turvetuotannon vaikutukset kalastoon, rapuihin ja kalastukseen. Tarkkailuraportit toimitetaan kalastusalueelle. Myös järvenranta-asukkaiden tulee tehostaa jätevedenkäsittelyään. Haja-asutuksen talousjätevesiasetuksen (542/2003) 3 :n kohdassa 4) on mainittu haja-asutuksen kuormitusluku eli yhden asukkaan jätevesien keskimääräinen kuormitus grammoina (kokonaisfosfori 2,2 g/vrk). Toisin sanoen yksi asukas tuottaa fosforia 0,8 kg vuodessa. Tästä voidaan päätellä muutkin kuormituksen tuottajat kuin Havulohi Oy. Muistuttaja 2) Havulohi Oy ei ole ainut kuormittaja Havujoen varrella. Sen osuus joen fosforikuormasta on 2 % eräiden laskelmien mukaan. Laitoksen yläpuolella on lähes 100 kiinteistöä ja laitoksen alapuolella ennen Kälkäjärveä on viisi kiinteistöä. Jokipolven turvetuotannon kuormitus tulee Partinpurossa Havujokeen. Koko Havujoen vaikutusalueelta vain kolmesta taloudesta jätevedet viedään kunnan jätevedenpuhdistamolle. Havulohi Oy on osallistunut järven kunnostukseen veronmaksajana. Havujoen vesi on kirkasta, vähäravinteista, puhdasta ja uimakelpoista. Joessa on taimenta ja harjusta, jotka kumpikaan eivät viihdy likaisissa vesissä. Havujoen ainut ongelma on humus varsinkin keväisin ja rankkasateiden aikaan. Muistutuksen tekijä ei ole esittänyt konkreettista tietoa tai laskelmaa muistutuksensa tueksi.
17 Muistuttaja 3) Laitoksen fosfori- ja typpipäästöt ovat ympäristöluvan mukaiset. Lumpeenlehdillä näkyvä lika ei ole saastetta vaan humusta. Muistuttaja ei ole esittänyt laskelmia laitoksen aiheuttamista vahingoista. Vesistörakentamiseen liittyvistä luvista saa tietoa ympäristökeskukselta. Havulohella on luvat toimintaansa vesi- ja maa-alueiden omistajilta. Vaasan hallinto-oikeus on pysyttänyt kalankasvatuksen ympäristö- ja vesitalousluvan. Hakijan omistamalla tilalla on oikeus vesivoimaan. Kala-altaita ei täytetä erikseen, vaan niissä on aina sama vesimäärä. Vettä ei varastoida altaisiin, vaan vesi virtaa altaiden kautta takaisin jokeen. Joki ja sen vesitilanne ovat samanlaiset laitoksen ylä- ja alapuolella. MERKINTÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 5.4.2006 antamallaan päätöksellä nro 42/06/1 myöntänyt Leivonmäen kunnalle luvan Ylä-Kälkäjärven kunnostamiseen kuuluvaan järven tilapäiseen kuivatukseen, tyhjennyskanavien ruoppaukseen, kahden kiinteän padon rakentamiseen järven luusuaan järven vedenkorkeuden palauttamiseksi sekä pysyvän käyttöoikeuden keskivedenkorkeuden noston vuoksi vesialueiksi muuttuviin maa-alueisiin. Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 69/03/1, 24.10.2003 perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMINEN Ympäristölupavirasto tarkistaa Joutsan kunnassa Havumäen kylässä sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaan Havulohi Oy:lle 24.10.2003 myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan luvan lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan.
18 Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisia alapuolisen vesistön veden laatuun tai sen käyttöön kohdistuvia korvattavia vahinkoja. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi istutusvelvoitteella. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset vesistön pilaantumisen estämiseksi 1. Kalankasvatukseen saa käyttää hakemuksen mukaisesti 16 muoviallasta ja 8 maaallasta (nrot 1 8). Onginta-alueilla altaassa 11 ja Havujoessa esteverkolla erotetulla osalla kaloja ei saa ruokkia. Laitoksen vesitysjärjestelmään ei saa tehdä muutoksia ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää. 2. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 4 000 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä. Rehun tulee olla mahdollisimman vähäfosforista. 3. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Fosforipäästö saa olla ainetaseen perusteella laskien enintään 20 kg vuodessa. 4. Muovialtaiden lietekupit on puhdistettava päivittäin. Maa-altaiden lietetaskut on tyhjennettävä vuosittain ennen kasvatuskautta ja kasvatuskauden jälkeen. Poistettu liete on sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Määräykset muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 5. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava Joutsan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja varastoitava erillään. Jätteet on toimitettava vuosittain hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi hyväksytyssä tavanomaisen tai ongelmajätteen käsittelypaikassa. Jätteet on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön materiaalina.
19 6. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Kuolleiden kalojen ja perkausjätteen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaisesti. Häiriö ja poikkeustilanteet 7. Luvan saajan on ilmoitettava toimintaan liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu ja raportointi 8. Laitoksen toimintaa, päästöjä ja vesistövaikutuksia on tarkkailtava päätöksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 9. Luvan saajan tulee toimittaa Keski-Suomen ympäristökeskukselle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys virtaamamittauksen tarkkuudesta. Virtaamamittauksen mittausvirhe saa olla enintään 5 %. Tarvittaessa selvityksen tulee sisältää suunnitelma uudesta virtaamamittausmenetelmästä. 10. Keski-Suomen ympäristökeskus saa tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeellisiksi katsomansa muutokset. 11. Mikäli laitoksella ilmenee tai on syytä epäillä kalatauteja, on välittömästi ryhdyttävä asian edellyttämiin toimenpiteisiin ja ilmoitettava asiasta viipymättä Joutsan kunnan eläinlääkärille ja vakavissa tapauksissa myös Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Keski-Suomen TE-keskukselle. Kalatalousvelvoite 12. Luvan saajan on istutettava Havujokeen verkkopadon alapuolelle vuosittain 500 yksikesäistä harjuksen poikasta.
20 Toiminnan lopettaminen 13. Jos laitoksen toiminta loppuu pysyvästi, on siitä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan kalankasvatuslaitoksen toiminnan loppumisesta. 14. Laitoksen toiminnan päätyttyä kalankasvatustoimintaan kuuluvat laitteet ja rakenteet on poistettava vesialueelta. VESITALOUSLUVAN TARKISTAMINEN Ympäristölupavirasto pitää Havulohi Oy:lle 24.10.2003 päätöksellä 69/03/1 myönnetyn veden johtamista koskevan luvan entisellään. Laitokselle Havujoen myllyn patoaltaasta johdettava veden määrä saa olla enintään 60 l/s, johon sisältyy myös hallissa käytettävän veden määrä. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamamittauksen tarkkuutta koskevasta selvityksestä on määrätty edellä ympäristöluvan tarkistetussa 9. lupamääräyksessä. HAVUJOEN SULKEMISTA KOSKEVAN KALASTUSLAIN 27 :N MUKAISEN LUVAN TARKISTAMINEN Ympäristölupavirasto pitää Havulohi Oy:lle 24.10.2003 päätöksellä 69/03/1 myönnetyn kalastuslain 27 :n mukaisen Havujoen sulkemista koskevan luvan entisellään. Verkkopato saa olla käytössä touko lokakuun ajan. Verkkopato on pidettävä kunnossa siten, että se ei haittaa veden virtausta Havujoessa.
21 ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista rakenteista tai veden johtamisesta laitokselle aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUPIEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvat ovat voimassa toistaiseksi. Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 jälkeen, on hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi pantava vireille 31.3.2016 mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista ja selvitys laitoksen ympäristövaikutuksista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Kysymyksessä on myönnettyjen lupien lupamääräysten tarkistaminen. Lupien myöntämisen edellytykset on ratkaistu ympäristölupaviraston 24.10.2003 antamalla päätöksellä nro 69/03/1, jonka Vaasan hallinto-oikeus on 7.1.2005 antamallaan päätöksellä nro 05/0002/2 pysyttänyt. Alue on edelleen kaavoittamatonta haja-asutusaluetta.
22 Vedenjohtamisjärjestelyjä on muutettu laitoksella siten, että kasvatusaltaista poistuvasta vedestä suurin osa eli 2/3 johdetaan laskeutusaltaana toimivan ongintalammikon 11 kautta Havujokeen. Veden viipymä ongintalammikossa on pidempi kuin altaassa 9, jonka kautta suurin osa vesistä johdettiin aiemmin. Uusi järjestely pienentää jonkin verran laitoksen vesistökuormitusta. Laitoksen fosforikuormitusta ja käytettävän rehun määrää koskevia lupamääräyksiä on tiukennettu haitallisten vesistövaikutusten ehkäisemiseksi. Kuormituksen alentaminen on tarpeen, koska laitoksen päästöjen vaikutus Havujoen tilaan on etenkin kesän alivirtaamakausina merkittävä. Tällä päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukainen toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Päästöt vesiin Laitoksen alapuolisessa Ylä-Kälkäjärvessä on käynnissä kunnostushanke. Hankkeen tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain vähentämällä myös järveen tulevaa kuormitusta. Havulohi Oy:n kalankasvatuslaitokselta vesistöön johdettavan veden fosforipäästöt on rajattu tasolle, jolla ei aiheudu ennalta arvioiden merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistössä. Laitoksella käytettävän rehun määrää on rajoitettu tasolle, jolla asetettu fosforipäästöraja on mahdollista saavuttaa. Laitoksen maa-altaissa ei ole mahdollista toteuttaa tehokasta, päästöihin vaikuttavaa lietteen poistoa, joten päästöjä on esisijaisesti rajattu pienentämällä laitoksella käytettävän rehun määrää. Määräykset 5 ja 6 on annettu jätteiden määrän ja niistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä roskaantumisen estämiseksi. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain 6 :n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jäte tulee hyödyntää ensisijaisesti materiaalina.
23 Valvontaviranomaiset voivat antaa ohjeet häiriötilanteista aiheutuvien lisävahinkojen ehkäisemiseksi, kun niille ilmoitetaan tapahtuneista häiriöistä välittömästi. Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 8 11 ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Lupamääräys 12 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Istutusvelvoitetta määrättäessä on otettu huomioon kalankasvatustoiminnasta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Luvan saaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaikutuksista vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Valvova viranomainen voi tarkkailutulosten perusteella arvioida, milloin tarkkailu voidaan lopettaa. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. Luvassa ei ole tarpeen erikseen määrätä valvontaviranomaisen oikeudesta muun muassa tehdä laitokselle tarkastuksia ja saada tiedot ja tositteet käytetyistä rehumääristä, koska viranomaiselle kuuluvasta tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 83 :ssä. Keski-Suomen TE-keskus on vaatinut, että lupa annetaan määräaikaisena. Ympäristölupavirasto katsoo, että perusteita muuttaa toistaiseksi voimassa oleva lupa määräaikaiseksi ei ole. Toimintaa on mahdollista jatkaa vuoden 2016 jälkeen, kun lupamääräykset tarkistetaan päätöksessä mainittuna ajankohtana. Muutoin TE-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi.
Joutsan kunnan teknisen lautakunnan lupajaoston vaatimus on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevästi. 24 Muistutuksissa 1) ja 2) on esitetty huoli kalalaitoksen alapuolisen vesistön tilasta ja edellytetty toiminnasta aiheutuvien päästöjen vähentämistä. Laitoksessa käytettävän rehun määrää on vähennetty ja fosforipäästörajaa on alennettu lupamääräyksillä 2 ja 3. Toiminnan päästöistä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa vesistölle tai sen virkistyskäytölle. Muistutuksessa 3 on vaadittu selvitettäväksi, miten turvetuotannon ja kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan. Lupamääräyksillä toiminnanharjoittaja on velvoitettu tarkkailemaan toiminnan päästöjä ja ympäristövaikutuksia sekä raportoimaan tarkkailusta valvoville viranomaisille. Muilta osin viitataan muistuttajille 1) ja 2) lausuttuun. Muistutuksessa 4 on vastustettu ympäristöluvan myöntämistä. Havulohi Oy:n kalankasvatuslaitokselle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa vuonna 2003. Nyt on kyseessä lupamääräysten tarkistaminen, missä yhteydessä ei arvioida luvan myöntämisen edellytyksiä, vaan tehdään tarvittavat muutokset lupamääräyksiin. Ennalta arvioiden toiminnasta ei tämän päätöksen mukaisesti toimien aiheudu vesistön merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 105 Jätelaki 4, 6 ja 19 Vesilaki 2 luvun 31 1 momentti ja 9 luvun 2 Kalastuslain 27
25 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksua 820 euroa. Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitos, jossa lisäkasvu on alle 20 000 kg vuodessa. Taulukon mukaan maksu on 1 640 euroa. Maksusta peritään 50 %, koska kysymys oli ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukaisesta lupamääräysten tarkistamishakemuksesta.
26 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Sinikka Pärnänen Ilpo Hiltunen Antti Ylitalo Raili Pärjälä Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Pärnänen, Ilpo Hiltunen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt esittelijä Raili Pärjälä. RP/LN Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8087
LIITE HAVULOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKU- TUSTARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Laitoksen hoitopäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: rehumäärät rehun laatu (tuotenimi, raekoko, fosfori- ja typpipitoisuus) virtaamatiedot aina näytteenoton yhteydessä, kasvatuskauden aikana päivittäin ja vähintään kerran viikossa kasvatuskauden ulkopuolella käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet kalataudit kalakuolemat kasvatetut ja siirretyt kalamäärät huoltotoimenpiteet häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön jätteiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Päiväkirja on säilytettävä laitoksella. Hoitopäiväkirja ja siinä esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset on esitettävä pyydettäessä valvoville viranomaisille. Päästötarkkailu tehdään vuosina 2010 ja 2011 sekä sen jälkeen joka toinen vuosi. Laitokselta lähtevästä vedestä (laskeutusaltaan 9 ja ongintalammikon 11 poistopäästä) otetaan automaattisilla näytteenottimilla seitsemän vuorokauden kokoomanäyte kasvatuskaudella (touko lokakuu) kerran kuussa ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Näytteistä määritetään kokonaisfosforipitoisuus. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kaksi kertanäytettä, toinen näytteenottojakson alussa ja toinen sen lopussa. Näytteestä määritetään kokonaisfosforipitoisuus. Virtaama näytteenottojaksolla kirjataan näytteenottolomakkeeseen.
Vesistötarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Konsultti ottaa kontrollinäytteet tulevasta ja lähtevästä vedestä kasvatuskaudella kaksi kertaa ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Näytteistä määritetään fosfori ja kasvatuskaudella myös fekaaliset koliformiset bakteerit. Lisäksi konsultti kirjaa aina näytteenottojaksolla mittapatojen vedenkorkeudet ja virtaamat erikseen altaaseen 9 ja ongintalammikkoon 11. Konsultti ottaa vesistötarkkailun vesinäytteet vuosittain kesä- ja elokuussa. Tarkkailupisteet ovat seuraavat: Havujoki 1, maantiesilta laitoksen yläpuolella Havujoki 4, kiinteistön 104:0 raja laitoksen alapuolella Molemmista pisteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila kiintoaine väriluku kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) kokonaisfosfori liukoinen fosfaattifosfori kokonaistyppi sameus ph sähkönjohtavuus fekaaliset streptokokit lämpökestoiset koliformiset bakteerit Tulokset lähetetään välittömästi niiden valmistuttua Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailun tuloksista laaditaan vuosiraportti. Siinä tulee arvioida myös päästötarkkailun välivuoden kuormitus. Raportti toimitetaan Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle maaliskuun loppuun mennessä. Päästötarkkailun ja vesistövaikutusten tarkkailun tulokset esitetään vaadittaessa niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset. 2
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 5.3.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.