Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

VUOSIKERTOMUS 2012

Kukkuroinmäen jätekeskukselle myönnetään ympäristölupa. 2001 2002 2003 2004 Jätteiden vastaanotto alkaa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. 2 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on Etelä-Karjalan yhdeksän kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia omistajakuntiensa jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja hyötykäytön edistämisestä ympäristöystävällisesti sekä taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Yhtiön tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti maakunnan asukkaiden jätehuoltoa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy (31.12.2012) Perustettu: 1996 Omistajat: Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Liikevaihto: 8,70 M Asukasmäärä: 133 000 Pinta-ala: 6873 km 2, josta vesistöä 1610 km 2

Työskentely toiminta-alueen yhteisen jätestrategian luomiseksi aloitetaan yhdessä omistajakuntien kanssa. Asukkaiden keskitetty jätteenkuljetus alkaa Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Myös hyötyjätehuolto ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle näissä kunnissa. Ekopisteverkoston uudistaminen alkaa. Luumäellä avataan uusi jäteasema. Asukkaiden keskitetty jätteenkuljetus alkaa Lappeenrannassa ja Lemillä. Samalla näiden kuntien hyötyjätehuolto ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelut siirtyvät EKJH:n vastuulle. Kaksi uutta miehitettyä jäteasemaa avataan. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Laatu- ja ympäristöjärjestelmille ISO 9001 ja ISO 14001 myönnetään sertifikaatit. Savitaipaleella, Luumäellä ja Taipalsaarella siirrytään kuiva- ja biojätteiden keskitettyyn kuljetukseen. Samalla asukkaiden hyötyjätehuolto ja vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelu siirtyvät EKJH:n vastuulle. 3 Hallinto Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminnan strategisesta suunnittelusta vastaa hallitus. Hallitus valitaan vuosittain yhtiökokouksessa. Vuonna 2012 hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Puheenjohtajana jatkoi Kyösti Harju. Toimintapolitiikka Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa osakaskuntien vastuulla oleva jätehuolto. Tavoitteenamme on tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, henkilöstön hyvinvointi ja turvallinen työympäristö. Minimoimme ympäristökuormitusta vähentämällä jätteen loppusijoitusta ja lisäämällä hyötykäyttöä. OMISTAJAT YHTIÖKOKOUS HALLITUS TOIMITUS- JOHTAJA 9 kuntaa Lappeenranta, 4 jäsentä Kyösti Harju, pj. Pentti Belinskij, vpj. Kimmo Reponen Laura Peuhkuri Imatra, 2 jäsentä Urpo Tiainen Lea Sairanen Muut kunnat, 3 jäsentä Helli Halonen Vesa Jäkälä Terhi Tiilikainen- Kärpänen Noudatamme voimassaolevaa lainsäädäntöä, meille myönnettyjä lupia ja asetamme yhdessä sidosryhmiemme kanssa ympäristö- ja laatuvaateita yhteistyökumppaneillemme sekä itsellemme. Toimimme kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja taloudellisesti. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti tavoitteenamme tyytyväinen asiakas. Varmistamme vaatimusten täyttymisen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Kehitämme toimintatapojamme ja palvelujamme suunnitelmallisesti siten, että toimintamme on turvallista ja vahinkoriskit sekä päästöt ympäristöön pienenevät. Hallinto Laatu- ja ympäristö Logistiikka ja asiakaspalvelu Käyttö ja vastaanotto Jäteasemat ja hyötyjätehuolto Tiedotus ja neuvonta Tiedotamme ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista sekä henkilökunnallemme että asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme. Käymme avointa keskustelua toimintaamme liittyvistä kysymyksistä. Edellytämme alihankkijoiltamme ja yhteistyöyrityksiltämme toimintaa, joka tukee meitä laatu- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Arvioimme jatkuvasti toimintaamme liittyviä riskejä ja pyrimme poistamaan niitä. Henkilökunnan osaaminen varmistetaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Noudattamalla toimintapolitiikkaamme varmistamme yhtiön kehittymisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Talous

4 Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, omistajakunnat ja hallitus jatkoivat edelleen EKJH:n ja osakaskuntien yhteisen jätestrategian mukaisten toimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa vuoden 2012 aikana. Tehtyjen päätösten mukaisesti Lappeenrannan ja Lemin alueen jätehuollon operatiiviset tehtävät siirrettiin EKJH:n vastuulle 1.3.2012. Toimintojen ja laajentuvien tehtävien haltuunotto on edelleen lisännyt merkittävästi painetta EKJH:n henkilöstölle. Tämän siirtymävaiheen jälkeen aloitettiin valmistautuminen seuraavaan vaiheeseen, eli Imatran alueen kilpailutukseen. Jo aiemmin EKJH:n vastuulle siirtyneillä alueilla toiminta on vakiintunut ja parhaita toimintamalleja on päästy harjoittelemaan ja kehittämään käytännössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosi 2012 Kyseessä oli yhtiön kuudestoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta yhdestoista tilikausi. Yhtiön liikevaihto oli 8 701 000 euroa joka on noin 21 % suurempi kuin vuonna 2011. Kasvun selittää Lappeenrannan ja Lemin operatiivisten toimintojen siirtyminen EKJH:n vastuulle 1.3.2012. Tilikauden tappio oli 292 000 euroa. Tilikauden tulos oli ennakoitu tappiolliseksi johtuen Lappeenrannan ja Lemin toimintoihin liittyvien kustannusten rakenteesta. Lisäksi tulosta rasittivat EKJH:n vastuulle siirtyneen Lappeenrannan Toikansuon miehitettyyn jäteasemaan liittyvät ennakoimattomat ylimääräiset kustannukset. Investoinnit ja kehityshankkeet Investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 1 383 000 euroa. Suurimmat investoinnit olivat toimistolaajennus 694 800, Toikansuon miehitetty jäteasema 83 100 ja keräyspisteiden (ekopisteet + miehitetyt jäteasemat) kalusto 282 300. EKJH:n vastuualueen ekopisteverkoston uusimista jatkettiin vuoden 2012 aikana. Uudet pisteet saatiin käyttöön Rautjärven ja Ruokolahden alueilla. Lisäksi suunnitelmat Lappeenrannan ja Lemin ekopisteverkoston uudistamisesta toimitettiin viranomaisen käsittelyyn. Strategiapäivityksen ja hallituksen päätöksen mukaisesti kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyötykäyttö kilpailutettiin ja hankintapäätös tehtiin maaliskuussa 2012. Vuoden 2013 alusta osa loppusijoitukseen menevästä kierrätyskelvottomasta kuivajätteestä ohjautuu energiahyötykäyttöön Riihimäelle Ekokemin voimalaitokselle. Vuoden 2015 alusta koko asumisesta syntyvä kierrätyskelvoton kuivajätemäärä ohjautuu energiahyötykäyttöön. Toimintaympäristö Uusi jätelaki astui voimaan 1.5.2012. Laissa on merkittäviä muutoksia pakkausten tuottajavastuisiin, sekä velvoite perustaa kunnallisen jäteyhtiön alueelle yhteinen jätelautakunta. Jätelautakunnan perustamispäätökset tehtiin osakaskunnissa vuoden 2012 aikana ja uusi lautakunta aloitti toimintansa 1.1.2013. Pakkausten täysi tuottajavastuu tulee lisäämään EKJH:n ja pakkaustuottajien välistä yhteistyötä kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Samalla kun EKJH:n alueen ekopisteverkostoa kehitetään ja uudistetaan yhteistyössä kuntien kanssa, käydään neuvotteluja myös tuottajien kanssa keräysverkoston hyödyntämisestä myös tuottajien keräysvelvoitteiden täyttämiseen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat määrittäneet jätehuoltostrategian laadinnan yhteydessä oman tahtotilansa ja tavoitteensa jätehuollolle. Huolimatta pitkästä ja hankalasta taipaleesta EKJH jatkaa edelleen sinnikkäästi työtään kustannustehokkaan ja kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevan jätehuollon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi toiminta-alueellaan omistajien tahdon mukaisesti. Tehdyt päätökset ekopisteverkoston uusimisesta ja kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyödyntämisestä tulevat nostamaan myös eteläkarjalaisen jätehuollon toimintamallit ja hyödyntämisprosentit kansainväliselle huipputasolle. Edelleen alati kiristyvät ympäristövelvoitteet ja lainsäädäntö asettavat omia haasteitaan EKJH:n toiminnan ympäristökuormituksen vähentämiselle, jätehuoltologistiikan ja materiaalivirtojen suunnittelulle ja toteutukselle.

5 Lopuksi Yhteisen tavoitetilan määrittäminen strategian laadinnan yhteydessä on helpottanut yhteistyötä henkilöstön, hallituksen, omistajien edustajien ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan kehittämiselle on selkeät päämäärät, kun tavoitteet ovat selvillä. Omistajakuntien vuonna 2007 tekemien päätösten täytäntöönpano on viivästynyt usealla vuodella mutta toimintaa on pystytty kehittämään johdonmukaisesti sekä hallitusti. Tästä on hyvä jatkaa jatkuvan kehittämisen tiellä kohti omistajien visioimaa keskitettyä, kustannustehokasta, ympäristökuormitusta minimoivaa ja asukkaita tasapuolisesti kohtelevaa jätehuoltojärjestelmää. Poiketen edellisestä vuodesta suurin paine on siirtynyt EKJH:n operatiivisen henkilöstön harteille. Uusien toimintojen haltuunotto ja asiakasrekisterien sekä laskutustietojen päivitys vaativat merkittäviä henkilökohtaisia panostuksia. Kuitenkin olemme pystyneet saavuttamaan toiminnalliset ja laadulliset tavoitteemme jälleen kerran; tästä haluan lausua vilpittömät henkilökohtaiset kiitokset! Mika Suomalainen Toimitusjohtaja

6 Henkilöstö Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluksessa työskenteli vuoden 2012 lopussa 32 henkilöä, joista pitempiä määräaikaisuuksia oli neljä. Kesäajaksi palkattiin lisäksi kuusi kesätyöntekijää. Toimitusjohtaja Mika Suomalaisen lisäksi yhtiössä työskenteli 20 toimihenkilöä ja 11 työntekijää. Naisia henkilökunnasta on 17 ja miehiä 15. Henkilöstön keskiikä oli 40 vuotta. Henkilökunta työskentelee pääasiassa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Kolme työntekijää työskentelee miehitetyillä jäteasemilla ja yksi henkilö kiertää tekemässä kunnossapitotöitä Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla olevilla keräyspisteillä. Yksi henkilö tuuraa jäteasemilla, tekee kunnossapitotöitä ja avustaa jätekuljetusten käytännön töissä, kuten toimittaa jäteastioita ja mittaa astioiden siirtomatkoja. Koneurakointia, kompostointi- ja kuljetuspalveluja sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpitopalveluja ostettiin ulkopuolisilta toimijoilta. Vuoden 2012 aikana yhtiön henkilökunta oli koulutuksessa yhteensä 98 päivää. Näiden koulutusten lisäksi järjestettiin täsmäkoulutuksena arvonlisäveron ja tilaajavastuulain ajankohtaispäivä Kukkuroinmäen jätekeskuksen toimitiloissa. Joulun alla vietettiin pitkään Kukkuroinmäessäkin työskennelleen Veli-Matti Käkräsen eläkkeelleläksijäisiä. Leppoisia eläkepäiviä Masalle! Työterveys ja turvallisuus Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2012 yhteensä 579, mikä on 6,9 % kaikista työssäolopäivistä. Tapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja oli 12 päivää. Työterveyshuollossa seurattiin jatkuvasti henkilöstön työkykyä ja tehtiin säännöllisiä terveystarkastuksia. Vuonna 2012 sattui neljä tapaturmaa. Työsuojelutoimikunta jatkoi toimintaansa nyt kolmatta vuotta.

7 Työhyvinvointi ja TYKY-toiminta Henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä pyrittiin ylläpitämään ja parantamaan järjestämällä erilaisia yhteisiä tapahtumia ja tarjoamalla aikaisempien vuosien tapaan liikunta- ja kulttuuriseteleitä henkilöstön käyttöön. Kehityskeskusteluja pidettiin koko henkilöstön kanssa. Lisäksi suoritettiin työtyytyväisyyskysely, jonka tulokset käytiin läpi johtoryhmässä, henkilöstöpalaverissa sekä työsuojelutoimikunnassa ja esille nousseet kehittämistarpeet huomioitiin. Kesäkuussa vietettiin yhtiön operatiivisen toiminnan 10-vuotisjuhlia avoimien ovien ja Saimaan -risteilyn merkeissä. Yhteistyökumppaneille ja kutsuvieraille järjestetylle risteilylle osallistui myös henkilöstö. Yhteistä liikuntapäivää vietettiin mukaellun seitsenottelun merkeissä syyskuussa. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä on tarjottu henkilöstölle entiseen tapaan. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus osallistua ohjattuun Pilates -tuntiin työpäivän päätteeksi kerran viikossa. Ohjattuun liikuntaan osallistui vuoden aikana kaiken kaikkiaan 12 henkilöä. Toimistotilojen laajentaminen kilpailutettiin alkuvuonna ja rakennustyöt päästiin aloittamaan keväällä. Laajennus valmistui suunnitelmien mukaisesti syyskuun alussa ja henkilökunta pääsi vihdoin riittäviin ja asianmukaisiin työskentelytiloihin. Henkilöstötunnusluvut 2012 2011 yksikkö Henkilöstön määrä (31.12.2012) 32 26 hlö Henkilöstövuodet yhteensä 35 26 htv Määräaikaisten osuus (htv:sta) 11 8 % Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus 0,31 0,38 % Työsuhteen keskimääräinen pituus 5,5 5,4 vuotta Henkilöstön keski-ikä 40 43 vuotta Naisten osuus 53 58 % Miesten osuus 47 42 % Työtapaturmat 4 3 kpl Tapaturmapoissaolot 0,3 0,9 pvä/htv Sairauspoissaolot 16,5 15,8 pvä/htv Työterveyshuolto 754 545 /htv Työsuojelu 504 7 /htv Koulutus 743 842 /htv Virkistys- ja TYKY-toiminta 539 580 /htv

8 Palvelut Etelä-Karjalan Jätehuollon palveluihin kuuluvat jätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sekä kahdeksan kunnan asukkaiden kuiva- ja biojätteiden keräys ja kuljetus, hyötyjäteverkoston ylläpito, vaarallisten jätteiden vastaanotto sekä miehitettyjen jäteasemien ylläpito. Toimintoihin liittyvä laskutus, asiakaspalvelu ja jäteneuvonta hoidetaan myös keskitetysti Etelä-Karjalan Jätehuollon toimesta. Jätteiden keräys ja kuljetus Vuonna 2012 Etelä-Karjalan Jätehuolto hoiti kahdeksan kunnan - Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren - asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetukset. Keskitetysti kilpailutetun jätteenkuljetuksen piirissä oli näin ollen 104 700 asukasta ja lisäksi noin 20 000 vapaa-ajan kiinteistöä. Kuljetuspalveluista on sopimuksia myös alueen yritysten kanssa. Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella jätteenkuljetusurakoitsijana on toiminut vuodesta 2009 saakka HFT Networkin alihankkijana Environet Oy. Lokakuussa 2012 Environet Oy:n liiketoiminnat siirtyivät HFT Environmentille, joka jatkaa toimintaa vanhalla sopimuksella. Savitaipaleella, Luumäellä ja Taipalsaarella jätteekuljetusurakoitsijana on toiminut vuodesta 2010 alkaen Jätehuolto Laine Ay. Lappeenrannan ja Lemin jätteenkuljetukset siirtyivät Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle maaliskuun alussa 2012. Kunnat jaettiin urakkaalueisiin, joilla jätteenkuljetuksia hoitavat SITA Finland Oy (sittemmin SITA Suomi Oy), Lassila & Tikanoja Oy ja Jätehuolto Laine Ay. Toiminta-alueen useimmat kunnat ovat haja-asutusvaltaisia, joissa sijaitsee paljon vapaa-ajan asuntoja. Pitkien kuljetusmatkojen ja hajallaan olevan asutuksen vuoksi näissä kunnissa on käytössä kuivajätteiden aluekeräyspisteitä, joiden käyttöaste kasvaa merkittävästi mökkikausina. Miehitetyt jäteasemat Etelä-Karjalan Jätehuolto on ylläpitänyt jo usemman vuoden miehitettyjä jäteasemia Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Savitaipaleella. Vuonna 2012 myös Lappeenrannan ja Lemin jäteasemat siirtyivät kunnilta jäteyhtiön vastuulle. Molempien jäteasemien maaperä tutkittiin ja todettiin pilaantuneeksi. Lemillä maaperä kunnostettiin Lemin kunnan kustannuksella ja toiminta päästiin aloittamaan syyskuussa 2012. Lappeenrannan Toikansuon jäteasematoiminta siirrettiin alueella sijaitsevalle puutarhajätteen vastaanottokentällä ja Lappeenrannan kaupunki puhdistaa maaperän myöhemmin kustannuksellaan. Taipalsaaren jäteasemaa hoitaa edelleen Taipalsaaren kunta. Etelä-Karjalan Jätehuollon ylläpitämillä jäteasemilla vastaanotetaan kotitalouksien lajiteltua rakennusjätettä, vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä hyödynnettäviä jätteitä kuten risuja ja puutarhajätteitä, energiajätettä, metallia, kartonkia, paperia ja pakkauslasia. Jäteasemat ovat auki 1-2 päivänä viikossa muutaman tunnin, paitsi Lappeenrannan Toikansuon jäteasema, joka on palvellut asiakkaita viitenä päivänä viikossa, maanantaista perjantaihin

9 Kuivajätteen energiahyötykäyttö Suurin osa kuivajätteistä kuljetetaan vielä tällä hetkellä Kukkuroinmäen jätekeskukseen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Erilliskerätyt biojätteet käsitellään jätekeskuksen alueella sijaitsevassa Kekkilän kompostointilaitoksessa. Etelä-Karjalan Jätehuollon toiminta-alueella biojätteiden lajitteluvelvoite koskee kuntien jätehuoltomääräysten mukaan kaikkia kiinteistöjä. Kiinteistöt voivat liittyä taajama-alueilla biojätteen erilliskeräykseen. Haja-asutusalueella biojätteet pääsääntöisesti kompostoidaan kiinteistöllä. Kierrätyskelvottoman kuivajätteen energiahyötykäytön hankintapäätös tehtiin maaliskuussa 2012. Kuivajätteen vastaanottajaksi valikoitui kilpailutuksen tuloksena Ekokem Oy:n Riihimäen voimalaitos. Energiahyötykäyttöä lisätään vaiheittain siten, että se alkaa vuonna 2013 ja vuonna 2015 koko asumisesta syntyvä kuivajätemäärä EteläKarjalan alueelta päätyy polttoon. Siirtokuormaukseen ja erilaisten jätejakeiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetun kentän raivaus- ja valmistelytyöt aloitettiin loppuvuonna 2012. Kuivajätteen laatu, (lajittelututkimus v.2010)

Kukkuroinmäessä vastaanotetut hyötyjätteet 10 Hyötyjätteet Vuonna 2012 Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle tulivat Lappeenrannan ja Lemin hyötyjätteiden keräyspisteet. Näin ollen jäteyhtiön vastuulla on nyt kahdeksan kunnan hyötyjätepisteet. Pitkän linjan tähtäimenä on uudistaa koko maakunnan hyötyjätekeräily kattavaksi ekopisteverkostoksi. Ekopisteverkoston uudistaminen eteni vuoden 2012 aikana siten, että Luumäen, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren ekopisteet uudistettiin täysin ja Rautjärven osalta asennukset päästiin aloittamaan. Ekopisteitä valmistui ja otettiin käyttöön kaiken kaikkiaan 36 kappaletta. Ekopisteissä käytetään keräysvälineinä syväkeräysastioita aina, kun se on teknisesti mahdollista. Kaikissa ekopisteissä on keräysastiat pakkauslasille, pienmetallille, kartongille ja tuottajien keräämälle paperille. Taloyhtiöillä ja muilla suurilla toimijoilla on velvollisuus järjestää vanhojen voimassaolevien jätehuoltomääräysten mukaan keräys kartongille, mikäli sitä syntyy yli 20 kg viikossa ja pakkauslasille ja metallille, mikäli niitä syntyy 30 kg viikossa. Vuoden aikana valmisteltiin yhteistyössä kuntien kanssa Imatran seudun sekä Lappeenrannan ja Lemin jätehuoltomääräyksiä. Lappeenrannassa ja Lemillä jätehuoltomääräykset muuttuivat 1.3.2012 alkaen siten, että hyötyjätteiden keräysvelvoite määräytyykin asuinhuoneistojen määrän mukaan. Kartongin kiinteistökohtainen keräily täytyy järjestää, mikäli taloyhtiössä on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa ja lisäksi metallin ja lasin erilliskeräys, mikäli asuinhuoneistoja on vähintään 20. Tämä selkeyttää hyötyjätteiden keräysvelvoitteita ja toisaalta hyötyjätteiden lajittelu suurilla kiinteistöillä paranee. Hyötyjätteiden keräysverkosto (hyötyjäte- ja ekopisteet) Lappeenranta ja Lemi siirtyivät Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle vuonna 1.3.2012. Pienmetalli Pakkauslasi Kartonki 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Lappeenranta 12-24 - 16 - Lemi 1-1 - 1 - Luumäki 5 3 5 11 5 2 Parikkala 9 8 9 8 9 1 Rautjärvi 8 11 8 11 8 2 Ruokolahti 14 8 14 12 14 1 Savitaipale 6 13 6 13 6 1 Taipalsaari 3 0 3 0 3 0 Yhteensä, kpl 58 43 70 55 62 7 Yhteensä, asukasta / keräyspiste 1805 688 1496 583 1689 4228

Kukkuroinmäessä vastaanotetut vaaralliset jätteet 11 Vaarallisten jätteiden vastaanotto Hyötyjäte- ja ekopisteiden keräysastioiden tyhjennyksistä huolehtivat Etelä-Karjalan Jätehuollon yhteistyökumppanit. Keräyspisteiden kunnossapitoa ja siivousta tehtiin oman henkilökunnan voimin. Kahteen pisteeseen on asennettu valvontakamerat väärinkäytösten hillitsemiseksi. Hyötyjätteitä otetaan veloituksetta vastaan myös miehitetyillä jäteasemilla. Metallia kerätään lisäksi joka kevät ja kesä järjestettävien vaarallisten jätteiden keräyskierrosten yhteydessä Kuusakoski Oy:n toimesta. Vuonna 2012 metallia vastaanotettiin näillä kierroksilla yhteensä noin 29 tonnia. Vaarallisten jätteiden maksuton vastaanotto kotitalouksille on järjestetty jokaiseen Etelä-Karjalan Jätehuollon osakaskuntaan. Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulla oli vuonna 2012 Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet, jotka sijaitsevat Ruokolahtea lukuunottamatta miehitetyillä jäteasemilla. Ruokolahdella vastaanottopalvelu ostetaan paikalliselta autokorjaamoyrittäjältä. Lappeenrannassa vastaanottopisteitä on Toikansuon miehitetyn jäteaseman lisäksi myös Ylämaan jäteasemalla ja Kukkuroinmäen jätekeskuksessa. Joutsenon teknisellä varikolla aikaisemmin sijainnut vastaanottopiste korvattiin kerran kuukaudessa tehdyllä mobiilikeräyksellä. Mobiilikeräyksiä järjestettiin parina päivänä myös Parikkalan Niukkalassa. Kaikissa toiminta-alueen kunnissa järjestettiin kevään ja kesän aikana aiempien vuosien tapaan vaarallisten jätteiden keräyskierrokset yhteistyössä kuntien ja Ekokem Oy:n kanssa. Keräysauto pysähtyi kaikkiaan 132 pisteessä, joissa vastaanotettiin yhteensä 88 tonnia vaarallisia jätteitä.

12 Keräyspisteet Kiinteistökohtainen keräys Aluekeräys Eko- ja hyötyjätepisteet Palvelu Kiinteistön omia tai useamman kiinteistön yhteisiä astioita Jäteyhtiö vastaa astioiden tyhjentämisestä kilpailuttamillaan hinnoilla Palvelu Yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän kuivajätteen keräyspaikkoja Käyttöoikeus ainoastaan vuosimaksun maksavilla asiakkailla Palvelu Yhtiön ylläpitämiä alueellisia hyötyjätteiden keräyspisteitä Käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla Määrä 26 320 keräyskohdetta Maksu Jäteastian tyhjennystapahtumiin perustuva jätemaksu, joka määräytyy viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Jätelaji Kuivajäte 26 320 keräyspistettä Biojäte 7 732 keräyspistettä Määrä 150 kpl ympärivuotisessa käytössä 6 kpl vain kesäkäytössä Maksu Kiinteä vuosimaksu, joka määräytyy viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Jätelaji Kuivajäte, 156 kpl Biojäte, 1 kpl Määrä 72 kpl Maksu Palvelun kustannukset katetaan vuosittaisella ekomaksulla Jätelaji Kartonki, 62kpl Metalli, 58 kpl Lasi, 70 kpl Paperi, 71 kpl (yhteistyössä tuottajayhteisön kanssa)

13 Palvelupisteet Vaarallisten jätteiden keräys Palvelu Yhtiön kustantamia vaarallisten jätteiden keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa koti- ja maatalouksissa syntyviä vaarallisia jätteitä Määrä 18 sopimusapteekkia 1 jätekeskus 7 jäteasemaa 2 muuta miehitettyä pistettä 132 kiertävien keräysten pysäkkkejä 1 sopimusautokorjaamo Maksu Palvelun kustannukset katetaan vuosittaisella ekomaksulla Miehitetyt jäteasemat Palvelu Yhtiön ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin voi tuoda sellaista jätettä, joka ei laatunsa tai kokonsa puolesta sovellu jäteastiaan laitettavaksi Määrä 8 kpl Maksu Hyötyjätteet, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet veloituksetta Muu jäte viranomaisen hyväksymän taksan mukaan Kukkuroinmäen jätekeskus Palvelu Yhtiön ylläpitämä jätteiden käsittely- ja vastaanottokeskus Alueella sijaitsee myös Kekkilä Oy:n kompostointilaitos Määrä 1kpl Maksu Hinnaston mukaan Jätelaji Kaikki koti- ja maatalouksien vaaralliset jätteet, kuten lääkejätteet, öljyt, akut, maalit, liuottimet, torjunta-aineet Jätelaji Hyötyjäteet Rakennus- ja kuivajätteet Energiajäte Kyllästetty puu Sähkölaitteet Puutarhajätteet Vaaralliset jätteet 8 asemalla 8 asemalla 8 asemalla 8 asemalla 6 asemalla 6 asemalla 7 asemalla Jätelaji Hyötyjätteet Rakennus- ja kuivajätteet Energiajäte Kyllästetty puu Sähkölaitteet Puutarhajätteet Vaaralliset jätteet Maa- ja kiviainekset Asbesti Pilaantuneet maat Biojätteet Muut loppusijoitettavat jätteet

Kukkuroinmäen jätekeskus Kokonaisala 135 ha Rakennettua alaa n. 32 ha Tavanomaisen jätteen loppusijoitusaluetta n. 6 ha Pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitusalue 3,6 ha Eteläkarjalaisten jätteet 2012 170 kg kuivajätettä / asukas 63 kg biojätettä / asukas 1,5 kg vaarallisia jätteitä / asukas* *(sisältää EKJH:n vastuulla olevien kahdeksan kunnan keräyspisteissä ja Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vastaanotetut jätteet sekä keräyskierrokset 9 kunnan alueella) 14 Käsittely ja hyödyntäminen Etelä-Karjalan Jätehuollon tehtävänä on huolehtia omistajakuntiensa vastuulla olevien jätteiden vastaanottamisesta ja asianmukaisesta käsittelystä. Vastaanottotoiminnot on keskitetty Kukkuroinmäen jätekeskukseen, joka sijaitsee Konnunsuolla, Lappeenrannassa. 12 Vuonna 2012 Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vastaanotettiin yhteensä 72 862 tonnia erilaisia jätteitä, josta vajaa 40 % oli tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavia jätteitä. Hyötyjätteitä toimitettiin muualle hyödynnettäväksi 5 263 tonnia ja tuottajavastuujätteitä eri tuottajayhteisöille yhteensä 176 tonnia. Pilaantuneita maita vastaanotettiin vuonna 2012 yhteensä 8 165 tonnia, joista yhtään ei kuitenkaan tarvinnut sijoittaa ongelmajätetasoiselle loppusijoitusalueelle, vaan ne voitiin joko kompostoida, hyödyntää sellaisenaan kaatopaikan penkkarakenteissa tai sijoittaa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Loppusijoitetun jätteen määrä 1 2 3 4 5 Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2011 Pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2003 Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2002 Ongelmajätetasoisten pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, käytössä vuodesta 2005

5 4 6 7 2 1 11 11 3 9 11 8 10 14 13 15 16 6 Pilaantuneiden maiden käsittelyalue, rakennettu 2001. 11 Jätevesien tasausaltaat, 3 kpl 7 Konehalli 12 Hyötyjätteiden varastointikenttä 8 Kekkilä Oy:n omistama kompostointilaitos 13 Pientuoja-asema ja varastointikenttä energiajätteelle, metallille ja SER:lle 9 Jälkikypsytyskenttä (Kekkilä Oy) 14 Tuleva kuivajätteen siirtokuormausasema, perustamistyöt aloitettu vuonna 2012 10 Jätevesipumppaamo 15 Vaaka-asema 16 Toimisto

Nettisivujen kävijämäärät 16 Asiakaspalvelu Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle kuuluu kahdeksan kunnan jätteenkuljetuksiin, jätelaskutukseen, jäteneuvontaan sekä Kukkuroinmäen jätekeskuksen ja kuntien vastaanottopalveluihin liittyvä asiakaspalvelu. Etelä-Karjalan Jätehuolto on määritellyt merkittäväksi laatupäämääräksi hyvän asiakaspalvelun, mitä painotettiin myös käytännön asiakaspalvelussa. Asiakaspalveluhenkilöstölle järjestettiin muun muassa asiakaspalvelukoulutusta. 16 972 puhelua* vastausprosentti 93,7 % jonotusaika (ka) 15 s puhelun kesto (ka) 3min 6s puhelun hinta (ka) matkapuhelimesta 0,57 euroa Tavoitteena tyytyväinen asiakas Yhteydenpito asiakkaisiin vilkastui vuonna 2012 entisestään, kun Lappeenrannan ja Lemin noin 75 000 asukkaan jätteenkuljetuksiin liittyvä asiakaspalvelu siirtyi maaliskuun alussa Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle. Vuoden 2011 lopulla käyttöönotetun asiakaspalvelupuhelujärjestelmän kautta tuli vuoden 2012 aikana yhteensä 16 972 puhelua, mikä tarkoittaa keskimäärin 68 puhelua jokaisena työpäivänä. Puheluiden vastausprosentti oli 93,7. Läpipäässeiden puheluiden keskimääräinen jonotusaika oli 15 sekuntia ja puhelun kesto 3 minuuttia 6 sekuntia. Laskuja asiakkaille lähti yhteensä noin 107 700 kpl. Nettisivujen kävijämäärät nousivat myös huomattavasti. Eniten nettisivuilla kävijöitä oli toukokuussa, lähes 6000 kävijää. Asiakaspalvelua ja neuvontaa hoidettiin entistä enemmän myös sähköisten lomakkeiden ja sähköpostin välityksellä. Henkilökohtaista neuvontaa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa ja miehitetyillä jäteasemilla jatkettiin entiseen malliin. Vuodesta 2010 Etelä-Karjalan Jätehuollon kuljetusasiakkaina olleille Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntalaisille toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely, jonka tulokset olivat myönteisiä. Kyselyyn vastasi kakkiaan 35 % kyselyn saaneista asiakkaista ja heistä 89 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintaan kokonaisuudessaan. Vastaajilta pyydettiin myös kehitysehdotuksia ja toiveita jätehuoltopalveluihin liittyen. Suurin osa annetuista kommenteista koskivat ekopisteitä ja miehitettyjä jäteasemia. Ekopisteitä toivottiin lisää ja niiden keräysastioihin toivottiin suurempia syöttöaukkoja. Miehitetyille jäteasemille toivottiin ilta- ja viikonloppuaukioloaikoja. * Tilastoinnissa on jätetty huomioimatta n. 4200 puhelua, jotka ovat saapuneet virka-ajan (ma-pe klo 8-16) ulkopuolella tai jotka asiakas on katkaissut tekemättä valintaa. Eli sellaiset puhelut, joihin ei ole ollut mahdollisuuttakaan vastata.

17 Viestintä ja neuvonta Jäteneuvonta on yksi Etelä-Karjalan Jätehuollon merkittävistä ympäristöpäämääristä. Jäteneuvonnalla tähdätään oikeanlaiseen lajitteluun jo jätteen syntypaikalla. Tavoitteena on, että loppusijoitukseen - ja tulevaisuudessa energiahyötykäyttöön - päätyisi ainoastaan kierrätyskelvoton kuivajäte ja kierrätykseen kelpaavat jätejakeet toimitettaisiin keräyspisteiden kautta hyötykäyttöön. Jäteneuvontaa varten Etelä-Karjalan Jätehuolto ylläpitää ajantasaisia opasmateriaaleja. Tärkeä tietokanava on myös yhtiön ylläpitämät nettisivut, joihin vuonna 2012 lisättiin myös Lajittelun ABC, mistä löytyy tuotekohtaisia lajitteluohjeita eri jätejakeille. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Sidosryhmäyhteistyö ja viestintä eri sidosryhmien kanssa on tärkeää kuntien omistamalle jäteyhtiölle. Omistajakuntien asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa tehtiin vuoden aikana tiivistä yhteistyötä, kun jätehuollon tehtäviä siirrettiin yhä enemmän kunnilta Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle, ja suunniteltiin jätehuollon kehitystä kunnissa sekä maakunnallisella tasolla. Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös jätekeskuksen naapurit, alihankkijat ja yhtestyöyritykset. Paikallismedia on avainasemassa yhtiön viestinnässä. Sisäisen viestinnän tärkein kanava on toimintokohtaiset, säännölliset palaverit. Örkit ja hauska Jätejengi -nukketeatteri kiersivät vuoden aikana lukuisissa kouluissa ja päiväkodeissa antamassa lapsille ja kasvatustyötä tekevälle henkilökunnalla jätevalistusta. Jätejengi tavoitti vuoden aikana 1 200 lasta ja kasvatustyön ammattilaista. Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vieraili vuoden aikana useita ryhmiä, yhteensä noin 400 henkilöä. Etelä-Karjalan Jätehuolto oli mukana myös erilaisissa neuvontatilaisuuksissa, tapahtumissa ja messuilla, joissa tavoitettiin yhteensä noin 1 200 henkilöä. Hyvän Mielen Joulu -tapahtuma Imatran pääkirjastolla joulukuussa. Harjoiteltiin muun muassa biopussien taittelua sanomalehdistä.

Merkittävät laatu- ja ympäristönäkökohdat: (24.10.2012) Jäteneuvonta (Y ja L) Hyvä asiakaspalvelu (L) Jätteiden vastaanotto (Y ja L) Jätteiden loppusijoitus (Y) Hyötyjätteiden keräys ja käsittely (Y) Jätteiden kuljetukset (L) Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristövaikutukset 18 Ympäristövastuu Kukkuroinmäen jätekeskuksella on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin ELY -keskus) vuonna 2001 myöntämä ympäristölupa. Jätteenkäsittelytoimintojen lupamääräysten tarkastamiseksi jätettiin hakemus vuoden 2011 lopusssa, joka on edelleen käsittelyssä. Päivitetty lupa saataneen vuoden 2013 aikana. Vuonna 2012 ympäristölupahakemukseen lähetettiin lisäyksiä ja täydennyksiä siirtokuormausasemaan ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyen. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristölupaan sisältyvät tavanomaisen jätteen ja ongelmajätetasoisen jätteen loppusijoitusalueet, vaarallisten jätteiden vastaanottoasema, rakennus- ja hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastoalueet sekä pilaantuneiden maiden käsittelykenttä. Kekkilä Oy:n omistamalla kompostointilaitoksella ja kompostointitoiminnoilla on erillinen ympäristölupa. Kukkuroinmäen jätekeskuksen ympäristöntarkkailua tehdään yhteistyössä Kekkilän kanssa. Jätevedet Kaikki jätteiden kanssa kosketuksissa olevat vedet Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueelta kerätään ympäristöluvan mukaisesti talteen ja johdetaan puhdistettavaksi Lappeenrannan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Jätevedet johdetaan Saimaan kanavan ali 3, 6 km pitkää paineviemäriä pitkin. Rankkasateita varten Kukkuroinmäen jätekeskuksen alueella on kolme avointa tasausallasta sekä erikseen Kekkilän kompostointilaitoksen ja pumppaamon suljetut jätevesialtaat. Jätekeskukselta pumpattiin jätevettä vuoden 2012 aikana puhdistamolle 71 168 m 3. Määrä oli lähes sama kuin edellisvuonna, mutta kuormitus sen sijaan huomattavasti pienempi. Valtaosa jätevesien kuormituksesta tulee Kekkilän kompostointilaitoksen prosessista ja jälkikypsytyskentältä. Kuormitusta aiheuttavat myös loppusijoitusalueiden suotovedet sekä varastointikentiltä tulevat hulevedet. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Kukkuroinmäen jätekeskuksen jätteidenkäsittelyalueen pohjavesiä tarkkaillaan viidestä pohjavesiputkesta, joista otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kompostointilaitoksen rakenteellista tiiviyttä tarkkaillaan neljästä laitoksen ympärille asennetusta pohjavesiputkesta. Kekkilä Oy raportoi kompostointilaitoksen ympäristövaikutuksista erikseen. Jätekeskuksen ympäristön pintavesiä tarkkaillaan viidestä pisteestä, joista otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa. Pumpattu vesimäärä Kukkuroinmäen jätekeskuksen jätevesikuormitus 2012 2011 2010 yksikkö 71 168 74 811 34 571 m 3 /vuosi COD, Cr 1 583 3 811 5 145 kg/vuosi BOD 7 ATU 643 2 017 2 982 kg/vuosi Kokonaisfosfori 14 18 20 kg/vuosi Kokonaistyppi 583 1 370 1 122 kg/vuosi Ammoniumtyppi 529 1 104 898 kg/vuosi Kiintoaine 292 498 515 kg/vuosi

Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueella muodostuneet metaanipäästöt 2002-2012 19 Vaikutus ilmaan Kukkuroinmäen jätekeskuksen tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta aiheutuu ilmaan haju- ja kaatopaikkakaasupäästöjä, joita seurataan mittauksin, laskennallisilla arvioilla sekä aistinvaraisesti. Kaatopaikkakaasu sisältää pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Vuoden 2012 aikana suoritettiin yhteensä kahdeksan kaasumittausta kahdesta tarkkailupisteestä. Kaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 50 % ja hiilidioksidipitoisuus 37 %. Kaasuntuotantopotentiaalia arvioidaan tällä hetkellä Suomen Ympäristökeskuksen laskentamallilla, joka huomioi eri jätemateriaalien biohajoavuuden. Varsinaisia tuotantopotentiaalin mittauksia voidaan tehdä vasta sitten, kun käytöstä poistuneen loppusijoitusalueen pintarakenteita on alettu tehdä. SYKE:n laskentamallilla Kukkuroinmäen jätekeskuksen loppusijoitusalueen kaasuntuotantopotentiaali koko toiminnan ajalta oli 478 tonnia metaania vuoteen 2012 mennessä. Metaanin tuotanto on loppusijoitettuun jätemäärään nähden pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Se johtuu siitä, että Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintaalueen kotitalouksilla on ollut biojätteen lajitteluvelvoite voimassa jo pitkään ja näin ollen biohajoavan jätteen osuus (n. 51%) kaatopaikalle päätyvästä yhdyskuntajätteestä on huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa (n.78%) alhaisempi. Etelä-Karjalan Jätehuollon henkilökunta seuraa jätekeskuksen hajujen leviämistä ympäristöön ja pitää niistä kirjaa. Lisäksi lähialueen asukkaat raportoivat mahdollisista hajuhaitoista. Jätteestä aiheutuvia hajuhaittoja ehkäistään pitämällä avoinna oleva täyttöalue mahdollisimman pienenä ja peittämällä jätetäyttö säännöllisesti. Jätetäytön peittäminen ehkäisee myös pölyämistä. Pölyhaittojen ehkäisemiseksi myös jätekeskuksen kentät ja tiet on asvaltoitu jätepenkan juurelle asti. Henkilökunnan tekemät hajuhavainnot vuonna 2012 koskivat kaikki kompostointilaitoksen toimintaa. Lähialueen asukkailta ei tullut Etelä-Karjalan Jätehuollolle yhtään hajuvalitusta. Ilmastovaikutuksia aiheutuu myös jätteenkuljetuksista. Pääosa Etelä-Karjalan Jätehuollon hallinnoimien jätteenkuljetusten päästöistä muodostui Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren asukkaiden kuiva- ja biojätteiden kuljetuksista. Näiden kuntien keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä on pystytty muodostamaan ajoreitit tehokkaiksi vähentämällä ajokilometrejä ja minimoimaan siten kuljetuksista aiheutuvat ympäristövaikutukset. Näiden kahdeksan kunnan asukkaiden jätteenkuljetuksista muodostui vuonna 2012 yhteensä 471 000 ajokilometriä, jotka aiheuttivat noin 581 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Melu ja haittaeläimet Etelä-Karjalan Jätehuollon toimintojen melu aiheutuu pääasiassa Kukkuroinmäen jätekeskuksen liikenteestä ja jätteenkäsittelystä. Jätteiden kuljetuksista aiheutui vuonna 2012 yhteensä 40 331 yhdensuuntaista ajosuoritetta Kukkuroinmäen jätekeskukseen. Näistä raskasta liikennettä oli 13 558 ajoneuvoa ja henkilö- ja pakettiautoja 26 773 kappaletta. Raskaan liikenteen määrä on säilynyt ennallaan, mutta henkilöautoliikenne lisääntyi hieman edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin jätekeskuksessa asioi 160 ajoneuvoa vuorokaudessa.

20 Taloudellinen vastuu Vuosi 2012 oli yhtiön kuudestoista tilikausi, mutta operatiivisten toimintojen osalta yhdestoista. Yhtiön liikevaihto oli 8,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos -292 000 euroa. Etelä-Karjalan Jätehuolto ei jaa osinkoa yhtiöjärjestyksen 2 mukaan. Tilikauden tappio - 292 161,71 euroa kirjattiin edellisten tilikausien tulostilille. Tilikauden kokonaisinvestoinnit olivat 1,38 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sijaitsevan toimistorakennuksen laajennus, Toikansuon miehitetyn jäteaseman uudistaminen sekä ekopisteverkoston ja miehitettyjen jäteasemien kalustohankinnat. Keskeneräisiä hankkeita ovat siirtokuormausaseman maanrakennustyöt. Kulunut tilikausi oli taloudellisesti haasteellinen. Lappeenrannan ja Lemin toimintojen siirtoon liittyen jouduttiin tekemään ylimääräisiä investointeja, lisäksi toimitiloja laajennettiin ja ekopisteverkoston uudistamista jatkettiin. Investoinnit jouduttiin rahoittamaan osin korollisella vieraalla pääomalla, jota vuonna 2012 oli yhteensä 1,23 miljoonaa euroa. Kuitenkin tilikauden tulos oli lähes odotusten ja budjetin mukainen. Yhtiön taloudellinen asema on edelleen vakaa ja vahva. Talouden tunnuslukuja 2012 Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta, 46,3 % Henkilöstökulut liikevaihdosta, 17,3 % Jäteveron osuus liikevaihdosta, 13,7 % Taseen loppusumma, 10 804 773 Liikevoitontulos -3,3 % liikevaihdosta Omavaraisuusaste, 48,2 % Arvio tulevasta kehityksestä Yhtiön käsittelemä yhdyskunnista tuleva jätemäärä pysynee vuonna 2013 edellisen vuoden tasolla. Uuden jätelain vaatimusten täyttäminen vaatii panostuksia jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttöön. Lisäksi suunnitteilla oleva käsittelemättömän orgaanisen jätteen loppusijoituskielto asettaa vaatimuksia jätteen käsittelylle. Nämä tulevat aiheuttamaan korotuspaineita palveluiden hinnoitteluun. Imatran jätehuollon operatiivisten tehtävien siirto Etelä-Karjalan Jätehuollon vastuulle lisää jonkin verran asiakaspalvelun kuormitusta siirtymävaiheessa, mutta kokemukset Lappeenrannan ja Lemin tehtävien siirrosta vähentävät ylimääräistä työtä ja osa ongelmista voidaan selvittää jo etukäteen. Biologisesti käsiteltävän jätteen määrän osalta suuria muutoksia ei ole tiedossa. Kompostointilaitoksen palvelusopimus on voimassa vuoteen 2018 saakka. Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa on aloitettu keskustelut jätevesilietteiden ja biojätteiden uusista käsittelymenetelmistä. Menetelmien valinta liittyy olennaisesti Lappeenrannan jätevesiratkaisuun. Merkittävimmät epävarmuustekijät lähivuosina liittyvät hankintapäätöksiin, lainsäädännön muutoksiin ja uusien käsittelytekniikoiden käyttöönottoon. Lainsäädännön kautta tulevat tiukemmat käsittelyvaatimukset, kuten biohajoavan jätteen loppusijoituskielto ja sivutuoteasetus, nostavat käsittelylaitosten vaatimus- ja tätä kautta myös kustannustasoa.

21 Tuloslaskelma 2012 2011 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen satunnaisia eriä Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN TULOS 8 700 929,81 120 275,38-217 219,47-217 219,47-4 028 926,35-4 246 145,82-1 244 338,00-244 372,23-19 268,75-1 507 978,98-782 592,62-782 592,62-2 569 788,64-285 300,87 5 614,04-16 030,19-10 416,15-295 717,02-295,717,02 3 552,02 3,29-292 161,71 7 193 402,73 96 050,00-155 040,35-155 040,35-2 706 114,16-2 861 154,51-951 687,46-160 626,25-39 304,78-1 151 618,49-672 627,84-672 627,84-2 450 553,05 153 498,84 9 770,63-36 343,90-26 573,27 126 925,57 126 925,57 4 736,20-133 113,78-1 452,01

22 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA 2012 27 500,38 27 500,38 783 505,91 2 187 337,16 679 828,77 4 454 547,80 173 444,75 8 278 664,39 8 306,164,77 1 195 448,62 1 124 954,57 95 635,77 2 416 038,96 82 569,29 2 498 608,25 10 804 773,02 2011 34 134,54 34 134,54 780 335,91 1 605 494,39 559 136,99 4 702 626,52 24 035,00 7 671 628,81 7 705 763,35 565 233,46 1 134 304,81 33 295,33 1 732 833,60 869 451,73 2 602 285,33 10 308 048,68

23 Tase 2012 2011 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Edellisen tilikauden tulos Tilikauden voitto / tappio Oma pääoma Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieraspääoma Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieraspääoma Vieras pääoma VASTATTAVAA 2 682 765,61 2 819 016,43-292 161,71 5 209 620,33 10 656,08 10 656,08 2 903 324,26 2 903 324,26 812 500,00 812 500,00 420 654,13 415 260,55 116 061,92 642 908,09 273 787,66 1 868 672,35 2 681 172,35 10 804 773,02 2 682 765,61 2 820 468,44-1 452,01 5 501 782,04 14 208,10 14 208,10 2 733 342,00 2 733 342,00 233 154,13 233 154,13 576 644,32 432 181,57 116 865,07 451 729,02 248 142,43 1 825 562,41 2 058 716,54 10 308 048,68

Yhteystiedot Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo Asiakaspalvelu, puh. 010 841 1818 asiakaspalvelu@ekjh.fi www.ekjh.fi Lisätietoja vuosikertomuksesta antavat: Toimitusjohtaja Mika Suomalainen, puh. 010 841 1802, mika.suomalainen@ekjh.fi Neuvoja Tiina Virtanen puh. 010 841 1837, tiina.virtanen@ekjh.fi