Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo 18.30 20 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 9.1. 2.4.2012 FM Jussi Tuovinen
Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ihminen on osa luontoa kuten muutkin eläimet, mutta hän on kehittänyt kulttuuria huomattavasti enemmän kuin kaikki muut lajit yhteensä Onko hän näin ollen ensisijassa luonnon vai kulttuurin tuote vai molempia? Tätä tutkiskellaan tässä luento- sarjassa, joka on strukturoitu tunnetun kreikkalais-roomalaisen jumalpantheonin 12 jumalan tai ehkä paremminkin jumaluuden mukaan
Sarjan rakenne, osa 1 9.1. Zeus/Jupiter: Ihminen johtajana ja johdettuna 16.1. Hera/Juno: Parisuhteesta perheeseen, sukuun ja yhteiskuntaan 23.1. Poseidon/Neptunus: Ihminen luonnon vai luonto ihmisen hallitsijana 30.1. Haades/Pluto: Ihminen ja kuolevaisuuden tiedostamisen sietämätön keveys 6.2. Athene/Minerva: Onko ihminen (ainoa) älykäs eläin? 13.2. Ares/Mars: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy sotia?
Sarjan rakenne, osa 2 27.2. Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) 12.3. Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? 19.3. Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? 26.3. Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?
Yhteystiedot Aineisto löytyy osoitteesta: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Palautetta luennoitsijalle: jussi.m.tuovinen@helsinki.fi
Viime kerralta: Rhea Zeus oli titaanien Kronoksen ja Rhean poika Rhean kultilla yhtymäkohtia myös anatolialaisen äitijumala Kybelen kulttiin Roomalaisilla vastaavasti Juppiter oli Saturnuksen ja Opsin poika Roomalaisilla myös kuningas Numitorin tytär Rhea Silvia oli Vestan neitsyt, jonka sodanjumala Mars raiskasi ja tuloksena oli kaupungin myyttiset perustajat Romulus ja Remus, jotka isänsä vuoksi olivat siis puolijumalia
Hera eli Juno Avioliiton ja aviollisen rakkauden, hedelmällisyyden ja synnytyksen jumalatar antiikin Kreikan mytologiassa Zeuksen sisar ja vaimo Kädessä oleva granaattiomena hedelmällisyyden symboli Riikinkukko myöhempää Aleksanteri Suuren jälkeistä perua, alkuperäinen attribuutti käki Kuvattiin usein majesteettisena naisena päässään seppele tai diadeemi
Nuori ja varttunut Hera
Heran luonteesta ja asemasta Patriarkaalisen systeemin mukaisesti Zeus oli pääjumala ja muut Hera mukaan lukien olivat tälle alisteisia Heralla kuitenkin sananvaltaa erityisesti perhe-elämän ja aviouskollisuuden näkökulmasta, missä Zeuksen tempausten vuoksi olikin paljon huomautettavaa Erityisen ärhäkkä ja julma miehensä syrjähyppyjen kohteita kohtaan näiden suostuvaisuudesta riippumatta Ei myöskään erityisesti mikään rakastava äiti, vaan tiukka ja julma myös omia lapsiaan kohtaan
Hera ja Herakles Hera vainosi Zeuksen rakastajattaria ja yritti tappaa myös Herakleen, sillä Zeus oli tämän isä, mutta Hera ei ollut tämän äiti, vaan kuningatar Alkmene Herakleen synty on kreikkalaisen mytologian tyypillinen jumalan ja ihmisen kohtaamistarina: Zeus huijasi Alkmenea valepuvussa, tämän aviomiehen hahmossa Tyypillistä on myös, että Zeuksen vaimo Hera vainosi mustasukkaisuuttaan Heraklesta
Herakles ja urotyöt Hera lähetti vastasyntyneen Herakleen luokse kaksi käärmettä tappamaan hänet, mutta Herakles katkaisi näiden päät Herakleen kasvettua aikuiseksi Hera ajoi hänet hulluuteen, jossa Herakles surmasi vaimonsa ja lapsensa Tästä hyvästä Delfoin oraakkeli langetti Herakleelle rangaistuksen, jonka mukaan tämän täytyi suorittaa urotöitä veriviholliselleen kuningas Eurystheukselle, minkä jälkeen Herakles tulisi kuninkaaksi ja saisi kuolemattomuuden
Hera ja Ekho (lat. Echo) Ekho oli yksi kauniista oreadeista eli vuoristonymfeistä, jotka olivat Artemiksen seuralaisia, muita joita Zeus tapansa mukaan vikitteli Ekho oli näistä puheliain ja piti Heran huomion toisaalla sillä välin kun Zeus peuhasi toisten kanssa Kun juoni selvisi Heralle, hän rankaisi Ekhoa, arvaatteko miten?
Hera ja Leto Leto oli titaanien Koioksen ja Phoiben tytär ja yllättäen raskaana Zeukselle Hera närkästyi jälleen kerran ja kidnappasi synnytyksen jumalattaren Eleithyian, jottei Leton synnytys onnistuisi Muut jumalat kuitenkin onnistuivat lahjomaan Heran kauniilla kaulaketjulla ja tämä vapautti Eleithyian ja Leto pääsi synnyttämään kaksoisjumalta Artemiksen ja Apollon Toisen version mukaan merenjumala Poseidon tarjosi kelluvan Delos- saaren Letolle synnytyspaikaksi
Hera ja Semele Semele oli Theban kuninkaan Kadmoksen tytär ja (yllätys, yllätys!) raskaana Zeukselle (erään version mukaan Zeus oli tarjonnut tälle syötäväksi sydämen, joka oli hedelmöittänyt tämän) Hera suuttui jälleen kerran ja tällä kertaa tekeytyi Semelen palvelijattareksi ja houkutteli Semeleä pyytämään Zeusta näyttäytymään sellaisena kuin todella on Lupauksensa vuoksi Zeus joutui myöntymään, mutta hänen tulensa poltti Semelen kuoliaaksi Lapsi Dionysos selvisi kuitenkin, sillä Zeus otti tämän reiteensä kehittymään
Hera ja Io Io oli Heran papitar ja tuli luonnollisesti Zeukselle raskaaksi Hera yllätti nämä itse teossa ja pelastaakseen Ion Zeus muutti tämän nuoreksi hiehoksi Heraa ei niin vain huijattu, vaan hän vaati Io-hiehon lahjaksi ja asetti tämän satasilmäisen jättiläisen Argoksen vartioitavaksi erossa Zeuksesta Zeus yritti vielä saada Ion luokseen lähettämällä Hermeksen tappamaan Argoksen Vastareaktiona Hera otti Argoksen silmät ja sijoitti ne riikinkukon pyrstöön jatkamaan Ion vartiointia ja lähetti vielä paarman tätä kiusaamaan
Hera ja Lamia Lamia oli Libyan kaunis kuningatar, jonka Zeus luonnollisesti vietteli Hera surmasi Lamian lapset, mikä teki Lamiasta hullun ja kostona kokemastaan vääryydestä tämä muuttui hirviöksi, joka oli puoliksi käärme ja joka söi lapsia Lamia sai kantaakseen kirouksen, jonka mukaan tämä ei voinut sulkea silmiään, ja joutui siten aina näkemään kuolleet lapsensa Zeus armahti häntä sillä, että hän voi ottaa silmät päästään ja panna ne lepoon
Hera ja Gerana Gerana oli pygmien kuningatar, joka (ei ainakaan tiettävästi ;-) ollut raskaana Zeukselle, mutta kehuskeli Heralle olevansa tätä kauniimpi Hera suuttui tästäkin loukkauksesta ja muuti Geranan kurjeksi, jonka jälkeläiset joutuvat sotimaan pygmejä vastaan Kauneus muutenkin tärkeä juttu (myös) jumalattarille, vrt. Parisin tuomio, Helenan ryöstö ja Troijan sota
Hera ja Tiresias Tiresias oli Zeuksen pappi, joka kohtasi kaksi parittelevaa käärmettä, iski näitä kepillään, jonka seurauksena muuttui naiseksi ja Heran papittareksi, avioitui ja sai lapsia 7 vuotta myöhemmin hän kohtasi jälleen kaksi parittelevaa käärmettä, iski näitä ja muuttui jälleen mieheksi Zeus ja Hera kiinnostuivat Tiresiaan kokemuksista ja kysyivät tältä kumpiko oli nautinnollisempaa seksissä, ollako mies vai nainen; Zeus veikkasi että nainen, Hera taas että mies Tiresias oli samalla kannalla kuin Zeus, mistä Hera suuttui ja sokaisi Tiresiaan, mutta Zeus antoi tälle vastineeksi ennustuskyvyn
Juno Juno sai muun kreikkalaisen jumaltaruston myötä vastaavat roolit ja tarinat roomalaisessa perinteessä, mutta hänellä oli myös omia ja jossain määrin Herasta poikkeavia attribuutteja Juno myös hyvin vanha jumalatar roomalaisessa systeemissä, joten myös itsenäisiä elementtejä Pääsääntöisesti totiset roomalaiset eivät niinkään korostaneet Junon ja Juppiterin avio-ongelmia, vaan Juppiteria ankarana, mutta oikeudenmukaisena isähahmona hieman toisin kuin Zeus (=> vrt. kristinuskon Jumala) ja Junoa ennen kaikkea äitihahmona
Junon roolit ja epiteetit Junolla kolme keskeistä roolia, joskin ne myös jossain määrin yhdistyvät ja sekoittuvat: hedelmöitys, äiteys ja valtias Juno Lucina eli valontuoja erityisesti synnytykseen ja kuukautiskiertoon liittyen, erikseen kuun jumalatar Luna Juno Caprotina liittyy nuorten neitojen aikuistumisriitteihin Juno Sospita eli suojelija Juno Curitis valtiashahmo Juno Moneta samoin; ko. temppelissä painettiin kolikoita => moneta-johtoiset rahaa merkitsevät sanat monissa kielissä
Frigg tai Frigga Lähin skandinaavinen vastine Heralle ja Junolle Odinin/Wotanin puoliso, ja ainoa jumala joka istuu tämän valtaistuimella samalla korkeudella pohjoismaisen tasa-arvon aikainen ilmentymä?? Erityisesti avioliiton, perheen ja äitiyden suojelija Erityinen apu synnytyksessä, ja esim. kipuja ja tulehduksia lievittävä keltamatara on usein yhdistetty häneen Pääsääntöisesti ei niin suuri kytkentä mustasukkaisuuteen ja miehen huiken- teluihin kuin etelässä, joskin esim. Wagnerin Ringissä myös ko. teemoja
Pohdintaa Millaisen naiskuvan saamme Heran, Junon ja Friggan kautta? Entä millaisen perhekuvan? Mitkä teemat ovat keskeisiä ja miksi? Patriarkaattia vai matriarkaattia? Heijastusvaikutuksia myöhempiin uskontoihin ja myyttisiin perinteisiin Monissa uskonnoissa keskeinen nais- jumaluus, Äitimaa jne. Ei kuitenkaan juutalais-kristillis- islamilaisessa traditiossa miksi? Korvikkeena neitsyt-maria, pyhähenki?