Hiljennä Saamenkylässä Suomi Slow Down in Saami Village gáregasnjárga ohcejohka njuorggán
Hitaamman elämän puolesta Vapaa-ajalla yhä useampi meistä arvostaa aikaa ja tilaa olla oma itsensä. Utsjoen saamelaiskylissä on luontevaa hiljentää tahtia pysähtyä hengittämään vapaasti, haistelemaan luonnosta kumpuavia tuoksuja, syömään suoraan metsästä ja vedestä. Utsjoella hiljaisuus ja paikallisuus saavat uuden merkityksen. Jäämeren valossa elävänä hehkuva saamelaiskulttuuri kumpuaa tarinoita, nähtävää ja koettavaa jokaiselle juuri tässä ja nyt. Hiljennä Saamenkylässä, niin kuulet luonnon puhuvan sinulle! Utsjoen kunta on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Utsjoen saamelaiskylissä kohtaat nykypäivän arkisen saamelaisuuden elävän, näkyvän, kuuluvan, maistuvan ja käsin kosketeltavan. Perinteisen lapin puvun voit nähdä erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa. Kuva: Tarja Länsman. Kuva: Marko Asunmaa. Kuva: Åse-Márgget Holm. Kuvassa Ibbá Lauhamaa ja Ráste Eriksen. Kuva: Studio Borga.
Utsjoen kirkonkylä Ailigastunturin kupeessa Kylätalo Giisá Ellin polku Utsjoen kirkkotuvat Tiede- ja taidetalo Ailigas Saamen silta hiljennä Utsjoella Olet Utsjoen (Ohcejohka), sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisimman kunnan kirkonkylässä. Täällä luonto on aina läsnä. Utsjoen kirkonkylän kupeessa kalastetaan ympäri vuoden. Tenojoki on kylältä sekä ylä- että alavirtaan mainiota lohenkalastusaluetta. Talvisin lähituntureiden taimen- ja rautuvedet houkuttelevat pilkkimään. Historia kuiskii yhä korvissa. Voit tutustua historiallisesti merkittäviin Utsjoen kirkkoon, pappilaan ja kirkkotupiin, Pyhän Ulriikan sakastiin sekä vanhaan hautausmaahan ja pihakenttään Mantojärven rannalla. Pysähtyä kannattaa lisäksi Kylätalo Giisássa, jonka kahvilaan kylän väellä on tapana kokoontua. Kylätalolla myydään myös paikallisia käsitöitä. Erämaaluonto kutsuu rentoutumaan. Kirkonkylältä ja sen läheisyydestä lähtevät monet luontopolut ja retkeilyreitit. Niitä voit vaeltaa rauhassa muutaman tunnin tai vaikka useamman päivän. Mukaasi voit ottaa luonnosta ja paikallisesta historiasta kertovan oppaan, joka huolehtii suunnistamisesta, eväistä ja varusteista. Välillä kannattaa pysähtyä tulisijan tarjoamaan lämpöön ja kodan kylkeen nauttiman kupposesta kuumaa ja hengittämään syvään. Tunnet, kuinka kiire jää kauas selän taakse. Tutustu myös muihin hiljentämisen arvoisiin kohteisiin Utsjoen kirkonkylässä osoitteessa www.saamivillage.fi.
Hyvinvointia jokaisena vuodenai Luonto ja kulttuuri tarjoavat kehon ja mielen ravintoa Utsjoella joka vuodenaikana eri tavoin. Vuodenaikoja on Saamen maassa neljän sijaan kahdeksan. Valon määrän ja lämpötilan nousut ja laskut sekä luonnon nukkuminen ja herääminen ovat rytmittäneet saamelaisten elämää ja kulttuuria jo vuosituhansien ajan. Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan helmi kuun kuudentena päivänä, kun aurinko jo näyttäytyy pimeän kaamoksen jälkeen. Kevät talvella auringosta nautitaan lukuisissa pilkkikisoissa. Tenon lohi kuninkuus on ratkaistu perinteisesti Utsjoen Lohiriehassa parhaimpaan lohenkalastusaikaan heinäkuussa. Teno joen rantatietä pitkin Nuorgamista Utsjoelle juostava Teno Maraton järjestetään yleensä ennen marjasadon kypsymistä. Kuva: Studio Borga. Kahdeksan vuodenaikaa Talvi kaamos 51 vrk revontulet poroerotukset Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Kevättalvi kantohanki pulmuset ja joutsenet saapuvat poroajokisat pilkkikisat Kevät poronvasat syntyvät uudistumisen aika jäiden lähtö Kevätkesä suopursu kukkii pajun ja koivun parkin kerääminen Kesä yötön yö 70 vrk lohenkalastus räkkä Utsjoen Lohirieha Teno Maraton Syyskesä porojen uuden karvan aika sienisato marja-aika ruska Syksy porojen rykimäaika ensilumi lintujen ja nisäkkäiden talviasut Syystalvi sininen hämärä poroerotukset joulumyyjäiset kaamos alkaa Kuva: Timo Veijalainen / Leuku Oy. Kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi.
kana hiljennä Nuorgamissa Suomen pohjoisimmassa kylässä ja Euroopan unionin pohjoisimmassa paikassa asuu pieni kylällinen ihmisiä, jotka elävät luonnosta, matkailusta ja rajakaupasta. Nuorgamista löydät myös poronlihamyymälöitä. Tenojoen tunnetuin lohenkalastuspaikka Alaköngäs houkuttaa joka vuosi sekä suomalaiset että ulkomaalaiset kalastajat Nuorgamiin. Tenojoki on kuuluisa lohestaan, mutta se on myös ikivanha kulkureitti, jota käytettiin hallinto- ja kauppatienä jo 1500-luvulla. Alakönkään kiertämiseksi Tenon rannalle muodostui kulku-ura suurempia rahtikuormia varten. Tämä koskenkiertoreitti on nykyisin museotie, jolta avautuu vaikuttava näköala Tenojoelle. Jos mielesi janoaa vaeltamaan, Nuorgamin ympäristö tarjoaa huikeat puitteet retkeilyyn. Vanhasta jäämeren vuonosta muodostuneen Pulmankijärven ympäristöön voit tutustua ympäri vuoden. Alue sopii erinomaisesti lintujen ja kasvien tarkkailuun. Matkailuyritykset järjestävät retkiä Nuorgamista myös Varanginvuonolle, vaikkapa moottorikelkalla. Nuorgam (Njuorggán) onnellisten ihmisten kylä Pulmankijärvi Skaidijärven polku Alaköngäs EU:n pohjoisin piste Portti Jäämerelle Nuorgamissa voit hiihdellä talvella tuntureiden laella, hengittää Saamenmaan puhdasta ilmaa ja nauttia luonnon hiiskumattomasta hiljaisuudesta. Tutustu myös muihin hiljentämisen arvoisiin kohteisiin Nuorgamissa osoitteessa www.saamivillage.fi.
Luonto liikuttaa monin tavoin Kuva: Studio Borga. Kuva: Tarja Länsman. Saamelaiselinkeinot perustuvat vahvasti kulkemiseen. Tunturissa poronhoitajat kulkevat poroineen omia reittejään, vaeltajat omiaan. Joskus voit nähdä takka poron kantavan vaeltajan taakkaa tunturissa. Hyvän ajoporon kouluttaminen kestää monta vuotta. Talvella ajohärkä valjastetaan ahkion tai reen eteen. Maasto haastaa vaeltajan lisäksi niin kestävyysurheilijan, sauvakävelijän, hiihtäjän, maastopyöräilijän kuin lumikenkäilijänkin. Merkittyjä reittejä on runsaasti. Ihmisten ja eläinten polut risteävät lisäksi lukuisilla merkitsemättömillä kulku-urilla. Harvinaiset kasvit ja eläimet tarjoavat ainutlaatuisen ympäristön myös luontovalokuvaajalle. Utsjoen asutus on keskittynyt Suomen ja Norjan välisen rajajoen, Tenon varrelle. Norjan läheisyys näkyy niin rajakaupassa kuin maisemassakin. Utsjoen kautta kuljetaan Pohjoiselle jäämerelle, Nordkappiin ja Varangin alueelle. Karigasniemen ja Utsjoen yhdistää yksi Suomen kauneimmista tieosuuksista, Tenojoen vartta kulkeva Tenontie. Sen varrella sijaitsevat myös pienet saamelaiskylät Dálvadas ja Nuvvos. Kuva: Marko Asunmaa. Kuva: Tarja Länsman.
hiljennä karigasniemessä Saamelainen, suomalainen ja norjalainen kulttuuri kohtaavat Saamenmaan sydämessä, kolmen kielen ja kulttuurin risteyksessä Karigas niemessä. Tenonlaakson vilkkain yöelämä löytyy Karigasniemestä. Saamelaisten elinkeinot perustuvat kulttuuriin, omaan alueeseen ja sen luonnon monipuoliseen käyttöön. Perinteistä poronhoitoa harjoitetaan tunturiylängöillä ja jokisaamelaista kalastuskulttuuria Tenon laaksossa. Lohenpyynti on Karigasniemessäkin tärkeää paitsi paikallisille, myös matkailuelinkeinona. Tunturissa porot laiduntavat vapaina. Paistunturin erämaa avautuu Karigasniemestä itään ja Muotkatunturin erämaa lounaaseen. Tunturin äänimaisema on rauhoittava ja näköalat hivelevät silmiä. Karigasniemi on aivan Norjan kupeessa. Lähimpään Norjan puoleiseen taajamaan Karasjoelle on vain 18 kilometriä. Sieltä löytyvät Karasjoen saamelaismuseo, saamelainen taitelijakeskus ja saamelainen kulttuuripuisto Sápmi. Myös Jäämeri tyrskyää lähellä. Karigasniemestä voit matkata Porsangin vuonolle ja Nordkappiin nauttimaan korkeana kohoavista kiviseinistä ja pohjoistuulesta. Karigasniemi (Gáregasnjárga) kolmen kielen ja kulttuurin kylä Kylätalo Sáivu Sulaoja Skalonjuovccan polku Kevon reitti Rajakauppa Tenontie Tutustu myös muihin hiljentämisen arvoisiin kohteisiin Karigasniemessä osoitteessa www.saamivillage.fi.
Kalastusperinteiden jäljillä Kuva: Jari Lifländer. Kuvat: Studio Borga. Ensimmäiset perhokalastajat nähtiin Tenolla 1800-luvulla. Voidaankin katsoa, että virkistyskalastusmatkailu tälle Euroopan suurimmalle ja kauneimmalle lohijoelle alkoi tuolloin. Erilaiset virkistyskalastuksen muodot, kuten viehe- ja perhokalastus ovat nykyaikaa, mutta perinteisesti kalastaminen on ollut saamelaisille yksi toimeentulotapa muiden joukossa. Perinteisistä pyyntitavoista patopyynti ja kulkutus ovat aina olleet omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä kylissä, sillä ne molemmat vaativat mittavia ponnistuksia, mutta palkitsevat pyytäjät runsailla saaliilla. Tenojokilaaksossa voit edelleen tutustua näihin perinteisiin pyyntitapoihin. Tenojoen voit kokea vuodenajasta riippuen myös hiihtäen, meloen tai veneillen vaikkapa vanhaa postivenereittiä pitkin, ympäröivien tunturien hiljaisesta kauneudesta nauttien. Saamen sillan alla hiljaisuuden rikkoo upea kaiku, jota ainakaan perheen pienimmät eivät voi olla kokeilematta.
Kalavesiä ja -kaveria kunnioittaen Kalastukseen liittyy useita sääntöjä. Yhä ajankohtaisia ovat kalastussäännöt 1500-l uvulta: 1. Älä mene kalastamaan kenenkään yksityisvesille ilman lupaa. 2. Ota huomioon, että muitakin on kalastamassa. 3. Älä riko kenenkään aitoja. 4. Jos avaat veräjän, sulje se myöskin. 5. Älä kalasta saadaksesi siitä taloudellista hyötyä, vaan ruumiisi ja ennen kaikkea sielusi terveydeksi. 6. Älkää kalastako suurissa ryhmissä, sillä niissä ette voi nauttia kalastuksesta. Lähes kaikki kalastustavat edellyttävät jonkin kalastusluvan tai -maksun suorittamista. Lisätietoa kalastuksesta ja kalastusluvista Utsjoella osoitteessa www.saamivillage.fi.
Tärkeintä on matkanteko Tärkeintä elämässä on matkanteko. Hiljen täminen Utsjoella Suomen pohjoisessa ääripäässä, kiven heiton päässä Jäämereltä piirtää jäljen reissaajan sydämeen, tunteen tai ajatuksen, joka sykkii elämää vielä kauan matka tavaroiden purkamisen jälkeen.
kulkuyhteydet Utsjoki sijaitsee Suomen halki kulkevan nelostien pohjoisessa päätepisteessä. Lähin lentoasema Suomen puolella sijaitsee Ivalossa, jonne on suoria lentoja Helsingistä päivittäin. Norjan puolella lähimmät lentoasemat ovat Kirkkoniemessä ja Lakselvissa. Kaikilla lähialueen lentoasemilla on autonvuokrausmahdollisuus. Juna tuo Rovaniemelle, josta on päivittäinen linja-autoyhteys Utsjoelle. Välimatkoja Helsinki Utsjoki 1 267 km Ivalon lentoasema Utsjoki 176 km Rovaniemen lentoasema Utsjoki 447 km Sodankylä Utsjoki 325 km Karasjoki Karigasniemi 18 km Lakselvin lentoasema Karigasniemi 94 km Nordkapp Karigasniemi 284 km Kirkkoniemen lentoasema Nuorgam 148 km Vadsø (Vesisaari) Nuorgam 85 km Karigasniemi Utsjoki 101 km Utsjoki Nuorgam 43 km Jäämeri Alta Lakselv Nordkapp Mehamn Berlevåg Teno Utsjoki Tana bru Varangerbotn Vadsø Nuorgam Jäämeri Kuva: Kalle Junttila. Karasjoki Karigasniemi NORJA Inarijoki Inari Ivalo Kirkkoniemi VENÄJÄ
saamivillage.fi Utsjoen kunnan matkailu neuvonta Lisätietoa matkailuneuvonnasta ja palvelu tarjonnasta Utsjoella: www.saamivillage.fi, info@utsjoki.fi, 040 181 0263. Utsjoen matkailuimagon kehittämishanke. Konsepti ja tekstit: Viestintä toimisto Lapin Loitsu. Ulkoasu: Studio Borga. Painatus: Erweko Oy 2012. Etukannen kuva: Studio Borga. Takakannen kuva: Åse-Márgget Holm.