1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oxycodone Teva 5 mg depottabletti Oxycodone Teva 10 mg depottabletti Oxycodone Teva 15 mg depottabletti Oxycodone Teva 20 mg depottabletti Oxycodone Teva 30 mg depottabletti Oxycodone Teva 40 mg depottabletti Oxycodone Teva 60 mg depottabletti Oxycodone Teva 80 mg depottabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Oxycodone Teva 5 mg depottabletti sisältää 5 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 4,5 mg Yksi Oxycodone Teva 10 mg depottabletti sisältää 10 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 9 mg Yksi Oxycodone Teva 15 mg depottabletti sisältää 15 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 13,5 mg Yksi Oxycodone Teva 20 mg depottabletti sisältää 20 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 18 mg Yksi Oxycodone Teva 30 mg depottabletti sisältää 30 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 27 mg Yksi Oxycodone Teva 40 mg depottabletti sisältää 40 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 36 mg Yksi Oxycodone Teva 60 mg depottabletti sisältää 60 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 54 mg Yksi Oxycodone Teva 80 mg depottabletti sisältää 80 mg oksikodonihydrokloridia, mikä vastaa 72 mg Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan Depottabletit sisältävät laktoosimonohydraattia: Yksi Oxycodone Teva 5 mg depottabletti sisältää 31,6 mg laktoosimonohydraattia. Yksi Oxycodone Teva 10 mg depottabletti sisältää 63,2 mg laktoosimonohydraattia. Yksi Oxycodone Teva 15 mg depottabletti sisältää 63,2 mg laktoosimonohydraattia. Yksi Oxycodone Teva 20 mg depottabletti sisältää 31,6 mg laktoosimonohydraattia. Yksi Oxycodone Teva 30 mg depottabletti sisältää 63,2 mg laktoosimonohydraattia. Yksi Oxycodone Teva 40 mg depottabletti sisältää 31,6 mg laktoosimonohydraattia. Yksi Oxycodone Teva 60 mg depottabletti sisältää 63,2 mg laktoosimonohydraattia. Yksi Oxycodone Teva 80 mg depottabletti sisältää 63,2 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. Oxycodone Teva 5 mg depottabletti on sininen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 7 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 5.
Oxycodone Teva 10 mg depottabletti on valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 9 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 10. Oxycodone Teva 15 mg depottabletti on harmaa, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 9 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 15. Oxycodone Teva 20 mg depottabletti on vaaleanpunainen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 7 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 20. Oxycodone Teva 30 mg depottabletti on ruskea, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 9 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 30. Oxycodone Teva 40 mg depottabletti on keltainen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 7 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 40. Oxycodone Teva 60 mg depottabletti on punainen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 9 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 60. Oxycodone Teva 80 mg depottabletti on vihreä, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka halkaisija on 9 mm ja jonka toiselle puolelle on painettu koodi OX 80. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Vaikea-asteinen kipu, jota pystytään riittävästi hallitsemaan vain opioidikipulääkkeillä. Oxycodone Teva -depottabletit on tarkoitettu aikuisten ja vähintään 12 vuotta täyttäneiden nuorten hoitoon. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Annostus riippuu kivun vaikeusasteesta sekä potilaan yksilöllisestä herkkyydestä ja hoitovasteesta. Yleiset annossuositukset ovat seuraavat: Aikuiset ja vähintään 12 vuotta täyttäneet nuoret Annostitraus ja annoksen säätö Aloitusannos potilaille, jotka eivät aikaisemmin ole saaneet opioidihoitoa, on yleensä 10 mg oksikodonihydrokloridia 12 tunnin välein. Jotkin potilaat saattavat hyötyä 5 mg:n aloitusannoksesta, jolla voidaan vähentää haittavaikutusten esiintyvyyttä minimiinsä. Jo ennestään opioidihoitoa saaville potilaille voidaan aloittaa suuremmilla oksikodoniannoksilla huomioiden heidän aikaisemmat kokemuksensa opioidihoidosta. Jos haluttua annosta ei voida/ei ole käytännöllistä toteuttaa näillä vahvuuksilla, on oksikodonista myös saatavilla muita vahvuuksia. Hyvin kontrolloitujen kliinisten tutkimusten tulosten perusteella 10-13 mg oksikodonihydrokloridia vastaa noin 20 mg morfiinisulfaattia, kun molemmista käytetään pitkävaikutteisia depot-lääkemuotoja.
Koska potilaiden herkkyys eri opioideille vaihtelee yksilöllisesti, potilaiden, jotka vaihtavat Oxycodone Teva -hoitoon toisesta opioidihoidosta, tulisi suositusten mukaan aloittaa hoitonsa noin 50-75 %:lla laskennallisesta oksikodoniannoksestaan. Tietyt potilaat, jotka käyttävät Oxycodone Teva -lääkettä kiinteän annostusohjelman mukaisesti, saattavat tarvita välittömästi lääkettä vapauttavia kipulääkkeitä lisälääkkeinään läpilyöntikivun hoitoon. Oxycodone Teva -depottabletteja ei ole tarkoitettu akuutin kivun ja/tai läpilyöntikivun hoitoon. Yhden lisäkipulääkeannoksen lääkeainemäärän tulisi vastata 1/6 päivittäisestä Oxycodone Teva -lääkkeen ekvianalgeettisesta vuorokausiannoksesta. Jos lisäkipulääkettä tarvitaan useammin kuin kahdesti vuorokaudessa tämä viittaa siihen, että Oxycodone Teva -lääkkeen annostusta on suurennettava. Annosta voi muuttaa enintään kerran 1-2 päivän välein siihen saakka, kunnes saavutetaan vakaa annostus kahdesti vuorokaudessa. Kun annosta on lisätty 10 mg:sta 20 mg:aan otettuna 12 tunnin välein, lääkkeen annosta on lisättävä siten, että vuorokausiannos muuttuu noin 1/3 joka lisäyskerralla. Tavoitteena on löytää potilaalle yksilöllisesti sopiva annostus, jossa kahdesti päivässä otettu lääke riittää tarjoamaan riittävän kivunlievityksen haittavaikutusten pysyessä siedettävällä tasolla ja lisäkipulääketarpeen pysyessä mahdollisimman pienenä niin kauan kuin kipulääkehoitoa tarvitaan. Tasainen annostelu (yhtä suuret annokset aamuin illoin) kiinteän lääkkeenottoaikataulun (12 tunnin välein) mukaan sopii suurimmalle osalle potilaista. Joillekin potilaille voi olla eduksi jakaa vuorokausiannos kahteen erisuuruiseen osa-annokseen. Yleisenä sääntönä tulisi valita pienin mahdollinen tehokas annos. Jos kyseessä ei ole syövän aiheuttama kipu, 40 mg:n vuorokausiannos on yleensä riittävä, mutta suuremmatkin annokset saattavat olla tarpeen. Syöpäkivuista kärsivät potilaat saattavat tarvita 80-120 mg:n annokset, joita yksittäistapauksissa voidaan lisätä jopa 400 mg:aan. Jos tätäkin suuremmat annokset ovat tarpeen, on annostus sovitettava yksilöllisesti ja punnittava hoidon tehoa verrattuna toleranssin sekä haittavaikutusten kehittymisen riskeihin. Hoidon kesto Oxycodone Teva -depottabletteja ei pidä käyttää pidempään kuin on tarvetta. Jos sairauden laatu ja vaikeusaste edellyttävät pitkäaikaista hoitoa, on potilaan tilaa seurattava säännöllisesti sen arvioimiseksi, missä määrin hoitoa olisi jatkettava. Hoidon lopettaminen Kun potilas ei enää tarvitse oksikodonihoitoa, on suositeltava pienentää annostusta asteittain, jottei potilaalle tulisi vieroitusoireita. Pediatriset potilaat Oksikodonihydrokloridin käyttöä ei ole tutkittu alle 12-vuotiailla potilailla, joten lääkettä ei pidä käyttää alle 12-vuotiaiden lasten hoidossa. Iäkkäät potilaat Annosmuutoksiin ei yleensä ole tarvetta. Munuaisten tai maksan vajaatoiminnasta kärsivät potilaat Näiden potilaiden hoidossa on aloitusannoksen osalta noudatettava konservatiivista lähestymistapaa. Aikuisille suositeltua aloitusannosta on pienennettävä 50 % (esim. 10 mg:n kokonaisvuorokausiannos suun kautta potilaille, jotka eivät aiemmin ole käyttäneet opioideja) ja jokaisen potilaan annosta on titrattava riittävän kivunlievityksen saavuttamiseksi heidän kliinisen tilanteensa mukaan. Riskiryhmien potilaat Riskiryhmiin kuuluvien (esim. pienipainoiset potilaat tai potilaat, joilla on hidas lääkeainemetabolia), aiemmin opioideja saamattomien potilaiden aloitusannosta on pienennettävä puoleen aikuisten suositusannoksista. Annosta on tämän jälkeen titrattava potilaan yksilöllisen kliinisen tilanteen mukaan.
Antotapa Suun kautta. Oxycodone Teva -depottabletit on otettava kahdesti vuorokaudessa kiinteän aikataulun ja sopivaksi määritellyn annostusohjelman mukaisesti. Depottabletit voi ottaa ruokailuajoista riippumatta, ja ne on otettava riittävän nestemäärän kera. Oxycodone Teva -depottabletit on nieltävä kokonaisina. Depottabletteja ei saa pureskella. Lapsiturvallisten läpipainopakkausten ja HDPE-lääkepurkkien avaamisohjeet, ks. kohta 6.6. 4.3 Vasta-aiheet - Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille - Vaikea-asteinen hengityslama hypoksian ja/tai hyperkapnian kera - Vaikea krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus - Keuhkosydänsairaus (Cor pulmonale) - Vaikea keuhkoastma - Kohonnut hiilidioksidipitoisuus veressä - Paralyyttinen ileus - Akuuttivatsa, viivästynyt mahalaukun tyhjeneminen. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Pediatriset potilaat Oksikodonia sisältävien depottablettien käyttöä ei ole tutkittu alle 12-vuotiaiden lasten hoidossa. Depottablettien turvallisuutta ja tehoa alle 12 vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole varmistettu, eikä tällaista käyttöä näin ollen suositella. Iäkkäät tai heikkokuntoiset potilaat Hengityslama on merkittävin opioidien liian suuriin annoksiin liittyvä riski. Varovaisuuteen on etenkin syytä hoidettaessa iäkkäitä tai heikkokuntoisia potilaita, vaikea-asteisesta keuhkojen, maksan tai munuaisten vajaatoiminnasta kärsiviä henkilöitä; potilaita, joilla on myksödeema, kilpirauhasen vajaatoiminta, Addisonin tauti (lisämunuaiskuoren vajaatoiminta), myrkytyksen (esim. alkoholin) aiheuttama psykoosi, prostatahypertrofia tai lisämunuaiskuoren vajaatoiminta; alkoholisteja, opioideista riippuvia henkilöitä; potilaita, joilla on delirium tremens, pankreatiitti, jokin sappeen liittyvä sairaus, tulehduksellinen suolistosairaus, sappi- tai virtsakivikoliikki, hypotensio, nestevajaus, jokin tila, jonka yhteydessä aivopaine on kohonnut (esim. päähän kohdistunut vamma), joilla on jokin verenkierron säätelyn häiriö, epilepsia tai kouristustaipumus; sekä potilaita, jotka käyttävät MAO:n estäjiä. Vatsan alueen leikkauksissa olleet potilaat Kuten muitakin opioideja, oksikodonia sisältäviä valmisteita on käytettävä varoen hoidettaessa potilaita, jotka ovat juuri läpikäyneet vatsan alueen kirurgisia toimenpiteitä, sillä opioidien tiedetään heikentävän suolistoliikkeitä, eikä niitä näin ollen pidä käyttää ennen kuin lääkäri on varmistunut suolen toiminnan normalisoitumisesta. Vaikeasta maksan vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita on seurattava huolellisesti. Hengityslama Hengityslama on kaikista tärkein opioidien käyttöön liittyvä riski. Tämä haittavaikutus on todennäköisin iäkkäillä sekä heikkokuntoisilla potilailla. Oksikodonin hengitystoimintaa lamaava vaikutus voi johtaa hiilidioksidipitoisuuden nousuun veressä ja sitä kautta myös aivo-selkäydinnesteessä. Opioidit voivat aiheuttaa voimakasta verenpaineen laskua siihen taipuvaisilla potilailla.
Pitkäaikaiskäyttö, toleranssin kehittyminen ja vieroitusoireet Pitkäaikaiskäyttö voi johtaa toleranssin kehittymiseen, jolloin potilas vähitellen tarvitsee yhä suurempia annoksia kivun pysymiseksi hallinnassa. Tämän lääkkeen pitkäaikainen käyttö voi myös johtaa fyysiseen riippuvuuteen, jolloin vieroitusoireita voi esiintyä hoidon äkillisen keskeyttämisen yhteydessä. Kun potilas ei enää tarvitse oksikodonihoitoa, voi näin ollen vieroitusoireiden ehkäisemiseksi olla suositeltavaa lähteä pienentämään annostusta vähitellen. Vieroitusoireita voivat olla haukottelu, mydriaasi, kyynelehtiminen, vuotava nuha, vapina, liikahikoilu, ahdistuneisuus, agitaatio, kouristukset ja unettomuus. Hyperalgesia Hyvin harvoissa tapauksissa voi ilmetä lisääntynyttä kipuherkkyyttä, johon oksikodoniannoksen suurentaminen ei auta. Tätä esiintyy useimmiten suurten annosten käytön yhteydessä. Oksikodoniannoksen pienentäminen tai lääkkeen vaihto toiseen opioidiin voi olla tarpeen. Riippuvuutta aiheuttava potentiaali Oxycodone Teva -lääkkeellä on primaarinen riippuvuutta aiheuttava potentiaali. Oksikodonilla on samankaltainen väärinkäyttöprofiili kuin muillakin voimakkailla opioidiagonisteilla. Henkilöt, joilla on piilevä tai näkyvä riippuvuushäiriö, saattavat tavoitella ja väärinkäyttää Psyykkisen riippuvuuden (addiktion) kehittymisen riski on olemassa kaikkien opioidianalgeettien, kuten oksikodonin, käytön yhteydessä. Kun valmistetta käytetään ohjeiden mukaisesti kroonisen kivun hoitoon, fyysisen tai psyykkisen riippuvuuden kehittymisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi, ja se on arvioitava erikseen. Tietoja psyykkisen riippuvuuden todellisesta ilmaantuvuudesta potilailla, joilla esiintyy kroonista kipua, ei ole saatavilla. Valmisteen määräämisessä on noudatettava erityistä huolellisuutta sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on esiintynyt alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttöä. Käyttö kirurgisten toimenpiteiden esilääkityksenä Oxycodone Teva -lääkettä ei suositella leikkaustoimenpiteiden esilääkitykseksi eikä 12-24 tunnin kuluessa leikkaustoimenpiteen jälkeenkään käytettäväksi. Laskimonsisäiset injektiot väärinkäyttömielessä Depottablettien apuaineet voivat aiheuttaa paikallista kudosnekroosia, infektioita, suurentunutta endokardiittiriskiä sekä sydänläppävaurioita (jotka saattavat johtaa kuolemaan), keuhkogranuloomia ja muita vakavia, mahdollisesti käyttäjän kuolemaan johtavia tapahtumia, jos lääkettä annostellaan laskimonsisäisesti väärinkäyttömielessä. Depottabletteja ei saa pureskella eikä murskata Jotteivät depottablettien säädellysti vapauttavat ominaisuudet tuhoutuisi, tabletit on nieltävä kokonaisina. Niitä ei saa rikkoa, pureskella eikä murskata. Rikottujen, pureskeltujen tai murskattujen depottablettien otto johtaa oksikodonin liian nopeaan vapautumiseen valmisteesta, mikä voi johtaa mahdollisesti tappavan oksikodoniannoksen imeytymiseen verenkiertoon (ks. kohta 4.9). Alkoholi Alkoholin ja oksikodonia sisältävien depottablettien samanaikainen käyttö saattaa lisätä oksikodonihydrokloridin haittavaikutuksia, joten samanaikaista käyttöä on vältettävä. Oxycodone Teva -depottabletit sisältävät laktoosia Tämä lääkevalmiste sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosin imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Keskushermostoa lamaava vaikutus voi voimistua, jos tätä lääkettä käytetään samanaikaisesti muiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa, kuten muiden opioidien, unilääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden, masennuslääkkeiden, fentiatsiinien, neuroleptien, psykoosilääkkeiden, nukutuslääkkeiden, lihasrelaksanttien, antihistamiinien ja antiemeettisten valmisteiden kanssan. MAO:n estäjillä tiedetään olevan yhteisvaikutuksia opioidianalgeettien kanssa. MAO:n estäjät joko stimuloivat tai vaimentavat
keskushermoston toimintaa, johon liittyy hypertensiivinen tai hypotensiivinen kriisi (ks. kohta 4.4). Oksikodonin käytössä on noudatettava varovaisuutta, jos potilas käyttää MAO:n estäjiä tai on käyttänyt näitä lääkkeitä viimeisten kahden viikon aikana (ks. kohta 4.4). Alkoholi saattaa lisätä oksikodonin farmakodynaamisia vaikutuksia, joten samanaikaista käyttöä on vältettävä. Antikolinergiset lääkkeet (esim. psykoosilääkkeet, antihistamiinit, antiemeetit, parkinsonin taudin lääkkeet) voivat lisätä oksikodonin antikolinergisiä haittavaikutuksia (kuten ummetusta, suun kuivuutta ja virtsaamishäiriöitä). Simetidiini voi estää oksikodonin metaboliaa. Oksikodonin metabolia välittyy pääosin CYP3A4:n kautta, CYP2D6:n osallistuessa tapahtumaan. Näiden metaboliareittien toiminta voi estyä tai tehostua useiden muiden samanaikaisesti otettujen lääkkeiden tai ravintoaineiden vaikutuksesta. CYP3A4:n estäjät, kuten makrolidiantibiootit (esim. klaritromysiini, erytromysiini ja telitromysiini), atsoliryhmän sienilääkkeet (esim. ketokonatsoli, vorikonatsoli, itrakonatsoli ja posakonatsoli), proteaasin estäjät (esim. bosepreviiri, ritonaviiri, indinaviiri, nelfinaviiri ja sakinaviiri), simetidiini ja greippimehu voivat vähentää oksikodonin puhdistumaa ja aiheuttaa oksikodonipitoisuuden nousun plasmassa. Näin ollen oksikodoniannosta on mahdollisesti muutettava vastaavasti. Tarkempia esimerkkejä muutoksista on annettu seuraavissa kohdissa: - Kun itrakonatsolia, erästä voimakasta CYP3A4:n estäjää, annettiin 200 mg:n annoksin suun kautta 5 vrk:n ajan, suun kautta otetun oksikodonin AUC kasvoi keskimäärin noin 2,4 kertaa tavallista suuremmaksi (vaihteluväli: 1,5-3,4). - Kun vorikonatsolia, joka on CYP3A4:n estäjä, annettiin 200 mg:n annoksin kahdesti päivässä 4 vrk:n ajan (400 mg kahtena ensimmäisenä annoksena), suun kautta otetun oksikodonin AUC kasvoi keskimäärin noin 3,6 kertaa tavallista suuremmaksi (vaihteluväli: 2,7-5.6). - Kun telitromysiiniä, joka on CYP3A4:n estäjä, annettiin 800 mg:n annoksin suun kautta 4 vrk:n ajan, oksikodonin AUC kasvoi keskimäärin noin 1,8 kertaa tavallista suuremmaksi (vaihteluväli: 1,3-2,3). - Kun greippimehua, joka on CYP3A4:n estäjä, nautittiin 200 ml kolmesti päivässä 5 vrk:n ajan, suun kautta otetun oksikodonin AUC kasvoi keskimäärin noin 1,7 kertaa tavallista suuremmaksi (vaihteluväli: 1,1-2,1). CYP3A4:n induktorit, kuten rifampisiini, karbamatsepiini, fenytoiini ja mäkikuisma, saattavat indusoida oksikodonin metaboliaa ja voivat lisätä oksikodonin puhdistumaa, minkä seurauksena oksikodonipitoisuus plasmassa laskee. Oksikodoniannosta on mahdollisesti säädettävä tämän mukaan. Tarkempia esimerkkejä muutoksista on annettu seuraavissa kohdissa: - Kun mäkikuismaa, joka on CYP3A4:n induktori, annettiin 300 mg:n annoksina kolmesti päivässä 15 vrk:n ajan, tämä pienensi suun kautta otetun oksikodonin AUC:ta. AUC jäi tällöin keskimäärin noin 50 % tavallista pienemmäksi (vaihteluväli: 37-57 %). - Kun rifampisiinia, joka on CYP3A4:n induktori, annettiin 600 mg:n annoksin kerran päivässä 7 vrk:n ajan, tämä pienensi suun kautta otetun oksikodonin AUC:ta. AUC jäi tällöin keskimäärin noin 86 % tavallista pienemmäksi. CYP2D6:n toimintaa estävät lääkkeet, kuten paroksetiini, fluoksetiini ja kinidiini, saattavat vähentää oksikodonin puhdistumaa, mikä voi johtaa oksikodonipitoisuuden nousuun plasmassa. Muiden olennaisten isoentsyymien toiminnan estäjien mahdollisia vaikutuksia oksikodonin metaboliaan ei tunneta. Mahdollisten interaktioiden riski on huomioitava. Kliinisesti merkitseviä muutoksia INR-arvoissa (molempiin suuntiin) on havaittu potilailla, jotka ovat saaneet kumariiniantikoagulanttihoitoa samanaikaisesti oksikodonihydrokloridin kanssa.
Tutkimuksia oksikodonin mahdollisista vaikutuksista muiden lääkeaineiden CYP-järjestelmän kautta välittyvään metaboliaan ei ole suoritettu. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Tämän lääkevalmisteen käyttöä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä raskaana olevien tai imettävien naisten hoidossa. Raskaus Oksikodonin käytöstä raskaana oleville naisille on vain vähän tietoja. Vauvoja, joiden äidit ovat käyttäneet opioideja synnytystä edeltäneiden viimeisten 3-4 viikon aikana, on seurattava hengityslamaan viittaavien oireiden varalta. Vieroitusoireet ovat mahdollisia oksikodonihoitoa saavien äitien vastasyntyneillä lapsilla. Imetys Oksikodoni voi erittyä ihmisen rintamaitoon ja voi johtaa hengityslamaan vastasyntyneillä. Oksikodonia ei näin ollen pidä käyttää imettävien äitien hoidossa. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Oksikodoni saattaa heikentää ajokykyä ja kykyä käyttää koneita. Vakiintuneen hoidon yhteydessä yleistä ajokieltoa ei ole tarpeen asettaa. Hoitavan lääkärin on arvioitava potilaan tilanne yksilöllisesti. 4.8 Haittavaikutukset Oksikodoni saattaa aiheuttaa hengityslamaa, mioosia, bronkospasmeja, sileiden lihasten spasmeja sekä yskänrefleksin vaimentumista. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne haittavaikutukset, joiden on katsottu edes mahdollisesti liittyneen lääkehoitoon. Haittavaikutukset on esitetty elinryhmittäin ja esiintymistiheyden mukaan luokiteltuina. Elinjärjestelmä Veri ja imukudos Aineenvaihdunta ja ravitsemus Psyykkiset häiriöt Hyvin yleiset ( 1/10) Yleiset ( 1/100, < 1/10) heikentynyt ruokahalu ahdistuneisuus, sekavuus, masennus, unettomuus, hermostuneisuus, Melko harvinaiset ( 1/1 000, < 1/100) yliherkkyys SIADH, eli antidiureettisen hormonin epäasianmukaisen erityksen oireyhtymä elimistön kuivuminen agitaatio, tunteiden ailahtelu, euforia, hallusinaatiot, vähentynyt sukupuolivietti, Harvinaiset ( 1/10 000, < 1/1 000) Yleisyys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin) anafylaktiset reaktiot lymfadenopatia Immuunijärjestelmä Umpieritys aggressiivisuus
Hermosto Silmät Kuulo ja tasapainoelin Sydän uneliaisuus, huimaus, päänsärky poikkeavat ajatukset, amnesia, yksittäiset puheen häirötapaukset astenia, vapina lääkeriippuvuus (ks. kohta 4.4), depersonalisaatio, makuaistimusten muutokset, näköhäiriöt, hyperakusia amnesia, kouristukset, hypertonia, lisääntynyt tai hekentynyt lihasjänteys, tahattomat lihasten supistelut, hypestesia, koordinaatiohäiriöt, huonovointisuus, puheen häiriöt, pyörtyminen, parestesiat, dysgeusia näköhäiriöt, kyynelnesteen erittymiseen liittyvät häiriöt, mioosi pyörrytys supraventrikulaarinen takykardia, sydämentykytys (vieroitusoireiden yhteydessä) Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Verisuonisto vasodilataatio hypotensio, ortostaattinen hypotensio Ruoansulatuselimistö ummetus, pahoinvointi, oksentelu hengenahdistus, bronkospasmit kuiva suu (harvoin janon kera), ruoansulatuselimistöön liittyvät häiriöt, kuten mahakivut, ripuli, dyspepsia, ruokahaluttomuus yskän paheneminen, nielutulehdus, nuha, äänimuutokset, hengityslama suun haavaumat, ientulehdus, suutulehdus, ilmavaivat, nielemisvaikeudet, röyhtäily, suolitukos ienten verenvuodot, lisääntynyt ruokahalu, tahmaiset, tervamaiset ulosteet, hampaiden värjäytymät hyper-algesia karies
Maksa ja sappi Iho ja ihonalainen kudos Munuaiset ja virtsatiet Sukupuoli-elimet ja rinnat Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat kutina iho-oireet, kuten ihottumat, harvoissa tapauksissa ihon lisääntynyt valoherkkyys, yksittäistapauksissa urtikaria tai eksfoliatiivinen dermatiitti, liikahikoilu virtsaamishäiriöt (lisääntynyt virtsaamisen tarve) hikoilu, voimattomuustilat maksaentsyymiarvojen nousut kuiva iho virtsaretentio heikentynyt sukupuolivietti, erektiohäiriö tapaturmaiset loukkaantumiset, kipu (esim. rintakipu), turvotus, migreeni, fyysinen riippuvuus ja siihen liittyvät vieroitusoireet, toleranssi, vilunväreet, huonovointisuus, perifeerinen turvotus, jano herpes simplex, urtikaria kolestaasi, sappikivikoliikki verivirtsaisuus painon muutokset (sekä nousut että laskut), selluliitti amenorrea Lääkkeen käytön yhteydessä voi kehittyä sekä riippuvuutta että toleranssia. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA 4.9 Yliannostus Yliannostus- ja myrkytysoireet Mioosi, hengityslama, uneliaisuus, heikentynyt luustolihastonus, verenpaineen lasku. Vaikeissa tapauksissa verenkierron romahtaminen, stupor, kooma, hypotonia, bradykardia, ei-sydänperäinen keuhkoedeema, hypotensio, mahdollinen kuolema. Vahvojen opioidien (kuten oksikodonin) suurten annosten väärinkäyttö voi johtaa kuolemaan.
Myrkytystapausten hoito Ensisijaisesti on huolehdittava vapaista hengitysteistä ja ventilaatiohoidon tai kontrolloidun hengityksen aloittamisesta. Yliannostustapauksissa opiaattiantagonistin laskimonsisäinen anto (esim. 0,4-2 mg naloksonia laskimoon) voi olla paikallaan. Kliinisestä tilanteesta riippuen kerta-annokset on toistettava 2-3 minuutin välein. 2 mg:n naloksoniannokset voi antaa infuusiona 500 ml:ssa isotonista natriumkloridiliuosta tai 5 % glukoosiliuosta (vastaten 0,004 mg naloksonia/ml). Infuusionopeutta on säädettävä aikaisempien bolusinjektioiden ja potilaan vasteen mukaan. Vatsahuuhtelua voidaan myös harkita. Lääkehiilen antoa (50 g aikuisille ja 10-15 g lapsille) voi harkita, jos huomattavan lääkeainemäärän otosta on vähemmän kuin tunti edellyttäen, että hengitystiet voidaan pitää avoimina. Perustellusti voidaan olettaa, että lääkehiilen myöhemmästäkin annosta voisi olla hyötyä pidemmän ajan kuluessa lääkettä vapauttavien valmisteiden yliannostuksen yhteydessä, mutta näyttöä tällaisesta ei kuitenkaan ole. Suoliston tyhjentymisen nopeuttamiseksi sopivan laksatiivin annosta voi olla hyötyä (esim. PEG-liuos). Jos yliannostukseen liittyy verenkiertosokki, on tarvittaessa ryhdyttävä elimistön toimintoja tukeviin toimiin (esim. tekohengitys, lisähappi, vasopressorit ja infuusiohoidot). Sydänhierontaan ja defibrillaattorin käyttöön voi olla tarvetta sydänpysähdyksen tai sydämen rytmihäiriöiden yhteydessä. Tarvittaessa potilaalle on annettava tekohengitystä sekä ylläpidettävä potilaan neste- ja elektrolyyttitasapainoa. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Luonnolliset opiumalkaloidit ATC-koodi: N02AA05 Oksikodonilla on affiniteettia aivojen ja selkäytimen kappa-, myy- ja delta-opioidireseptoreihin. Se vaikuttaa näihin reseptoreihin opioidiagonistina, eikä sillä ole lainkaan antagonistivaikutusta. Terapeuttinen vaikutus on pääasiassa analgeettinen ja sedatiivinen. Välittömästi oksikodonia vapauttaviin lääkevalmisteisiin verrattuna depottablettimuodossa oleva oksikodoni pystyy lievittämään kipua huomattavasti pidempään sekä ainoana lääkkeenä että yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa ilman, että haittavaikutukset lisääntyvät. Umpieritys Opioidit saattavat vaikuttaa hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseliin tai hypotalamus-aivolisäkesukurauhasakseliin. Mahdollisia muutoksia ovat esimerkiksi seerumin prolaktiinipitoisuuden suureneminen ja plasman kortisoli- ja testosteronipitoisuuksien pieneneminen. Nämä hormonaaliset muutokset saattavat aiheuttaa kliinisesti havaittavia oireita. Muut farmakologiset vaikutukset In vitro- ja eläintutkimukset ovat osoittaneet, että luonnon opioidit (kuten morfiini) voivat vaikuttaa monin eri tavoin immuunijärjestelmän eri osien toimintaan. Ilmiön kliinistä merkitystä ei kuitenkaan tunneta. Ei myöskään tiedetä, vaikuttaako oksikodoni, joka on puolisynteettinen opioidi, immuunijärjestelmään samankaltaisella tavalla kuin morfiini. Kliiniset tutkimukset Oksikodonia sisältävien depottablettien tehoa on osoitettu syöpäkivun, leikkauksen jälkeisen kivun ja vaikean, ei-syöpään liittyvän kivun (esim. diabeettinen neuropatia, postherpeettinen neuralgia, alaselkäkipu, osteoartriitti) hoidossa. Viimeksi mainitun kivun hoidossa lääkkeen käyttöä on jatkettu 18 kk:n ajan, jolloin lääke osoittaui tehokkaaksi usealla sellaisella potilaalla, jolla tulehduskipulääke yksinään ei kyennyt tarjoamaan riittävää kivunlievitystä. Oksikodonia sisältävien depottablettien tehoa neuropaattisen kivun hoidossa on vahvistettu kolmessa lumelääkekontrolloidussa tutkimuksessa.
Ei-syöpään liittyvästä pitkäaikaisesta kivusta kärsivillä potilailla kivunlievityksen säilyminen vakiintunein annoksin on osoitettu jopa 3 vuoden ajan. 5.2 Farmakokinetiikka Imeytyminen Oxycodone Teva -depottablettien suhteellinen hyötyosuus vastaa välittömästi oksikodonia vapauttavilla valmisteilla aikaansaatavaa hyötyosuutta. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan noin 3 tuntia depottabletin oton jälkeen, kun vastaava aika välittömästi lääkeainetta vapauttavan valmisteen oton jälkeen on 1-1,5 tuntia. Oksikodonin huippupitoisuus plasmassa ja pitoisuuden vaihtelut antovälin aikana ovat depotvalmistetta ja välittömästi lääkeainetta vapauttavaa valmistetta käytettäessä toisiaan vastaavat, kun depotvalmistetta otetaan 12 tunnin välein ja välittömästi lääkeainetta vapauttavaa valmistetta 6 tunnin välein samana vuorokausiannoksena. Runsaasti rasvaa sisältävän aterian nauttiminen ennen tablettien ottamista ei vaikuta oksikodonin huippupitoisuuteen eikä imeytymiseen. Depottabletteja ei saa murskata, rikkoa eikä pureskella, sillä tämä johtaa oksikodonin nopeaan vapautumiseen valmisteesta, jolloin depotominaisuuksien vaurioitumisen johdosta valmisteesta voi päästä imeytymään mahdollisesti tappava annos lääkeainetta kerralla. Jakautuminen Oksikodonin absoluuttinen hyötyosuus on noin 2/3 parenteraaliseen annosteluun verrattuna. Vakaassa tilassa oksikodonin jakautumistilavuus on 2,6 l/kg, plasman proteiineihin sitoutuminen on 38 45 %, eliminaation puoliintumisaika on 4 6 tuntia ja plasmapuhdistuma 0,8 l/min. Biotransformaatio Oksikodoni metaboloituu suolistossa ja maksassa noroksikodoniksi ja oksimorfoniksi sekä useaksi eri glukuronidikonjugaatiksi. CYP3A4 ja CYP2D6 osallistuvat todennäköisesti noroksikodonin ja oksimorfonin syntyyn. Oksimorfonilla on kipua lievittävää vaikutusta, mutta pitoisuus plasmassa jää alhaiseksi, joten sen ei katsota olevan osallinen oksikodonin farmakologisessa vaikutuksessa. Eliminaatio Oksikodoni ja sen metaboliitit erittyvät virtsaan ja ulosteisiin. Oksikodoni läpäisee istukan ja erittyy rintamaitoon. Lineaarisuus/ei-lineaarisuus Depottabletit ovat bioekvivalentteja suhteessa annoskokoon ja nautittuun vaikuttavan aineen määrään, ja imeytymisnopeudet vastaavat toisiaan. Iäkkäät potilaat Oksikodonipitoisuudet plasmassa ovat 15 % korkeammat kuin nuorilla henkilöillä. Sukupuoli Naisilla oksikodonipitoisuus nousee keskimäärin 25 % suuremmaksi kuin miehillä, kun tilannetta tarkastellaan painon mukaan korjattuna. Syytä tähän ilmiöön ei tunneta. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat Lievää, kohtalaista tai vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on todettu 1,1; 1,4 ja 1,7 kertaa suuremmat oksikodonipitoisuudet plasmassa verrattuna normaalin munuaisfunktion omaaviin potilaisiin. AUC-arvo suureni samassa yhteydessä keskimäärin 1,5-; 1,7- ja 2,3-kertaiseksi verrattuna normaalin munuaisfunktion omaaviin potilaisiin. Oksikodonin eliminaation puoliintumisaika piteni puolestaan 1,5-; 1,2- ja 1,4-kertaiseksi suhteessa normaalin munuaisfunktion omaaviin potilaisiin.
Maksan vajaatoimintaa sairastavat potilaat Lievää, kohtalaista tai vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on todettu 1,2; 2,0 ja 1,9 kertaa suuremmat oksikodonipitoisuudet plasmassa verrattuna normaalin maksan toiminnan omaaviin potilaisiin. AUC-arvo suureni samassa yhteydessä keskimäärin 1,4-; 3,2- ja 3,2-kertaiseksi verrattuna normaalin maksan toiminnan omaaviin potilaisiin. Oksikodonin eliminaation puoliintumisaika piteni puolestaan 1,1-; 1,8- ja 1,8-kertaiseksi suhteessa normaalin maksan toiminnan omaaviin potilaisiin. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Teratogeenisuus Oksikodonilla ei ollut vaikutusta hedelmällisyyteen eikä varhaiseen alkionkehitykseen uros- ja naarasrotilla, kun lääkettä annosteltiin enimmillään 8 mg/kg. Oksikodoni ei myöskään aiheuttanut epämuodostumia rotilla enintään 8 mg/kg:n annoksin, eikä kaneilla enintään 125 mg/kg:n annoksin. Kaneilla todettiin kuitenkin annoksesta riippuvaa kehittymisen variaation lisääntymistä, kun yksittäisten sikiöiden tietoja verrattiin tilastollisessa arvioinnissa (27 presakraalinikaman ja ylimääräisten kylkiluiden esiintyvyyden lisääntyminen). Kun näitä parametreja tarkkailtiin poikueittain, ainoastaan 27 presakraalinikaman esiintyvyys kasvoi ja silloinkin vain annostasolla 125 mg/kg. Kyseinen annostaso aiheuttaa vaikeita farmakotoksisia vaikutuksia tiineissä eläimissä. Pre- ja postnataalista kehitystä rotilla vertailevassa tutkimuksessa F1-sukupolven eläinten painon kehitys jäi annoksella 6 mg/kg/vrk pienemmäksi kuin kontrolliryhmän eläimillä, joiden emot saivat oksikodonia annoksin, jotka laskivat emojen painoa ja vähensivät emojen syömän ruoan määrää (NOAEL 2 mg/elopainokg). Fyysisen, refleksologisen ja tuntoaistien kehitysparametreissä tai käyttäytymisessä ja lisääntymiskyvyssä ei todettu muutoksia. Rotilla suoritetussa peri- ja postnataalikehitystä koskevassa tutkimuksessa emojen paino sekä niiden syömän ruoan määrä vähenivät verrattuna kontrolliryhmään oksikodoniannoksin 2 mg/kg/vrk. F1-sukupolven paino jäi vertailuryhmää alemmaksi 6 mg/kg/vrk saaneiden emojen jälkeläisillä. Viitteitä vaikutuksista fyysiseen, refleksologiseen tai tuntoaistien kehittymisparametreihin tai eläinten käyttäytymiseen tai lisääntymiseen ei todettu F1-sukupolven eläimillä (NOAEL F1-sukupolven osalta oli 2 mg/kg/vrk perustuen elinpainossa havaittaviin vaikutuksiin 6 mg/kg/vrk annoksin). F2-sukupolven eläimissä ei todettu minkäänlaisia vaikutuksia millään annostasolla. Karsinogeenisuus Pitkäaikaisia karsinogeenisuustutkimuksia ei ole suoritettu. Mutageenisuus In vitro- ja in vivo -tutkimustulokset viittaavat siihen, että oksikodonin geenitoksinen riski ihmisille on minimaalinen tai ettei sitä ole lainkaan terapeuttisin oksikodoniannoksin saavutettavin systeemisin oksikodonipitoisuuksin. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Depottabletin ydin: Laktoosimonohydraatti, hypromelloosi, povidoni K30, steariinihappo, magnesiumstearaatti, piidioksidi, kolloidinen, vedetön. Depottabletin päällyste: 5 mg depottabletti: Polyvinyylialkoholi, titaanidioksidi (E 171), makrogoli 3350,
talkki, indigokarmiinialumiinilakka (E 132), keltainen rautaoksidi (E 172). 10 mg depottabletti: Titaanidioksidi (E 171), hypromelloosi, makrogoli 400, polysorbaatti 80. 15 mg depottabletti: Polyvinyylialkoholi, titaanidioksidi (E 171), makrogoli 3350, talkki, musta rautaoksidi (E 172), keltainen rautaoksidi (E 172). 20 mg depottabletti: Polyvinyylialkoholi, titaanidioksidi (E 171), makrogoli 3350, talkki, punainen rautaoksidi (E 172). 30 mg depottabletti: Polyvinyylialkoholi, makrogoli 3350, talkki, punainen rautaoksidi (E 172), musta rautaoksidi (E 172), indigokarmiinialumiinilakka (E 132). 40 mg depottabletti: Polyvinyylialkoholi, titaanidioksidi (E 171), makrogoli 3350, talkki, keltainen rautaoksidi (E 172). 60 mg depottabletti: Polyvinyylialkoholi, makrogoli 3350, talkki, punainen rautaoksidi (E 172), karmiini (E 120), musta rautaoksidi (E 172). 80 mg depottabletti: Polyvinyylialkoholi, makrogoli 3350, talkki, titaanidioksidi (E 171), indigokarmiinialumiinilakka (E 132), keltainen rautaoksidi (E 172).
6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 2 vuotta. 6.4 Säilytys Läpipainopakkaukset: Säilytä alle 25 C. HDPE-tablettipurkit: Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Lapsiturvalliset läpipainolevyt (PVC/Al/PET/paperi) ja tavalliset, ei-lapsiturvalliset läpipainolevyt (PVC/Al) pahvikoteloissa. Pakkauskoot: 5 mg: 14, 25, 28, 30, 56, 60, 98 ja 100 depottablettia. 10 mg, 20 mg, 40 mg ja 80 mg: 10, 14, 25, 28, 30, 50, 56, 60, 98 ja 100 depottablettia. 15 mg: 28, 30, 56, 98 ja 100 depottablettia. 30 mg ja 60 mg: 10, 30, 56, 60 ja 100 depottablettia. Valkoiset, pyöreät, lapsiturvalliset HDPE-tablettipurkit, joissa LDPE:stä valmistetut kannet. Pakkauskoot: 5 mg ja 10 mg: 98 ja 100 depottablettia. 15 mg ja 60 mg: 100 depottablettia. 20 mg, 40 mg ja 80 mg: 50 ja 100 depottablettia. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Ei erityisvaatimuksia. Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. Lapsiturvallisten läpipainolevyjen käyttöohje: 1. Älä paina depottablettia suoraan ulos taskustaan. 2. Irrota yhden tabletin sisältävä tasku levystä reikäviivaa pitkin. 3. Poista varovasti tablettitaskun takapinnan peittävä kalvo. Tablettipurkkien käyttöohje: 1. Paina napakasti kantta alaspäin. 2. Kierrä kantta vastapäivään. 3. Sulje purkki lapsiturvallisella kannella lääkkeen oton jälkeen. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA
ratiopharm GmbH Graf-Arco-Strasse 3 D-89079 Ulm Saksa 8. MYYNTILUVAN NUMEROT 5 mg: 33584 10 mg: 33585 15 mg: 33586 20 mg: 33587 30 mg: 33588 40 mg: 33589 60 mg: 33590 80 mg: 33591 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: {PP kuukausi VVVV} 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 26.8.2016