Työllistämissuunnitelma

Utajärven kunta Työllistämissuunnitelma Työ lisää hyvinvointia 28.11.2011 2012 K e h i t t ä m i s p a l v e l u t

1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Käsitteiden määrittely... 3 3. Työllistymistä vaikeuttavat tekijät... 4 4. Utajärven työllisyystilanteen kuvaus... 6 5. Tätä tavoittelemme... 8 6. Toimenpiteet tavoitteille... 9 7. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi (henkilöstö, tilat, rahat)... 12 8. Työllistämisen tulevaisuus... 13 9. Arviointi/ Seuranta... 14 Lähteet... 14 Liitteet... 15

2 1. Johdanto Työllistämisvastuuta siirretään yhä enemmän valtiolta kunnille. Vuonna 2006 tuli voimaan työmarkkinatukiuudistus, jossa yli 500 päivää työttömyyden perusteella passiivista työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuen kustannukset jaettiin valtion ja kuntien kesken. Tarkoituksena oli pienentää pitkäaikaistyöttömien määrää. Uudistukseen liittyi toimeentulotuen rahoituksen uudistus siten, että valtio osallistui perustoimeentulotuen rahoitukseen, jotta työmarkkinatuesta kunnille syntyvät kustannukset tulisivat kompensoitua. Pitkäaikaistyöttömille suunnatut aktivointitoimenpiteet tuovat vastaavasti säästöjä kunnan toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenoihin. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2011-2014 elinkeinoelämä ja työllisyys sekä hyvinvointi-toimintalinjoissa esitetään työllisyyttä, osallisuutta, syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Erityisenä kohderyhmänä maakuntaohjelmassa ovat nuoret. Maakuntaohjelman tavoitteisiin kuuluu myös kehittää syrjäytymisen ehkäisyn tutkimusta, ennakointia ja seurantaa alueella. Oulunkaaren kuntien työllistämistoimintaa kehitetään yhteisessä moniammatillisessa Oulunkaaren välityömarkkinat-työryhmässä, joka kokoontuu n. 6 kertaa vuodessa. Utajärven kunnanhallitus nimesi 5.9.2011 Työllisyystoimikunnan, jonka tehtäväksi annettiin laatia työllistämissuunnitelma, jossa määritellään mm. kunnan työllistämisen tavoitteet, keinot ja resurssit. Työryhmän jäsenet ovat hyvinvointivastaava Hannele Karhu (pj.), tekninen johtaja Jouni Jurva, va. hallintosihteeri Tarja Haapapuro, yrityspuiston tj. Asko Merilä, työpajaohjaaja Mikko Kujala, nuorisotyöntekijä/yrittäjä Jukka Grip ja perhepalvelujen esimies Kaisa Hiltunen (Oulunkaaren kuntayhtymä). Työryhmä on tehnyt seuraavat tutustumiskäynnit: Paltamo 30.8.2011, Kinnula 11.10.2011 ja Kokkola 1.11.2011. Lisäksi on tutustuttu Raahen malliin. Suunnitteilla on selvittää vielä uusia bechmarkkohteita ja tehdä tarvittaessa lisäkäyntejä, esim. Oulaisiin. Työllistäminen nähdään osana Utajärven kunnan hyvinvointi- ja elinkeinopolitiikkaa. Yhtä aikaa tämän suunnitelman laatimisen kanssa työstetään sähköistä Hyvinvointikertomusta ja Hyvinvointitalon liiketoimintasuunnitelmaa. Lisäksi Utajärven strategian mukaisesti elinkeinostrategia päivitetään syksyn 2011 aikana (valtuusto 22.9.2011). Tämän työllistämissuunnitelman tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys kunnan työllisyystilanteesta sekä työllisyyden hoitamisen

3 vastuusta ja tarkoituksenmukaisesta toiminnasta. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan, miten työllistäminen kunnan tehtävänä nivoutuu valtion suunnitelmiin esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämisen siirtämisestä kunnan vastuulle. Suunnitelmassa on tavoitteena myös selvittää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelujen kehittämistä siten, että heidän mahdollisuutensa aktiiviseen työelämäosallisuuteen, kuntoutukseen sekä parempaan hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen vahvistuvat. 2. Käsitteiden määrittely Heikossa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöillä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa pitkäaikaistyöttömiä, vaikeasti työllistyviä ja vajaakuntoisia henkilöitä. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana sekä työnhakijaa, joka on ollut useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ja joka työttömyyden toistuvuuden ja kokokeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12 kuukautta työttömänä olleeseen. Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan työmarkkinatukeen oikeutettua työtöntä työnhakijaa, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivää ja jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 :ssä tarkoitetun enimmäisajan johdosta. Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia (määritteleminen edellyttää lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa vammasta, sairaudesta tai vajavuudesta). Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömille tarjottavia määräaikaisia työmahdollisuuksia joko palkkatuetussa työsuhteessa tai ilman työsuhdetta työmarkkinatoimenpiteinä. Vastineeksi taloudellisesta tuesta yhteiskunta odottaa, että työntekijälle tai työmarkkinatoimenpiteeseen osallistuvalle tarjotaan normaalityömarkkinoita enemmän työnohjausta ja tukea. Tavoitteena on, että työtön työnhakija voisi välityömarkkinoilla parantaa työelämävalmiuksiaan ja osaamistaan ja näin edistää mahdollisuuksiaan sijoittua avoimille työmarkkinoille. Käsite välityömarkkinat viittaa siihen, ettei työnhakija välityömarkkinoilla ollessaan ole työtön, mutta ei myöskään työssä normaalityömarkkinoilla, vaan siirtymässä välityömarkkinoiden kautta normaaleille tai avoimille työmarkkinoille (= työpaikka ilman palkkatukea). Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työvoimatoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen, esimerkiksi sosiaalityöntekijä, laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntien on kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain mukaan

4 järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttava työtoimintaa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Kuntouttavaa työtoimintaa voi järjestää kunta itse tai yhteistyössä muiden paitsi yksityisten tahojen kanssa. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny työsuhdetta. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat voivat olla työssä esim. kunnan eri työpisteissä, heille voidaan järjestää yksilöllistä valmennusta tai toimintaa voidaan järjestää ryhmätoimintana. Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001). 3. Työllistymistä vaikeuttavat tekijät Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden syitä ovat pitkäaikaistyöttömien itsensä näkökulmasta ikä, terveydentila, oma motivaatio tai työnhakukäyttäytyminen, yleinen työmarkkinatilanne (alueellinen työllisyystilanne ja työelämän muuttuminen esim. määräaikaisuudet), ammatillinen osaaminen, työkokemuksen puute, perhesyyt ja puutteet kielitaidoissa. Työhallinnon virkamiesten näkemyksen mukaan työllistymisen esteitä ovat valtakunnallisesti katsottuna päihde- ja mielenterveysongelmat, motivaation puute ja sosiaaliset ongelmat. Erilaiset sosiaaliset ongelmat ja elämäntilanteen kriisit vaikeuttivat erityisesti 15-34-vuotiaiden työllistymistä. Mielenterveyden häiriöiden osuus oli korkea 20-39-vuotiailla. Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja tarvitsevat asiakkaat olivat pääosin iältään 25-50-vuotiaita. Osaamisvaje koituu yhä useammat työllistymistä hidastavaksi tekijäksi. Osin osaamisvaje johtuu työelämän asettamista yhä tiukemmista osaamisvaatimuksista. Henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvät tekijät eivät välttämättä tule tietoon vasta kuin pidemmällä aikavälillä. Näitä esteitä ovat mm. päihteiden käyttö (alkoholi- ja huumeriippuvuus), velkaongelmat (joka esim. nuorilla saattaa johtua peliriippuvuudesta) ja jopa harmaassa taloudessa työskentely. Kokonaiselämänhallintaan liittyviä ongelmia on myös paljon: sosiaaliset rajoitteet (epäsäännöllinen vuorokausirytmi, siisteyteen liittyvät tekijät) ja ylisukupolvinen työttömyys. Terveydellisistä rajoitteista fyysistä rajoitteista kerrotaan yleensä avoimesti, mutta mielenterveyteen liittyvät häiriöt tulevat ilmi harvemmin ja yleensä epäsuorasti. Ennakkoasenteet vajaakuntoisia kohtaan vaikeuttavat työllistymistä, sekä hajaasutusalueella pitkät matkat (ei ole välttämättä varaa autoon), sekä erilaiset perhesyyt (omaisten hoito, yksinhuoltajuus ja parisuhdeongelmat). Lisäksi tulo- ja byrokratialoukut vaikuttavat joissakin tilanteissa siten, että pitkäaikaistyöttömällä ei ole mahdollista

5 parantaa taloudellista tilannetta lyhytaikaisilla tai osa-aikatöillä ja tämä puolestaan kapeuttaa usein ainoaa realistista väylää kohti pysyvää työsuhdetta. Perusduunien puute ja kohtaanto-ongelma aiheuttavat myös ongelmia. Pelkän peruskoulun varassa oleville ei tahdo löytyä perustyötä. Kohtaanto-ongelma on vaikeutunut: eri asteiden koulutuksista valmistuu ammattilaisia, joille ei löydy oman alan työpaikkaa (tällä hetkellä esim. artesaanit, medianomit ja kulttuurialan maisterit). Utajärvellä paikallisten työhallinnon viranomaisten arvion mukaan suurin syy pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on sopivien työpaikkojen puute. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ammattirakenne Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2010 lopussa: eniten yli 500-päiväisiä työmarkkinatuen saajia ammattiryhmässä Teollisuustyö, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö sekä rakennustyö (33,4%), tarkemmin Konepaja- ja rakennusmetallityö, Talonrakennustyö ja Sähkötyö. Heistä 88,8 % oli miehiä. Naisia oli eniten ammattiryhmissä Palvelutyö ja Hallinto- ja toimistotyö. Huomattavaa on, että yli 500-päivää työttömänä olleista 17,8 %:lta puuttui ammattitaito kokonaan. Pitkäaikaistyöttömyys on ilmiönä monimutkainen ja ongelman ratkaisu vaatii moniammatillista osaamista ja yhteistyötä. Haasteita asettaa myös se, että Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa on n. joka viides yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä on ollut työmarkkinatuella jo yli 10 vuotta. Työnhakuun tai uuden työuran suunnitteluun tulisikin aktivoitua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää olisi myös huolehtia nuorten aikuisten pääsystä työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti ja estää näin uuden pitkään työttömän olleiden henkilöiden sukupolven syntyminen.

6 4. Utajärven työllisyystilanteen kuvaus Trendit Utajärvellä suhteessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan: Työttömyys on noussut viime vuoden syyskuusta Utajärvellä +0,9 %; lisäystä +13 hlöä, Pohjois-Pohjanmaalla laskussa; vähennystä -0,3%, -700 hlöä Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni vuoden takaisesta tilanteesta Utajärvellä yhdellä ja nousi Pohjois-Pohjanmaalla +190:llä Nuorten työttömien määrä laski Utajärvellä - 6:lla ja nousi hieman Pohjois- Pohjanmaalla, +34:llä Pitkäaikaistyöttömyys laski Utajärvellä viime vuodesta -6 hlöä ja Pohjois- Pohjanmaalla -46:lla Työnhakijat Utajärvellä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 11,4 % (Pohjois-Pohjanmaalla 9,5 %, Vaalassa 13,5 %, Paltamossa 4,3 %). Vuosi sitten prosenttiosuus oli 10,5 % eli nousua tapahtui 0,9 % (P-Pohjanmaalla laskua 0,3 %). Koko maassa osuus laski enemmän eli 0,7 % vuoden takaisesta 9,0 %:sta 8,3 %:iin. Utajärvellä työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli syyskuun lopussa 133 työtöntä työnhakijaa, mikä on 10 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin (Vaalassa 179, Paltamossa 62, P-Pohjanmalla 186 000 henkilöä). Työttömyyden rakenne Työttömistä työnhakijoista oli naisia 59. Naisten työttömyys nousi viime vuoden syyskuusta 13 henkilöä. Miehiä oli syyskuussa työttömänä 74. Miesten työttömyys laski vuoden takaisesta tilanteesta 3:lla. Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 9 (Vaalassa 18), mikä oli 6 vähemmän kuin vuosi sitten. Utajärvellä nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 6,8 % (Pohjois- Pohjanmaalla 15,6 %). Koko maassa prosenttiosuus oli 12,1 %. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 72 (Vaalassa 89). Vajaakuntoisia oli 19. Avoimia työpaikkoja oli 4.

7 Ammattialoittain Utajärvellä oli eniten työttömiä auto-, kone- ja metallialalla 14% (18). Maa-, metsä- ja puutarha-alan koulutus on 10%:lla (13), siivous-, hotelli- ja ravintola-alan koulutus 8%:lla (11), liike-elämän koulutus 8%:lla (10), muu koulutus 7%:lla ( 9), sos.- ja terveysalan koulutus 6%:lla (8) ja sähkö-, rakennus- ja maanrakennus 5 %:lla (7). Huomattavaa on, että ammatillinen koulutus puuttui 39%:lta (51). Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 24 (Vaalassa 34), mikä on 18 % työttömistä työnhakijoista (P-Pohjanmaalla 22,2 %). Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli Pohjois-Pohjanmaata korkeampi eli 25,1 %. Vuoden 2010 syyskuusta pitkäaikaistyöttömyys laski Utajärvellä 6:lla (Pohjois-Pohjanmaalla 46:llä), kun taas koko maan tasolla nousi 320 hakijalla. Utajärvellä yli 500-päivää työttömänä olleita on syyskuussa 2011 14 henkilöä. Heistä 85,7 % on miehiä ja 14,3% naisia. Ammattialoittain suurimmat ryhmät ovat auto-, kone- ja metalliala sekä korkeakoulututkinnon suorittaneet. Lisäksi on puualan ja siivousalan koulutuksen omaavia. Ammatillinen koulutus puuttui 35,7%:lta, mikä on valtakunnallista tasoa (17,8%) huomattavasti korkeampi. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski elokuusta 22:ssa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa. Työttömyysaste oli syyskuun lopussa alle 10 prosenttia 27 kunnassa ja 10 15 prosenttien välillä muissa eli seitsemässä kunnassa. Vähiten työttömiä työnhakijoita työvoimaan nähden oli Reisjärvellä (4,5 %) ja toiseksi vähiten Kalajoella (6,3 %). Korkeimmat työttömyysasteet olivat Taivalkoskella (13,9 %) ja Pudasjärvellä (13,8 %). Työttömiä oli määrällisesti eniten Oulussa (8 004), Raahessa (920) ja Haukiputaalla (880). Toimenpiteet Aktiivitoimenpiteissä oli syyskuun lopussa 25 työnhakijaa. Heistä oli palkkatuella sijoitettuna 21 henkilöä, lisäksi työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, omaehtoisen opiskelun tuella ja kuntouttavassa työtoiminnassa yhteensä muutama henkilö. Naisia tuen piirissä oli 10 ja miehiä 15. Aktivointiaste oli 20,3 %. Aktiiviohjelmissa olevien osuus lasketaan nk. laajasta työttömyydestä eli työttömien ja aktiiviohjelmissa olevien yhteismäärästä. Aktivointiaste oli P-Pohjanmaalla syyskuussa 36,0 %. Vuosi sitten vastaava luku oli 34,2 % eli nousua tapahtui 1,8 prosenttiyksikköä. Myös koko maassa aktivointiaste nousi viime vuodesta ollen syyskuun lopussa 33,5 % ja vuosi sitten 31,1 %. Utajärven työllistämisen vahvuudet Utajärvellä on panostettu työllistämiseen ja oppisopimuskoulutukseen vuoteen 2007 asti erittäin hyvin. Kun kunta joutui Kriisikunta-selvitystyöhön, sisäasiainministeriöstä ilmoitettiin, että työllistäminen ei ole kunnan tehtävä, joten kunnan työllistäminen jouduttiin lopettamaan/ajamaan alas vuosiksi 2008-2009. Vuonna 2010 työllistämiseen alettiin taas panostaa. Vuonna 2009 kunnan aktivointiaste oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiarvoa 30%, jota voidaan pitää aika hyvänä tuloksena.

8 Toimeentulotukimenot olivat v. 2010 70 /asukas. Maan keskiarvo oli 118, Pohjois- Pohjanmaan 82 ja Oulunkaaren kuntien menot 88. Pelkän toimeentulotuen varassa elävien määrä on vähentynyt. Utajärven toimeentulotuen käyttö ja menot kertovat osaltaan myös siitä, että kunnassa on jo olemassa olevaa kulttuuria, jossa työn tekemistä pidetään tärkeänä ja arvostetaan. Utajärven työllistämisen kehittämisalueet 1. Välityömarkkinoita tulee kehittää aidosti siirtymien edistäjäksi 2. Ohjauksellisia palveluja (yksilöohjaaja/työhön valmentaja/työnetsijä) tulee kehittää ja lisätä 3. Yritysyhteistyötä tulee lisätä 4. Palvelujen tuloksellisuutta/vaikuttavuutta ja laatua tulee seurata 5. Tätä tavoittelemme Työllisyyssuunnitelman laajana kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisen tavoitteena on: Syrjäytymisen ehkäisy Terveyserojen kaventaminen Työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Ensisijaisina kohderyhminä nähdään nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Osattomuus työelämästä johtaa helposti syrjäytymiseen myös muusta yhteiskunnan toiminnasta. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle yli 1 milj. euroa. Nuorena eläkkeelle päätyminen merkitsee yleensä myös koko elämän mittaista köyhyyttä. Työllistämiseen rakennetaan pysyvä toimintamalli, jotta pystytään kehittämään pitkäjänteistä, vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa. Toimintamallia arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään arvioinnin perusteella. Työllistämistoiminnan tulee olla tavoitteellista kohti avoimia työmarkkinoita, elämänhallintaa ja yhteiskuntaa. Työllisyyden hoitamiseen otetaan ratkaisukeskeinen näkökulma, jossa nostetaan esille jokaisen henkilön vahvuuksia ja nähdään hänellä olevan annettavaa työelämälle. Tuetaan osallistumista ja sitoutumista, luodaan uskoa mahdollisuuksiin ja vahvistetaan jokaisen kykyjä käyttää omia mahdollisuuksiaan. Vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä ja vahvistamalla ylisektorista moniammatillista yhteistyötä. Työllistämissuunnitelma- ja Hyvinvointitalon liiketoimintasuunnitelmatyössä on selvitelty erilaisia malleja työllistämisen järjestämiseksi. Toiminta on mahdollista järjestää mm. säätiön, yhdistyksen tai kunnan omana toimintana. Utajärven kunnalla on työllistämiselle ja

9 kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle laajat tavoitteet, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, joten tässä vaiheessa työllistämistoimintaa jatketaan kunnan omana toimintana. Utajärvellä on työvoimaan kuuluvia henkilöitä 1171 (Kuntien työvoima 15-74-vuotiaat Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston lopullinen tieto vuodelta 2009). Tavoitteeksi asetetaan, että kunnan työttömyys laskee 8 %:iin vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömien määrä vähenee 133:sta henkilöstä 94:ään (-39 hlöä). Nuorten alle 25- vuotiaiden työttömyys laskee 0 %:iin ja yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä vähenee nollaan vuoden 2012 loppuun mennessä. 6. Toimenpiteet tavoitteille 1. Työllisyystoimikunnan perustaminen Työllistäminen vaatii monialaista osaamista ja sujuvaa toimintaa, jolla voidaan vastata tarvittaessa nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Kunnanhallitus on nimennyt 5.9.2011 työllisyystoimikunnan. Toimikunta toimii aktiivisesti ja kehittää toimintaa Säännölliset kehittämiskokoukset - Kokouksia x 10 krt/vuosi - Työllistämissuunnitelman toimenpiteet etenevät suunnitellusti 2. Nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen vahvistaminen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Työpajatoiminnan aloittaminen ja pysyvän toimintamallin kehittäminen Haetaan valtion avustusta nuorten työpajatoiminnan aloittamiseen ja etsivään nuorisotyöhön Tehdään nuorten työpajan toimintasuunnitelma (suunnitelma toiminnasta, sisällöistä ja periaatteista, sisältäen laadun sekä seurannan) -Työpaja ja etsivä toiminta aloitettu 8/2012 -Nuorten koulupudokkaiden määrä 0 -Nuorten alle 25-v. työttömyys 0 % 12/2012 - Koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevat 25-29 v. nuoret mukana työpajatoiminnassa 100% 12/2012 - Toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat

10 Nuorten kesätyöllistäminen - Työllistetään kaikki 94 96 syntyneet kesällä 2012 3. Aikuisten työpajatoiminnan kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy -Verkostomaista toimintaa -Yksilön tavoitteita tukevaa - Tehdään työpajan toimintasuunnitelma (suunnitelma toiminnasta, sisällöistä ja periaatteista, sisältää laadun) - Toimintasuunnitelma tehty 12/2012 - Työpajatoiminnan laadun arviointi kiitettävä - Yli 500 päivää työttömänä olleiden työttömyys 0 % 12/2012 4. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen/kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan Tehdään kuntouttavan - Toimintasuunnitelma tehty kuvaaminen työtoiminnan 12/2012 toimintasuunnitelma (suunnitelma toiminnasta, sisällöistä ja periaatteista, sisältää laadun) 5. Palkkatukityöllistäminen (liite1) Jos ei olisi työllistetty (500 pv), kela-maksut, toimeentulotukimenot, verotulot ym.-710 /kk x 36 henkilöä= 25 560 /kk X 12 kk = 306 720 /vuosi Palkkatukityöllistämisen kehittäminen/lisääminen -Uusia työpaikkoja (myös yrityksiin) -Yli 500 päivää työttömänä olleiden määrä 0 hlöä 12/2012 -Työmarkkinatuen kuntaosuus maksu alle 20000 /vuosi

11 6. Työttömien terveystarkastukset Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia. Valtakunnalliset tutkimustulokset osoittavat, että työttömillä on huomattavan paljon terveydellisiä ongelmia sekä tarvetta työkykyä edistäviin ja palauttaviin toimenpiteisiin. Työttömyyden pitkittyessä riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa. Työttömien paluu avoimille työmarkkinoille vaikeutuu olennaisesti jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Terveystarkastusten kautta työttömät työnhakijat voivat päästä tarvitsemansa hoitojärjestelmän piiriin ja työllistävissä ja aktivoivissa toimenpiteissä voidaan ottaa paremmin huomioon terveydelliset rajoitteet. Kunnille on osoitettu valtionosuusrahoitusta pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia varten. Oulunkaaren kuntayhtymä on ottanut pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset käyttöön Utajärvellä vuoden 2011 aikana. Tarkastuksia tullaan laajentamaan koskemaan kaikkia työttömiä 1.1.2012 alkaen. Työttömät pääsevät terveysneuvontapalvelujen piiriin Terveystarkastusten toteuttamisesta tehdään suunnitelma. Suunnitellut terveystarkastukset toteutuvat 7. Työvalmennus ja työharjoittelut Työvalmennus- ja Suunnitelma toiminnasta, Määritelty harjoittelu- ja työharjoittelupaikka löytyy sisällöistä ja periaatteista valmennuspaikat 05/2012 viikon sisällä (sisältää laadun) 8. Oppisopimuskoulutus Utajärvellä on toteutettu menneinä vuosina menestyksekkäästi esim. lähihoitajien oppisopimuskoulutusta. Tulevien vuosien työvoimapulaa voitaisiin ennakoida esim. oppisopimuskoulutuksen avulla. Oppisopimuskoulutuksen tarpeen ja mahdollisuuksien kartoitus Tehdään selvitys oppisopimuskoulutustarpeista ja toteutus mahdollisuuksista sekä kustannuksista Selvitys tehty 12/2012

12 9. Sosiaalihuoltolain mukainen vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminta Sosiaalihuoltolain mukainen vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminta kuuluu Oulunkaaren kuntayhtymän järjestettäviin palveluihin. Molempien ryhmien työ- ja päivätoiminta on siirtymässä Hyvinvointitaloon saman talon väeksi Utajärven kunnan järjestämän työllistämistoiminnan kanssa, joten on järkevää tehdä yhteisiä suunnitelmia. Yhteistyössä Oulunkaaren Selvitys tarpeista ja Selvitys tehty 12/2012 kuntayhtymän kanssa järjestämisvaihtoehdoista yhdessä 10. Hankkeet: Virta-hanke Yhteistyössä Virta-hankkeen Virta-hankkeen ja Utajärven Yhteistyömalli on toimiva kanssa kunnan nuorten kanssa työskentelevien yhteistyö 7. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi (henkilöstö, tilat, rahat) Aktiivisella pitkäaikaistyöttömyyden hoidolla on monenlaisia kerrannaisluonteisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tulosta voidaan laskea huomioimalla myös se mitä säästetään, eikä ainoastaan tulo euroina - tärkeää ei ole vain se, kuinka paljon voittoa tulee, vaan myös se, kuinka paljon kunnan ja veronmaksajien varoja säästetään (liite 1). Taloutta on selvitelty myös Hyvinvointitalon liiketoimintasuunnitelmassa. Henkilöstöresurssit: -1 henkilö, joka vastaa työllistämisen kokonaisuudesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta -2 henkilöä: yksilövalmentaja (hoitaa asioita verkostoon päin) tai työpajaohjaaja tai työvalmentaja (opastaa työhön) -Etsivään nuorisotyöhön haetaan valtion avustusta 1 henkilön työpanos -Nuorten työpajatoiminnan aloittamiseen 1-2 henkilön työpanos.

13 Henkilökunnan tulee olla asianmukaisesti koulutettua. Toiminta on moniammatillista verkostomaista toimintaa. Fyysisiä tiloja on Hyvinvointitalolla ja Torikirppiksellä (ja mahdollisesti pyykkipesula sekä autopesula). Toiminnan kustannukset ovat: Arvio nettomeno vuodelle 2012 on 372 379 euroa. 8. Työllistämisen tulevaisuus Uuden hallitusohjelman mukainen nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan v. 2013 alusta. Sen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Uusia avauksia kuntien ja työvoimaviranomaisten välisessä tehtävänjaossa on jatkossa odotettavissa, silla työvoimaviranomaiset ovat keskittymässä yhä enemmän etupäässä osaavien ja sujuvasti työllistyvien työnhakijoiden palvelemiseen. Tällä hetkellä TEtoimistoissa työnhakijat luokitellaan palvelutarpeen mukaan kolmeen eri ryhmään ja kaikkein vaikeimmin työllistyvät henkilöt luokitellaan ns. neljänteen ryhmään. Tämän ryhmän työllisyyspalvelujen huolehtiminen on jäämässä enenevässä määrin kuntien vastuulle. Pitkäaikaistyöttömyyden työllistämisvastuun siirtämistä kunnille työstetään kuntakokeilussa. Kuntaliiton antaman tiedon mukaan kokeiluun etsitään vuodenvaihteessa 2011-12 kuntia, jotka ovat valmiita ottamaan päävastuun pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Selvitetään kokeilun tavoitteita ja mahdollisuuksia päästä mukaan kokeiluun. TE-keskuksen kanssa käydään neuvotteluja mahdollisuudesta saada TE-toimiston palvelut 1.1.2012 alkaen Utajärvelle muutaman kerran kuussa. Palvelupiste voisi sijaita Hyvinvointitalossa, jossa kunnan työllistämisenkin pääpaikka on. Jatkossa tulisi panostaa pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn entistä enemmän. Lisäksi tulee vahvistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia aktiiviseen työelämäosallisuuteen.

14 9. Arviointi/ Seuranta Työllisyysryhmä seuraa kuukausittain työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työllisyysrakenteen, nuorten työllisyyden tilannetta ja työmarkkinatukimenoja. Työllisyystyöryhmä raportoi kunnanhallitukselle em. työllisyystilanteen ja tämän suunnitelman toimenpiteiden toteutumista neljännesvuosittain sekä tekee tarvittaessa nopeammallakin aikataululla muutos- ja kehittämisehdotuksia. Lähteet Ehdotuksia työurien pidentämiseksi. Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010. Työelämäryhmä. Kuntalehti nro:13/2011. Pohjois-Pohjanmaan kuntien työllisyyden hoidon menot vuonna 2010. Pohjois-Pohjanmaan liitto 10.10.2011. Tilastotietoja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista henkilöistä Pohjois-Pohjanmaan liiton jäsenkunnissa vuonna 2010. Pohjois-Pohjanmaan liitto 13.6.2011. Työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia. Asiantuntijaryhmän ehdotukset heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämiseksi. STM:n raportteja ja muistioita 2011:4

15 Liitteet Utajärven laskelmia sekä asiakkaan että kunnan näkökulmasta - miksi työ ja työllistäminen kannattavat? Kyseessä vuokralla asuva perheetön henkilö (asunnon koko 37 m²) Tulot: Tuloton ( ei asumistukea) Työmarkkinatuki Peruspäiväraha 25,74-20% Ansisidonnainen/ Netto Palkkatulo (palkkatuella) Tulot yhteensä/ kk netto Asumistuki 442,73 442,73 778 1100 195 195 95 Tulot yhteensä 637,73 637,73 873 1100 Menot: Perusosa tt:tuki 419,11 419,11 419,11 419,11 419,11 Ttt lisäosa: 550 550 550 550 550 Menot yhteensä 969,11 969,11 969,11 969,11 969,11 Kunnan menot ja tulot Kunnan maksettava ttt -969,11-331,38-331,38-96,11 130,89 Kunnan maksettava sakkoraha -257,40 Palkkameno 1635 Palkkatukitulo 1052 Menot/ asiakas Kuukausimeno/ kunta -969,11-588,78-331,38-96,11-583

16 180 160 140 120 167 Kunnan työttömät ja työllistetyt 2006-2010 keskiarvoina 140 152 163 143 100 80 60 40 20 0 49 40 40 48 40 14 19 27 19 8 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Kaikki Yli 500 päivää Työllistetyt 180 160 140 120 160 159 Työttömät ja työllistetyt 2011 143 140 137 131 131 133 122 100 80 60 Kaikki Yli 500 pv Työllistetyt 40 20 0 20 20 21 21 21 15 19 19 23 26 23 23 18 22 15 16 16 14 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys

17 100000 90000 Kunnan osuus työmarkkinatuesta 2006-2010 92663 88230 80000 70000 71623 65640 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 51627 2006 2007 2008 2009 2010 7000,00 6000,00 5976,70 5976,70 Kunnan osuus työmarkkinatuesta 2011 6259,07 5000,00 4000,00 3000,00 4216,19 4964,61 3485,09 4091,46 4476,62 2000,00 1598,40 1000,00 0,00 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys