Tutkimusohjelmamuistio (Rakennebiologia) 1. YLEISTÄ Molekulaariset biotieteet ovat voimakkaassa ja yhä kiihtyvässä kehitysvaiheessa. Elävän luonnon perustoimintojen kartoitustyö on vähitellen siirtymässä geenisekvenssien tasolta niiden koodaamien proteiinien ja proteiinikompleksien tasolle. Pyrittäessä selvittämään makromolekyylien toimintaa on niiden rakenteen ja toiminnan välisen yhteyden tunteminen ratkaisevassa asemassa. Toisaalta myös makromolekyylien ominaisuuksien hallittu muuntaminen geenitekniikan keinoin vaatii molekyylien kolmiulotteisen rakenteen syvällistä ymmärtämistä. Rakennebiologinen tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä biologisten järjestelmien molekulaaristen rakenteiden yhteydestä näiden toimintaan. Siten alan tutkimuksen luonteessa ja kysymyksenasettelussa korostuu yhteistyö eri lähestymistapoja edustavien tutkijoiden välillä. Käytetyt menetelmät nojautuvat vahvasti sekä fysiikkaan että kemiaan. Biologisen ja biolääketieteellisen tutkimuksen tuottaman informaation määrä kasvaa seuraavien vuosien aikana lähes eksponentiaalisesti, kun ihmisen ja yhä useamman eliön geenistö sekvensoidaan. Siten myös teoreettisen rakenneanalyysin ja mallinnuksen mahdollistava biolaskenta on rooliltaan kehittymässä yhä tärkeämmäksi antaen uusia mahdollisuuksia ymmärtää makromolekyylien evoluutiota, rakenteita ja toimintaa. Tutkimuskohteeseen liittyvän biologisen kokonaisuuden hahmottaminen vaatii kuitenkin lisäksi molekyylin rakenteeseen tiiviisti nojautuvaa molekyyli- ja solubiologista tutkimusta. Rakennebiologian tutkimusohjelma muodostaakin loogisen jatkon Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittamille Geenitutkimuksen ja Solubiologian tutkimusohjelmille. European Molecular Biology Organisation järjestön eli EMBOn jäsenistä koostunut asiantuntijapaneeli totesi vuonna 1997 julkaistussa Suomen molekyylibiologian ja bioteknologian tutkimuksen arvioinnissaan rakennebiologian ja bioinformatiikan vaativan vahvistusta Suomessa. Tutkimusalan edelleen kehittäminen mahdollistaa korkeatasoisen ja monipuolisen molekyylibiologisen tutkimuksemme tuottamien tulosten täyden hyödyntämisen Suomessa. Käynnistettävä Rakennebiologian tutkimusohjelma tähtää alan toimintaedellytysten parantamiseen maassamme. Ohjelman rahoittajina ovat Suomen Akatemia ja Tekes. 2. TAVOITTEET Rakennebiologian tutkimusohjelman tavoitteena on edistää ja vahvistaa rakennebiologista tutkimusta ja siihen pohjautuvia sovelluksia tukemalla aktiivisten ja toimivien tutkimusympäristöjen kehittymistä. Erityisen tärkeäksi nähdään tutkimuksen metodisen ja käsitteellisen osaamispohjan laajentaminen innovatiivisten biologisten kysymyksenasettelujen kautta sekä alan tutkijankoulutuksen tehostaminen. Rakennebiologisen tutkimuskokonaisuuden luonteeseen kuuluvan poikkitieteellisyyden kautta ohjelmalla pyritään uusiin kontakteihin ja verkostumiseen alan tutkijoiden kesken. Riittävän suurten ja dynaamisten tutkimusverkkojen muodostuminen rakennetutkijoiden ja biologisen kehyksen tarjoavien molekyylibiologien välillä on oleellista rakennebiologisen tutkimuksen kehittymiselle Suomessa. Rakennebiologisella tutkimuksella voidaan käsittää biologisten makromolekyylien, erityisesti proteiinien rakenteen ja toiminnan tutkimista. Yhtälailla ohjelman piiriin voidaan sisällyttää esimerkiksi virusten, hiilihydraattien, nukleiinihappojen ja kalvojen rakenteiden tutkimus, proteiinien laskostumiseen liittyvät fysikaaliset ja kemialliset kysymykset tai rakennetutkimuksen
sovellusnäkökohdat lääketeollisuudessa. Näillä esimerkeillä ei kuitenkaan ole tarkoitus rajata ohjelman tutkimusaluetta, vaan pyrkimyksenä on kannustaa rohkeaan, uutta luovaan ajatteluun. Tärkeimmät menetelmät rakenteiden tutkimisessa ovat röntgenkristallografia, ydinmagneettinen resonanssi (NMR) ja muut spektroskooppiset menetelmät, elektronimikroskopia sekä yhä enenevässä määrin biolaskenta. Geenitutkimuksen tuottaman informaation hallinta ja monipuolisempi hyväksikäyttö edellyttävät tehokkaampien tietoanalysoinnin menetelmien kehittämistä, mikä nopeuttaa ratkaisevalla tavalla modernia molekyylibiologista, solubiologista ja rakennebiologista tutkimusta. Toisaalta proteiinien primaarisista aminohapposekvensseistä halutaan suoraan ennakoida aikaisemmin tuntemattomien proteiinien rakenteita ja funktioita homologiamallituksen ja laskennallisen kemian keinoin. Lisääntyvä tieto primaari- ja kolmiulotteisten rakenteiden sekä funktioiden korrelaatioista on välttämätöntä ennakoinnin onnistumiselle. Rakennebiologian tutkimusohjelman kautta rahoitetaan tyypillisesti korkeatasoisia tutkimuskonsortioita, joilla pyritään selkeiden ja rajattujen kysymyksenasettelujen innovatiiviseen ratkaisemiseen. Hankkeella laajennetaan alan poikkitieteellistä tutkimuspohjaa ja vahvistetaan alan tutkijankoulutusta Suomessa. Tekes noudattaa rahoituspäätöksissään hyödynnettävyys- ja sovellusnäkökohtia. 3. RAKENNEBIOLOGIAN TUTKIMUSOHJELMAN KOORDINAATIOTEHTÄVÄ Rakennebiologian tutkimusohjelmahaun yhteydessä julistetaan haettavaksi myös tutkimusohjelman koordinaatiotehtävä. Koordinaattoriksi valittava taho pyritään löytämään ohjelman kautta rahoitettaviksi tulevien hankkeiden joukosta. Koordinaatiotehtävään osoitettu rahoitus tullaan myöntämään lisärahoituksena tehtävään valitulle taholle. Koordinaatio tähtää tutkimusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen sisältäen sekä tieteellisiä että hallinnollisia tehtäviä. Tieteellisellä koordinaatiolla tarkoitetaan mm. tiedonkulun ja yhteistyön edistämistä ohjelman tutkimusryhmien välillä, kotimaisten ja kansainvälisten tutkijayhteyksien, tutkijavierailujen ja alan tutkijankoulutuksen edistämistä yhteistyössä tutkijakoulujen kanssa sekä yhteistyön järjestämistä alan kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Hallinnollinen koordinaatio tarkoittaa mm. aktiivista yhteydenpitoa ohjelman rahoittajiin, tutkimustulosten hyödyntäjiin ja tiedotusvälineisiin. Tutkimusohjelman valmisteluun, hakuprosessiin ja hankkeiden arviointiin liittyvät tehtävät eivät kuulu Rakennebiologian tutkimusohjelman koordinaatiotehtävän piiriin. Esitys koordinaatiotehtävästä liitetään mahdollisen tutkimusohjelmahakemuksen yhteyteen omana kokonaisuutenaan. Esityksen tulee sisältää suunnitelman koordinaatiotehtävän toteuttamiseksi sekä tutkimusohjelman tiedotussuunnitelman, johon kuuluu sisäinen ja ulkoinen tiedotus. Esitykseen on sisällytettävä koordinaation kustannuslaskelma vuosille 1999-2002, jonka on käsitettävä kaikki koordinaatiokulut. Koordinaatiokulut eivät voi ylittää 700 000 markan tasoa. Laskelmaan voidaan sisällyttää mm. koordinaatiosta vastaavan henkilön ja muun työvoiman palkat, palkkiot ja matkat, tutkijatapaamisten, seminaarien ja kokousten järjestäminen, tutkimusohjelmasta tiedottamiseen ja raportointiin sekä tutkimusohjelman yhteenvedon tekemiseen liittyvät kulut. Lisäksi kustannuserittelyssä esitetään hakijan taustaorganisaation omien henkilö- ja muiden resurssien mahdollinen osuus. Työskentelyn perusedellytyksiä (työtilat, toimistotarvikkeet, laitteet ja niiden käyttökulut) ei sisällytetä kustannuserittelyyn, vaan hakijan taustaorganisaation on sitouduttava vastaamaan niistä itse. Taustaorganisaation sitoumus on liitettävä hakemukseen.
Koordinaatiolle on esitettävä vastuullinen johtaja (koordinaattori). Koordinaattorilta edellytetään tohtorin tutkintoa tutkimusohjelmaan liittyvältä alalta. Valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota koordinaattoriksi esitettävän edellytyksiin tehtävän hoitamiseen. 4. TUTKIMUSOHJELMAN RAHOITUSPERIAATTEET Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet Rahoituksesta päätettäessä etusijalla ovat pääsääntöisesti kahden tai useamman tutkimusryhmän korkeatasoiset yhteistyöhankkeet, joiden yhteydessä tullaan siirtämään myös menetelmällistä osaamista sekä antamaan tutkijankoulutusta rakennebiologian alalla. Tutkimusryhmiin tulee kuulua ansioituneita senioritutkijoita sekä äskettäin väitelleitä tai väitöskirjaa valmistelevia nuoria tutkijoita. Vierailevien ulkomaisten tutkijoiden mukanaolo on suotavaa. Ryhmien edellytetään järjestävän tutkijankoulutusta ja muutenkin vaikuttavan ryhmän nuorten tutkijoiden nopeaan väittelemiseen. Uusien yksiköiden toimintaedellytysten parantamiseksi tutkimusohjelmasta voidaan rahoittaa myös yhteistyöhankkeita, joiden tarkoituksena on nuorten, lahjakkaiden tutkijoiden/tutkimusryhmien tukeminen yhteistyössä korkeatasoisen kotimaisen ryhmän tai huippuyksikön kanssa. Yhteishankkeen rahoittamisesta päätetään yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hankkeen yksi tai useampi osapuoli voi olla ulkomainen tutkimusryhmä, jolloin Suomen Akatemia pääsääntöisesti vastaa vain suomalaisten osapuolten rahoituksesta. Tutkimusohjelman rahoituspäätösten perustana ovat Suomen Akatemian tulostavoitteet ja yleiset rahoitusperusteet (SA hakuopas). Tutkimuksen tieteellisen tason ja merkityksen ohella rahoituksesta päätettäessä huomioidaan erityisesti syntyvän tutkimusyhteistyön tuoma synergiaetu ja uudet kontaktit sekä ryhmän merkitys tutkijankoulutuksen kannalta. Rahoituspäätöksissä yhteistyöhankkeiden lisäarvona pidetään tutkimusryhmien menetelmällistä monipuolisuutta ja tutkimuksen monialaisuutta. Rahoituksessa noudatettavia päätöskriteerejä ovat: - Hakijan / tutkimusryhmän pätevyys - Tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus - Hankkeen innovatiivisuus ja korkea tieteellinen taso - Osallistuvien tutkimusryhmien yhteistyön tutkimukselle tuoma lisäarvo ja merkitys tutkimusalan verkostumiselle - Tutkimusyhteistyön merkitys jatkokoulutuksen kannalta - Tutkimushankkeen merkitys sovellusten kannalta Tekesin rahoittamat hankkeet Tekes noudattaa soveltuvin osin yhteisiä kriteerejä Suomen Akatemian kanssa. Tekes painottaa ensisijassa hankkeita, joissa on yrityssitoutumista tai joissa hankkeen hyödynnettävyys on näköpiirissä. Tekes ei kuitenkaan suoraan edellytä tutkijankoulutusta. 5. OHJELMAN RAHOITUS Ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden rahoituskaudet alkavat vuoden 2000 alusta ja kattavat vuodet 2000-2002. Suomen Akatemia on varannut kolmivuotiselle ohjelmalle 20 milj. markan rahoituksen,
josta vastaavat terveyden tutkimuksen toimikunta, ympäristön ja luonnonvarain tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta. Tekesin tuki ohjelmalle tulee olemaan noin 9 milj. markkaa kolmen vuoden aikana. Ohjelmaan osallistuvien tutkimusryhmien edellytetään saavan rahoitusta myös asianomaisilta yliopistoilta tai tutkimuslaitoksilta. Muita rahoittajia voivat olla esim. ministeriöt, teollisuus, säätiöt ja EU:n tutkimusohjelmat. 6. HALLINNOINTI Määrärahat julistetaan haettaviksi huhtikuussa 1999, ja hakuaika päättyy 12.5.1999. Suomen Akatemiasta ohjelmaan osallistuvat toimikunnat ja Tekes ovat perustaneet yhteisen valmisteluryhmän, joka vastaa hakemusten arviointiprosessista ja rahoitusesitysten tekemisestä asiasta päättävälle jaostolle. Tekes tekee itse omat rahoituspäätöksensä. 7. HAKUMENETTELY Tutkimusohjelman haku on yksivaiheinen. Mahdollinen koordinaatioesitys on sisällytettävä hakemukseen omana erillisenä asiakirjakokonaisuutenaan kahtenatoista kappaleena (alkuperäinen ja 11 kopiot). Suomen Akatemialle osoitettujen hakemuksien arvioinnissa pyritään käyttämään ulkomaisia asiantuntijoita. Kaikki, sekä Suomen Akatemialle että Tekesille osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon, osoite PL 99, Vilhonvuorenkatu 6, 00501 Helsinki, viimeistään 12.5.1999. Hakemukset käsitellään joko Suomen Akatemiassa tai Tekesissä niiden aihepiiristä riippuen. Hakija voi itse osoittaa hakemuksensa ensisijaisen käsittelypaikan, josta kuitenkin lopullisen päätöksen tekevät Suomen Akatemia ja Tekes yhdessä. Suomen Akatemia Englanninkielinen tutkimussuunnitelma (enintään 10 sivua kuvineen ja taulukoineen) ja tutkimusryhmän vastuullisten tutkijoiden ansioluettelot tulee liittää yhdeksi niteeksi, joka voidaan sellaisenaan lähettää lausunnolle. Tutkimussuunnitelman yksisivuinen tiivistelmä tulee olla erillisenä hakemuksen yhteydessä. Lisäksi hakemukseen liitetään luettelo tutkimusryhmän tärkeimmistä aiheeseen liittyvistä julkaisuista (enintään 5 kpl) sekä hakemuslomakkeessa ja Suomen Akatemian yleisissä hakuohjeissa mainitut muut liitteet englanninkielisinä. Kahden tai useamman tutkimusryhmän muodostama yhteistyöhanke laatii yhden yhteisen englanninkielisen tutkimussuunnitelman (enintään 10 sivua kuvineen ja taulukoineen), jossa nimetään yhteistyöhankkeen vastuullinen johtaja. Lisäksi kukin tutkimusryhmä omalta osaltaan laatii Suomen Akatemian hakemuslomaketta käyttäen määrärahahakemuksen, jolla haetaan ainoastaan ko. ryhmän rahoitusosuutta. Tutkimusryhmien omia erillisiä tutkimussuunnitelmia ei tarvita. Yhteishakemukseen tulee liittää erillisenä liitteenä kaikkien vastuullisten ryhmänjohtajien allekirjoittama täydellinen rahoitussuunnitelma, jossa esitetään haettu kokonaisrahoitus sekä haetun kokonaisrahoituksen jakautuminen yhteistyöhankkeen muodostavien ryhmien kesken. Kaikki
hakemusasiakirjat tulee toimittaa kahtenatoista kappaleena (alkuperäiset hakemusasiakirjat ja 11 jäljennökset). Hakemusasiakirjat lajitellaan 12 samanlaiseksi asiakirjanipuksi. Tutkimussuunnitelman, ansioluettelon ja julkaisuluettelon laadinnan muilta osin viitataan Suomen Akatemian yleisiin hakuohjeisiin, joita tulee noudattaa. Tekes Ensisijaisesti Tekesille osoitettavat hakemukset tehdään Tekesin soveltavan teknisen tutkimuksen tukihakemuksen lomakkeelle siinä olevien ohjeiden mukaisesti ja toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon (PL 99, Vilhonvuorenkatu 6, 00501 Helsinki). Tekesin hakuohjeita ja lomakkeita voi tilata Tekesin kirjaamosta, puhelin 010 521 5545 ja faksi 010 521 5903 tai Suomen Akatemian kirjaamosta. Ohjeet ja lomake löytyvät myös Tekesin www-sivuilta osoitteesta http://www.tekes.fi/rahoitus/lomakkeet/index.html. 8. LISÄTIETOJA OHJELMASTA JA HAKUMENETTELYSTÄ Rakennebiologian ohjelmamuistion, Suomen Akatemian hakulomakkeita ja hakuoppaan saa Suomen Akatemian kirjaamosta puhelin 09-7748 8377, faksi 09-7748 8299 ja ne ovat myös Akatemian www-sivuilla osoitteessa http://www.aka.fi/. Akatemian hakuoppaita ja lomakkeita saa myös yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Suomen Akatemian osoite on PL 99, Vilhonvuorenkatu 6, 00501 Helsinki, vaihde 09-7748 81. Suomen Akatemiassa ohjelmaa koskeviin tiedusteluihin vastaavat tiedesihteeri Jaana Aalto (terveyden tutkimus) p. (09)7748 8244 f. (09)7748 8371 jaana.aalto@aka.fi Tekesissä lisätietoja antaa teknologia-asiantuntija Pekka Kallio pekka.kallio@tekes.fi