TUKES-julkaisu 4/2002. KOTITALOUSKONEIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Turvalaitteiden ja -varusteiden toimivuus. Arja Rytkönen Anneli Reisbacka

TUKES-julkaisu 4/2002 KOTITALOUSKONEIDEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Turvalaitteiden ja -varusteiden toimivuus Arja Rytkönen Anneli Reisbacka Työtehoseura TURVATEKNIIKAN KESKUS HELSINKI 2002

iii TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli minimoida kotitalouskoneiden turvallisuusriskejä. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka kotitalouskoneiden turvallisuusjärjestelmät toimivat erilaisissa käyttötilanteissa ja olosuhteissa. Tarkasteltavat laitteet olivat liedet, pyykinpesukoneet, kuivaavat pyykinpesukoneet, kuivausrummut, astianpesukoneet ja kylmäsäilytyslaitteet. Tutkimus muodostui kyselyistä ja kotitalouskoneiden riskikäyttöä, -sijoitusta ja -asennusta simuloivista käyttökokeista. Kodinkonehuoltajilta kysyttiin yleisesti kotitalouskoneiden käyttöön ja kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kokemuksia lieden käyttöturvallisuutta koskevaan kyselyyn saatiin 91 lapsiperheeltä. Vanhustalouksien kokemukset perustuvat kotipalvelun työntekijöiltä saatuihin vastauksiin (39 kpl). Pyykinpesukoneiden (9 kpl), kuivaavien pyykinpesukoneiden (4 kpl) ja astianpesukoneiden (17 kpl) toimintaa seurattiin tilanteissa, joissa on häiriöitä koneen vedenotossa ja poistossa. Astianpesukoneista selvitettiin myös suihkuvarren pyörimisen estymisen, jätesiivilän likaantumisen vaikutus koneen merkinantojärjestelmiin sekä mitattiin pesuohjelman kuivausvaiheen lämpötilat koneista, joissa vastukset ovat näkymättömissä koneen rakenteissa tai näkyvissä pesualtaan pohjalla. Astianpesukoneen vaikutusta kosteuden tiivistymiseen kalusteen pinnassa selvitettiin kahdella ilman avulla kosteuden tiivistävällä astianpesukoneella, jotka oli sijoitettu komerokaappiin. Kuivausrummuilla (7 kpl) kokeiltiin, kuinka nukkasihdin ja vedenkeruuastian täyttyminen vaikuttaa laitteen toimintaan. Kolmella kuivausrummulla selvitettiin, miten vuoden perhekäyttö vaikuttaa laitteen sisäosien pölyyntymiseen. Liesistä (15 peruslattialiettä ja 5 kalusteuunia) mitattiin pintalämpötiloja ja selvitettiin uunin turvajärjestelmien toimivuutta. Peruslattialiesien mittaukset liittyivät TUKESille tehtyyn pintalämpötilakartoitukseen ja mittausmenetelmien vertailuun. Neljällä, rakenteellisesti erilaisella jääkaappi-pakastimella seurattiin ilmankierron vaikutusta kalusteisiin sijoitetun laitteen toimintaan. Lapsiperheistä yli kolmasosalle oli sattunut jonkinasteinen vaaratilanne lieden kanssa. Lähes joka viidennessä taloudessa lapsi oli väännellyt lieden valitsimia. Noin joka kymmenessä taloudessa lapsi oli satuttanut kätensä kuuman luukun pintaan tai keittotasolle. Joissakin näistä tapauksista lapsi oli saanut palovammoja. Keittotasonsuoja oli noin joka kymmenennessä perheessä ja luukunsuoja hieman sen alle. Yleisimpiä turvaratkaisuja vanhustalouksissa olivat turva-ajastimella varustettu liesi ja lieden tehon ja ajan säätöön perustuva liesivahti. Käyttökokemusten mukaan samantyyppinen turvalaite ei sovellu kaikille käyttäjille. Liedenturvalaitteita valittaessa tulee ottaa lähtökohdaksi asiakkaan tarpeet. Pelkkä hinta ei saisi olla ratkaiseva ostokriteeri. Kotipalvelun työntekijät eivät mielestään tienneet riittävästi turvavarusteiden ominaisuuksista. Vanhustalouksissa laskutasojen puute ja epähuomiossa kuumalle keittotasolle joutuneet vieraat esineet aiheuttivat myös vaaratilanteita. Liesien etupintojen korkeimmat pintalämpötilat olivat lattialiesissä 95-104 C ja kalusteuuneissa 67-73 C, kun uunin sisälämpötila oli 200 C. Kahdessa kalusteuunissa oli toi-

iv minto, joka lämpötilan asetusarvosta riippuen katkaisi automaattisesti virran uunista 2-6 tunnin kuluttua aloituksesta. Pyrolyysipuhdistuksessa uunin luukku lukkiutui automaattisesti 5 min kuluttua puhdistusohjelman aloituksesta. Astianpesukoneissa, pyykinpesukoneissa ja kuivaavissa pesukoneissa lämmitysvastukset eivät menneet päälle, kun vedentulo estettiin pesun alkuvaiheessa. Muutamalla koneella turhat vedenottoyritykset eivät lakanneet automaattisesti, mikä heikentää pidemmän päälle koneen kestävyyttä. Kolmen kuivaavan pyykinpesukoneen toiminta ei lakannut, kun vedentulo estettiin kuivausvaiheessa. Tuolloin koneen sisälämpötilat nousivat normaalikäyttöä korkeammiksi, mikä heikentää koneen kestävyyttä. Kolmessa astianpesukoneessa oli suihkuvarren pyörimisen estymisestä ilmaiseva merkkivalo tai ääni, jonka ilmestyttyä kone jatkoi toimintaansa. Kahdessa koneessa oli jätesiivilän puhdistamistarvetta ilmaiseva merkkivalo, jonka toiminta perustui käyttökertoihin eikä todelliseen jätesiivilän likaantumiseen. Neljän astianpesukoneen poistoletku voitiin asennusvaatimusten mukaan asentaa ilman poistokorkeutta. Pesuohjelman kuivausvaiheessa astianpesukoneen pesualtaan pohjan lämpötila oli 65-72 C. Näkyvissä olevien lämmitysvastusten pintalämpötila oli 184-277 C. Astianpesukoneen kosteudentiivistimen rakenteesta riippuen tiivistyi kosteutta kalusteisiin. Kuivausrummuissa vedenkeruuastian täytyttyä kaikki rummut pysähtyivät automaattisesti. Tilanteessa, jolloin vedenkeruu astia ei ollut kunnolla paikoillaan, kolmessa kuivausrummussa vesi pääsi valumaan laitteen etupintaa pitkin. Nukkasihdin tukkeuduttua kaikki kuivausrummut pysähtyivät. Informaationa oli merkkiääni tai virhekoodi muissa paitsi kahdessa kuivausrummussa laukesi ylikuumenemissuoja, joka oli käyttäjän itsensä kytkettävissä uudelleen päälle. Kosteudentiivistimen puhdistustiheyttä koskevat ohjeet todettiin liian epätäsmällisiksi. Kuivausrumpujen sisärakenteisiin ei ehtinyt kerääntyä pölyä vuoden käyttöjakson aikana tavanomaisessa perhekäytössä. Jääkaappi-pakastimen sähkönkulutus säilytyslämpötiloilla kasvoi enimmillään 126 % ilmankierron ollessa täysin estetty ja 91 % ilmankierron ollessa estetty ylhäältä. Ilmankierron ollessa estettynä sekä alhaalta että ylhäältä kompressorin korkeimmat ympäristölämpötilat olivat 55-73 C. Laitteen suorituskyvyssä ilmankierrottomuus näkyi selvimmin jääkaappi-pakastimessa, jossa oli yksi kompressori. Pakastimen lämpötila nousi 11 C:seen. Tutkimuksessa esitetään toimenpide-ehdotuksia laitevalmistajille, esitteiden ja käyttöohjeiden laatijoille, kodinkonemyyjille, asuntosuunnittelijoille ja kodinkonehuolloille. Opastavaa tietoa tarvitaan uuden koneen ostajille, turvalaitteiden tarvitsijoille, heidän omaisilleen, kotipalvelussa toimiville henkilöille. Lisäksi tulokset antavat perusteita kotitalouskoneiden turvastandardien ja uudentyyppisten koneiden kehittämiseen.

v ABSTRACT The safe use of domestic appliances functioning of safety features and equipment The aim of the study was to minimise safety hazards connected with domestic appliances. The aim was to find out how domestic appliance safety features function under different situations and circumstances. The appliances studied were cookers, washing machines, combination washer/dryers, tumble dryers, dishwashers, and refrigeration appliances. The study consisted of questionnaires and tests simulating hazardous use, placing, and installation of domestic appliances. Domestic appliance repairmen were asked about factors most often influencing the use and service life of domestic appliances. 91 families with small children responded to a survey on cooker safety. Experiences of households with elderly people are based on responses from home help service personnel (39). The functioning of washing machines (9), combination washer/dryers (4) and dishwashers (17) was observed in situations when there were malfunctions in water intake and draining. Dishwashers were also studied in regard to how the machine s signalling system reacted when the rotation of the spray arm was prevented and when waste accumulated in the filter. In addition, the temperatures in the wash cycle s drying phase were measured in machines with heating elements either built into the machine or visible on the bottom of the tub. The effect of the dishwasher on condensation of moisture on the surface of furniture was studied with the help of two dishwashers that use air to condense moisture, and which were placed in a cupboard. Tumble dryers (7) were studied with regard to how the filling up of the lint filter and water collection drawer influenced the functioning of the appliance. Three tumble dryers were tested to find out how a year s use in a family influenced the accumulation of dust inside the appliance. Studies conducted on cookers (15 basic free-standing cookers and 5 built-in ovens) included measuring surface temperatures and studying the functioning of the safety systems of the cookers. The measurements of free-standing cookers were connected to a study of surface temperatures and a comparison of measuring methods commissioned by Safety Technology Authority TUKES. The effect of circulating air on the functioning of built-in appliances was studied for four structurally different refrigerator-freezers. One in three families with small children had experienced some kind of dangerous situation with a cooker. In nearly a fifth of the families, a child had turned the cooker s controls on. In approximately one in ten households, a child had hurt his or her hand on a hot oven door or cooking element. In some of these cases, the child had received burns. Approximately one in ten of the families had a cooker guard while slightly fewer families had an oven door guard. The most common safety solutions in the households of the elderly included cookers equipped with safety timers and cooker alarm systems based on power and time adjustments of the cooker. Based on actual usage, the same type of safety equipment is not suitable for all users. The needs of the customer should be the starting point in choosing

vi cooker safety equipment. The price should not be the only deciding factor. Home help service personnel did not feel they knew enough about the safety equipment features. In the households of the elderly, the lack of worktops and foreign objects inadvertently placed on the hot cooking element also caused dangerous situations. The highest temperatures of oven fronts for free-standing cookers were 95 104 C and for built-in cookers 67 73 C, when the inside temperature was 200 C. Two of the built-in ovens had a function that, depending on the default temperature, cut off the power from the oven automatically after two to six hours. In pyrolytic cleaning, the oven door locked automatically five minutes after the cleaning programme had begun. In dishwashers, washing machines, and combination washer/dryers, the heating elements did not switch on when incoming water was blocked in the beginning of the cycle. A few machines did not stop futile water intake attempts automatically, which in the long run weakens the machine. Three combination washer/dryers did not stop when incoming water was blocked in the drying phase. In those cases, the inside temperature rose higher than in normal use, which also shortens the life of the machine. Three dishwashers had a signal light or sound indicating that the rotation of the spray arms is blocked, but the appliance continued to run after the appearance of the signal. Two dishwashers had a signal light indicating that the filter needed cleaning. The appearance of the light was based on the number of times the appliance was used, not actual soiling of the filter. According to installation specifications, the drain hose of four dishwashers did not need to be raised above floor level. Depending on the structure of the moisture condenser of dishwashers, moisture condensed on the furniture. In the drying phase of the wash cycle, the temperature of the bottom of the dishwasher tub was 65 72 C. The surface temperature of visible heating elements was 184 277 C. All tumble dryers stopped automatically when the water collection drawer was full. Three tumble dryers let water run down the front of the appliance, if the drawer was not properly in place. All the tumble dryers stopped if the lint filter was clogged. The information was given by a signal sound or an error code in all dryers except two, in which an overheating alarm went off, which could be reset by the user. The instructions concerning the cleaning frequency of the moisture condenser were found to be too vague. The internal structures of the dryers did not accumulate dust in a year of use by a normal family. The electricity consumption of refrigerator-freezers rose by up to 126% when air circulation was completely blocked and by 91% when the air circulation from the top was blocked. When air circulation was blocked both from top and bottom, the highest ambient temperature of the compressor was 55 73 C. The lack of air circulation first affected the performance of the appliance in refrigerator-freezers with one compressor. The temperature of the freezer rose to 11 C. The report includes recommendations to appliance manufacturers, those who make up brochures and manuals, appliance sales personnel, those who design homes, and appliance maintenance services. Buyers of new appliances, those needing safety equipment, their families, and home-help service personnel need information and guidance. In addition, the results give grounds for developing safety standards for domestic appliances and the development of new types of appliances.

vii ALKUSANAT Tämä tutkimus toteutettiin Työtehoseurassa vuosina 2000-2002. Tutkimuksen rahoittivat Turvatekniikan keskus (TUKES), Kuluttajavirasto sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. Tutkimuksen lähtökohtana olivat aiemmin Työtehoseurassa tehdyt kotitalouskoneiden turvallisuustutkimukset sekä laitekohtaiset vertailututkimukset. Tutkimuksen tavoitteena on minimoida kotitalouskoneiden käytöstä aiheutuvia turvallisuusriskejä erilaisissa käyttäjätalouksissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityyppisten kotitalouskoneiden käyttöturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kyselyillä ja riskikäyttöä simuloivilla käyttökokeilla. Tutkimuksen kohteina olivat liedet, kylmäsäilytyslaitteet, pyykinpesukoneet, kuivaavat pyykinpesukoneet, kuivausrummut ja astianpesukoneet. Tutkimukseen Työtehoseurassa osallistuivat johtava tutkija Anneli Reisbacka, tutkijat Anne Korhonen ja Arja Rytkönen sekä tutkimusapulaiset Sirpa Ilkka ja Sisko Kopponen. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen kauppaja teollisuusministeriöstä, erikoissuunnittelija Tuija Myllyntaus Kuluttajavirastosta ja ohjausryhmän puheenjohtajana johtaja Veli-Pekka Nurmi TUKESista. Tekijät esittävät parhaimmat kiitokset rahoittajille, tutkimuksen ohjausryhmälle sekä laitteiden ja koneiden maahantuojille, jotka osallistuivat tutkimukseen lainaamalla laitteitansa kokeisiin. Erityisesti haluamme kiittää niitä Nurmijärven ja Helsingin kotipalvelun ja lasten neuvoloiden työntekijöitä ja asiakkaita, jotka osallistuivat kyselyjen toteuttamiseen. Samoin kiitämme niitä kodinkonehuollon ammattilaisia, jotka asiantuntemuksellaan edesauttoivat tutkimusta. Helsingissä helmikuussa 2002 Anneli Reisbacka Arja Rytkönen

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 9 3 TUTKIMUSAINEISTO- JA MENETELMÄT... 10 3.1 Yleistä tutkimusaineistosta... 10 3.2 Kyselyt... 10 3.2.1 Kodinkonehuoltajien kokemukset turvajärjestelmistä... 10 3.2.2 Vanhustyön ammattilaisten kokemukset liesien turvajärjestelmistä... 10 3.2.3 Lapsiperheiden kokemukset liesien turvallisuudesta... 11 3.3 Käyttökokeet... 11 3.3.1 Pyykinpesukoneet... 11 3.3.2 Kuivaavat pyykinpesukoneet... 12 3.3.3 Kuivausrummut... 13 3.3.4 Astianpesukoneet... 14 3.3.5 Liedet... 16 3.3.5.1 Liedet ja niiden rakenteet... 16 3.3.5.2 Kuumennuskokeet... 18 3.3.6 Kylmäsäilytyslaitteet... 19 4 TULOKSET... 21 4.1 Kokemukset lieden turvallisuudesta vanhustalouksissa... 21 4.2 Kokemukset muiden kotitalouslaitteiden turvallisuudesta vanhustalouksissa... 22 4.3 Kokemukset lieden turvallisuudesta lapsiperheissä... 23 4.4 Lieden pintalämpötilat ja turvajärjestelmät... 24 4.4.1 Pintalämpötilat uunin eri sisälämpötiloilla... 24 4.4.2 Uunin luukun eristelasien määrän vaikutus pintalämpötiloihin... 25 4.4.3 Kalusteuunien lämpötilan ja ajan valvonta turva-automatiikalla... 26 4.4.4 Pintalämpötilojen mittaustapojen vertailua... 26 4.5 Pyykinpesukoneet ja kuivaavat pyykinpesukoneet... 27 4.6 Kuivausrummut... 28 4.7 Astianpesukoneet... 29 4.8 Kylmäsäilytyslaitteet... 30 4.8.1 Ilmankierron vaikutus jääkaappi-pakastimien sähkönkulutukseen... 30 4.8.2 Ilmankierron vaikutus jääkaappi-pakastimien lämpötiloihin... 32 5 TULOSTEN TARKASTELU... 34 5.1 Yleistä tutkimuksesta... 34 5.2 Liedet ja niiden turvavarusteet... 34 5.3 Pyykinpesukoneet... 36 5.4 Astianpesukoneet... 37 5.5 Kuivausrummut... 39 5.6 Kylmäsäilytyslaitteet... 40 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 42 LÄHTEET... 47 LIITTEET

3 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen perustana ovat olleet aiemmin Työtehoseurassa tehdyt kotitalouskoneiden käyttöturvallisuutta koskevat tutkimukset ja eri laiteryhmien vertailututkimukset. Näissä tutkimuksissa on tullut esille, kuinka erilaiset laiteratkaisut vaikuttavat kotitalouskoneiden käytettävyyteen ja sitä kautta myös käyttöturvallisuuteen. Kotitalouskoneen käyttöturvallisuus muodostuu useammasta tekijästä: itse laitteen turvallisuudesta, oikeasta sijoituksesta, asennuksesta, käytöstä, kunnossapidosta, huollosta ja viime kädessä myös laitteen hävittämisestä. Kotitalouskoneiden käytön turvallisuutta edistävät toimenpiteet korostuvat erityisesti vanhusten, vammaisten ja lasten kohdalla. Työtehoseuran aiemman, kotitalouskoneiden käyttöturvallisuutta selvittäneen tutkimuksen mukaan vanhustalouksille oli sattunut kotitalouskoneiden käyttöön liittyneitä vahinkoja läheltä-piti tilanteita (73 kpl) eniten lieden ja kalusteuunin (29 %), pyykinpesukoneen (25 %), silitysraudan (10 %), astianpesukoneen (8 %) ja kahvinkeittimen (5 %) kanssa. Vahingon tapahtumiselle ei useinkaan mainittu mitään erityistä syytä. Tyypilliseksi syyksi mainittiin pelkkä unohtaminen tai oma huolimattomuus. Muita syitä oli kiire ja henkilön sairaus. Reilulla kolmanneksella toimintakyky oli jossakin määrin heikentynyt. (Reisbacka & Rytkönen 1999b, 2.) Koneiden ja laitteiden esitteissä ja käyttöohjeissa on puutteellisesti tietoja laitteissa olevista turvallisuusratkaisuista ja käyttöturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Usein niistä käytetään pelkästään kaupallisia nimikkeitä, minkä vuoksi ominaisuuksien vertailu on lähes mahdotonta. Kotitalouskoneissa elektroninen käytönohjaus on tuonut mukanaan oikeaan käyttöön ja kunnossapitoon sekä vikojen etsintään soveltuvia merkinantojärjestelmiä, joiden toimivuudesta erilaisissa käytännön tilanteissa ei ole tietoa. (Reisbacka & Rytkönen, 1999b.) Kotitalouskoneiden suorituskyvyn ja käyttöominaisuuksien vertailututkimuksissa on käynyt ilmi, että esimerkiksi kylmäsäilytyslaitteiden säilytyslämpötilojen säätäminen oli monessa laitteessa työlästä, koska ohjaustaulusta ja käyttöohjeesta puuttuivat tarkat tai edes suuntaa-antavat säätöohjeet (Marjomaa & Reisbacka 2000). Kuivausrumpujen elektronisissa käytönohjausjärjestelmissä oli käyttöturvallisuutta edistäviä ominaisuuksia, joiden toiminta- ja käyttöedellytykset oli selitetty puutteellisesti tai jopa virheellisesti käyttöohjeissa (Reisbacka ym. 1999c). Liesiin erikseen asennettavien turvalaitteiden ja turvajärjestelmien toimintaperiaatteesta ja asennettavuudesta on kokeilutuloksia Työtehoseurassa. Lähes kaikkiin lattialiesiin on saatavana ensisijaisesti lisävarusteena keittotasonsuoja. Sitä vastoin kalustelieden keittotasoihin keittotasosuoja ei kuulu vakiovarusteena ja harvoin lisävarusteenakaan. Keittotasonsuojan asentaminen on yleensä helppoa. Lieteen erikseen hankittavien turvalaitteiden ja -järjestelmien antama turvataso vaihtelee. Virrankatkaisulaitteena toimivan laitteen antamaa suojaa voi verrata turva-ajastimeen. Turvalaitteet, jotka sisältävät lämpötunnistimen, antavat paremman turvasuojan ja ovat hinnaltaan kalliimpia. (Korhonen 1997.) Ruotsin Konsumentverketin mukaan liesivahdeilla tulee olla seuraavia ominaisuuksia: kytkee virran pois liedestä, kun levyn lämpötila nousee yli 400 C:n, on sekä ajastimella että lämpötunnistimella varustettu ja kytkeytyy päälle ja pois ilman käsin tehtäviä toimen-

4 piteitä. Asetusarvojen tulee olla tarvittaessa uudelleen säädettävissä. Pelkät äänisignaalit ja käsin tehtävät vääntämiset eivät ole suositeltavia. (Zaccherini 2000.) Kodinkonemyyjä on merkittävä vaikuttaja, kun hankitaan uutta kotitalouskonetta. Myyntitilanteessa kodinkonemyyjät eivät kuitenkaan tuo esille laitteiden turvallisuusnäkökohtia. Laitteen sijoitus-, asennus- ja käyttötilan edellytyksillä on merkitystä paitsi laitteen turvallisuuteen myös laitteen toimintaan, käyttömukavuuteen ja energiatalouteen. Näitä tekijöitä käsiteltiin konetyypistä riippuen 5-33 % ostotilanteista. Suurimmaksi osaksi nämä näkökohdat otti esille asiakas. (Reisbacka & Rytkönen 2000, 57.) Nurmi (2001, 24-25) on väitöskirjassaan Sähköpalojen riskienhallinta tarkastellut muun muassa teknisiä keinoja, joilla voidaan parantaa turvallisuutta. Tavoitteena on objektiivinen turvallisuus, jossa käytettävä tekniikka varmistaa turvallisuuden riippumatta käyttäjän toimista. Jos turvallisuusongelmaa ei pystytä muuten ratkaisemaan, on turvauduttava käyttäjän toimista riippuvaan suojaustekniikkaan (Kuvio 1). TEKNINEN TURVALLISUUS välitön välillinen turvallinen tekniikka suojaustekniikka ehdottomasti vaikuttava ehdollisesti vaikuttava objektiivinen turvallisuus subjektiivinen turvallisuus (henkilön käyttäytyminen) KUVIO 1. Tekninen turvallisuus (Nurmi 2001) Uuden laitteen ostotilanteessa laitteen turvallisuus ei ole ensisijainen valintaperuste. Saastamoisen ja Nurmen (2001, 13-14) mukaan noin 60 % uuden sähkölaitteen hankkijoista piti laitteen hintaa, toimintoja ja käyttöominaisuuksia tärkeimpinä valintaperusteina. Yleisin tapa (noin 60 %) perehtyä laitteen turvallisuuteen oli ostaa se luotettavalta myyjältä ja tunnetusta liikkeestä. Seuraavaksi yleisimmät tavat (noin 35-30 %) olivat turvallisuusmerkintöjen tarkistaminen, tuotemerkki, myyjältä kysyminen ja valmistusmaa.

5 Käyttöohje on ensisijainen tiedon lähde käyttäjälle laitteen oikeasta sijoituksesta, asennuksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Saastamoisen ja Nurmen (2001, 15-16) tutkimuksen mukaan noin 93 % sähkölaitteen hankinnoista käyttöohje oli ollut laitteen mukana. Muun kuin suomenkielinen käyttöohje oli ollut kolmessa prosentissa, kahdessa prosentissa käyttöohje oli puuttunut kokonaan. Samoin kaksi prosenttia ei osannut sanoa, millaiset käyttöohjeet olivat laitteen mukana. Selvitys koski muitakin sähkölaitteita kuin valkoisen linjan laitteita. Turvallisuustietojen osalta viisi kuudesta pitää käyttöohjetietoja riittävänä. Tosin 40 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että he osaavat käyttää sähkölaitetta turvallisesti lukematta käyttöohjetta. (Saastamoinen & Nurmi 2001, 16.) Käyttöohjeita luetaan siinä vaiheessa, kun laite on hankittu. Noin neljä viidestä sähkölaitteen hankkijasta lukee käyttöohjeen aina tai usein ennen laitteen käyttöön ottoa, vajaa viidennes satunnaisesti ja noin kaksi prosenttia ei koskaan. (Saastamoinen ja Nurmi 2001, 16). Käyttöohjetta ei yleensä hyödynnetä ensimmäisen käyttökerran jälkeen, kuten tuli esille kotitalouskoneiden kestoikää selvittävässä Työtehoseuran tutkimuksessa. Enemmistö kotitalouskoneiden huollon asiakkaista (57 %) ei ollut tarvinnut käyttöohjetta ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Noin kolmannes oli tarvinnut käyttöohjetta silloin tällöin. (Reisbacka & Rytkönen 1995, 11.) Käyttöohjeiden sisällössä ja ulkoasussa on huomattavia eroja. Asiasisällöltään puutteellinen ja ulkoasultaan vähemmän houkutteleva käyttöohje ei herätä lukijan kiinnostusta perehtyä käyttöohjeeseen lähemmin. Kuitenkin käyttäjien mielestä käyttöohjeet olivat hyviä (54 %) tai tyydyttäviä (28 %). (Reisbacka & Rytkönen 1995, 11.) Monessa astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen käyttöohjeessa neuvotaan, ettei konetta saa jättää toimintaan ilman valvontaa. Noin 62 % pyykinpesukoneen ja 59 % astianpesukoneen käyttäjistä ei jätä koskaan konetta toimintaan ilman valvontaa. Noin kolmannes pyykin- ja astianpesukoneen käyttäjistä jättää koneen satunnaisesti toimimaan ilman valvontaa. Usein tai aina pyykinpesukoneen käyttäjistä 3 % ja astianpesukoneen käyttäjistä 6 % jättää koneen toimintaan ilman valvontaa. (Saastamoinen & Nurmi 2001, 18-19.) Lieden käyttäjistä noin 3 % jättää lieden aina tai usein päälle, kun asunto jää tyhjilleen. Satunnaisesti lieden jättää päälle noin neljännes. Loput, 71 %, ei jätä koskaan liettä päälle, kun asunto jää tyhjilleen. (Saastamoinen & Nurmi 2001, 18-19.) Kylmäsäilytyslaitteen turvallisen käytön edellytyksiin kuuluu pitää laitteen sijoituspaikka pölystä puhtaana ja erityisesti imuroida laitteen tausta säännöllisesti. Näin ei kuitenkaan tehdä. Noin joka viidennessä taloudessa kylmäsäilytyslaitteen tausta imuroidaan säännöllisesti ja satunnaisesti yli puolessa talouksia. Noin neljännes talouksista ei imuroi koskaan. (Saastamoinen & Nurmi 2001, 18.) Osasyynä tähän on se, että kylmäsäilytyslaitteet on hankala vetää ulos kalusteista. Nurmi (2001; 2, 56-57) on tarkastellut sähköpalojen aiheuttajia. Vuosittain Suomessa sattuu noin 2000 rakennuspaloa, joka on johtunut sähkölaitteista ja asennuksista tai niiden väärästä käytöstä. Kaksi ongelmallisinta rakennustyyppiä ovat hoitoalan rakennukset ja asuinkerrostalot. Näissä molemmissa suurin yksittäinen palon aiheuttaja oli liesi tai uuni. Hoitoalan rakennuksissa sattuneista sähköpaloista 27 % oli aiheutunut uunista tai liedestä (Taulukko 1).

6 Asuinrakennuksissa sattuneita sähköpaloja (1998-1999) eniten oli aiheutunut liedestä ja uunista (22,7 %), televisiosta (17,8 %), pyykin- ja astianpesukoneista (13,9 %) ja sähkölaitteistosta (12,0 %). Muita sähkölaitteita olivat kiuas (7,7 %), valaisin (6,8 %), sähkölämmitin (4,1 %), muu kodinkone (3,4 %), kylmäsäilytyslaite (2,7 %), muu laite tai koje (2,5 %), auton lämmitin (2,1 %), liesituuletin (1,9 %), keskuspölynimuri (1,3 %) ja mikroaaltouuni. (1,2 %). (Nurmi 2001, 56-57; 61.) Taulukko 1. Sähköpalojen aiheuttaneet laiteryhmät hoitoalan rakennuksissa. Laiteryhmä Osuus paloista Liesi tai uuni 27 % Valaisin 12 % Sähkölaitteisto 10 % Pesukone (astian- ja pyykinpesukone) 6 % Kylmäsäilytyslaite 6 % Muu laite 39 % Liesien ja uunien tärkein palon syttymisen syy oli käyttäjien virheellinen toiminta. Ruoka oli unohtunut kuumalle liedelle tai uuniin. Liesi saattoi olla päällä, vaikka sitä ei ollut tarkoitustakaan käyttää. Usein näihin paloihin olivat liittyneet lieden välittömään läheisyyteen jätetyt patalaput, muovikulhot tai jokin muu helposti syttyvä materiaali. (Nurmi 2001, 47.) Kotitalouskoneiden aiheuttamia vesivuotovahinkoja ei ole tilastoitu niin yksityiskohtaisesti, että vesivuotovahingot voidaan eritellä vuodon aiheuttajan mukaan. Viime vuosien aikana vuotovahinkojen kustannukset ovat ylittäneet palovahingoista aiheutuneet kustannukset. Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton (1998) tilastojen mukaan vuotovahingoista maksetut korvaukset olivat vuonna 1988 noin 120 milj.mk ja vuonna 1997 jo noin 264 milj.mk. Palovahinkojen korvaukset samoilta vuosilta olivat 156 milj.mk ja 188 milj.mk. Muutos vesi- ja palovahinkojen kustannuksissa tapahtui 1990-luvun puolivälissä. Yksittäisen vuodon aiheuttamat vahinkokustannukset vaihtelevat huomattavasti riippuen kohteesta ja vuodon määrästä. Esimerkiksi kerrostalossa, jossa vesi on päässyt vuotamaan valtoimenaan rakennuksen eri kerroksiin, kustannukset ovat useita satoja tuhansia markkoja. Nopeasti havaittu vuoto, jossa selvitään pelkästään pinnoitteiden vaihdolla, maksaa muutamia kymmeniä tuhansia markkoja, kuten myös tihkuvuodosta aiheutuneet kustannukset 1. Liesien pintalämpötilat ovat nousseet. Niistä tulee säännöllisesti tiedusteluja ja valituksia Työtehoseuraan ja myös Kuluttajavirastoon ja Turvatekniikan keskukseen (TUKES). Työtehoseurassa selvitettiin TUKES:n toimeksiantona 15 peruslattialieden pintalämpötiloja keväällä 2001. Tulokset on julkaistu myös Työtehoseuran kotitaloustiedotteena (7/2001), jossa on käsitelty liesien pintalämpötiloja ja niiden mittausmenetelmiä sekä pintalämpötiloihin vaikuttavia tekijöitä. (Korhonen ym. 2001.) Sähköliesien tulee täyttää eurooppalaisen turvallisuusstandardin SFS-EN 60 335-2-6 vaatimukset. Se sisältää sähköturvallisuuden lisäksi käyttöturvallisuusvaatimukset pintaläm- 1 Aaltonen, A. 2002. Vakuutusyhtiö Fennia. Puhelinkeskustelu 16.1.2002.

7 pötiloille, pystyssä pysyvyydelle ja mekaaniselle suojaukselle sekä mekaaniselle lujuudelle. Vuoteen 1992 asti voimassa ollut pakollinen lapsiturvastandardi (SFS 4941, 1983 ja 1992) vaati alemmat pintalämpötilat kuin nykyinen EN -standardi. Lapsiturvastandardin mukaan kosketeltavien etupintojen lämpötila ei saanut ylittää 90 C, kun uunin lämpötila oli 240 C ja keittotasolla oli kiehuvat vesikattilat. Standardin SFS-EN 60 335-2-6 mukaan lieden etupintojen lämpötila ei saa nousta, materiaalista riippuen, 60-100 C yli huoneen lämpötilan, kun tyhjän uunin sisälämpötila on 200-204 C ja keittolevyillä on kiehuvat vesikattilat. Lieden sisälämpötilan nousu 200 C:sta 240 C:seen nostaa lieden pintalämpötiloja noin 5-27 C (Nordiska Ämbetsmannakommitten för Konsumentfrågor 1989). Standardi SFS-EN 60 335-2-6 sisältää myös raja-arvot liettä ympäröivien kalusteiden lämpenemiselle. Sen mukaan koestusnurkkauksen lattian ja seinien lämpötilat eivät saa esimerkiksi 25 C mittaushuoneessa ylittää 90 C astetta, kun tyhjän uunin sisälämpötila on 240 C+ 4 C ja keittolevyillä on kiehuvat vesikattilat. Standardin 1-osassa, SFS-EN 60 335-1, määritetään lisäksi korkeimmat sallitut lämpötilannousut kädensijoille, nupeille, kahvoille ja vastaaville osille, joita normaalikäytössä pidetään kädessä vain lyhytaikaisesti. Kun tyhjän uunin sisälämpötila on 240 C + 4 C ja keittolevyillä ovat kiehuvat vesikattilat, lieden valitsimien, uuninluukun kahvan ja turvasalvan lämpötila ei saa nousta, materiaalista riippuen, 35-60 C enempää. Sillapää käsitteli Teho lehden artikkelissaan (2001) liesien pintalämpötiloja, niiden eri mittausmenetelmiä ja sitä, milloin pinta on polttavan kuuma. Iho palaa, kun ihosolujen lämpötila nousee yli 42 C. Silloin ihosolut kuolevat. Ihon palaminen riippuu kosketettavan pinnan lämpötilasta ja materiaalista sekä kosketusajasta. Lämmön johtuminen pintamateriaalista ihoon riippuu materiaalien erilaisista lämmön johtavuuksista ja ihon ominaisuuksista, kuten ihon paksuus, kosteus ja rasvaisuus. Kosketusaika riippuu olennaisesti reaktiokyvystä. Lapset ja vanhukset reagoivat hitaammin kuin terveet aikuiset. Standardissa SFS-EN 60 355-2-6 asetetut raja-arvot merkitsevät sitä, että uuninluukun ikkunan lämpötila voi olla yli 100 C. Tällöin iho palaa jo alle sekunnin kosketusajalla. Kosketusajaksi on kuitenkin laskettava vähintään 1 sekunti, kun koskettaminen on tarkoittamatonta. Jos esimerkiksi vamma, ikä tai työskentelyolot rajoittavat liikkumista, kosketusajaksi on laskettava 4 sekuntia. Siinä ajassa jo noin 75 C lämpötila lasin pinnassa aiheuttaa palovamman (SFS-EN 13202.2000 ja SFS-EN 563). (Sillanpää 2001.) Koneiden sijoittamista kalusteisiin selvittävässä Työtehoseuran tutkimuksessa havaittiin koneiden ja kalusteiden yhteensovittamisen ohjeistuksessa puutteita. Koneiden vaatimien ilmankiertotilojen järjestelyt tuottavat usein ongelmia. Jääkaappi-pakastimen osittainen tai täydellinen estäminen nosti laitteen sähkönkulutusta 10-160 % tilanteesta, jossa ilmankierto oli esteetön. Virheelliset asennukset johtavat joidenkin konetyyppien kohdalla vääriin käyttötapoihin ja sitä kautta laitteesta saattaa tulla turvallisuusriski käyttäjän terveydelle tai kalusteen ja koneen kestävyydelle. (Malin, Reisbacka & Rytkönen 1993.) Induktiokeittotasojen suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia selvittävässä vertailututkimuksessa kävi ilmi, ettei laitteiden käyttöohjeissa ollut riittävästi tietoa keittotason tarvit-

8 semasta ilmankiertotilasta, keittotason paksuudesta, asentamisesta pöytätasoon eikä kalusteuunin asentamisesta keittotason alle, mikä on melko tyypillinen ratkaisu keittiöissä. Keittolevyissä induktioperiaatteen etuina pidetään energiatehokkuuden lisäksi turvallisuutta. Ne eivät kytkeydy päälle, jos keittoalueella ei ole magnetoituvaa keittoastiaa. Keittotasojen muissa käyttöturvallisuuteen vaikuttavissa ominaisuuksissa, kuten käyttöä ohjaavien valitsimien ja keittoalueiden muotoilussa, näkyvyydessä sekä informaatiossa oli puutteita. Nämä tulokset osoittavat, että pelkästään turvallinen toimintaperiaate ei riitä takaamaan laitteen käyttöturvallisuutta. (Marjomaa 2001; Marjomaa & Purhonen 2001.)

9 2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TARKOITUS Tutkimuksen tavoitteena on minimoida kotitalouskoneiden käytöstä aiheutuvia turvallisuusriskejä antamalla perusteita kotitalouskoneiden käyttöturvallisuuden kehittämiseen. Kotitalouskoneiden käyttöturvallisuuteen vaikuttavat toimenpiteillään laitevalmistajat, käyttöohjeiden ja esitteiden laatijat, kodinkonemyyjät, asuntosuunnittelijat, asuntoviranomaiset, kodinkonehuoltajat ja kotitalouskoneiden käyttäjät. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kotitalouskoneiden käyttö- ja ohjausjärjestelmät toimivat erilaisissa käytön, sijoituksen ja asennuksen riskitilanteissa. Tarkasteltavat laiteryhmät olivat liedet, kylmäsäilytyslaitteet, pyykinpesukoneet, astianpesukoneet, kuivausrummut ja kuivaavat pesukoneet. Tämän tutkimuksen perustana olivat aiemmin Työtehoseurassa tehdyt kotitalouskoneiden käyttöturvallisuutta koskevat tutkimukset ja eri laiteryhmien vertailututkimukset. Näissä tutkimuksissa oli tullut esille, kuinka erilaiset laitetyypit, ohjausjärjestelmät, kunnossapitoa edistävät rakenneratkaisut ja laitteen virheellisestä toiminnasta viestittävät merkinantolaitteet vaikuttavat kotitalouskoneiden käytettävyyteen ja sitä kautta myös käyttöturvallisuuteen. Kotitalouskoneisiin on tullut elektroniikkaa, joka mahdollistaa edellä mainittujen ominaisuuksien toteuttamisen. Käytännössä näiden järjestelmien toimivuudesta erilaisissa käyttötilanteissa on vähän tietoa.

10 3 TUTKIMUSAINEISTO- JA MENETELMÄT 3.1 Yleistä tutkimusaineistosta Tutkimuksen empiirinen osa muodostui kyselyistä ja käyttökokeista astian- ja pyykinpesukoneilla, kuivaavilla pyykinpesukoneilla, kuivausrummuilla, kylmäsäilytyslaitteilla ja liesillä. Kyselyjä tehtiin Suomen Kodinkonehuoltojen Liiton jäsenille, kuntien kotipalvelun työntekijöille sekä lapsiperheille. Kyselyiden tarkoituksena oli selvittää, millaisia ongelmatilanteita käytännössä aiheutuu kotitalouskoneiden käytöstä erityisesti vanhus- ja lapsitalouksissa. Kodinkonehuoltajille tehtyä kyselyä täydennettiin haastattelemalla kodinkonehuollon ammattilaisia. Käyttökokeissa simuloitiin erilaisia käytännön tilanteita, joissa tarkasteltiin kotitalouskoneiden ohjaus- ja turvajärjestelmien toimivuutta erilaisissa riskitilanteissa. Osa tutkimuksessa olleista laitteista oli aiemmin ollut mukana Työtehoseuran vertailututkimuksissa ja niiden suorituskyvystä ja käyttöominaisuuksista oli yksityiskohtaista tutkimustietoa. Osa laitteista pyydettiin erikseen lainaksi tätä tutkimusta varten koneiden maahantuojilta. 3.2 Kyselyt 3.2.1 Kodinkonehuoltajien kokemukset turvajärjestelmistä Tutkimusaineiston perustaksi tehtiin kysely Suomen Kodinkonehuoltojen Liiton jäseninä oleville huoltoliikkeille. Kyselyssä pyydettiin kertomaan yleisesti kokemuksista liesien, kylmäsäilytyslaitteiden, pyykinpesukoneiden, kuivaavien pesukoneiden, kuivausrumpujen ja astianpesukoneiden turvajärjestelmien toimivuudesta erilaisissa käyttötilanteissa. Kysely oli jakelussa ko. liiton syyspäivillä Tampereella syyskuussa 2000. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, onko mahdollisesti jokin tekninen ratkaisu herkempi rikkoutumaan tietyntyyppisissä koneissa, jos sijoitus, asennus tai käyttö eivät ole asianmukaisia. Varsinaiseen kyselyyn vastauksia tuli vain viisi kappaletta, minkä vuoksi kyselyä täydennettiin haastattelemalla seitsemän huoltoliikkeen asiantuntijaa. 3.2.2 Vanhustyön ammattilaisten kokemukset liesien turvajärjestelmistä Vanhustalouksissa yleisempiä kotitalouskoneisiin liittyviä turvallisuusriskejä aiheuttavat päälle unohtuneet liedet. Joissakin liesissä on turvajärjestelmiä, jotka katkaisevat virran automaattisesti tietyn ajan kuluttua. Samoin markkinoilla on erikseen asennettavia turvalaitteita, jotka katkaisevat virran päälle unohtuneesta liedestä. Kyselyssä Nurmijärven kunnan kotipalvelun työntekijöille joulukuun 2000 ja helmikuun 2001 välisenä aikana selvitettiin yleisesti erityyppisten turvalaitteiden toimivuutta ja taus-

11 tatietoja tapauksista, joissa kotitalouskoneen käyttöön oli liittynyt turvallisuusriski (Liite 1). Sama kysely tehtiin myös Helsingin kaupungin läntisen sosiaalipiirin vanhustyönammattilaisille maalis-huhtikuussa 2001. Vastauksia saatiin yhteensä 39 kpl. Turvallisuusriskejä aiheuttaneen tai läheltä-piti tilanteen taustatietoja koskevaan kyselyyn saatiin yhteensä 16 vastausta. Määrällisesti vastausten lukumäärä on pieni, mutta monella kyselyyn vastanneista oli vuosien kokemus erilaisista talouksista ja laitteista, joten se lisää vastausten merkitsevyyttä. 3.2.3 Lapsiperheiden kokemukset liesien turvallisuudesta Työtehoseuraan tulleiden palautteiden mukaan lapsiperheissä turvallisuusriskit liittyvät usein lieteen: lapsi on polttanut kätensä kuumaan lieden pintaan, käyttänyt lieden alaosassa olevaa vetolaatikostoa kiipeilyalustana tai käynyt panemassa lieden valitsimet huomaamatta päälle. Liesiin on erikseen asennettavia keittotason ja luukunsuojia, joiden käytettävyydestä on vähän tietoa. Kysely lieden käyttöturvallisuudesta lapsiperheissä toteutettiin lasten neuvoloiden kautta Nurmijärvellä ja Helsingissä. Terveydenhoitajat antoivat kyselylomakkeen neuvolakäynnin yhteydessä niille asiakkaille, jotka olivat kiinnostuneita vastaamaan kyselyyn. Vastaajat lähettivät lomakkeen palautuskuoressa Työtehoseuraan (Liite 2). Lomakkeita lähetettiin neuvoloihin yhteensä 500 kpl tammi-maaliskuussa 2001. Vastauksia tuli yhteensä 91 kpl. 3.3 Käyttökokeet 3.3.1 Pyykinpesukoneet Käyttökokeisiin valittiin Työtehoseurassa vuonna 2000 tutkitut pyykinpesukoneet. Tutkimustulokset niiden suorituskyvystä ja käyttöominaisuuksista on julkaistu Kuluttajaviraston Kuluttaja lehdessä 8/2000 (Välimäki, 2000) ja Työtehoseuran kotitaloustiedotteessa 1/2001 (Reisbacka 2001a). Käyttökokeilla selvitettiin pesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus. Kokeissa oli yhdeksän pesukonetta: AEG Lavamat 72630 (* Candy CTT 103 TV(** Cylinda 6200 Proline (** Eurotec SLFL 1035 (* Indesit WGT 1044 TX EX (* Rosenlew RTT 2199 (* Siemens Siwamat XL WM 54850 (* Upo Pesukarhu 2150 (* Whirlpool AWT 7118 D (**

12 *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Pyykinpesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus selvitettiin kokeella, jossa tuloveden sulkuhana pidettiin kiinni. Lämpötilan seuraamiseksi pesurumpuun asetettiin termoelementti. Kuiviltaan kuumentamisen vaikutusta tekstiiliin selvitettiin asettamalla pesurumpuun neljä (100x300 mm) lämpöherkkää koekangaskaistaletta. Toinen materiaali oli nukkapintainen 100 % polyakryyli ja toinen panamasidoksinen 100 % polyesteri. Kankaiden suosituspesulämpötila oli 40 C ja niiden rumpukuivaus oli kielletty. Pesuohjelmaksi valittiin esipesuton kirjopesu 60 C. Jos koneen toiminta ei pysähtynyt 15 minuutin kuluttua pesuohjelman käynnistämisestä, ohjelma keskeytettiin. Koe toistettiin kaksi kertaa. Kokeiden aikana seurattiin ohjaus- ja merkinantolaitteiden informaatiota ja koneen toiminnan muutoksia. Havaintoja verrattiin käyttöohjeen tietoihin. 3.3.2 Kuivaavat pyykinpesukoneet Kuivaavat pyykinpesukoneet ovat ulkonäöltään samanlaisia kuin edestä täytettävät pyykinpesukoneet. Kuivaus tapahtuu pesurummussa. Kuivausvaiheessa maksimi täyttömäärä on puolet pesuun suositellusta maksimi täyttömäärästä. Kuivausvaiheessa pesukone käyttää kylmää vettä, joten vesihanan tulee olla koko ajan auki. Kuivaus vastaa rumpukuivausta. Käyttökokeisiin valittiin Työtehoseurassa vuonna 2000 tutkitut kuivaavat pyykinpesukoneet. Tutkimustulokset niiden suorituskyvystä ja käyttöominaisuuksista on julkaistu Tekniikan Maailmassa 19/200 (Purhonen & Reisbacka 2000) ja Työtehoseuran kotitaloustiedotteessa 3/2001 (Reisbacka 2001b). Käyttökokeilla selvitettiin kuivaavien pyykinpesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus. Kokeissa oli neljä kuivaavaa pyykinpesukonetta: Candy Alise 101 ES (** Electrolux EW 1259 W (* Eurotech WD 1007 (* Siemens Wash & Dry 6120 (** *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Kuivaavien pyykinpesukoneiden kuivakäyntisuojan toimivuus selvitettiin kahdella erilaisella kokeella. Kokeet toistettiin kaksi kertaa. Kokeiden aikana seurattiin ohjaus- ja merkinantolaitteiden informaatiota ja koneen toiminnan muutoksia. Havaintoja verrattiin käyttöohjeen tietoihin. Tuloveden sulkuhana pidettiin kiinni siinä vaiheessa, kun ohjelma esipesuton kirjo 60 C + kuivaus käynnistettiin. Hana avattiin viimeistään 15 min kuluttua, ellei kone antanut sitä ennen virheilmoitusta. Pesuohjelmavaiheen annettiin edetä loppuu.

13 Täyttöhana suljettiin uudelleen ennen kuivausvaihetta pesuvaiheen päätyttyä ja seurattiin kuivausvaiheen etenemistä. Lämpötilan seuraamiseksi pesurumpuun asetettiin termoelementti. Kuiviltaan kuumentamisen vaikutusta tekstiiliin selvitettiin asettamalla pesurumpuun neljä (100x300 mm) lämpöherkkää koekangaskaistaletta. Toinen materiaali oli nukkapintainen 100 % polyakryyli ja toinen panamasidoksinen 100 % polyesteri. Kankaiden suosituspesulämpötila oli 40 C ja niiden rumpukuivaus oli kielletty. 3.3.3 Kuivausrummut Kuivausrumpujen käyttökokeet käsittelivät ilman avulla kosteuden tiivistäviä kuivausrumpuja, joissa pyykistä tuleva kosteus kerääntyy vedenkeruuastiaan tai se voidaan ohjata letkua pitkin suoraan viemäriin. Vedenkeruuastian käyttäjä joutuu tyhjentämään jokaisen kuivauskerran jälkeen, koska astiaan mahtuu keskimäärin yhdestä kuivauserästä tuleva vesimäärä. Vedenkeruuastioiden tilavuudet vaihtelevat erimerkkisissä kuivausrummuissa. Mitä pienempi astia, sitä vähemmän saa olla jäännöskosteutta kuivattavassa pyykissä. Rumpukuivauksessa pyykistä lähtevä pöly ja nöyhtä kerääntyvät nukkasihtiin, joka käyttäjän on puhdistettava säännöllisesti, jotta ilmankierto laitteessa olisi esteetön. Puutteellinen ilmankierto heikentää suorituskykyä ja jopa rikkoo laitteen. Käyttökokeilla selvitettiin, miten kuivausrumpu toimii ja minkälaista informaatiota sen ohjausjärjestelmä antaa tilanteessa, jolloin vedenkeruuastia on täyttynyt kesken kuivauksen vedenkeruuastia on jäänyt asettamatta paikoilleen (käytännössä vastaa myös tilannetta, jossa vedenkeruuastia ei ole kunnolla paikoillaan) ilmankierto on estetty nukkasihdissä. Tuloksia verrattiin käyttöohjeen tietoon ko. häiriötilanteesta. Kuivausrumpuja oli kokeissa seitsemän: AEG 57700 (** Bosch WTL 5500SN (* Cylinda 7800 (** Miele T 484 C (* Rosenlew RTK 201 (* Upo Sinituuli E (** Siemens WT 75000 SN (** *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Niiden suorituskyky ja käyttöominaisuudet on tutkittu aikaisemmin Työtehoseurassa ja tulokset julkaistu Työtehoseuran kotitaloustiedotteessa 9/1999 (Reisbacka 1999c).

14 Kuivausrummun vedenkeruuastian täyttymistä kesken kuivauksen selvittävissä kokeissa vedenkeruuastiaan laitettiin vettä noin 93-95 % siihen mahtuvasta maksimimäärästä. Laitteesta riippuen kokeen alussa vedenkeruuastiassa oli 2,8-4,7 litraa vettä. Kuivausrumpu täytettiin lingotulla pyykillä, jonka jäännöskosteus oli 64-76 % ja kuivapaino 5 kg. Kuivausohjelmaksi valittiin kaappikuiva puuvilla. Kuivauskokeissa seurattiin kuivausrummun ohjaustaulusta elektronisen ohjausjärjestelmän antamaa informaatiota astian täyttymisestä. Jos laite antoi informaation, jonka sisältö tarkoitti vedenkeruuastia tyhjennettävä, vedenkeruuastia tyhjennettiin ja jatkettiin kuivausohjelmaa. Kokeissa seurattiin myös kuivauslämpötilaa rumpuun sijoitetun lämpötilaanturin avulla. Vedenkeruuastian unohtumista paikoiltaan pois selvittävissä kokeissa kuivattiin täysi koneellinen (kuivapaino 5 kg) pyykkiä, jonka jäännöskosteus oli 70 %. Vedenkeruuastia poistettiin kuivausrummusta. Koetta edeltävänä päivänä tai samana päivänä kuivausrummussa oli kuivattu täysi koneellinen pyykkiä (5 kg). Sillä varmistettiin, että myös kuivausrummun vedenkeruujärjestelmään kuuluva putkisto olisi täynnä vettä. Nukkasihdin ilmankierron estävissä kokeissa kuivausrummun nukkasihti peitettiin kuivauksessa kerääntyvän pölyn sijasta ensin yhdellä tiiviskudoksisella puuvillakankaalla. Koetta jatkettiin lisäämällä ilmankierron estäviä kangaskerroksia laitteessa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi. Yleensä kangaskerroksia oli kaksi. Kokeissa tarkkailtiin laitteen ohjaustaulun informaatiota ja seurattiin, mikä vaikutus ilmankierron estämisellä oli laitteen toimintaan. Kuivausrummuista valittiin kolme, rakenteeltaan erilaista kuivausrumpua (Cylinda 7800, Miele T 484 C ja Rosenlew RTK 201) tavanomaiseen perhekäyttöön. Näiden käyttökokeiden tarkoituksena oli selvittää pölyn mahdollista kerääntymistä laitteen sisärakenteisiin noin vuoden käyttöjaksolla ja koota käyttäjien kokemuksia laitteiden käyttö- ja kunnossapito-ominaisuuksista. Kokeilun päätyttyä laitteet avattiin ja arvosteltiin kodinkonehuollon asiantuntijoiden kanssa. 3.3.4 Astianpesukoneet Astianpesukoneiden käyttökokeissa oli yhteensä 17 astianpesukonetta. Valikoiden astianpesukoneille tehtiin seuraavat käyttökokeet: tulovesi suljettiin suihkuvarsien pyöriminen estettiin poistoletku laskettiin vapaasti lattiatasolle jätesiivilä liattiin mitattiin kuivausvaiheen lämpötilat korkean pesulämpötilan ohjelmalla seurattiin kosteudentiivistimen rakenteen vaikutusta kosteuden tiivistymiseen kalustepinnoille. Joissakin astianpesukoneissa on vianetsintäohjelmia, jotka yleensä elektronisen koneen ohjaustaulussa ilmaisevat virhekoodein edellisten toimenpiteiden häiriöt tai ohjaustaulu

15 viestittää häiriötekijöistä merkkiäänin tai valoin. Näiden ohjaus- ja merkinantolaitteiden toimintaa käyttökokeiden aikana seurattiin ja verrattiin käyttöohjeen tietoihin. Astianpesukoneista käyttökokeissa olivat: AEG Favorit 80800 U (1, * Bosch Logixx SGU 0922SK (1, * Electrolux ESF 612 (** (2ja 3, ** Electrolux ESF 489 Electrolux ESF 6250 (1, * Electrolux ESF 687 (** Fagor VFE 46S( 1, * Helkama AKV 066 (1, * Husqvarna Cardinal QB 502 W (1, * Miele G 647 Scu Plus (1, * Miele G 898 Sensorplus (* Rosenlew Passeli RW 609 PE (1, * Siemens SE 36292 SK (1, * Upo Diplom 45 (3, * Upo Pisara 60 T (* Whirlpool ADP 2966 WHM (1, * Zanussi Aqua Pulse DE 6442 (1, * *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 1) Suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia koskevat tutkimustiedot on julkaistu Työtehoseuran tiedotteessa 1/2002 (Rytkönen ym. 2002). 2) Suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia koskevat tutkimustiedot on julkaistu Työtehoseuran tiedotteessa 4/1999 (Rytkönen ym.1999) 3) Suorituskykyä ja käyttöominaisuuksia koskevat tutkimustiedot on julkaistu Tekniikan Maailmassa 19/1999 (Reisbacka ym. 1999d) Jätesiivilän tukkeutumista ilmaisevien merkkijärjestelmien toimivuutta kokeiltiin likaamalla jätesiivilä kaurapuurolla. Liatun siivilän annettiin kuivua koneessa 6-12 tuntia. Kuivausvaiheen aikana astianpesukoneen luukun annettiin olla auki. Astianpesukoneiden käyttöohjeissa poistoletkun vähimmäiskorkeus on keskimäärin 0,3 m ja enimmäiskorkeus 1,1 m. Poistoletkun sijoittaminen liian alas on aiheuttanut ongelmia joissakin astianpesukoneissa. Tällöin koneen poistoletku saattaa olla koneessa olevan vesipinnan alapuolelle. Joidenkin astianpesukoneiden poistoletku voidaan asettaa suoraan lattiakaivoon ilman poistokorkeutta. Kosteuden siirtyminen kalusteisiin Ilman avulla kosteuden tiivistävän astianpesukoneen käytöstä aiheutuvan kosteuden siirtymistä kaapiston pintaan selvitettiin pitkäaikaisessa (noin 100 pesukertaa) käytössä kahden komerokaappiin sijoitetun astianpesukoneen avulla. Tämän tyyppisen astianpesukoneen toiminta perustuu siihen, että kuivausvaiheessa kuuma kostea ilma kiertää huoneilman viilentämään kosteudentiivistimeen, joka on sijoitettuna koneen jommallekummalle sivulle tai katto-osaan. Astianpesukoneiden asennusohjeiden mukaan astianpesukone sijoi-

16 tetaan kaapistoon ilman mitään ilmankiertotilaa. Näin tehtiin myös käyttökokeissa. Olosuhteet astianpesukoneen ympärillä eivät ole tällöin viileät. Kokeisiin valittiin kaksi erimerkkistä astianpesukonetta, jotka erosivat toisistaan muun muassa kosteudentiivistimen rakenteen ja sivulevyjen osalta. Toista astianpesukonetta kokeiltiin kahdella erilaisella rakenneratkaisulla ja toista yhdellä: ilman sivulevyjä ja kosteudentiivistin rakenteellisesti avoin (Upo Pisara 60 T, Kuva 2) kosteudentiivistimen puoleisella sivulla sivulevy, kosteudentiivistin rakenteellisesti avoin (Upo Pisara 60 T) rakenteellisesti umpinainen kosteudentiivistin (Electrolux ESF 612). Kosteuden havaitsemiseksi melamiinipintaisen komerokaapin sisäseinille ja astianpesukoneen alla olevan muovikaukalon ulkoreunaan kiinnitettiin kosteusanturinauhaa. Tähän sovellettiin markkinoilla olevaa Jussi-kosteusvahtijärjestelmää, jonka ohjausyksikkö ilmaisee kosteuden esiintymisen merkkivalolla ja äänimerkillä. Kuva 2. Esimerkki astianpesukoneen kosteudentiivistimestä, joka on rakenteellisesti avoin 3.3.5 Liedet 3.3.5.1 Liedet ja niiden rakenteet Liesien pintalämpötiloja koskevissa mittauksissa oli yhteensä 15 peruslattialiettä ja viisi kalusteuunia. Peruslattialiedet mitattiin TUKES:n erillisenä toimeksiantona helmikuussa 2001. Upo-kalusteuunit (Upo Vision Spectra W 8000 ja Upo Vision Spectra S8400) olivat aiemmin Työtehoseurassa tutkittuja malleja (Korhonen 2000). Siemens uunien (Siemens HB20024SK, Siemens HB49E24SK ja Siemens HB66E54SK) pintalämpötilat mitattiin tämän tutkimuksen yhteydessä keväällä 2001. Lieden pintalämpötiloja koskevat tulokset on julkaistu Työtehoseuran kotitaloustiedotteena 7/2001 (Korhonen ym. 2001).

17 Peruslattialiedet olivat: AEG Competence 6130 V-w (* Beko BK514 (* Bosch HSS 312 CSK (* Cylinda 511 S (* Electrolux EK 5141 (* Elektro Helios SN 5250 (* Elram EES 524 (* Elto S 50 (* Helkama G 5740 (** Helkama H 50 (* Husqvarna Regina QSP 530 (B) (* Rosenlew Kotiliesi 50 (* Siemens HN 2226 SK (* Upo Perheliesi 50 (* Whirlpool ACM 350 (** Zanussi ZL 55 (* *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Ohjaustaulu oli kaikilla lattialiesillä emaloitua metallia. Valitsimet, kahvat ja turvasalvat olivat muovia. Uuninluukku oli useimmissa liesissä kokonaan lasia. Poikkeuksena olivat AEG Competence 6130 V-w, Helkama G 5740, Helkama H 50 ja Husqvarna Regina QSP 530. AEG:ssä luukun ylä- ja alaosa ja Husqvarna Reginassa luukun kehys olivat emaloitua metallia. Helkama-liesissä luukun yläosat olivat muovia. Kaikissa muissa liesissä, paitsi AEG Competence 6130 V-w:ssa, luukussa oli kaksi lasia. AEG:n luukussa oli kolme lasia. Kalusteuuneja oli yhteensä viisi, joiden uuninluukussa oli 2-4 lasia: Kaksi lasia Siemens HB20024SK (* Upo Vision Spectra W8000 (** Kolme lasia Siemens HB49E24SK (* Upo Vision Spectra S8400 (** Neljä lasia Siemens HB66E54SK (* *) markkinoilla helmikuussa 2002 **) ei enää markkinoilla helmikuussa 2002 Kolmen uunin (Siemens Siemens HB20024SK ja Siemens HB49E24SK sekä Upo Vision Spectra W8000) ohjaustaulu oli emalia ja kahden (Siemens HB66E54SK ja Upo Vision Spectra S8400) terästä. Valitsimet, kahvat ja turvasalpa olivat muovia lukuunottamatta Siemens HB66E54SK-uunia, jossa kahva oli ruostumatonta terästä. Kolmessa uunissa (Siemens HB20024SK, Siemens HB49E24SK ja Upo Vision Spectra W800) luukku oli kokonaan lasia ja kahdessa uunissa (Siemens HB66E54SK ja Upo Vision Spectra S8400) luukun kehykset olivat ruostumatonta terästä. Siemens HB66E54SK kalusteuunissa oli pyrolyyttinen uuni, jossa on automaattinen puhdistustoiminto. Uunin käyttöohjeen mukaan voimakkaimmalla puhdistustoiminnolla