Sisältö. Graafinen suunnittelu: Studio Mielikuva Oy Painopaikka: Uusimaa Oy, 2008 Julkaisija: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Samankaltaiset tiedostot
HINNASTO 1/ alkaen

HINNASTO YRITYKSILLE 5/

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

KONSERNITULOSLASKELMA

kilpailutus Tuija Klaus

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Golftie KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus:

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI

SISÄLTÖ 1 Toimitusjohtajan katsaus 2 Perustietoa yhtiöstä 3 Jätteiden keräys ja kuljetus 4 Jätteiden käsittely jäteasemilla

Suomen Asiakastieto Oy :24

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

Suomen Asiakastieto Oy :25

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

Ravintola Gumböle Oy

TULOSLASKELMA

NIVOS VESI OY. Tilinpäätös

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

Rahayksikkö EURO Vuokrat , ,63 Käyttökorvaukset , ,93

TASEKIRJA FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus

Sisältö. VUOSIKERTOMUS 2008 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

Haminan Energian vuosi 2016

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

Mitä tilinpäätös kertoo?

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

Hinnasto. yrityksille alkaen

Hyvigolf Oy TASEKIRJA Golftie Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus:

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

LPOnet Osk Anl:n tilinpäätös 2018

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

Vuosikertomus else rsb

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A

Suomen Asiakastieto Oy :36

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja

SIIKASALMEN VESIOSUUSKUNTA

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Suomen Asiakastieto Oy :21:18

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

VESIOSUUSKUNTA VESIHEINÄ

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS EUR

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus TASEKIRJA Toimintakertomus. Tilinpäätös

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA PL Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus:

NIVOS OY. Tilinpäätös

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa

DocuSign Envelope ID: EF8C5C4F-C057-48FB-990E-E7027BE878E6. Cleantech Invest Oyj, Tilinpäätös Cleantech Invest Oyj

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

Y-tunnus Kotipaikka Vaasa. Oy RAVERA Ab

Pyynikin käsityöläispanimo Oy, Tilinpäätös Pyynikin käsityöläispanimo Oy

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

NIVOS OY. Tilinpäätös

Transkriptio:

Vuosikertomus 2007

Toimialueen kokonaispinta-ala noin 5 000 km 2 Maapinta-ala on noin 2 200 km 2 Asukkaita 92 700 kpl Kotitalouksia noin 42 000 kpl Sisältö 1 Toimitusjohtajan katsaus s.3 2 Perustietoa yhtiöstä s.4 3 Kehityshankkeet s.6 4 Kuljetuspalvelut s.8 5 Vastaanottopalvelut s.10 6 Hyödyntämis- ja käsittelypalvelut s.12 7 Ympäristövastuu s.14 8 Viestintä- ja asiakaspalvelu s.16 9 Henkilöstö s.17 10 Taloudellinen vastuu s.18 11 Tilinpäätöstiedot s.20 12 Tilintarkastuskertomus s.32 Graafinen suunnittelu: Studio Mielikuva Oy Painopaikka: Uusimaa Oy, 2008 Julkaisija: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 2 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

1Toimitusjohtajan katsaus Vuonna 2007 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy järjesti ensimmäistä kertaa kattavasti kaikki omistajakuntiensa vastuulla olevat jätehuoltopalvelut. Muutos yhtiön perustamisvuoteen 2002 on suuri. Yhtiötä on kehitetty nopeasti. Yhtiö voi nykyisellään tarjota asiakkailleen kattavat jätehuoltopalvelut. Asiakaspalvelusta, hyöty- ja sekajätteiden keräyksestä sekä kierrätyksestä ja energiakäytöstä on tullut merkittävä osa yhtiön toimintaa. Maakunnan jätehuollon kehittäminen on jatkuva prosessi. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti seuraaviin hankkeisiin: Kotkassa syksyllä 2008 alkavan jätteen energiakäytön tuhkien ja kuonien hyötykäytön ja loppusijoituksen järjestäminen. Kilpilahden uuden jätekeskuksen asemakaavan valmistelu ja maaainesten louhinnan ympäristövaikutusten arviointi. Sekajätteen kuljetusten laatu, jossa pidemmän aikavälin tavoitteena on alle yksi tyhjennysvirhe tuhatta tyhjennystä kohden. Vuonna 2007 tuhannesta tyhjennyksestä epäonnistui kaksi. Domargårdin jäteaseman ympäristövaikutusten pienentäminen, johon investoimme toimintavuonna noin 1,6 miljoonaa euroa. Vuodelle 2007 asetetuista tavoitteista toteutumatta jäivät Askolan ja Pornaisten pienjäteasemien rakentaminen. Hankkeet ovat viivästyneet ympäristölupaprosessien venymisen vuoksi. Myös Domargårdin kaatopaikkavesien ja -kaasujen kerääminen vanhoilta jätetäytöiltä vaatii edelleen tehostamista. Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 8,3 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,9 miljoonalla eurolla. Pääosan kasvusta aiheutti syksyllä 2006 käynnistynyt sekajätteiden keräystyö, joka osuus liikevaihdosta oli 18 % (noin 1,5 miljoonaan euroa). Tilikauden tulos verojen jälkeen oli 73 923 euroa voitollinen. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei jaa omistajilleen osinkoa, joten se poikkeaa merkittävästi tavallisesta osakeyhtiöstä. Asiakashinnat ovatkin toimintamme kustannustehokkuuden keskeinen mittari. Sekajätteen vastaanottohintamme oli vuonna 2007 noin 12 prosenttia alempi kuin Suomessa keskimäärin. Myös sekajätteen kuljetusmaksut olivat pääosin valtakunnallisia keskiarvoja alemmalla tasolla. Liikevaihdon lisäksi yhtiön toiminnan laajuutta voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: asiakaspalvelunumerossa vastatut puhelut 14 000 kpl (56 kpl/työpäivä), astiatyhjennysten määrä 650 000 kpl (2 600 kpl/työpäivä), vastaanotettu jätemäärä 96 000 tonnia (384 tonnia/työpäivä), vastaanotettu maa-ainesmäärä 98000 tonnia (392 tonnia/työpäivä). Yksityiset jätehuoltoyritykset ovat ilmaisseet suuren kiinnostuksensa hoitaa kuntien vastuulla olevan jätehuollon kuntien sijaan. Kasvava kiinnostus jätteisiin ei johdu siitä, että jätteestä olisi tullut arvokasta raaka-ainetta. Kiinnostus johtuu siitä, että jätteiden hyödyntämiselle ja käsittelylle asetetut vaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Jätteiden käsittelijät voivat laskuttaa asiakkaitaan aiempaa enemmän. Raha kiinnostaa. Kuntien jäteyhtiöiden operatiivisen roolin merkityksestä kertoo se, että niiden kilpailuttama kuljetus on asiakkaille noin 11 prosenttia halvempaa kuin suoraan yritysten kanssa sovittu kuljetus. Valtakunnantasolla tämä merkitsee kuntalaisille arviolta 50 miljoonan euron säästöä jätemaksuissa. Itä-Uudellamaallakin säästö on lähes miljoona euroa. Kuntien jätelaitokset ovat vahvempia ostajia kuin yksittäiset kiinteistöt. Toimintamme koskettaa kaikkia omistajakuntiemme asukkaita. Tästä syystä palveluiden hyvä laatu on olennaisen tärkeää ja sen kehittäminen edelleen on lähivuosien keskeinen tavoite. Valtakunnallisesti seuraava suuri haaste on jätteen energiakäyttöön soveltuvien laitosten rakentaminen. Kiitän omistajiamme, hallitusta, henkilökuntaa sekä asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme vuodesta 2007. Toivotan kaikille menestyksekästä vuotta 2008! Juha-Heikki Tanskanen toimitusjohtaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 3

2 Itä-Uudenmaan Perustietoa yhtiöstä Jätehuolto Oy on perustettu vuonna 2002 kehittämään ja ylläpitämään kuntien vastuulla olevia jätehuollon palvelutehtäviä. Yhtiö hoitaa jätteiden kuljetus-, vastaanotto-, hyödyntämis- ja käsittelypalveluita sekä vastaa jätevalistuksesta ja maakunnan jätehuollon kehittämisestä. Yhtiö toteuttaa asiakaslähtöistä, kustannustehokasta ja ympäristön huomioivaa jätehuoltoa. Jätehuoltoa suunnitellaan ja uudistetaan yhteistyössä kuntien kanssa. Palvelut kilpailutetaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten alan yritysten kanssa. Palvelut ovat sekä toimialueen asuinkiinteistöjen että yritysten käytettävissä. Toiminta katetaan maksutuloilla. Omistajille ei jaeta osinkoja. Kuljetuspalveluita yritys tarjoaa seka- ja biojätteelle. Jätteiden vastaanottoverkostoon kuuluvat hyöty- ja aluekeräyspisteet, pienjäteasemat, kiertävät keräystempaukset ja Domargårdin jäteasema. Käsittelypalvelut on keskitetty pääasiassa Domargårdin jäteasemalle. Suunnittelu-, asiakaspalvelu-, laskutus-, viestintä- ja muut hallintotehtävät hoidetaan yhtiön toimistolta käsin. Toimisto sijaitsee Porvoossa. Yhtiön toiminta-ajatus: Yhtiön visio: Tarjoamme toimivia ja kustannustehokkaita jätehuoltopalveluita asiakkaidemme ja ympäristön hyväksi. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on luotettava ja uudistuva jätehuoltopalveluiden tuottaja sekä menestyvä ja haluttu yhteistyökumppani. Organisaatio OMISTAJAKUNNAT YHTIÖKOKOUS HALLITUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ylin päättävä elin on vuosittainen yhtiökokous, jossa kaikilla omistajakunnilla on edustajat. Yhtiökokouksessa yhtiölle valitaan vuosittain hallitus, jossa on kahdeksan jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus kokoontui toimintavuonna 9 kertaa. TOIMITUSJOHTAJA TOTEUTUS KEHITTÄMINEN TIEDOTTAMINEN TALOUS JA JA KULJETUKSET JA NEUVONTA ASIAKASPALVELU Käyttöpäällikkö Kehityspäällikkö Tiedottaja Talouspäällikkö + 7 hlöä + 3 hlöä + 1 hlö + 5 hlöä 4 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Hallitus Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n hallitus 10.3.2008. Ylärivissä vasemmalta Juha-Heikki Tanskanen, Jaakko Isotalo, Päivi Kippo-Edlund, Mats Arola, Juha Muhonen, Tapani Lempinen ja Veikko Raiskila. Alarivissä vasemmalta puheenjohtaja Heikki Lappalainen ja varapuheenjohtaja Magnus Åström. Osakkaat Osakas Osakkeet/kpl %-osuus Asukasluku Porvoo 2 243 49,00 47 832 Sipoo 1 172 25,60 19 470 Loviisa 419 15,00 7 391 Askola 181 3,95 4 711 Pernaja 179 3,91 4 002 Pornainen 170 3,71 4 914 Ruotsinpyhtää 138 3,01 2 920 Liljendal 76 1,66 1 452 Yhteensä 4 578 100,00 92 692 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 5

3 Yhtiön Kehityshankkeet tavoitteena on kehittää jätehuoltoa siten, että se täyttää lainsäädännön kiristyvät vaatimukset sekä on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Lainsäädännön vaatimukset saavutetaan panostamalla kuntalaisten palveluiden ja lajittelun edellytysten turvaamiseen sekä jätteiden laitosmaiseen hyödyntämiseen ja turvalliseen loppusijoitukseen. Kustannustehokkuutta saadaan hyvällä suunnittelulla ja asiantuntevalla kilpailuttamisella sekä yhteishankinnoilla muiden kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Kuljetuspalvelut Jätekuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi yhtiö oli mukana EU:n komission INTERACTION -hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää jätekuljetusten energiakulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy palkittiin hankeen yhteydessä 17.4.2008 kunniamaininnalla kehittämissuunnitelmastaan kuljetusten päästöjen vähentämiseksi. Vastaanottopalvelut Hyöty- ja aluekeräyspisteitä on 97 kpl ja niitä asennetaan tarpeen mukaan esim. uusille asuinalueille. Pienjäteasemia on 3 kpl ja niitä on suunnitteilla Askolaan, Liljendal-Pernaja -alueelle ja Pornaisiin. Domargårdin jäteaseman pientuojien vastaanottopalveluita kehitetään vuonna 2008. Käsittelypalvelut Jätteen energiahyötykäyttö alkaa Kotkan Hyötyvoimalassa syksyllä 2008. Noin 75 % kunnan vastuulla olevasta kaatopaikkajätteestä muutetaan energiaksi kaatopaikkasijoituksen sijaan. Kaatopaikan käytön vähentäminen vähentää ympäristöhaittoja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Myös lainsäädäntö edellyttää vähentämään kaatopaikkasijoitusta. Energiakäyttö kilpailutettiin yhdessä kolmen muun kuntayhtiön kanssa. Hyötyvoimala korvaa maakaasukattilan ja maakaasun käytön. Jätteestä tuotetaan sähköä, teollisuushöyryä ja kaukolämpöä. Domargårdin vuonna 2007 suljetun jätetäytön viimeistelytöitä jatketaan. Kaatopaikkakaasun keräystä ja käsittelyä tehostetaan ja pintarakenteet rakennetaan sulkemissuunnitelman mukaisesti. Lisäksi jäteasemaalueen vesien hallintaa parannetaan lukuisilla uudistuksilla. Kilpilahden jätekeskuksen asemakaava hyväksyttiin vuoden 2008 helmikuussa. Tällä hetkellä käynnissä ovat jätekeskuksen ja alueen louhinnan ympäristölupaprosessit. Rakennustyöt voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2012 ja toiminta vuonna 2014. Jätekeskushankeen eteneminen rakennusvaiheeseen edellyttää Kilpilahden rinnakkaistien käyttöönottoa. Lainsäädäntö edellyttää suuria muutoksia kotitalouksien jätehuollolta. On kuntien vastuulla, että jätteen hyötykäyttö lisääntyy, kaatopaikalle vietävän jätteen määrä vähenee ja kaatopaikat ovat lainsäädännön mukaisia. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toiminnan aikana toteutettuja kehityskohteita: 2002 Säännölliset kuormantarkastukset jäteasemilla 2003 Puujätteen vastaanotto hyötykäyttöön kaikilla jäteasemilla 2004 Mömossenin kaatopaikan suotovedet Viikinmäen puhdistamolle 2004 Haravointijätteen vastaanotto hyötykäyttöön kaikilla jäteasemilla 2004 Hyötyjätepisteverkon uudistaminen 2004 Sekajätteen aluekeräyspisteet käyttöön 2004 Uuden jätekeskuksen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) 2005 Yhdenmukaiset jätehuoltomääräykset kaikkiin kuntiin 2005 Kiinteistökohtainen biojätekeräys kaikkiin kuntiin 2005 Domargårdin jäteaseman uusi tasausallas 2006 Kiinteistökohtainen sekajätekeräys kaikkiin kuntiin 2006 Ruotsinpyhtään pienjäteasema avattiin 2007 Biojäte Forssaan kompostointilaitokseen 2007 Mömossenin jäteaseman kaatopaikka suljetaan, asema jatkaa pienjäteasemana 2007 Uudet tiiviit pohjarakenteet Domargårdin jäteasemalle 2007 Vesien keräys- ja johtamisjärjestelmien uudistaminen Domargårdin jäteasemalla Tulevaisuuden kehityskohteita: 2008 Sekajäte energiahyötykäyttöön Kotkaan 2008 Vesi- ja kaasujärjestelmien tehostaminen Domargårdin jäteasemalla 2009 Pienjäteasemaverkon täydentäminen 2014 Uusi jätekeskus avataan Kilpilahteen 6 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Hyötyvoimalassa vaikeasti kierrätettävät jätteet muutetaan energiaksi kaatopaikkasijoituksen sijaan. Itäuusmaalaisten jätteet kuljetetaan Hyötyvoimalaan suoraan kiinteistöiltä. Se on ympäristön ja kustannusten kannalta järkevää. Hyöty- ja ongelmajätteet lajitellaan edelleen erikseen. Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimala Polttoaine kotitalouksien syntypaikkalajiteltu kaatopaikkajäte ja teollisuuden kaatopaikkajäte Jätteestä energiaa höyryä teollisuudelle 85 000 MWh/a sähköä teollisuudelle ja valtakunnan verkkoon 50 000 MWh/a kaukolämpöä 60 000 MWh/a Hankintarenkaan perustaneet jäteyhtiöt toimittavat kaatopaikkajätettä Hyötyvoimalalle yhteensä noin 80 000 tonnia. Yhtiöiden alueella kaatopaikkojen käyttö ja kuormitus vähenevät ensimmäisten joukossa Suomessa, kuten lainsäädäntö ja valtakunnallinen jätesuunnitelma edellyttävät. METSÄSAIRILA OY PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KYMENLAAKSON JÄTE OY ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 7

4 Itä-Uudenmaan Kuljetuspalvelut Jätehuolto Oy hoitaa asuinkiinteistöjen, julkisten kiinteistöjen ja sopimusasiakkaiden säännölliset seka- ja biojätekuljetukset. Kuljetukset kilpailutetaan säännöllisin väliajoin yksityisillä kuljetusurakoitsijoilla. Yhtiö hoitaa asiakaspalvelun, laskutuksen ja kuljetusten valvonnan. Kuljetuksessa käytetään satelliittipaikannukseen perustuvaa ajonohjausjärjestelmää, mikä tehostaa keräystä, asiakaspalvelua ja laskutusta. Järjestelmällä seurataan reaaliajassa kuljetusten edistymistä ja poikkeamia. Sekajätekuljetus Vuoden 2007 aikana vakiinnutettiin vuonna 2006 alkaneen kunnan järjestämän kuljetusjärjestelmän laajuus ja laatutaso. Kuljetuksen piiriin liittyivät kesäasukkaat ja kuljetusreittejä viimeisteltiin sen mukaan. Vuoden 2007 lopulla sekajätettä kerättiin noin 24 000 kiinteistöstä, joista noin 250 oli yritysasiakkaita. Sekajäteastioiden pesut suoritettiin ensimmäisen kerran. Käsin siirrettävien ja ympärivuotisessa käytössä olevien jäteastioiden tyhjennyshintaan kuuluu pesu kerran vuodessa. Pesut suoritettiin pesuautoissa tyhjennyksen yhteydessä. Säännöllistä sekajätekuljetusta järjestettiin myös merellä. Sipoon sisäsaariston talousjätteen lauttakeräys järjestettiin aiempien vuosien tapaan. Asiakkaat valitsivat etukäteen viikot, joina jätteet noudettiin säkkihinnalla mökin laiturilta. Vuonna 2007 keräyksen piirissä oli 110 kiinteistöä. Pirttisaari-Bodö alueella kokeiltiin lauttakeräystä, jossa asiakkaat toivat talousjätteet tiettyinä päivinä ennalta sovittuihin laituripaikkoihin. Palvelu tarjottiin kiinteää vuosimaksua vastaan. Keräystä ei jatketa, koska asiakasmäärä jäi pieneksi. Biojätekuljetus Kunnan vastuulla olevan biojätekeräyksen piiriin kuuluvat kaikki ne asuinkiinteistöt, joissa on vähintään 5 huoneistoa sekä ne julkiset kiinteistöt, joissa syntyy biojätettä yli 20 kg viikossa. Vuonna 2007 biojätettä kerättiin noin 1 000 kiinteistöstä, joista noin 100 oli yritysasiakkaita. Biojäteastian tyhjennyshintaan kuuluu biohajoava suojasäkki, jonka jäteauton kuljettaja laittaa tyhjennyksen yhteydessä. Tyhjennyshintaan kuuluu myös astian pesu kaksi kertaa vuodessa. Jäteastioiden vuokraus Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy vuokraa sekä sekaettä biojätteen keräykseen soveltuvia jäteastioita. Astiakoot ovat 140 l, 240 l ja 660 l. Vuonna 2007 oli vuokralla noin 1 100 astiaa. Kiinteistön säännöllisen sekajätehuollon voi järjestää eri tavoilla. Oman jäteastian ohella vaihtoehtoja ovat aluekeräyspisteen käyttö tai kimppaastia esim. naapurin tai tiehoitokunnan kanssa. Vuonna 2007 Itä-Uudenmaan asuinkiinteistöt noin 34 000 kpl olivat liittyneet jätehuoltoon seuraavalla tavalla: 8 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Jäteautonkuljettajat tyhjentävät päivässä yli 2000 sekajäteastiaa. Jätekuljetusten laatutavoite on, että virhepromille on alle 1. Tämä tarkoittaa yhtä virhettä tuhatta tyhjennystä kohti. Vuonna 2007 tuhannesta tyhjennyksestä epäonnistui kaksi, mikä osoittaa sekin hyvää laatua. Yhteistyökumppanit vuonna 2007 Sekajätekuljetus: HFT Network Oy/Environet Oy Lassila & Tikanoja Oyj SITA Finland Oy Porvoon Huoltomiehet Oy Uudenmaan Kuljetus Oy Biojätekuljetus: SITA Finland Oy SOL Ympäristöpalvelut Oy (30.9.2007 asti) Lauttakuljetus: Strand P-G Bodö Båtvarv Kiinteistöiltä kerätyt biojätemäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Biojätettä kerättiin vuonna 2007 noin 1000 kiinteistöltä. 2007 62 kg/asukas 2006 59 kg/asukas 2005 43 kg/asukas Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 9

5 Jätteiden Vastaanottopalvelut vastaanottoverkostoon kuuluvat hyöty- ja aluekeräyspisteet, pienjäteasemat, kiertävät keräystempaukset ja Domargårdin jäteasema. Palveluita kehitetään jatkuvasti tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Asuinkiinteistöjen hyöty- ja ongelmajätteiden ke räyskustannukset katetaan ekomaksulla. Seka- ja rakennusjätteen vastaanotosta veloitetaan käsittelymaksu. Hyötyjäte- ja aluekeräyspisteet Vuonna 2007 asennettiin neljä uutta hyötyjätepistettä täydentämään keräysverkkoa. Pisteitä oli vuoden 2007 lopussa 97 kpl. Kaikissa hyötyjätepisteissä vastaanotetaan paperia, keräyskartonkia, pienmetallia, lasia ja paristoja. Yhdeksäntoista hyötyjätepisteen yhteydessä on sekajätteen aluekeräyspiste. Sekajätteen aluekeräyspisteet on tarkoitettu pääasiassa hankalien tieyhteyksien päässä sijaitsevien kiinteistöjen talousjätteelle. Sen käyttäjät maksavat erillistä vuosimaksua. Vuonna 2007 aluekeräyspisteen käyttäjiä oli 2 826 kpl. Kahden aluekeräyspisteen kameravalvontaa uudistettiin vuonna 2007. Uudistuksen myötä näitä pisteitä pystytään valvomaan internetin kautta reaaliajassa. Pienjäteasemat ja Domargårdin jäteasema Sipoon Mömossenin jäteasema muutettiin pienjäteasemaksi tammikuussa 2007. Kilpilahden alueen teollisuusjätteiden vastaanotto erilliselle alueelle jatkuu Mömossenissa edelleen. Sipoon lisäksi pienjäteasemia on Loviisassa ja Ruotsinpyhtäällä. Pienjäteasemilla vastaanotetaan pääasiassa hyötyjätteitä, ongelmajätteitä, se-romua ja vähäisiä määriä sekalaista jätettä. Domargårdin jäteasemalla Porvoossa vastaanotetaan näiden lisäksi suuriakin määriä mm. seka- ja rakennusjätettä, maa-aineksia, tiili- ja betonijätettä, riskijätettä, asbestia, nestemäistä jätettä ja muita erityisjätteitä. Domargårdin jäteasemalla tehtiin vuoden 2007 aikana useita uudistustöitä ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja palvelun parantamiseksi. Kiertävät keräystempaukset Kevään perinteinen Otto-keräys järjestettiin 12.5 31.5.2007. Ongelmajätteitä, metalliromua ja se-romua vastaanotettiin 93 pysäkillä. Keräys järjestettiin yhteistyössä Ekokem-Palvelu Oy:n, Stena Metalli Oy:n ja tuottajayhteisö NERA:n kanssa. Vuonna 2007 järjestettiin ensimmäistä kertaa jätteiden keräystempaus myös saaristossa. Jätelautta pysähtyi 15 laiturilla vastaanottamassa lähisaarien asukkaiden jätteitä. Ongelmajätteiden, metalliromun ja se-romun lisäksi laituripysäkeillä vastaanotettiin myös muuta jätettä maksua vastaan. Näin hankalasti kuljetettavat sohvat, vanhat veneet ja rakennusjätteet saatiin saarista pois. Jäteasemilla vastaanotetut hyöty- ja ongelmajätteet: Hyötyjätepisteissä vastaanotetut hyötyjätteet: 10 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Otto-keräys merellä järjestettiin kesällä 2007 ensimmäisen kerran. Keräyksen aikana kuljetettiin noin 20 lavallista romua pois saaristoa pilaamasta. Otto-keräys merellä 2007 Ongelmajäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Metalliromu Sekajäte (maksullinen) Yhteensä 4 015 kg 16 500 kg 35 480 kg 8 120 kg 64 115 kg Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottopisteet Hyötyjätepisteet Hyötyjätepisteet, joissa lisäksi sekajätteen keräys Jäteasemat Kiertävät keräystempaukset 97 kpl 19 kpl 4 kpl 2 kpl/vuosi Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 11

6 Itä-Uudenmaan Hyödyntämis- ja käsittelypalvelut Jätehuolto Oy vastaa toimialueen jätteiden hyödyntämisestä ja käsittelystä. Hyödyntämisja käsittelypalvelut hoidetaan kustannustehokkaasti, lainsäädäntö ja ympäristöasiat huomioiden, joko omana toimintana tai kilpailutuksen kautta valituilla alan yrityksillä. Domargårdin jäteasema Loppusijoitettaville jätteille otettiin 29.10.2007 käyttöön uusi EU-vaatimukset täyttävä kaatopaikka-alue. Uusi alue on noin 1,9 hehtaaria. Samalla 1980-luvulla avatun loppusijoitusalueen käyttö lopetettiin. Käytöstä poistettua aluetta suljetaan sulkemissuunnitelman mukaisesti ensin maa-aineksilla ja sen jälkeen tiiviillä pintakerroksella. Suljettavan jätetäytön jälkihoito tarkkailuineen sekä tarvittavine vesien ja kaasujen käsittelyineen jatkuu noin 30 vuoden ajan. Nestemäisille jätteille rakennettiin vuonna 2007 vastaanottoallas, jossa neste ja kiinteä jäte erotetaan toisistaan ennen jatkokäsittelyä. Erityisjätteet, kuten riskijäte ja asbesti, käsiteltiin ympäristöluvan mukaisesti peittämällä ne välittömästi vastaanoton jälkeen. Puhtaat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset sekä tiilet, betonikappaleet ja asfalttimurska hyödynnettiin kaatopaikkarakenteissa. Toimialueelta kerätty keräyslasi käytettiin lasimurskeena Domargårdin jäteaseman kaasukaivojen rakentamisessa soraa korvaavana aineena. Domargårdin jäteasemalla kompostoitiin Porvoon kaupungin jätevesien käsittelyssä syntyneet lietteet sekä jäteasemilla vastaanotetut haravointijätteet. Aumakompostoinnilla valmistettu multa käytetään Domargårdin jäteaseman jätetäytön peittämiseen ja alueen rakenteisiin. Vuoden 2007 alusta erilliskerätty biojäte on käsitelty Forssassa Envor Biotech Oy:n kompostointilaitoksessa, missä siitä kompostoidaan maanparannukseen ja viherrakentamiseen käytettävää multaa. Mömossenin jäteasema Sipoon Mömossenin jäteaseman yhdyskunta- ja rakennusjätteen loppusijoitusalue suljettiin 31.1.2007, jonka jälkeen jäteasema muutettiin pienjäteasemaksi. Kilpilahden alueen kaatopaikkakelpoisen erityisjätteen loppusijoitus jatkuu erillisellä alueella. Käytöstä poistetun jätetäytön peittämiseen ja alueen rakenteisiin käytettiin puhtaita ja lievästi pilaantuneita maa-aineksia. Vastaanotetun jätteen määrä vuosina 2004 2007 Loppusijoitetun jätteen määrä vuosina 2004 2007 12 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

7 6 11 8 5 2 4 3 1 5 10 9 12 Domargårdin jäteasema 2007 1) Vaaka- ja toimistorakennus 2) Ongelmajätteiden vastaanotto 3) Metalliromun ja haravointijätteen vastaanotto 4) Sähkö- ja elektroniikkaromun, öljyn, paperin, pahvin ja pientuojien yhdyskunta-/rakennusjätteen vastaanotto 5) Puujätteen vastaanotto 6) Biojätteen siirtokuormausalue 7) Lietteen ja haravointijätteen kompostointikenttä 8) 31.10.2007 suljettu jätetäyttö 9) Uusi jätetäyttö EU-normien mukaisella tiiviillä pohjarakenteella 10) Asbestin vastaanotto 11) Nestemäisen jätteen vastaanotto ja eteläinen tasausallas 12) Pohjoinen tasausallas Vastaanottopisteiden kautta hyötykäyttöön Biojäte (erilliskerätty) Haravointijäte Keräyskartonki Lasi Liete Maa-aines Metalli Ongelmajätteet Painekyllästetty puu Paperi Puu Rakennusjäte (lajiteltu) Sähkö- ja elektroniikkaromu maanparannuskompostia ja puutarhamultaa, Envor Biotech Oy kompostimultaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy hylsykartonkirullia, Corenso Oy kaasukaivojen keräyskerros, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy kompostimultaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy jäteaseman maarakentamiseen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy metalliteollisuuden raaka-ainetta, Stena Metalliyhtymä Oy uutta öljyä ja energiaa, Ekokem Oy haketta energiakäyttöön, Demolite Oy paperiteollisuuden raaka-ainetta, Paperinkeräys Oy haketta energiakäyttöön esim. Kotkan Energia Oy, Lahti Energia jäteaseman maarakentamiseen, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy teollisuuden raaka-ainetta, tuottajayhteisöt Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 13

7 Ympäristövastuu Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n kaikessa toiminnassa huomioidaan ympäristövaikutusten hallinta ja vähentäminen. Merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat jätteen loppusijoituksesta. Vesien hallinta Domargårdin jätteenkäsittelyalueen suotovesien tasausallaskapasiteettia lisättiin vuonna 2007 noin 1 850 m 3 :lla. Uudistus vähentää sateisina ajanjaksoina viemäriin kohdistuvaa jätevesipainetta sekä ylivuotoriskiä ja sitä kautta vesistöön kohdistuvia vaikutuksia. Vuonna 2008 tehostetaan vesijärjestelyjä edelleen ylivuotojen ehkäisemiseksi. Puhtaat sadevedet ohjataan pois suotovesistä, jolloin viemäröitävä jätevesimäärä vähenee ja riski tasausaltaan ylivuotoon pienenee. 2007 rakennettiin Domargårdiin myös uusi yhdyskuntajätteen täyttöalue, jonka tiiviit pohjarakenteet vastaavat voimaan tullutta lainsäädäntöä. Tiiviiden pohjarakenteiden ansiosta uuden täyttöalueen likaiset vedet saadaan hallitusti talteen. Haittaeläimet Vuonna 2007 suljettiin sekä Domargårdin että Mömossenin yhdyskuntajätteiden täyttöalue. Ennen sulkemistöitä aloitettiin rottien tehostettu torjunta, jotta sulkemistöiden alkaessa rottakannan siirtyminen jätteenkäsittelyalueen ulkopuolelle pystyttiin ehkäisemään. Ehkäisytoimissa onnistuttiin, sillä rottakantojen liikkumisesta ei tehty havaintoja. Melu, pöly, rikkiyhdisteet ja hajut Domargårdin uuden ympäristöluvan myötä päästöja vaikutustarkkailuohjelmaan lisättiin vesi- ja kaatopaikkakaasutarkkailun lisäksi myös säännöllinen melun, pölyn, rikkiyhdisteiden ja hajun tarkkailu. Uuden luvan mukaiset tarkkailut aloitetaan vuoden 2008 aikana. Domargårdin täyttöalueen sulkeminen aiheutti vuoden 2007 lopulla lähiympäristössä hetkittäisiä hajuhaittoja. Kaasunkeräystä tehostettiin pumppaamon imutehoa lisäämällä ja vuoden 2008 aikana rakennetaan 8 uutta kaasunkeräyskaivoa. Uudistus poistaa suljetun jätetäytön hajuhaitat. Riskitilanteet Vuoden 2007 aikana Domargårdin jätteenkäsittelyalueella todetut poikkeustilanteet rajoittuivat pääsääntöisesti kaasunkeräyksessä tapahtuneisiin katkoksiin. Keräyskatkokset johtuivat jäteaseman tai Porvoon Energian laitteistossa olleista häiriöistä sekä lyhytaikaisista sähkökatkoksista. Kaasunkeräyskatkosten lisäksi jäteasemalla todettiin kaksi ylivuotoa pohjoisella tasausaltaalla. Viemäröity jätevesimäärä 14 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Jäteasemien ympäristövaikutusten säännöllisen tarkkailun hoiti vuonna 2007 Ramboll Finland Oy. Vuosittainen tarkkailu Havaintopisteiden lkm Domargård Näytteenottokerrat Havaintopisteiden lkm Mömossen Näytteenottokerrat Tehdyt analyysit yhteensä Pintavesi 8 3 9 4 904 Kaivot 5* 3 2 2 259 Pohjavesi 8 3 12 4 1603 Jäteveden puhdistamolle 1 3 1 4 378 pumpattava vesi Jätetäytön sisäinen vesi 6 3 3 4 ** Kaatopaikkakaasu 8 12 7 12 *** * Vuosittain otetaan aina yhdestä kaivosta. 4 muusta kaivosta kerran viidessä vuodessa ** Lämpötila ja veden korkeus *** Määrä ja koostumus Domargårdin pintavesikuormitus lähimmässä havaintopisteessä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 15

8 Itä-Uudenmaan Viestintä ja asiakaspalvelu Jätehuolto Oy:n viestintä on avointa ja asiakaslähtöistä. Tavoitteena on, että asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat tietoisia jätehuollon käytännöistä ja muutoksista. Asiakkaat ohjataan ympäristöystävälliseen ja järkevään jätehuoltoon. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan mm. asiakastiedotteissa, Kierrättäjä -asiakaslehdessä, paikallislehdissä ja internet-sivuilla. Asiakastyytyväisyyttä seurataan asiakaspalautteen, lehdistöseurannan ja palveluiden käytön avulla. Porvoon kaupungin asukaskyselyn perusteella asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä mm. jätehuoltoon ja kierrätystoimintaan. Yli 80 prosenttia FCG Efeko Oy:n marras joulukuussa 2007 toteuttaman asukaskyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että nämä palvelut on hoidettu Porvoossa hyvin. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n asiakaspalvelu vastaa asiakasyhteydenotoista ja asiakasrekisteristä. Asiakaspalvelunumerossa vastattiin vuonna 2007 14 000 puheluun ja laskuja lähetettiin noin 100 000 kpl. Asiakasneuvojat ottavat myös yhteyttä asiakkaisiin päin esim. muutos- tai ongelmatilanteissa. Vuonna 2007 asiakaspalvelussa tehtiin 7,8 henkilötyövuotta. Kilpailutetun kuljetuksen muutosvaiheen jälkeen työmäärä vakiintui 2,5 henkilötyövuoteen. Asiakaspalvelumme neuvoo arkisin klo 9 15.30 numerossa 0200 70707 www.iuj.fi Vuonna 2007 pidettiin 43 jätevalistustilaisuutta kouluissa ja päiväkodeissa. Tilaisuuksissa kuulijoita oli yhteensä 1081. Syksyllä järjestettiin 6 neuvontatilaisuutta kaupoissa ja kirjastoissa. Yhtiö oli lisäksi mukana seuraavissa tapahtumissa: - Gammelbackan ympäristöpäivä 10.5.2007 - Porvoon kaupungin ympäristöpäivä 12.5.2007 - Mahdollisuuksien tori 18.5 19.5.2007 - Malmgårdin markkinat 23.9.2007 - Kaarenkylän koulun kierrätyspäivä 29.9.2007 - Porvoon messut 13.10 14.10.2007 Domargårdin jäteasemalla vieraili noin 330 koululaista ja päiväkotilasta vuoden 2007 aikana. 16 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

9 Itä-Uudenmaan Henkilöstö Jätehuolto Oy toteuttaa vastuullista ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa. Tavoitteena on työympäristön jatkuva kehittäminen. Vuoden 2007 aikana yhtiössä tehtiin 25,7 henkilötyövuotta. Kilpailutetun jätekuljetuksen käynnistysvaiheen vuoksi yhtiössä työskenteli useita määräaikaisia työntekijöitä. Vuokratyövoimaa käytettiin lisäksi 0,47 henkilötyövuotta. Työsuojelun kehittämiseksi on yhtiöön perustettu työsuojelutoimikunta, joka koostuu kolmesta työntekijän ja yhdestä työnantajan edustajasta. Työsuojelupäällikkönä toimi kehityspäällikkö Vesa Heikkonen (1.9.2007 lähtien), työsuojeluvaltuutettuna Torbjörn Bergström päävastuualueenaan kenttätoiminnot ja varavaltuutettuna Mia Järvinen päävastuualueenaan toimisto. Työsuojeluorganisaatio suoritti vuonna 2007 yhtiön kaikissa toimipisteissä riskienkartoituksen osana työsuojeluohjelman päivitystä. Kartoituksen tulosten perusteella päivitettiin riskienhallintaohjelma toimenpiteineen. Yhtiö edistää työntekijöiden työkykyä ja tukee harrastustoimintaa taloudellisesti. Lisäksi henkilöstölle järjestetään vuosittain tilaisuuksia ulkoilun, liikunnan ja yhdessäolon merkeissä. Vuonna 2007 järjestettiin tutustumista eri liikuntalajeihin henkilöstökokousten yhteydessä. Kesäkuun perinteinen virkistyspäivä suuntautui Kymenlaakson, jossa vierailimme mm. Kymenlaakson Jäte Oy:ssä sekä tutustuimme Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaprojektiin ja Kotkan Maretariumiin. Vuoden päätteeksi lähdettiin rentoutumaan kylpylään. Henkilöstö tunnusluvut Yksikkö 2007 2006 Henkilöstön määrä 31.12. kpl 21,00 24,00 Kaikki henkilötyövuodet htv 25,70 27,50 Määräaikaisten osuus tehdyistä henkilötyövuosista % 37,00 27,30 Vuokratyövoiman käyttö htv 0,47 0,86 Henkilöstön keskimääräinen ikä v 43,20 41,00 Miesten osuus henkilöstöstä % 33,00 33,00 Naisten osuus henkilöstöstä % 67,00 67,00 Henkilöstön koulutus ylempi korkeakoulu % 10,00 8,00 Henkilöstön koulutus ammattikorkekoulu ja opistoaste % 28,00 25,00 Henkilöstön koulutus, peruskoulu ja muu % 62,00 67,00 Henkilöstön koulutuksen kulut /htv 601,00 480,00 Henkilöstön virkistys- ja harrastustoiminnat kulut /htv 274,00 156,00 Säännölliset kehityskeskustelut % 100,00 100,00 Tapaturmapoissaolot pvä/htv 0,00 0,00 Sairauspoissaolot pvä / htv 7,70 4,00 Työterveyshuolto /htv 113,00 177,00 Työsuojelu /htv 45,00 104,00 Liikevaihto/henkilötyövuosi /htv 322 664,00 232 297,00 Henkilötyövuoden hinta /htv 35 787,00 31 080,00 Vuonna 2007 järjestettiin henkilöstökokousten yhteydessä jalkapallo-ottelu ja golf-demo, jossa jokainen oppi golfin alkeet. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 17

10 Itä-Uudenmaan Taloudellinen vastuu Jätehuolto Oy ei jaa osinkoa omistajilleen. Yhtiön tehtävä on tuottaa kustannustehokkaita, laadukkaita ja viranomaisten vaatimukset täyttäviä jätehuoltopalveluita omistajakuntiensa asukkaille ja kiinteistöille. Lisäksi yhtiö palvelee liike-elämää jätehuoltopalveluiden tuottajana. Vuonna 2007 yhtiön toiminnan tulos oli 73 923 euroa. Tuloveroa yhtiö maksoi vuoden 2007 toiminnastaan 226 660 euroa ja jäteveroa 1 524 900 euroa. Kaatopaikkojen maisemointiin ja jälkihoitoon varattiin pakollisena varauksena 573 932 euroa. Yhdyskuntajätteen käsittelymaksut ovat Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy toimialueella olleet vuodesta 2003 vuoteen 2007 alle kansallisen keskiarvon. Vuonna 2007 yhdyskuntajätetonnin käsittelymaksu oli 89,67 euroa veroineen, kun vastaava valtakunnallinen keskiarvo oli 101,95 euroa. Yhdyskuntajätteen käsittelymaksusta 51,5 % oli veroja. Kaikki Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n jätemaksut perustuvat kustannuslaskentaan. Jätemaksuilla katetaan kaikki jätteenkäsittelyyn kohdistuvat kustannukset. Kuljetushinnat perustuvat kuljetusten kilpailutukseen. Omistajakunnat vahvistavat julkisoikeudelliset jätetaksat. Asuntokohtaista ekomaksua kerätään kaikilta asuinkiinteistöiltä. Ekomaksulla katetaan asukkaiden ilmaiset tai alikatteiset jätehuoltopalvelut. Vakituisille asunnoille ekomaksu on 20 euroa vuodessa veroineen, vapaa-ajanasunnoille 18 euroa ja toiselle omassa käytössä olevalle asunnolle 5 euroa vuodessa. Lisäksi yhtiö kerää jätemaksuja mm. sekajätteen aluekeräyspisteiden käyttöoikeudesta, erityiskäsiteltävien jätteiden käsittelystä ja yritysten jätteiden käsittelystä. Jäteastioiden tyhjennysten keskiarvohinnat kilpailutetussa kuljetuksessa Sekajätteen käsittelymaksut Rahoituksen rahavirrat Jätemaksut 8 650 452 e Muut tuotot 99 001 e Lainojen nosto 600 000 e RAHAVIRTA 9 349 453 e Verot 1 776 832 e Investoinnit ja rahoitus 1 979 315 e Henkilöstökulut 919 718 e Ostetut palvelut 4 318 652 e 18 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Vuodesta 2003 vuoteen 2007 yhtiö on investoinut yhteensä 4 593 960 euroa jätehuollon kehittämiseen. Poistoja tänä aikana on tehty yhteensä 2 490 141 euroa ja keskimäärin 8,5 % liikevaihdosta. Poistot ja investoinnit Liikevaihdon kehitys Talouden tunnusluvut 2003 2004 2005 2006 2007 taseen loppusumma, 2 931 845 2 959 743 3 671 797 4 972 198 5 864 726 liikevaihto/asukas, 44,38 46,39 63,78 69,66 89,38 omavaraisuusaste, % 27,11 34,60 39,30 34,50 30,50 ostetut palvelut liikevaihdosta, % 22,30 25,00 28,50 34,00 44,60 jätevero osuus liikevaihdosta, % 30,80 27,60 26,50 24,00 18,40 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 19

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy - Östra Nylands Avfallsservice Ab Hallituksen toimintakertomus 2007 Tilikausi 1.1.2007 31.12.2007 Yleistä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, jonka alueella asui vuoden 2007 lopussa noin 92 000 asukasta. Osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tehtävänä on huolehtia jätehuollon järjestämisestä sopijakuntien alueella jätelain vaatimukset täyttäen, ympäristöystävällisesti ja hyvää tekniikkaa hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla. Yhtiö perustettiin 17.2.1993 nimellä Mömossen Jätehuolto Oy Avfallsservice Ab. Yhtiön omistus laajennettiin 1.1.2002 ja samalla yhtiön nimeksi muutettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Östra Nylands Avfallsservice Ab. Omistuksen laajentuessa yhtiön toiminta-alue kasvoi käsittämään kaikki nykyiset omistajakunnat. Yhtiö huolehtii omistajakuntiensa puolesta lähes kaikista niiden lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä: jätehuollon neuvonnasta, seka- ja biojätteiden keräyksestä, ekopisteverkon toimivuudesta, saariston jätehuollosta, asukkaiden ongelmajätehuollosta, jätteiden hyödyntämisestä ja käsittelystä. Liikevaihto ja tuloskehitys Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 8,3 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,9 miljoonalla eurolla. Vastaanotettu materiaalimäärä oli 194 516 tonnia, josta 98 090 tonnia oli maa-aineksia. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 1 525 000 euroa. Liikevaihdosta 63 % syntyi jätteen käsittelystä jäteasemilla. Pääosan liikevaihdon kasvusta aiheutti syksyllä 2006 käynnistynyt sekajätteiden keräystyö, joka osuus liikevaihdosta oli 18 % (noin 1,5 miljoonaan euroa). Toimintavuonna yhtiö teki 573 932 euron suuruisen pakollisen kaatopaikkojen jälki-hoitovarauksen, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Tilikauden liikevoitto oli 312 632 euroa, joka on 3,8 % liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 4,0 % laskettuna aikaisempien tilikausien veroilla oikaistusta nettotuloksesta. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 30,5 % taseen loppusummasta. Tilikauden tulos ennen veroja oli 297 124 euroa voitollinen. Verojen jälkeen voittoa jäi 73 923 euroa. Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut 2007 2006 2005 liikevaihto 8 292 476 6 388 161 5 740 319 liikevoitto 312 632 487 226 593 735 liikevoitto % liikevaihdosta 3,8 7,6 10,3 oman pääoman tuottoaste % 4,0 18,7 29,9 omavaraisuusaste % 30,5 34,5 39,3 Vuoden 2007 oman pääoman tuottoastetta alensi jätekuljetusten järjestämisen siirtyminen yhtiön vastuulle. Kuljetusten osalta yhtiö ei tavoittele tuottoa, vaan alhaisia asiakashintoja. Lisäksi vanhojen jätetäyttöjen sulkemiskustannukset tarkistettiin ja ne edellyttivät lähes 2,5 kertaa edellistä arviota suuremman jälkihoitovarauksen tekemistä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei jaa omistajilleen osinkoa. Yhtiössä voitto tarkoittaa tulosta, jolla lainsäädännön edellyttämä toiminnan kehittäminen ja jatkuvuus voidaan turvata. Voitto käytetään kokonaisuudessaan turvaamaan jätehuollon ympäristöinvestointien toteutuminen. Yhtiö ei siis tavoittele korkeaa oman pääoman tuottoa. Sen sijaan toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja tavoitteena on pitää kuntalaisten jätemaksut mahdollisimman alhaisina. Tilikauden aikana yhtiö sulki vanhat jätetäytöt Porvoon Domargårdin ja Sipoon Mömossenin jäteasemilla. Ne korvattiin uuden lainsäädännön vaatimukset täyttävällä loppusijoitusalueella, joka rakennettiin Domargårdin jäteasemalle. Merkittävimmät investoinnit Investointien kokonaismäärä oli 1 813 145 euroa. Investoinneista 88 % kohdistui Domargårdin ympäristövaikutusten vähentämiseen. Jäteasemalle rakennettiin tiiviin pohjarakenteen omaava loppusijoitusalue (1 281 616 euroa) ja uusi kaatopaikkavesien tasausallas viemäreineen (322 720 euroa). Uusien pohjarakenteiden rakentaminen oli välttämätöntä lainsäädännön muutoksen takia. Jäteasemien muuhun kunnostukseen ja parannukseen sekä laitteistohankintoihin käytettiin tilikauden aikana (152 960 euroa). Lisäksi yhtiön kattavaa hyöty- ja aluekeräyspisteiden verkkoa laajennettiin edelleen (55 849 euroa). Rahoitus Yhtiö rahoitti 76 % investoinneistaan tulorahoituksen turvin. Pankkilainaa otettiin 433 829 euroa. Aikaisemmin kilpailutettua lainaa nostettiin 600 000 euroa samalla, kun lainoja maksettiin takaisin 166 171 euroa. Kehitystoiminta Vuoden 2007 aikana jätehuollon kehitystyö jatkui voimakkaana. Kehityshankkeiden taustalla ovat lainsäädännön kiristyvät vaatimukset sekä kustannustehokkuuden lisääminen ja palve- 20 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy - Östra Nylands Avfallsservice Ab Hallituksen toimintakertomus 2007 Tilikausi 1.1.2007 31.12.2007 lutason parantaminen. Toimintavuoden aikana oli meneillään neljä keskeistä kehittämishanketta: 1. Jätteen energiakäytön aloittaminen yhteistyössä Kotkan Energia Oy:n sekä kolmen muun kunnallisen jätehuoltoyhtiön (Kymenlaakson Jäte Oy, Metsäsairila Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy) kanssa Kotkassa vuonna 2008. Toimintavuoden aikana keskityttiin erityisesti jätteen poltosta syntyvien tuhkien ja kuonien hyödyntämisen ja käsittelyn suunnitteluun. Energiakäytön arvioidaan alkavan syksyllä 2008. 2. Kilpilahden uuden jätekeskuksen käyttöönoton valmistelu, jossa ajankohtaisia asioita olivat asemakaavan valmisteluun osallistuminen ja maa-ainesten louhinnan ympäristövaikutusten arviointi. Valmistelu eteni suunnitelmien mukaisesti. Kilpilahden jätekeskus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 tienoilla. 3. Sekajätteen kuljetusten laadun vakiinnuttaminen, jossa tavoitteeksi on asetettu alle yksi tyhjennysvirhe tuhatta jäteastian tyhjennystä kohden. Jätekuljetusten laatu on saatu toimintavuoden aikana hyvälle tasolle, jossa tyhjennysvirheitä tapahtuu noin kaksi tuhatta tyhjennystä kohti. 4. Domargårdin jäteaseman ympäristövaikutusten pienentäminen ja vanhojen jätetäyttöjen sulkeminen. Vanhojen jätetäyttöjen käyttö on lopetettu toimintavuoden aikana ja sulkemistoimenpiteet on aloitettu. Toimintavuoden aikana tehdyt investoinnit uuteen loppusijoitusalueeseen ja kaatopaikkavesien keräysjärjestelmään vähentävät ympäristövaikutuksia. Osakkaat Osakas Osakkeet/kpl %-osuus Porvoo 2 243 49,00 Sipoo 1 172 25,60 Loviisa 419 9,15 Askola 181 3,95 Pernaja 179 3,91 Pornainen 170 3,71 Ruotsinpyhtää 138 3,01 Liljendal 76 1,66 Yhteensä 4 578 100,00 Yhtiön kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet ja äänimäärät. Kuitenkin päätettäessä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön maksupoliittisista perusteista edellytetään 2/3 määräenemmistöä. Hallinto Yhtiökokous pidettiin 26.4.2007 Porvoossa. Kokouksessa valittiin seuraavat hallituksen jäsenet ja varajäsenet: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Porvoo Päivi Kippo-Edlund Gunilla Backman Heikki Lappalainen Anneli Lehtinen Juha Muhonen Dan Stenbäck Sipoo Veikko Raiskila Merja Siltala Magnus Åström Eero Seppänen Loviisa Jaakko Isotalo Guy Öhberg Askola ja Pornainen Antti Mantere (25.4. asti) Tapani Lempinen (25.4. asti) Tapani Lempinen (26.4. alk Antti Mantere (26.4. alk)) Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää Mats Arola Markus Lindroos Hallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Lappalainen Porvoosta ja varapuheenjohtajana Magnus Åström Sipoosta. Hallitus kokoontui vuoden 2007 aikana 8 kertaa. Yhtiön toimitusjohtajana toimi tekniikan tohtori Juha-Heikki Tanskanen. Yhtiön tilintarkastajana oli Oy Audiator Ab. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 21

Henkilöstö Yhtiön toiminta on kehittynyt uusien tehtävien myötä nopeasti viime vuosina. Muuttuneet tehtävät ovat vaikuttaneet vakinaisen henkilöstön toimenkuviin, joita on muokattu yhtiön tarpeiden sekä henkilöstön osaamisen ja kehittymistoiveiden pohjalta. Lisäksi yhtiössä on tarvittu useita määräaikaisia työntekijöitä uusien tehtävien valmistelu- ja käyttöönottotehtävissä. Toimintavuoden lopussa yhtiö hoitaa omistajakuntiensa puolesta pääosan niiden lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä. Yhtiön työntekijämäärä on vakiintunut noin 20 henkilötyövuoden tasolle. Arvio liiketoiminnan kehittymisestä ja ympäristö Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut oleellisia yhtiön toimintaan tai talouteen vaikuttavia muutoksia. Yhtiön liikevaihdon arvioidaan kasvavan vuonna 2008 noin 10 prosenttia ja olevan noin 9,1 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu johtuu pääosin sekajätteen energiahyötykäytön aiheuttamista vastaanottohintojen korotuksista. Energiahyötykäytöllä on merkittävä vaikutus yhtiö jätevirtoihin ja jätehuollon ympäristöpäästöihin. Kotkaan rakeilla olevan polttolaitoksen käynnistyttyä kuntien vastuulla olevasta kotitalouksien jätteestä hyödynnetään energiana 15 000 tonnia vuodessa, kun tämä jäte loppusijoitetaan tällä hetkellä kaatopaikalle. Budjetoidut investoinnit vuodelle 2008 ovat yhteensä 836 000 euroa. Investoinnit kohdistuvat kuntakohtaisten pienjäteasemien rakentamiseen ja Domargårdin jäteaseman korjaus- ja parannusinvestointeihin. Investoinnit rahoitetaan pääosin pankkilainalla. Yhtiön liiketoimintaan kohdistuvat riskit liittyvät erityisesti lainsäädännön kehittämistyöhön. Kesäkuussa 2007 voimaan astunut jätelain muutos vähensi kuntien vastuuta yhdyskuntajätehuollossa, kun yritysten yhdyskuntajätteet siirtyivät kunnilta yritysten itsensä vastuulle. Tämä voi johtaa jäteyhtiön vastaanottamien jätemäärien vähenemiseen. Yhtiö seuraa tarkasti jätealan ja vastaanotettujen jätemäärien kehitystä sekä kehittää toimintaansa muuttuvat olosuhteet huomioon ottaen. Sipoon kunnan alueesta osa siirretään Helsingin kaupungille 1.1.2009 alkaen. Siirtyvällä alueella asuu noin 2 000 asukasta, joiden jätehuolto siirtyy pois yhtiön vastuulta vuoden 2009 alusta alkaen. Yhtiön toimialueen asukasmäärä vähenee tässä yhteydessä 2,2 prosentilla. Pidemmällä aikavälillä toimialueen asukasmäärän ennustetaan kasvavan. Sipoon ja Helsingin välisellä aluesiirrolla on yhtiön liiketoimintaan vain hyvin vähäinen vaikutus. Yhtiön toiminta tähtää kokonaisuudessaan jätehuollosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen. Meneillään olevat kehittämishankkeet vähentävät toteutuessaan huomattavasti yhtiön toiminnan aiheuttamia päästöjä. Erityisesti jätteen energiakäytön aloittamisella on huomattava kaatopaikan ja energiantuotannon kasvihuonekaasuja vähentävä vaikutus. Uuden loppusijoitusalueen käyttöönotto Domargårdissa ja vanhojen jätetäyttöjen sulkeminen vähentävät päästöjä vesistöön ja ilmaan. Hallituksen esitys yhtiön tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että tilikauden voitto 73 923 euroa kirjataan tilille edellisten tilikausien voitto/tappio eikä tilikaudelta jaeta osinkoa. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto käytetään yhtiön toiminnan kehittämiseen. 22 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

TULOSLASKELMA 2007 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 Liikevaihto 8 292 475,55 6 388 160,48 Liiketoiminan muut tuotot 99 001,93 121 323,52 Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana -201 957,85-206 552,07 Ulkopuoliset palvelut -3 304 395,21-1 748 207,54 Materiaalit ja palvelut yhteensä -3 506 353,06-1 954 759,61 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -730 179,88-679 332,19 Henkilösivukulut Eläkekulut -131 879,96-119 801,86 Muut henkilösivukulut -57 658,56-55 568,62 Henkilöstökulut yhteensä -919 718,40-854 702,67 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -757 151,55-614 656,78 Tilitetty jätevero -1 524 900,00-1 532 490,00 Liiketoiminnan muut kulut -1 370 722,35-1 065 649,35 Liikevoitto 312 632,12 487 225,59 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 18 783,12 14 374,67 Rahoituskulut -34 291,14-10 538,05 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -15 508,02 3 836,62 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 297 124,10 491 062,21 Tuloverot Tilikauden verot -226 659,77-197 929,06 Verot aiemmilta vuosilta 3 458,78-18 824,41 Tilikauden voitto 73 923,11 274 308,74 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 23

2007 TASE Tase vastaavaa 31.12.2007 31.12.2006 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 324,48 150,82 Muut pitkävaik. menot 28 693,66 26 417,80 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 31 018,14 26 568,62 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 350 403,32 350 403,32 Rakennukset ja rakennelmat 160 897,42 181 944,52 Koneet ja kalusto 501 719,28 716 050,80 Muut aineelliset hyödykkeet 2 427 953,66 1 141 032,35 Ennakkomaksut ja kesk. 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 3 440 973,68 2 389 430,99 Sijoitukset Osakkeet 1 025,03 1 025,03 Pysyvät vastaavat yhteensä 3 473 016,85 2 417 024,64 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 587 897,34 2 287 398,84 Siirtosaamiset 380 924,66 199 823,33 1 968 822,00 2 487 222,17 Rahat ja pankkisaamiset 422 887,26 67 951,33 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 391 709,26 2 555 173,50 Vastaavaa yhteensä 5 864 726,11 4 972 198,14 Tase vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 457 800,00 457 800,00 Edellisten tilikausien voitto 1 258 707,62 984 398,88 Tilikauden voitto 73 923,11 274 308,74 Oma pääoma yhteensä 1 790 430,73 1 716 507,62 Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus 1 965 342,52 1 391 410,52 Vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Lainat kunnilta 138 513,52 184 684,72 Lainat rahoituslaitoksilta 560 000,00 80 000,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä 698 513,52 264 684,72 Lyhytaikaiset velat Lainat kunnilta 46 171,20 46 171,20 Lainat rahoituslaitoksilta 120 000,00 120 000,00 Ostovelat 528 408,31 847 077,86 Muut velat 171 785,43 310 990,50 Siirtovelat 544 074,40 275 355,72 Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 410 439,34 1 599 595,28 Vieras pääoma yhteensä 2 108 952,86 1 864 280,00 Vastattavaa yhteensä 5 864 726,11 4 972 198,14 24 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 2007 Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeen taloudellisen käyttöajan perusteella. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Aineettomat hyödykkeet Taloudellisen pitoajan perusteella, EVL 37 tasapoisto 3 5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat EVL 34 Toimistorakennukset : menojäännöspoisto 4 % Tuotantorakennukset : menojäännöspoisto 7 % Huoltohalli, Domargård: EVL 34 tasapoisto 5 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet: Taloudellisen pitoajan perusteella, EVL 39 tasapoisto 6 10 vuotta Tasausaltaat, viemärit ja Domargårdin pumppaamo: EVL 36 tasapoisto 7 vuotta Koneet ja kalusto EVL 30 Menojäännöspoisto 25 % Kaatopaikan maisemointi- ja jälkihoitomenojen jaksotus Kaatopaikalle loppusijoitettavaan jätemäärään kohdistuvia maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteita vastaava varaus kirjataan vuosittain pakollisena varauksena liiketoiminnan kuluiksi. Toteutuvat maisemointi- ja jälkihoitotyöt katetaan varauksilla. Tilikaudella toteutuneet jälkihoitokustannukset on kirjattu omille tileilleen liiketoiminnan muihin kuluihin. 2007 -> 222 816,22 2006 > 0,00 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Liikevaihdon jakautuminen 2007 2006 Jätteenkäsittelymaksut 3 666 128,65 2 959 125,52 Jätevero 1 524 900,00 1 532 490,00 Sekajätteen kuljetusmaksut 1 462 308,34 429 572,97 Ekomaksut 772 556,58 795 189,08 Biojätteen keräys- ja käsittelymaksut 436 081,44 277 382,35 Myyntituotot 217 949,75 189 819,86 Punnitusmaksut 121 227,84 148 231,11 Saaristojätemaksut 78 208,39 55 146,91 Muut tuotot 13 114,56 1 202,68 8 292 475,55 6 388 160,48 Liitetiedot henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä henkilöä henkilöä Työntekijät vakituiset 10,4 13,0 määräaikaiset 10,3 9,5 Toimihenkilöt vakituiset 5,0 5,0 25,7 27,5 Toimihenkilöasemassa olevalla tarkoitetaan henkilöstöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä ja jotka eivät ota tai vain tilapäisesti ottavat osaa näiden työhön (lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos/ Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus 30.11.2002) Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy VUOSIKERTOMUS 25

2007 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Hallituksen palkkiot 2007 2006 Hallituksen palkkiot 4 879,00 5 330,00 Liiketoiminnan muut kulut Muut liikekulut 2007 2006 Jätevero 1 524 900,00 1 532 490,00 Maisemointi- ja jälkihoitovaraus 573 932,00 250 000,00 Konsulttipalvelut 196 639,84 205 299,99 Asiakaspalvelun painatus-, posti- ja puhelinkulut 119 352,27 120 850,53 Maanvuokrat 121 224,27 118 747,19 Neuvonnan aineisto- ja ilmoituskulut 47 501,68 66 025,08 Muut palvelut 312 072,29 304 726,56 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 2 895 622,35 2 598 139,35 Taseen liitetiedot Oma pääoma 2007 2006 Osakepääoma 457 800,00 457 800,00 Edellisten tilikausien voitto 984 398,88 610 799,51 Edellisen tilikauden voitto 274 308,74 373 599,37 1 258 707,62 984 398,88 Tilikauden voitto 73 923,11 274 308,74 1 790 430,73 1 716 507,62 Vaihtuvat vastaavat 2007 2006 Siirtosaamisten oleelliset erät Kehittämishankkeitten rahoitussaamiset 46 355,83 46 894,35 Laskennallinen verosaaminen 840,55 29 571,36 Sulkemisen tot. kulujen kuntien osuudet 43 286,75 Muut siirtosaamiset 290 441,53 123 357,62 Siirtosaamiset yhteensä 380 924,66 199 823,33 Pakolliset varaukset Maisemointi- ja jälkihoitovaraus 1 965 342,52 1 391 410,52 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 0,00 0,00 Siirtovelkojen olennaiset erät Vuosilomapalkat sosiaalikuluineen 92 945,58 118 587,39 Korot: lainat omistajilta 2 889,78 2 666,55 lainat rahalaitoksilta 3 662,89 0,00 Muut siirtovelat 2 847,80 9 145,44 ostojen, myynnin ja palkkojen jaksotukset 79 958,35 85 378,32 urakoitsijakorvaustasaus 35 000,00 Oikaisu sekajätekuljetusten tuottoon 24 578,02 Jäteverovelka 361 770,00 Siirtovelat yhteensä 544 074,40 275 355,72 26 VUOSIKERTOMUS Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy