VASTUUNKANTAJA Kristillinen erikoislehti 2/12 Vastuunkantajat r.y. HSRKY/Erityisdiakonia 1
VASTUUNKANTAJA Vastuunkantajat ry:n ja erityisdiakonian yhteinen tiedotuslehti. 17. vuosikerta ISSN 1238-3384 Ilmestyy 6 kertaa vuodessa Julkaisija: Vastuunkantajat ry, HSRKY/Erityisdiakonia Toimituskunta Timo Kautto, Matti Kononov, Kaarina Lindqvist, Marita Nummelin Taittaja: Anna Mantsinen Erityisdiakonia Hämeentie 73, 00550 Helsinki (09) 2340 2571 fax. (09) 2340 2594 www.helsinginseurakuntayhtyma.fi ysk.erityisdiakonia@evl.fi Hoitokoti Neulansilmä (09) 2340 2581, (09) 2340 2582 Asuinyhteisö Paulus (09)234022578 Erityisdiakonian toiminta-ajatuksena on evankeliumista nousevan toivon ja armon julistaminen sekä palvelu. Toiminnalla pyritään muodostamaan kristillinen yhteisö, joka tarjoaa monimuotoista toimintaa ja rakentavia ihmissuhteita sekä hoitaa ja vahvistaa omaa uskonelämää. Tavoitteena on auttaa ja tukea asiakasta elämän muutokseen. Vastuunkantajat ry:n tarkoituksena on auttaa ja tukea kristillisessä hengessä henkilöitä, joille alkoholi tai muut päihdeaineet ovat muodostuneet ongelmaksi. Vastuunkantajat ry on Suomen katulähetysliiton ja Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Vastuunkantajat ry Hämeentie 73, 00550 Helsinki (09) 23402571 Tili: Nordea IBAN: FI76 2122 1800 0053 39 www.vastuunkantajat.fi puheenjohtaja@vastuunkantajat.fi sihteeri@vastuunkantajat.fi hallitus@vastuunkantajat.fi tarpoila@vastuunkantajat.fi tarpoilanjohtaja@vastuunkantajat.fi Kirpputori Hämeentie 75, 00550 Helsinki myymälä 050 493 6411 050 432 8047 kuljetukset Kuntoutuskoti Tarpoila Tarpoilantie 116, 04130 Sipoo 050 548 0096 asiakaspuh. (09) 275 7462 fax. (09) 2586 3340 Painopaikka: Tyylipaino Oy Kustantaja: Helsingin seurakuntayhtymä Kansikuva: Anna Mantsinen 2
TÄSSÄ NUMEROSSA: 4 Pääkirjoitus Henna Laitinen 5 mietteitä tarpoilassa Eila Liekovuo 6 pullakirkon pappi Pekka Laine-Mäkinen 8 Hytinää Huittisissa Kimmo Kajos 11 Erityisdiakonian toimintakertomus Marita Nummelin 14 Kolmannen sektorin toiminta kriminaalikuntoutuksessa Ile Kanerva ja Pirjo Suomi, 17 20 kysymystä Vastaajana Eila Liekovuo 18 Hermannin diakoniatalossa tapahtuu
Pääkirjoitus Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo (Kol. 1:27) Otsikossa oleva lause oli Suomen Katulähetysliiton talvipäivien teemana. Talvipäivät järjestettiin tänä vuonna Huittisissa. Helmikuisena viikonloppuna saimme kokoontua Länsi-Suomen opistolle kuulemaan sanaa ja laulamaan hengellisiä lauluja. Sekä pohtimaan tuota raamatun lausetta: Kristus teidän keskellänne (tai Kristus teissä), kirkkauden toivo. Pitkän pimeän talven jälkeen alkaa taas aurinko valaista ja lämmittää. Aurinko lämmittää sekä mieltä, että luontoa. Päivä pitenee huimaa vauhtia. Moni omista ystävistäni aloittaa jo syksyllä huokailun: voi kun kevät tulisi pian. Neljä vuodenaikaa on kuitenkin suuri rikkaus. Myös luonto nukkuu talvella, ihminenkin tarvitsee välillä aikoja, jolloin ei mennä ihan niin kovaa vauhtia. Kun on taivaltanut pitkän ja pimeän talven läpi, jaksaa taas iloita auringosta ja kirkkaudesta. Itse olen selvästi talvi-ihminen. Nautin siitä, että on paljon lunta. Pakkasesta en niin kovin välitä. Viime vuosina olen tosin oppinut pitämään myös muista vuodenajoista. Kaikki vuodenajat vain saisivat kestää mielestäni paljon pidempään. Juuri kun olen saanut kaivettua talvivarusteet kaapista, lumet alkaakin jo sulaa. Viime talvena en ehtinyt kertaakaan luistelemaan. Kaikille auringon valon lisääntyminen ei ole myönteinen asia. Lumien sulaminen tuo myös luonnosta esiin kaikenlaista sellaista, minkä lumi on talven aikana armollisesti peittänyt ja piilottanut. Toisaalta taas, jos lumi ei sula, ei myöskään ole mahdollisuuksia uudelle kasvulle. Tämän lehden ilmestyessä elämme kirkkovuodessa paastonaikaa. Paaston aikana voimme hidastaa tahtia ja antaa tilaa hiljaisuudelle. Hiljaisuudessa Jumalalla on mahdollisuus puhutella meitä. Silloin kun me olemme vauhti päällä, ei Jumalan ääni oikein kuulu kaiken sen kiireen keskellä. Paastonaika päättyy pitkäperjantaihin, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin meidän syntiemme vuoksi. Kun on ensin hiljentynyt, levännyt ja rauhoittunut jaksaa pääsiäisen koittaessa iloita Kristuksen ylösnousemuksesta ja kirkkaudesta uusin voimin. Aurinko on ylösnousseen Herran vertauskuva ja auringon nousu symboloi hänen kuolleista nousemistaan. Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Lupaus vakuuttaa: Ylösnoussut Mestari kulkee alhaalla. Hän on ihmisen rinnalla. Hänet kohdataan täällä, saat jakaa kuormasi runnellun ja haavoille lyödyn kanssa. Kristuksen lämpö sulattaa ihmisen sydämen ja paljastaa sisimmän. Kristus, valo valkeuden, Isän Poika iäinen, armostasi jälleen uuden päivän saamme suloisen. Valo varjot hajottaa, salatutkin paljastaa, nostaa kaikki levoltansa työhön kutsumuksessansa. Virsi 536:1 Henna Laitinen, diakoni, erityisdiakonia 4
Terveiset Tarpoilasta Tervehdys Näin julman talven jo kääntyessä pikku hiljaa kevään puolelle aurinkoiset päivät ovat mannaa sielulleni. Meillä on tällä hetkellä Tarpoilassa mukava ja rauhallinen yhteisö ja työnteko tuntuu erityisen mukavalta. Saa nähdä, tuleeko vielä tämän talven puolella lisää lumimyrskyjä. Välillä työmatkat ovat olleet erittäin hankalia, pahimmillaan 31 km:n työmatkaan kului yli puolitoista tuntia. Odotan jo innolla kesää, nyt jo suunnittelemme mitä kasvattaisimme kasvihuoneessa ensi kesänä. Todennäköisesti taas tomaatteja, kasvihuonekurkkuja, salaattia ja maustekasveja niin kuin viime kesänäkin. Tämän kuukauden lopussa olen ollut vuoden Tarpoilassa töissä, nopeasti aika on kulunut. Asiakkaamme Ville Kierikka on taiteillut hauskan sarjakuvan Tarpoilan touhuista ja julkaisemme sen nyt kaikkien iloksi. Toivotan kaikille Jumalan siunausta, oikein ihanaa kevättä ja aurinkoisia ajatuksia ja päiviä!!!! Terveisin Eila Liekovuo, ohjaaja 5
Pullakirkon pappi Maaliskuun mietteitä Hämeentieltä Kristilliseen elämänkäsitykseen on aina kuulunut keskeisesti kokemus maallisen elämän rajallisuudesta. Kristitty kokee kuuluvansa Jumalan vaeltavaan kansaan, jolla ei ole pysyvää asuinsijaa maailmassa. Vaeltava kansa kantaa telttakääröjään mukanaan etsien itselleen sopivaa leiripaikkaa voidakseen levähtää ja kerätä voimia jatkaakseen matkaansa. Vaeltava Jumalan kansa vaeltaa siksi, että se matkaa kohden päämääräänsä, jota se ei vielä ole saavuttanut. Vaeltava kansa on Jumalan opissa. Liikkeellä oleminen korostaa että Jumalan kansa on vielä toistaiseksi erossa iankaikkisesta yhteydestä Jumalaansa. Yhteys on jo alkanut mutta sen lopullinen muoto puuttuu vielä. Taivas ja kaikki lupaukset joita Jeesus julisti ovat palkintona meille ja ne ovat jo omistuksessamme, kun vain jaksamme vaeltaa. Paavali nimittää ihmisen maanpäällistä ruumiista telttamajaksi, jossa me asumme täällä maanpäällä. Mutta taivaassa meitä odottaa uusi asumus, josta me emme voi edes uneksia kantaessamme telttamajaa asumuksenamme. Voima joka vie meitä eteenpäin, on lahjaksi saatu armo, joka vanhurskauttaa ihmisen. Paavali korostaa: vanhurskas on elävä uskosta. Tunnustuskirjat korostavat samaa asiaa. Kristityille lahjoitetaan vanhurskaus ilmaiseksi uskon kautta. Synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on ne sovittanut. Tätä ei poisteta edes vastoinkäymisiä kohdatessamme. Luther puhuu kristityistä alaspäin suuntautuvan rakkauden kohteina. Kristityt ovat Lutherin mielestä köyhiä, vähäpätöisiä, mitättömiä, arkoja, vaivattuja, pelokkaita ja juuri tällaisina he ovat Jumalalle arvokkaita. Heillä ei ole mitään annettavaa Jumalalle. He vain vastaanottavat Jumalalta. Kaikki mitä heillä on, on Jumalan lahjaa. Kristityn sydämessä loistaa taivaallinen valo, joka valaisee toivon tietä, jota pitkin kristitty kulkee. Edesmennyt opettajani Martti Lindqvist on useasti pohdiskellut ihmisenä olemista ja sen vaikeutta. Mikäli tulkitsen häntä oikein ei hän lopultakaan löytänyt kaiken selittävää ratkaisua tähän olemisen ongelmaan. Mutta jotain hän jätti meille pohdittavaksi. 6
1. 2. 3. 4. 5. Ihmisenä oleminen = ihmiseksi tulemista. Yksilön elämä rakentuu luomisen ja toivon (täyttymyksn) jännevälille ihmisenä oleminen on yhteyteen suostumista ihmisenä oleminen on salaisuus ( mysteeri ) jonka syvimmät juuret ulottuvat Kristukseen ihminen määrittyy yhteisössä. Tärkeätä on yhteinen hyvä, yhdessä eläminen, oikeudenmukaisuus ja yhdessä tekeminen, ja yhteistyön tulostensolidaarinen jakaminen Naistenpäivänä 2012 Pullakirkon pappi Pekka Laine-Mäkinen MUSIIKKI-ILTA 2.4.2012, KLO 18, Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73 Carlos Hyvärinen, Taivaan tähden!, Karuselli Duo, Kimmo Rautio, Kaarina Lindqvist 7
Hytinää Huittisissa Valtakunnallisia Katulähetyksen talvipäiviä vietettiin 10.-12.2. Huittisissa. Päivien tapahtumapaikkana toimi Länsi-Suomen opisto. Opistolla on yli 120-vuotinen historia ja se on maamme ensimmäisenä perustettu suomenkielinen kansanopisto. Historiallisuus heijastui osittain melko vanhoihin tiloihin myös sillä tavalla, että pakkasen paukkuessa ulkona myös sisätiloissa oli melko viileää, joka aiheutti siis jonkin verran hytinää osallistujien keskuudessa. Itse ohjelma oli kuitenkin kokonaisuudessaan varsin lämminhenkinen. Avajaistilaisuudessa osallistujia oli toivottamassa tervetulleeksi Huittisten kaupunginjohtaja. Hän totesi tervetuliaispuheessaan, että Huittisissa on reilut 10 000 asukasta ja sen lisäksi n. 90 000 sikaa. Tervehdyksensä esittivät myös Huittisten seurakunnan kirkkoherra Simo Laitila, Satakunnan vankilan johtaja Marja Vakkala sekä katulähetysliiton puheenjohtaja Sinikka Vilen. Päivien teemana oli Kolossalaiskirjeen jae Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Teeman mukaisesti päivillä korostui katulähetysväen yhteys Jeesuksessa Kristuksessa ja tämän uskon ravitseminen ja vahvistaminen. Jokaisille päiville muodostuu omaleimaisuutensa ja Huittisissa sellaiseksi muodostui vahva hengellisyys, jonka keskellä päivien teema saatettiin elää todeksi. Päivien pääluennon ja siihen liittyvän työskentelyn piti Tyynelän kehittämiskeskuksen johtaja Seppo Sulkko teemasta Osallisuutta ja arjessa jaksamista. Keskeiseksi ajatukseksi työskentelyosiossa muodostui eräästä Afrikan kielen sanasta ubuntu muodostuva ajatus, joka voidaan kääntää suomeksi sanoilla minä olen, koska sinä olet. Työskentelyssä tuo ajatus jalostui kaksisuuntaiseksi siten, että ihminen on aina suhteessa lähimmäiseensä ja aina myös suhteessa Jumalaan. Ubuntu merkitsee suurta kohteliaisuutta sekä kykyä ottaa toiset huomioon ja nähdä itsensä toisessa. Voitaneen siis ajatella, että katulähetyksessä on paljon ubuntua! Arjessa jaksamisen osiossa rakensimme ryhmissä taloa, jonka perustukset olivat kristillisissä perusarvoissa ja eri kerroksissa asustivat terveys ja hyvinvointi, suhteet lähiyhteisöihin sekä osallisuus ja osallistaminen. Lauantain raamattutunnin piti Pöytyän seu- 8
rakunnan vt. kirkkoherra Petri Thurén. Teema nousi Psalmin 39, jakeen 8 kysymyksestä: Herra onko minulla vielä toivoa? Jeesuksen esimerkin mukaisesti hän lähestyi aihetta vertauksella. Jumala toimii ikään kuin metsuri. Hän leikkaa puun ja ottaa sen omakseen. Hän kuitenkin myös jalostaa puuta monin tavoin ja toimii jokaisen puun kohdalla yksilöllisesti, taiteilijana tai muotoilijana. Miltä puusta tuntuu tuo muokkaus? Aina ei kristitystäkään tunnu kaikki iskut ja kolhut hyvältä, eikä niiden merkitystä ja määrää ole helppoa hyväksyä. Vastoinkäymisten keskellä psalmin kysymyskin saattaa usein käydä mielessä. Uskon koettelemusten keskellä kantaa toivo siitä, että Jumala näkee enemmän kuin me itse näemme ja että hänen työnsä meissä voi joskus tehdä myös kipeää. Muita lauantaipäivän tilaisuuksia olivat diakonissa Eila-Marja Törmän perhettä ja vankeutta käsittelevä luento, eri puolelta suomea tulleet tervehdykset sekä liiton ja kentän vuoropuhelu. Ensimmäiset terveiset omassa erillisessä osuudessaan tulivat sanoin ja sävelin Sastamalan suunnalta, joita meille esitti Pasuunat. Nimestään huolimatta kyseessä ei ollut torvisoittokunta vaan kitaran, pianon ja rummun säestyksellä esiintyvä lauluryhmä. Iltapäivän tilaisuudessa kuulimme vapaamuotoisia tervehdyksiä eri puolilta suomea. Tervehdyksiä esitettiin sekä laulaen, että puhuen ja niissä jaettiin omien työkenttien ilon- ja huolenaiheita sekä pyydettiin esirukousta työlle. Illan sanan ja rukouksen illan vahvin anti meille tarjoiltiin Myslin muodossa. Tätä mysliä ei kuitenkaan tällä kertaa voinut syödä vaan se oli taidokkaan lauluryhmän nimi, joka oli lyhennelmä sanoista me ylistämme sinua laulaen Isä. Kuten syötäväkin mysli tämä antoi meille monipuolisen ja vahvan ravintoannoksen hengellistä pureskeltavaa kauniiden laulujen muodossa. Iltatilaisuuden jälkeen tarjoiltiin toki syötävääkin iltapalaa, jonka jälkeen tarjoutui vielä mahdollisuus puhua asiat halki saunan lauteilla. Sunnuntaiaamun valjettua oli aika pakata tavarat ja jättää opistoalue, jossa siihen astiset tapahtumat oli toteutettu. Siirryimme Huittisten keskustaan. Talvipäivien juhlamessua vietettiin Huittisten vanhassa kauniissa kivikirkossa. Aivan modernista kirkosta ei ole kyse, sillä vanhin osa kirkosta on valmistunut 1500-luvun lopulla. Kirkkovuoden teemana oli Jumalan sanan kylvö ja evankeliumitekstinä vertaus sinapinsiemenestä, molemmat keskeisiä katulähetyksen teemoja. Puu kasvaa ja kylvötyö jatkuu. Tästä osoituksena jumalanpalveluksen yhteydessä siunattiin tehtäviinsä seitsemän uutta katulähetystyöntekijää. Kun päivät olivat jo kääntyneet loppuaan kohti, oli mielessä kysymys, että oliko meillä vielä omaleimaisin osa Huittisista näkemättä, siis se hullu mies. Vai olisiko niin, että meitä oli siellä monta, tuntomerkit ainakin sopivat moniin? Eiköhän se ole niin, että olemme niitä Jumalan hulluja kaikki. Läksiäisjuhlan tunnelmassa tuohon hulluuteen viittasi erityisdiakoniastakin vuosien takaa tuttu pastori Keijo Plit. Hän peräänkuulutti ennakkoluulottomia ja hullujakin ideoita katulähetyksen sanoman eteenpäinviemiseksi. Tarina hullusta miehestä Huittisissa on oikeastaan pohjimmiltaan kertomus ahkeruudesta ja peräänantamattomuudesta, joista vahvan kutsumuksen lisäksi kumpuaa myös katulähetyksen lukuisat hankkeet ympäri suomea. Hulluttelua ja yhdessäoloa tarvitaan ja niihin meille talvipäivillä tarjottiin mahdollisuutta. Ravittuina ja iloisin mielin lähdimme sunnuntaina ajamaan kohti Helsinkiä. Läksiäislahjaksi saimme Huittisista kaupungin elinkeinorakenteesta muistutuksena piparkakkupossun. Kiitos Huittisille! Kimmo Kajos diakoni, erityisdiakonia Kuvat Mika Vikstén 9
Juhlamessua toimittamassa Keijo Plit, Anneli Salenius, Simo Laitila sekä päivien juontaja Elisa Kisamaa. Katulähetyskuorossa oli vahva Helsinkiläis-edustus. Pasuunat konsertoivat. MYSLI, me ylistämme sinua laulaen Isä, esiintyy. Päätöstilaisuus alkamassa. Seisomassa katulähetysliiton puheenjohtaja Sinikka Vilen. 10
ERITYISDIAKONIA 1. Toiminta-ajatus Erityisdiakonia auttaa asunnottomia, vangittuja sekä syrjäytyneitä päihteiden väärinkäyttäjiä pyrkimään elämänmuutokseen julistamalla heille evankeliumista nousevaa toivoa ja armoa. Erityisdiakonia tarjoaa heille mielekästä toimintaa, auttaa heitä rakentamaan ihmissuhteita sekä hoitamaan ja vahvistamaan uskonelämää. Asuttamistoiminta tarjoaa asunnottomille tukiasuntoja tukipalveluineen, rakentaa asuinyhteisöjä sekä valmentaa tukiasukkaita siirtymään itsenäiseen asumiseen. Hoitokoti Neulansilmän 8-paikkainen asumisyksikkö antaa kodin mielenterveys- ja päihdekuntoutujamiehille, jotka tarvitsevat erityistukea arkielämässään ja jotka ovat motivoituneet päihteettömään asumiseen. Kriminaalityö tukee helsinkiläisiä vankeja ja heidän läheisiään vankeusaikana ja auttaa heitä palaamaan arkielämään vankeuden päätyttyä. 2. Tärkeimmät tapahtumat toiminnassa ja toimintaympäristössä Yleinen erityisdiakonia jatkoi vakiintunutta viikko-ohjelmaansa sekä Hermannin diakoniatalossa että laitoksissa. Helmikuussa järjestettiin valtakunnalliset katulähetyksen talvipäivät, joille osallistui 120 henkeä. Merkittävä muutos oli viikonloppupäivystysten loppuminen kesällä kuntoutuskoti Tarpoilassa, mikä edesauttoi Vastuunkantajat ry:n toiminnallista itsenäisyyttä, mutta samalla heikensi erityisdiakonian työntekijöiden yhteyttä kuntoutuskodin asiakaskuntaan. Asuttamistoiminta ja tukiasunnot siirtyivät vuoden alusta hallinnollisesti seurakuntayhtymän yhteisistä tehtävistä erityisdiakonian vastuulle. Tukiasuntojen määrä kasvoi 26:sta 27:ään. Tuetun asumisen tukipalveluiden tuottamisesta vastasi erityisdiakonia. Ruskeasuolle rakennettavan 28 asunnon tukiasumisyksikön suunnittelu eteni kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana ja toiminta aloittaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto hyväksyi Helsingin seurakuntayhtymän pitkäaikaiseksi (15 vuotta) tukiasuntopalvelujen tuottajaksi. Tukiasumisyksikkö on tarkoitettu pitkäaikaisasunnottomille nuorille. Hoitokoti Neulansilmä Myllypurossa on tarjonnut kodin kahdeksalle miehelle, joilla on vaikeuksia selviytyä itsenäisessä asumisessa ja elämän hallinnassa päihteiden käytön ja mielenterveyden vuoksi. Neulansilmän asukkaiden tukena on hoitoverkosto, joka on tarjonnut jokaiselle yksilöllistä tukea yhteiskunnan tarjoamia palveluja apuna käyttäen. Kriminaalityössä naisia on tavoitettu edellistä vuotta paremmin ryhmätyön keinoin, koska 11
Hämeenlinnan vankilaan on perustettu tutkintovangeille oma ryhmänsä ja päihdekuntoutusosasto avattiin tauon jälkeen uudelleen. Vankien perheet huomioitiin saunailtoja järjestämällä sekä työntekijän osallistumisella Vapautuvien tuki järjestämille perheleireille(3). Miesten parissa tehtiin pääasiallisesti työtä Vantaan vankilassa, painopisteenä sitoumusosasto. Jokelan vankilassa järjestettiin onnistunut isäinpäivätilaisuus yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, tilaisuuteen osallistui 13 vanki- isää ja 22 lasta. Etelä-Suomen laitosten lisäksi vierailtiin Niuvanniemen ja Vaasan vankimielisairaaloissa. 3. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoite 1. Katulähetyksen valtakunnalliset talvipäivät Helsingissä Hermannin diakoniatalossa 11.-13.2.2011 onnistuivat hyvin sekä sisällön että järjestelyjen osalta. Osallistujia oli 120. Juhlamessu järjestettiin Paavalin seurakunnan kanssa yhteistyössä. Tavoite 2. Tukea asiakkaita raittiuteen ja rakentaa päihteetöntä elämäntapaa tukevaa yhteisöä: Diakoniatiimi osallistui Motivoivan haastattelun- menetelmäkoulutukseen. Vertaistukiryhmä jatkoi kokoontumisiaan pienestä osallistujamäärästä huolimatta. Pyrittiin tarjoamaan tekemistä vapaaehtoistyön ja erilaisten työharjoittelujen keinoin sekä järjestämään päihteettömiä retkiä ja leirejä. Voimaannuttava yhteisö-koulutus siirrettiin järjestettäväksi seuraavana vuonna. Valvotussa koevapauden toimintavelvoitetta suoritti Hermannin diakoniatalossa kaksi eri henkilöä. Tavoite 3. Rakentaa yhteyttä seurakuntiin ja tukea seurakunnissa tehtävää päihdetyötä: Kotorannan lomaviikko ja -retki toteutettiin yhteistyössä Roihuvuoren seurakunnan kanssa. Alueellinen työ jatkui Vartiokylän rovastikunnan diakoniatyön kanssa, yhteistyössä järjestettiin 2 saunaretkeä ja yksi leiri (5vrk). Konsultointia jatkettiin. Perustettiin päihdetyön keskustelufoorumi, joka kokoontui 3 kertaa eri seurakuntien alueilla. Suunniteltiin ja totutettiin naisten päihdetyön menetelmäkoulutus yhteistyössä Vantaan, Espoon ja Sininauhaliiton kanssa. Tavoite 4. Tukiasukastyön jäntevöittäminen asumissuunnitelmia hyödyntäen: Tukiasukkaille tehtiin asukaskysely. Saatujen vastausten perusteella tukihenkilön rooli oli joillekin epäselvä. Tukiasumistyön tavoitteellisuutta pyrittiin parantamaan uudistettua asumissuunnitelmakaavaketta hyväksikäyttäen. Tavoite 5. Tukea ja ohjata hoitokoti Neulansilmän asukkaita yksilöllisesti verkostoja hyödyntäen: Asukkaita on kannustettu liittymään talon ulkopuolisiin verkostoihin voimavarojensa mukaisesti. Asukkaiden kanssa on käyty erilaisissa vapaa-ajan toiminnoissa ja he ovat osallistuneet kahdelle erityisdiakonian järjestämälle leirille (8vrk)ja yhdelle retkelle. Loma-asuntoa on käytetty asukkaan itsenäisen asumisen harjoitteluun. Tavoite 6. Vankien koevapausmahdollisuuksien kehittäminen: Hermannin diakoniatalossa valvotun koevapauden toimintavelvoitetta oli suorittamassa kaksi miestä Suomenlinnan avovankilasta. Yhteistyö sujui hyvin niin viranomaisten kuin vankienkin kanssa. Ohjauksesta ovat vastanneet vahtimestarit. 4. Resurssien käyttö Henkilöresursseissa ei tapahtunut vuoden aikana oleellisia muutoksia ja avoimet palvelussuhteet voitiin täyttää. Aktiivinen ja sitoutunut vapaaehtoisjoukko osallistui merkittävällä tavalla Hermannin diakoniatalon ja Vastuunkantajat ry:n toimintaan. Vaikeasti 12
työllistettävien työharjoittelijoidenohjauksesta vastasi pääsääntöisesti kirkonpalveluskunta. Suunnitellut koulutukset toteutuivat ja vapaaehtoistyönteki jöille järjestettiin omia koulutus- ja virkistystilaisuuksia. 5. Johtopäätökset Diakonian strategiaprosessin aikana syntyi vahvempi yhteys seurakuntiin ja Helsingin sosiaaliviraston asumisen tuen yksikköön Astuun. Vuoropuhelulle rakentui keskustelufoorumeita, joilla on tulevaisuutta ajatellen tärkeä merkitys. Erityisdiakonia on pysynyt hoitamaan perustehtävänsä. Vapaaehtoistyö on jatkuva kehittämishaaste, jossa yhteistyö Paavalin seurakunnan ja yhteisen diakonian vapaaehtoistyön kanssa antanee uusia toimintamahdollisuuksia ja lisäresursseja. Neulansilmän kaltaisen päihteettömän tukiasumispalvelun tarve näyttää olevan laskussa ja sosiaaliviraston ostositoumusten määrä on vähentynyt. Lisäksi Neulansilmän hoitokodin nykyiset tilat eivät vastaa ajanmukaista asumistasoa, koska asukkailla ei mm. ole käytössään omia saniteettitiloja. Suurin kysyntä SAS työryhmän mukaan on tuetuista, vuokrasopimusperusteisista asumispalveluista. 6. Tilastotietoja Erityisdiakonia 2009 2010 2011 Asiakaskontaktit 2170 2148 1164 Tilaisuudet 263 256 259 Ryhmät 10 8 10 Leirit 4 4 4 Retket 15 9 9 Vapaaehtoiset 56 39 41 Tukiasuntohuoneistot 25 26 27 Neulansilmän käyttöaste 97,10 % 99,90 % 91,20 % 7. Henkilöstö Marita Nummelin, johtava diakoniatyöntekijä Diakoniatiimi: Kimmo Kajos, diakoni (YMK): kriminaalityö Matti Kononov, päihdetyöntekijä: päihdetyö Henna Laitinen, diakoni: kriminaalityö, naistyö Pekka Laine-Mäkinen, pastori Jukka Rakemaa, asuttamistoiminnan sihteeri: asuttamistoiminta Pirjo Suomi, diakoni: aluetyö, kriisityö toimisto: Kaarina Lindqvist, toimistotyöntekijä, kanttori Kirkonpalveluskunta: Timo Kautto, vahimestarisiivooja: asuinyhteisö-paulus Kari Kivistö-Rahnasto, vahtimestarisiivooja: Hermannin diakoniatalo Eevaliisa Lindfors, emäntä-vahtimestari: Hermannin diakoniatalo Harri Lindholm, vahtimestarisiivooja: Hermannin diakoniatalo Neulansilmän hoitokoti: Sirkka Hänninen, vastaava ohjaaja Lauri Herranen, ohjaaja Minna Pietiläinen, ohjaaja 13
Kolmannen sektorin toiminta kriminaalikuntoutuksessa Valvottu koevapaus Perustuu Rikoslain 2c luvun 8 :n. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi hänet voidaan sijoittaa vankilan ulkopuolelle, teknisin välinein tai muulla tavoin erityisesti valvottuun koevapauteen, enintään 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista Laki määrittää valvottuun koevapauteen tiettyjä edellytyksiä: vankeusaikaisesta käyttäytymisestä, henkilöstä ja rikollisuudesta saatujen tietojen perusteella valvotun koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä. sitoutumista päihteettömyyteen ja sen valvontaan. sitoutumista yhteydenpitovelvoitteeseen. suostumista vankeinhoitoviranomaisten yhteydenpitoon tarpeellisiin tahoihin. suostumista ehtojen noudattamisen valvontaan Valvotun koevapauden varsinainen valmistelu tapahtuu sijoitusvankilassa ja sijoittajayksikkö ratkaisee määrätäänkö vanki valvottuun koevapauteen. Valvotun koevapauden tärkeä edellytys on paikka, jossa tämä aika ja tehtävä suoritetaan. On mahdollista hakeutua oman siviilityön kautta tai mahdollisesti yhteistyökumppanin kautta, kuten tässä haastatellussa tapauksessa, päihdekuntoutuskoti Tarpoilaan. Valvotun koevapauden suorittamispaikoiksi kelpaavat palkkatyö työharjoittelu vapaaehtoistyö koulutus päihdekuntoutus tai joku näiden edellä mainittujen yhdistelmistä. Valvottua koevapautta ei voi suorittaa omassa tai sukulaisen omistamassa yrityksessä eikä omassa kodissa. Valvotun koevapauden aikana vanki vastaa toimeentulostaan itse. Valvotun koevapauden edellytyksiä ja ehtoja valvotaan tarkasti ja on molempien osapuolien parhaaksi, että sääntöjä noudatetaan puolin ja toisin. Valvotun koevapauden toimeenpanosuunnitelma sisältää määritykset asumisesta ja osoitteesta valvotun koevapauden aikana liikkumisalueen rajat rajoitukset: vierailuista, jotka ovat luvanvaraisia määräykset yöllisestä kotonaolosta, mahdollisista vierailijoista, vapaa-ajan vietosta. 14
Haastateltavamme kertoi kokemuksiaan valvottuun koevapauteen hakeutumisesta ja nimenomaan kuntoutuskoti Tarpoilaan hakeutumisesta. Ratkaisu valvotun koevapauden suorittamisesta oli helppo. Hän hakeutui tähän omatoimisesti ja koska Tarpoila oli hänelle ennestään tuttu paikka, niin sijoittuminen Tarpoilaan oli helppoa. Haastateltava myös korosti, että niin kuin monessa muussakin asiassa, omatoimisuus on valvottuun koevapauteen hakeutumisessa tärkeää ja kannustettavaa. Valvotun koevapauden suorituspaikan valinnasta ja paikkakuntavalinnasta haastateltavamme totesi, että aivan tuttu paikkakunta ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Täysin tutussa ympäristössä on mahdollisesti liian paljon liian hyviä tuttuja ympärillä sekä myös entiset ongelmat ovat liian lähellä. Vankeusaikaa edeltävien verkostojen ympäröimänä saattaa valvotun koevapauden suorittaminen vaikeutua ja muodostua suorastaan ongelmalliseksi. Parempi vaihtoehto on olla hieman kauempana hyvistä tutuista ja vanhoista kavereista. Haastateltavamme piti valvottua koevapautta hyvänä käytäntönä ja hän omasta puolestaan lausui toivomuksenaan, että tämä käytäntö ja yhteistyö jatkuisivat tämän kuntoutuskodin sekä Tarpoilaa ylläpitävän yhdistyksen, Vastuunkantajat ry:n kanssa. Valvottu koevapaus on todettu erinomaiseksi työkaluksi vankeinhoidolle vapauttamistyössä ja sen on todettu sopivan monelle vankilasta vapautuneelle, sillä tässä vanki on itse aktiivinen toimija. Valvottu koevapaus myös tiivistää yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Valvottu koevapaus toimii myönteisenä voimavarana vangin elämässä, sillä se muuttaa valvonnan tueksi ja antaa reilun mahdollisuuden palata siviiliin. KRIS-Helsinki ja VST-hanke KRIS tukee lainrikkojataustaisia, syrjäytymisuhan alla olevia päihdeongelmaisia henkilöitä päihteettömyyteen ja rikoksettomuuteen, sekä edistää heidän paluutaan yhteiskuntaan. KRIS Etelä-Suomi ry:ssä käynnistettiin 1.9.2011 Valmiuksia siirtyä työelämään (VST) -hanke, jonka tarkoituksena on helpottaa työn ja koulutuksen saantia vapautuville vangeille ja toimia osana elämänmuutosta ja kuntoutusta. KRISn toiminnan perusperiaatteita ovat päihteettömyys, rehellisyys, toveruus ja yhteisvastuullisuus. Syksyllä 2011 kävimme tapaamassa Minna Mäkistä ja Jarmo Erosta, jotka olivat juuri saaneet VST-hankkeen käyntiin. - Vankilasta vapautuneet tarvitsevat työllistymiseen ja yhteiskuntaan paluuseen tukea. Hankkeen kautta tarjotaan työnhakuun ja koulutukseen liittyvää tietoa, tukea ja palveluohjausta sekä tuetaan asiakkaita virastoasioissa, toteaa Helsingin VST-hankevastaava työvoimaohjaaja Minna Mäkinen (kuvassa). Vertaistyöntekijä Jarmo Eronen vastaa hankkeen vankilatyöstä. KRISin toiminnan erityispiirteenä onkin vertaistyöntekijän ja ammattilaisen tiimityö, jonka kautta yhdistetään vertaiskokemus ja työnvälityksen ammatillinen osaaminen. - Vertaistuki on KRISin toiminnan ydin. Vankilatyöntekijät käyvät säännöllisesti pitämässä vankiloissa erilaisia ryhmiä, joiden kautta asiakkaita tulee mukaan KRISin toimintaan. Teemaryhmien ja harrastustoimintojen kautta he voimaantuvat etsimään uutta sisältöä elämälleen myös VST-hankkeen tarjoamista palveluista, toteaa Mäkinen. Myös valvotussa koevapaudessa olevia henkilöitä osallistuu aktiivisesti KRISin toimintaan. KRIS-Helsinki tarjoaa koevapausasiakkaille mahdollisuuden suorittaa toimintavelvoite, joko omassa toimintakeskuksessaan tai hankkeen kautta etsittävässä ulkopuolisessa työllistäjäorganisaatiossa. - Yhteiskunta tarvitsee näiden ihmisten panosta yhtä paljon kuin nämä ihmiset tarvitsevat työtä ja koulutusta! Tämän takia KRISin työ on erittäin tärkeää ja merkityksellistä. 15
VST-hankkeella on lyhyessä ajassa saavutettu hyviä tuloksia! Ohjattavien asiakkaiden määrä on jo nyt ylittänyt ennakko-odotukset. Hankkeessa on etsitty ja löydetty työllistämiskumppanitahoja, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan hankkeen kohderyhmälle työtä. KRIS Etelä-Suomi ry:n VST-hanke toteutetaan vuosien 2011-2014 aikana ja sen rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Yhteistyötahojen merkitys onkin hankkeessa erittäin tärkeä. ELY-keskuksen rahoituksen lisäksi toimiva yhteistyöverkosto muiden toimijoiden kanssa on ehdoton edellytys puitteiden luomiselle vankien työllistymiselle ja onnistuneelle paluulle yhteiskuntaan. Ile Kanerva, Vuosaaren seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja ja Pirjo Suomi, diakoni erityisdiakoniassa KRIS Etelä-Suomi ry:n VST-hankevastaava Minna Mäkinen Kuva: Timo Varsamäki KRISin Valmiuksia siirtyä työelämään (VST) -hanke yhteisölliset ilmoitukset Muusikko Kimmo Rautio on täyttänyt 50 v. Tarpoilan kevättalkoot Lauantaina 19.5.2010 alkaen kello: 10.00. Ohjelmassa haravointia, ikkunanpesua ynnä muuta mukavaa. Ruokatarjoilu! Ilmoittautumiset Maritalle viimeistään pe 11.5. klo: 15.00 mennessä. TERVETULOA! 16
20 KYSYMYSTÄ 1.Kuka olet, ketkä kuuluvat perheeseesi? Olen Eila Liekovuo, Kuntoutuskoti Tarpoilan ohjaaja. Perheeseeni kuuluvat 9-vuotias tyttäreni Anette ja 18-vuotias poikani Rene. Tosin Rene ei enää asu kanssamme. 2. Missä asut? Kerrostalossa, omakotitalossa vai jossain aivan muussa? Asun kerrostalossa. 3. Oletko parisuhteessa? En ole tällä hetkellä. 4. Minkälainen on miesihanteesi? Huumorintajuinen ja luotettava. 5. Haluatko palvella vai tulla palvelluksi? Sekä että. 6. Onko sinulla hyvä huumorintaju? Omasta mielestä mulla on hyvä huumorintaju... muista en tiedä...lol. 7. Mitä haluaisit muuttaa itsessäsi? Liian kiltteyden...taidon oppia sanomaan ei. 8. Mitä sinä harrastat? Musiikki, lukeminen, leffat ja käsityöt...olen koukussa neulomiseen. 9. Oletko kova lukemaan? Olen. Luen tosi paljon...historiaa, romaaneja ja ammattikirjallisuutta ja kaikkea siitä väliltä. 10. Onko sinulla kotieläimiä? On. Meillä on neljä marsua ja talvikko. 11. Matkailetko paljon? Aina kun on mahdollisuus. 12. Missä kävit viimeksi? Kävin viimeksi Limassolissa Kyproksella. 13. Minkälaista musiikkia kuuntelet? Oikeastaan kaikki musiikki käy...mutta lempparit ovat rock ja metal. Ja suomipop on myös sydäntä lähellä. 14. Mikä työssäsi on haastavinta? Haastavimpia ja samalla ikävimpiä ovat tilanteet, missä asiakas on retkahtanut kesken kuntoutusjakson ja siitä seuraavat uloskirjaukset. 15. Käytätkö paljon rahaa vaatteisiin/ itseesi muuten? En käytä paljon rahaa vaatteisiin, mutta kampaajaan käytän kyllä rahaa. 16. Minkälaisissa vaatteissa viihdyt? Rennoissa vaatteissa. Töissä käytän tietysti erityylisiä vaatteita kuin vapaa-ajalla. 17. Minkälaisista asioista iloitset? Pienistä yksinkertaisista asioista. 18. Tykkäätkö nykyisestä työstäsi? Tykkään tosi paljon. Työni on haastavaa, mutta erittäin antoisaa. 19. Mitä terveys merkitsee sinulle? Todella tärkeä asia. Pitäisi kyllä pitää itsestäni parempaa huolta. 20. Mikä on sinun lempiväri? Tykkään monista väreistä. Valkoinen, musta ja vaalea pinkki ehkä mieluisimmat. Kysymykset: Harri Lindholm Vastaukset: Eila Liekovuo 17
HERMANNIN DIAKONIATALOSSA TAPAHTUU Hämeentie 73, puh. (09) 234 02 571 Pullakirkot sunnuntaisin klo 10.00 1.4....Pekka Laine-Mäkinen, Jukka Ahokas, ehtoollinen 8.4....henna Laitinen, Sari Blå-Romppanen, Katupojat 15.4....Jukka Rakemaa, Laura Vihreäpuu 22.4....Matti Kononov, Pirjo Mäkinen, Taivaan tähden! 29.4....Kimmo Kajos, Sari Blå-Romppanen 6.5....Pekka Laine-Mäkinen, Laura Vihreäpuu, ehtoollinen 13.5....Pirjo Suomi, Laura Vihreäpuu, Katupojat 20.5....Marita Nummelin, Sari Blå-Romppanen 27.5....Pirjo Suomi, Pirjo Mäkinen, Taivaan tähden! aukioloajat: ma klo 9-12 päivätupa ti klo 9-12 päivätupa klo 18 Raamattupiiri ke klo 12 diakoniaruokailu (1 ) klo 18 katulähetysilta to klo 9-12 päivätupa pe klo 12 diakoniaruokailu (1 ) Viikolla 19 siirrymme kesäaikaan ma päivätupa klo 9-12 ti raamattupiiri klo 18 ke diakoniaruokailu klo 12 Saunaretket : 23.4. Lohiranta ja 21.5. Lohiranta. 1.5. ja 17.5. erityisdiakonia on kiinni 24.5. Toukokisat klo 9-12 Avoin vertaistukiryhmä (Krito). maanantaisin klo 16.00-17.30. Lähtö erityisdiakonian edestä klo 17.00 ja paluu klo 22.00 mennessä. Mukaan pyyhe ja peseytymisvälineet. Matkan hinta 5 sisältää kuljetuksen ja iltapalan. Kiirastorstain ehtoollinen 6.4. klo 18 Pekka Laine-Mäkinen, Kimmo Rautio, Jaakko Nykäsenoja Vastuunkantajat ry:n kirpputori Avoinna ma 12-18, Ti - pe klo 10-17 la klo 10-14. Auto 050 432 8047, Myymälä 050 493 6411 Vastaanotamme käyttökelpoista tavaraa. 18
LIITY JÄSENEKSI Liity jäseneksi internetissä www.vastuunkantajat.fi/yhdistys tai täytä ilmoittautumiskaavake ja lähetä se osoitteeseen: Vastuunkantajat ry. Hämeentie 73 00550 HELSINKI Jäsenmaksun suuruus on 17. JÄSENEDUT Osallistumismahdollisuus toiminnasta päättämiseen ja varsinaiseen toimintaan. Tarpoilan metsästysmajan vuokraoikeus, Vastuunkantaja-lehti 6 kertaa vuodessa. TUE TOIMINTAAMME Voit tukea toimintaamme joko ilmoittautumalla jäseneksi tai voit toimia sitoutumattomana lahjoittajana. Pankkiyhteys Nordea IBAN: FI76 2122 1800 0053 39 Suku- ja etunimi: Lähiosoite: Postinro ja -toimipaikka:
Erityisdiakonian hoitoketju Erityisdiakonia - pullakirkko - päiväkeskustoiminta - asiakkaiden kohtaaminen - hoitoon ohjaaminen ja haastattelut - seurakuntayhteys Seurakuntayhtymä Tukiasunnot - solu ja yksiöt Asuinyhteisö Paulus Seurakuntayhtymä Kuntoutuskoti Tarpoila - kuntoutuminen - ryhmä-/yksilökeskustelut - työtoiminta - kirpputoritoiminta Vastuunkantajat r.y. Hoitokoti Neulansilmä - päihde- ja mielenterveyskuntoutujamiehille - tuetun asumisen yksikkö Seurakuntayhtymä Erityisdiakonian työ kokonaisuudessaan yhdessä kuntoutuskoti Tarpoilan, hoitokoti Neulansilmän ja asuinyhteisö Pauluksen kanssa muodostaa hoitoketjun, jossa pyritään auttamaan syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita ihmisiä löytämään minuutensa ja ihmisarvonsa.