Ytimekäs T e o l l i s u u d e n V o i m a O y j : n y h t i ö l e h t i 1 / 2 0 1 0 OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä sähköntuotantoa 1/2010 Ytimekäs 1
Pääkirjoitus Jarmo Tanhua Ydinvoima on tehokas ja valmis keino ilmastonmuutoksen hillintään Olkiluodon jäähdytysvesikanavissa on merivesi virrannut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana ydinvoimalaitoksemme on tuottanut tasaisen varmasti sähköä suomalaisille jo 370 miljardia kilowattituntia. Ja vähentänyt Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä yli kolmanneksella verrattuna siihen, että sama sähkömäärä olisi tuotettu kivihiilellä. Paljon on tuon kolmen vuosikymmenen aikana tapahtunut energiapolitiikassa, sähkön käytössä ja ympäristötietoisuuden heräämisessä paitsi Suomessa myös muualla maailmassa. Nyt uuden vuosikymmenen alussa olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Joudumme päättämään keinoista, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään kahteen asteeseen riittävän nopeasti, jotta tulevien sukupolvien sopeutumien uudenlaiseen elinympäristöön ei kävisi kohtuuttoman vaikeaksi. Onneksi meillä on mahdollisuus tehdä hyviä päätöksiä. Päätöksissä on otettava huomioon paitsi ympäristön, myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden asettamat vaatimukset. Energian tuotannossa pääsemme näihin kaikkiin tavoitteisiin panostamalla ydinvoimaan ja uusiutuvaan energiaan. TVO omistajakuntineen toteuttaa juuri tällaista strategiaa. Olkiluodossa rakennamme ydinvoimaa, kun taas omistajamme ovat investoineet ja investoivat merkittävästi bioener giaan ja tuulivoimaan. Viivyttely ei ole tässäkään asiassa viisautta. Ilmastonmuutosta hillitsevän energiantuotannon investoinneista ollaan päättämässä juuri nyt. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä tuotantomuodoilla edellyttää nopeita päätöksiä ja toimia. Ydinvoimalaitoksen suunnittelu ja rakentaminen kestää vuosikymmenen ja uusien tuotantomuotojen kehittäminen sukupolven. Se, että ydinvoima on tehokas ja valmis keino hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on huomattu myös muualla kuin Suomessa. Ydinvoimakielteisiä päätöksiä puretaan kilvan ja uusia ydinvoimalaitoksia on suunnitteilla ja rakenteilla kymmeniä eri puolilla maailmaa. Myös suomalaiset suhtautuvat ydinvoimaan yhä myönteisemmin. Energiateollisuus ry:n TNS Gallupilla tammikuussa teettämän kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että joka toinen suomalainen suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja ero kielteisesti suhtautuviin on suurempi kuin koskaan aiemmin tutkimussarjan aikana. Tutkimustulos antaa aihetta ilmasto-optimismiin. Nuoret ovat nyt myönteisempiä ydinvoimalle kuin koskaan. Ydinvoimamyönteisyys onkin lisääntynyt erityisesti nuorten ja Vihreitä äänestävien keskuudessa. Siis juuri niiden parissa, jotka kantavat suurinta huolta ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnista pitkälle tulevaisuuteen. Päättymässä oleva talvi on ollut oikea vanhan ajan talvi: pakkasta, auringonpaistetta, puhtaita hankia ja hienoja ulkoilukelejä. Ydinvoima on yksi tekijä, jonka avulla ilmastomme pysyy jatkossakin sellaisena kuin sen haluamme olevan. Ytimekäs Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 1/2010 Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2010. Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Sini Gahmberg Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto 27160 EURAJOKI Puh. (02) 83 811 Faksi (02) 8381 5209 Ulkoasu ja taitto: Tuija Karppanen Kansikuva: Hannu Huovila Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu paperille, jolla on ympäristötuoteseloste ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO 14001 (1998), EMAS (2002).
Tässä numerossa 2 Ydinvoima on tehokas ja valmis keino ilmastonmuutoksen hillintään Jarmo Tanhua s.14 4 Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä sähköntuotantoa Juhani Ikonen 6 Lauri Kuha kytki Olkiluoto 2 -yksikön valtakunnan verkkoon Eija Tommola s.19 8 Hyvä tuotantovuosi 2009 Eija Tommola 10 OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle Leena Manner s. 20 14 TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan ydin on turvallisuus Juhani Ikonen 16 OL3:n reaktorilaitoksella suunta kohti päälaitteiden asennuksia Hanna Kajander s.24 19 Korkea laatu ja ydinturvallisuus ensisijaisia tekijöitä työmaalla Hanna Kajander 7 Hihoja käärimään Sami Tulonen 12 Ydinvoiman lisärakentamiseen valmistaudutaan monella taholla Veijo Ryhänen 20 Väitös rajapintakiinnittymisestä Juhani Ikonen 22 Yhteiskunnassamme ydinvoiman käyttö on hyväksyttyä Anneli Nikula 24 B+Tech Oy tutkii bentoniittisaven ominaisuuksia Eija Tommola 26 Wolter Westerholm on poissa Esko Haapala 27 Ansiomerkkejä jaettiin olkiluotolaisille Eija Tommola 1/2010 Ytimekäs 3
Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä Helmikuun 18. päivänä tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Olkiluoto 2 aloitti ydinsähkön tuotannon. Kolmen vuosikymmenen aikana OL2 on tuottanut yli 180 miljardia kilowattituntia sähköä. Yhteensä TVO:n laitosyksiköt Olkiluodossa ovat tuottaneet suomalaisille päästöttömästi sähköä yli 370 miljardia kilowattituntia. Teksti: Juhani Ikonen Kuva: Hannu Huovila Olkiluoto 2 tahdistettiin ensimmäisen kerran Suomen kantaverkkoon 18. helmikuuta 1980, tarkalleen kello 18.00. Tuolloin Olkiluoto 1 oli ollut tuotannossa jo lähes puolitoista vuotta; OL1 tahdistettiin verkkoon ensimmäisen kerran 2. syyskuuta 1978. Päästöttömän ydinsähkön merkitys kasvaa Kun alkuvuosien generaattoriongelmat oli voitettu, TVO:n molemmat laitosyksiköt ovat vuodesta toiseen lukeutuneet maailman parhaiden ydinvoimalaitosyksiköiden joukkoon. Ne ovat tuottaneet suomalaisille perusenergiaa turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen. Suurin ympäristöhyöty on saavutettu siitä, että OL1:n ja OL2:n tuottaman yli 370 miljardin kilowattitunnin sähkömäärän ansiosta ilmakehään on jäänyt päästämättä noin 296 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä päästöttömällä ydinvoimalla on energiantuotannossa nyt ja tulevina vuosina entistäkin merkittävämpi rooli, tuotantojohtaja Mikko Kosonen toteaa. Olkiluodon 1970-luvulla rakennettujen laitosyksiköiden teknistä suunnittelua voidaan pitää edelleen modernina. OL1:n ja OL2:n jo alusta asti sisältämiä edistyksellisiä piirteitä ovat mm. esijännitetystä betonista rakennettu reaktorin suojarakennus, sisäiset pääkiertopumput, nelinkertaiset turvallisuusjärjestelmät ja mahdollisuus käyttää säätösauvoja sekä moottoreilla että hydraulisesti. Asea-Atomin kehittämä polttoainetyyppi puolestaan antoi reaktoriin runsaasti tehoreserviä. Kun muissa tuolloisissa polttoaineratkaisuissa polttoainesauvojen määrä yhdessä nipussa oli 7x7, Asea- Atomin nipputyypissä oli 8x8 sauvaa. Nipussa oleva uraanimäärä oli sama, mutta se oli jaettu useampaan ohuempaan sauvaan, jolloin lämmönsiirtopintaa polttoaineesta veteen oli huomattavasti enemmän. Nykyisin käytettävissä kiehutusvesireaktoreiden polttoainenipuissa on yleensä 10x10 sauvaa. Edelleen uudenveroiset laitosyksiköt TVO:n omaksuman periaatteen mukaisesti Olkiluodon laitosyksiköt pidetään 4 1/2010 Ytimekäs
sähköntuotantoa jatkuvasti uudenveroisessa kunnossa. OL2:n ensimmäisten 10 vuoden käyttökertoimien keskiarvo oli 78,8 %, seuraavan vuosikymmenen keskiarvo 93,8 % ja viimeisen kymmenvuotisjakson 95,5 %. Käyttökerroin kuvaa voimalaitoksen luotettavuutta ja käyttövarmuutta, joten voimme jopa sanoa, että OL1 ja OL2 ovat nyt paremmassa kunnossa kuin uutena, Kosonen sanoo. Merkittäviä laitosparannuksia ja toiminnallisia muutoksia on 30 tuotantovuoden aikana tehty useaan otteeseen. Modernisointien myötä kummankin yksikön alun perin 660 megawatin sähkötehoa on voitu nostaa useaan otteeseen, ja tällä hetkellä niiden sähköteho on 860 megawattia. Seuraavat suuret modernisoinnit tehdään jo tämän ja ensi vuoden huoltoseisokeissa. Modernisointitoimenpiteillä saavutettava turpiinien hyötysuhteen paraneminen nostaa molempien laitosyksiköiden nettosähkötehoa noin 25 megawattia. Perusenergiaa Suomelle Olkiluoto 1 ja 2 rakennettiin tyydyttämään Suomen energiavaltaisen teollisuuden kasvavaa sähköntarvetta. Tästä lähtötilanteesta TVO on kehittynyt koko Suomea palvelevaksi perusvoiman tuottajaksi. Olkiluoto 3 -hankkeessa onkin mukana eri puolelta maata kymmeniä energiayhtiöitä, jotka välittävät Olkiluodossa tuotettua ydinsähköä omien kuntiensa asukkaille. Valmistuttuaan Olkiluoto 3 lähes kaksinkertaistaa TVO:n vuosittaisen sähköntuotantomäärän. Näin se kattaa merkittävän osan toisaalta maamme kasvavan sähkönkulutuksen ja toisaalta vanhojen lauhdelaitosten lähivuosina tapahtuvan sulkemisen aiheuttamasta tuotantokapasiteetin vajeesta. Olkiluodossa on kaikki valmiina myös neljännen laitosyksikön rakentamiselle. Valmiutta lisää OL3:n toteuttamisesta saatu oppi ja tuore tietämys, jota ei ole kenelläkään muulla. Olkiluodossa oleva valmis infrastruktuuri, mukaan lukien ydinjätehuolto ja perusorganisaatio, antaa hankkeen toteuttamisessa huomattavia synergiahyötyjä. l 1/2010 Ytimekäs 5
Kuva: TVO:n kuva-arkisto Lauri Kuha kytki Olkiluoto 2 -yksikön valtakunnan verkkoon Reaktorimestari Lauri Kuha tahdisti Olkiluodon kakkosyksikön valtakunnan sähköverkkoon helmikuun 18. päivänä kello 18.00.40. Kainon nimipäivän kunniaksi sai OL2:n generaattorikin nimekseen Kaino. Kolmekymmentä vuotta sitten oli reaktorimestari Lauri Kuhalla jännittävät hetket, kun hän tahdisti Olkiluodon kakkosyksikön valtakunnan verkkoon. Eija Tommola Vuoden 1978 alussa aloitettiin käyttöhenkilökunnan työhönotto ja koulutus. Tässä joukossa oli mukana myös reaktorimestari Lauri Kuha. Koulutukseen osallistui koko kakkosyksikön vuorohenkilökunta, Kuha muistelee. Koulutuksen aikana käytiin läpi voimalaitoksen toimintaa ja järjestelmiä. Koulutuksen jälkeen vuorohenkilöstö osallistui laitosyksikön käyttöönottokokeisiin, jotka valmistelivat yksikön ottamista tuotantokäyttöön. 18.2.1980 kello 18.00.40 Maanantaina 18.2.1980 kello 15.00 vuoropäällikkö Seppo Tarvaisen vuoro aloitti päivän työt merkitsemällä Olkiluoto 2:n, silloiselta nimeltään TVO II, valvomon päiväkirjaan vuoromiehityksen: ST, LAKU, JM, PEA, TU, MJO, TAV. Näiden nimilyhenteiden takana ovat Seppo Tarvainen, reaktorimestari Lauri Kuha, turpiinimestari Jouko Mäenpää, aluetyönjohtaja Pekka Alvinen, käyttömiehet Tuomo Uola, Mikko Jokela ja Tauno Välimäki. Valvomopäiväkirjan mukaan reaktoritehon nosto kohti 25 prosenttia aloitettiin kello 17.30, se saavutettiin kahdenkymmenen minuutin kuluttua. Kello 17.55 oli vuorossa Turbomat-ohjelmavaihe 5 eli ylösajoaskel 15 ja kello 18.00.40 Lauri Kuha tahdisti laitoksen verkkoon laitoskatkaisijalla. Oli se jännittävää. Vaikka ohjeet oli luettu moneen kertaan ja osasin ne jotakuinkin ulkoa, niin taisi käsi silti vähän väristä nappia painaessa, naurahtaa Kuha. Ennen tahdistusta oli varmistettu, että kaikki asetukset olivat kunnossa. Sitten vaan paineltiin nappuloita ennalta määrätyssä järjestyksessä. Viimeinen napinpainallus käynnisti itse tahdistuslaitteen, jonka jälkeen automatiikka hoiti loput, Kuha summaa. Kuha ei ollut ensimmäistä kertaa tahdistamassa voimalaitosta, joitakin vuosia aiemmin hän oli ollut samoissa tehtävissä tahdistaessaan Mussalon voimalaitosta valtakunnan sähköverkkoon. Olkiluodon generaattori on neljä kertaa suurempi kuin Mussalon, joten kyllä se tuntui silloin melkoisen suurelta vehkeeltä. Nykyään ei tahdistukseen enää liity niin suurta jännitystä, koska automatiikka hoitaa homman, Lauri Kuha toteaa. Verkossa oltiin vajaat 6 minuuttia, kunnes generaattorikatkaisija 632F101 aukesi takatehosta. Maanantain kello seitsemän ja tiistain kello seitsemän välisenä aikana tuotettiin sähköä kokonaista 13,1 MWh (netto), joka vastaa nykyisellä laitoksen nimellisteholla vajaan minuutin tuotantoa. Seuraavana tuotantovuorokautena oltiin verkossa jo 23,7 tuntia ja tuotettiin sähköä 4530,6 megawattituntia (netto) ja keskiviikkona alkaneena tuotantovuorokautena generaattori oli ensi kertaa verkossa 24 tuntia. l 6 1/2010 Ytimekäs
Hihoja käärimään Brysselin EU-kortteleista kuului helpottunut huokaus, kun Euroopan parlamentti antoi 9. helmikuuta pitkittyneen kädenväännön jälkeen uudelle Euroopan komissiolle valtakirjan aloittaa työnsä. Koko viime syksy painettiin tiukasti komissaarisirkuksen pyöreissä: mietittiin salkkujakoa ja uuden Lissabonin sopimuksen tuomia muutoksia EU-tason valtasuhteissa. Sami Tulonen Kirjoittaja työskentelee edunvalvontajohtajana Brysselissä Euroopan ydinvoimasektorin kattojärjestö FORATOMissa. T ammikuussa siirryttiin sitten seuraamaan europarlamentin järjestämiä komissaarigrillauksia, joita joskus kuulemisiksikin kutsutaan. Euroopan parlamentilla ei ole nimellistä valtaa päättää yksittäisten komissaarien valinnasta siksi valiokuntahaastatteluita käytetään poliittisena peukaloruuvina komission puheenjohtajan suuntaan, jotta parlamentti saisi uusia valtamyönnytyksiä instituutioden välisessä ikuisessa kädenväännössä. Komision presidentti Unionin valtaviin energia- ja ympäristö haasteisiin ei ole uskottavaa ratkaisua ilman ydinvoimaa. José Manuel Barroso onkin puhunut pitkin talvea milloin naama valkoisena, milloin punaisena parlamentin pöntöistä taivutellen meppejä uskomaan, että jotain tarttis tehrä kokolailla pian. Kaikki tunnustavat, että instituutioiden välinen pitkittynyt sapelien kalistelu ei ole vienyt EUkansalaisille tärkeitä asioita piiruakaan eteenpäin. Parlamentin päätös näyttää vihreää valoa uudelle komissaarikatraalle ei vaikuta kovin jännittävältä Olkiluodon vinkkelistä katsottuna, mutta EU-ympäristössä uuden Euroopan komission viisivuotisen toimikauden alku on aina kunnon kajahdus, uuden pelikauden lähtölaukaus kaikille toimijoille. Urheilutermit sopivat hyvin kuvaamaan tunnelmaa kaupungissa, sillä edunvalvojankin vinkkelistä kysymys on rankasta juoksukilpailusta. Kuka saa luotua nopeasti toimivat suhteen uusiin komissaareihin ja heidän lähipiireihinsä? Kuka saa taitavimmin ujutettua puumerkkinsä uusiin aloitteisiin ja työohjelmiin? Kuka saa järjestettyä tapahtumia, joissa tärkeitä viestejä saa välitettyä keskeisille EUpäättäjille? Lobbarin työ Brysselissä on tällä hetkellä jatkuvaa jalkatyötä, jossa paita ei pysy kuivana komission ja parlamentin käytävillä ravatessa. Päätäkin pitää tosin käyttää. Euroopan unioni on murrostilassa se hakee itseään ja kansalaisten luottamusta. Kukaan ei rakasta sisämarkkinoita, totesi aikanaan 1980-luvulla komissiossa vaikuttanut legendaarinen puheenjohtaja Jacques Delors. Letkautukseen sisältyy viisaus, joka on harvinaisen akuutti ongelma nyky-unionille. EU-projektilla pitää olla onnistuakseen eurokansalaisten tuki ja tätä tukea ei voi ansaita ilman kansan syvien rivien aidosti tukemia ideoita. Euroopan integraatio alkoi 1950- luvulla rauhanprojektina ja siirtyi kylmän sodan päätyttyä yhteistyön syventämis- ja laajentumisvaiheeseen. Mutta mikä on EU: n raison d etre olemassaolon oikeutus vuonna 2010? Pääministeri Berlusconin kootut nolonhauskat letkautukset huippukokouksissa vai uunituore EU: n ulkoministerin virka? Tuskin kumpikaan näistä. Uusi komissio ymmärtää kyllä yskän. Presidentti Barroso laittoi hihat heilumaan heti parlamenttiäänestystä seuraavana päivänä uuden komission työohjelmassa energia- ja ympäristökysymykset ovat agendan kärjessä. Nämä asiat ovat kansalaisille tärkeitä joka EU-maassa. Vähäpäästöisen energiantuotannon tukeminen, liikenteen sähköistäminen sekä kilpailukykynäkökohtien erityinen painottaminen energiainvestoinneissa vahvistavat varmuudella ydinvoimankin nostetta kaikilla tasoilla. Selkeä enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä on ydinvoimamyönteisiä, sama pätenee myös uuteen komissioon. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten kasvava ydinvoimamyönteisyys näkyy komission alkutaipaleen aloitteissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja vihreämmän energiatalouden kehittäminen ovat 2010-luvun EU: n peruskalliota. Näiden teemojen ympärillä on tarpeellista keskustella myös ydinvoiman roolista osana kokonaisratkaisua. Valtaosa päättäjistä Brysselissäkin on jo ymmärtänyt, että kaksikolmasosaa EU:n vähäpäästöisestä energiasta tuotetaan ydinvoimalla ja että tällä tuotannolla säästetään vuosittain yli 600 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Lisäksi vakaahintaisen ydinsähkön positiivinen vaikutus kriisitunnelmaisen EU:n kilpailukyvylle on monien mielessä. Ydinvoiman ymmärtäjien joukkoon kuuluu onneksi myös vastavalittu energiakomissaari, saksalainen Guenter Öttinger. Komissaari on kotoisin rikkaasta Baden-Wuerttenbergista, jossa mm. Mercedeksen, Porschen ja SAPin tehtaat ovat vuosikymmenten ajan luoneet merkittävää vaurautta osavaltioon ydinsähkön voimin. Öttinger esitti parlamentin komisaarikuulemisissa useita ydinvoimamyönteisiä ajatuksia uskonkin, että Öttingerin johtajuus EU:n uusien ydinvoima-aloitteiden saralla tulee nousemaan lähivuosina suureen arvoon. Energiakomissaari Öttinger ei voi kuitenkaan yksinään saada ihmeitä aikaan ei edes muiden EU-instituutioiden ja jäsenmaiden tukemana. Siksi erityisesti EU:n ydinvoimateollisuuden on jatkossakin kannettava vastuunsa proaktiivisena toimijana EU-tason energiaväännöissä. Meidän ei ole vain oikeus vaan myös velvollisuus osallistua EU:n päätöksentekoon, sillä unionin valtaviin energia- ja ympäristöhaasteisiin ei ole uskottavaa ratkaisua ilman ydinvoimaa. On siis jaksettava painaa tiukasti eteenpäin hyvän asian puolesta Brysselin kabineteissa uusi, viisivuotinen maraton on vasta aluillaan. l 1/2010 Ytimekäs 7
TVO:n kaksi ydinvoimalaitos yksikköä tuottivat sähköä jälleen tasaisesti ja turvallisesti. Laitosyksiköt saavuttivat laitoshistorian parhaimman tuotantotuloksen, 14,5 TWh. Määrä on noin kuudesosa Suomessa käytetystä sähköstä. Yhdessä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden kanssa TVO:n tuotanto oli 15,3 TWh. Teksti: Eija Tommola Kuva: Hannu Huovila Hyvä tuotantovuosi Olkiluoto 1 tuotti sähköä 7 296 GWh, ja sen käyttökerroin oli 97,0 prosenttia. Olkiluoto 2 tuotti sähköä 7 156 GWh, ja sen käyttökerroin oli 95,1 prosenttia. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 96,0 prosenttia. Käyttökertoimet olivat edellisvuosien tapaan kansainvälisestikin vertaillen korkeat. Laitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. OL2:n generaattori oli tahdistettuna yhtäjaksoisesti valtakunnan verkkoon vuosihuollosta vuosihuoltoon yhteensä 366 vuorokautta 6 tuntia. Tämä on Olkiluodon voimalaitoksen uusi ennätys. Työt etenevät Olkiluoto 3 -työmaalla Olkiluoto 3 -työmaalla keskitytään projektin eteenpäin viemiseen. Ra- kentaminen ja laite- ja komponenttitoimitukset Olkiluotoon jatkuivat. Vuoden 2009 alussa työmaalle toimitettiin reaktoripaineastia ja loppuvuonna paineistin sekä reaktorilaitoksen suurimmat komponentit eli höyrystimet. OL3:n harjakaisia vietettiin 11.11.2009, kun reaktorirakennuksen teräsvuorauksen katto eli kupoliosa nostettiin paikalleen. Työmaavahvuus vuonna 2009 oli enimmillään noin 4 300 henkilöä. TVO on tilannut laitosyksikön kiinteähintaisena avaimet käteen -toimituksena, jossa vastuu aikataulusta on laitostoimittajalla. Ydinosaamista jo 40 vuoden ajan TVO:n perustamisesta tuli 23.1.2009 kuluneeksi 40 vuotta. Yhtiö perustettiin tuottamaan teollisuudel- le edullista sähköä, mutta vuosikymmenten kuluessa TVO:sta on kehittynyt koko Suomea palveleva sähkön tuottaja. Olkiluoto 3 -hankkeen myötä TVO:n sähkönsaajien omistuspohja laajeni ja hankkeessa on mukana yli 50 suomalaista energiayhtiötä. Suomalaisen Työn Liitto myönsi toukokuussa TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuottamalle sähkölle kotimaisuutta korostavan Avainlippu-tunnuksen. Avainlippualkuperämerkki annettiin TVO:lle tunnustuksena suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Vuoden aikana yhtiöön palkattiin 31 vakinaista henkilöä. T&K-toiminnan ytimessä TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on tukea jo käytössä Olkiluoto 1 Keskimääräinen sähköteho, MW 2009 Olkiluoto 2 Keskimääräinen sähköteho, MW 2009 8 1/2010 Ytimekäs
2009 olevien OL1- ja OL2 -laitosyksiköiden turvallista ja tehokasta käyttöä ja OL3-yksikön rakennusvaihetta sekä kehittää keinoja ydinjätteen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. TVO osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisiin uusien teknologioiden kehityshankkeisiin. Suurin osa T&K -panostuksesta suuntautuu toimivan jätehuollon kehitykseen ja tapahtuu Valtion ydinjätehuoltorahaston rahoittamissa kansallisissa SAFIR2010- ja KYT2010 -ohjelmissa. Yhtiön kokonaispanostus tutkimus- ja kehitystoimintaan oli 39,7 milj. euroa, josta rakenteilla olevan OL3-ydinvoimalaitosyksikön vastattava osuus oli 18,5 milj. euroa. Joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin TVO perusti kesäkuussa 2 miljardin suuruisen joukkovelkakirjalainaohjelman (EMTN), joka on listattu Luxemburgin pörssiin. Yhtiö laski ohjelman puitteissa liikkeeseen 750 miljoonan euron määräisen 7 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan. Yli 200 eurooppalaista sijoittajaa osallistui lainaan, joka ylimerkittiin selvästi. Tämän lisäksi TVO laski liikkeeseen kolme erillistä pienempää lainaa, joiden yhteismäärä on noin 185 miljoonaa euroa. Sijoittajien laaja kansainvälinen luottamus osoittaa TVO:n erinomaisen rahoituskyvyn myös tuleviin investointeihin. Sähkön hinnassa varaudutaan loppusijoitukseen TVO kantaa ydinenergialain mukaisen vastuunsa ydinjätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi TVO suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Työ- ja elinkeinoministeriö vahvisti yh tiön ydinjätehuollon vuoden 2009 lopun vastuumääräksi 1 160,7 miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2010 rahastotavoitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 069,8 miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan tulos TVO toimii omakustannusperiaatteella. Syntyvät kustannukset veloitetaan vuosittain osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos lähtökohtaisesti on nolla. Osakkaat TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista 1979 2009 (milj. ) maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Konsernin liikevaihto raportointikaudella oli 305,4 miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli 15 230 GWh. Konsernin tulos oli 41,4 miljoonaa euroa tappiollinen, oikaistu tulos oli 24,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihdon lisäys, 50,8 miljoonaa euroa, johtui pääosin OL1:n ja OL2: n veloituksen lisäyksestä kulujen kattamiseksi. l 1/2010 Ytimekäs 9
OL4:n sähköä 50:lle alu Tärkein sähkön hintaan vaikuttava tekijä on käytössä olevan tuotantokapasiteetin määrä. Mitä enemmän sähköä markkinoille tarjotaan, sitä edullisempaa se on, toteavat toimitusjohtajat Hannu Linna Vaasan Sähköstä, Matti Rintanen Pori Energiasta ja Timo Pylvänen Savon Voimasta yhdessä Kymenlaakson Sähkön liiketoimintajohtaja Aku Pyy mäen kanssa. Nämä neljä yhtiötä ovat niiden viidenkymmenen energiayhtiön joukossa, jotka odottavat periaatepäätöstä OL4 hankkeesta. Leena Manner Aku Pyymäki Kymenlaakson Sähköstä (vas.), Hannu Linna Vaasan Sähköstä, Timo Pylvänen Savon Voimasta ja Matti Rintanen Pori Energiasta. Alueelliset sähköyhtiöt odottavat lisää omaa tuotantokapasiteettia OL4 -hankkeesta. Suoraan tai välillisesti TVO:n omistajina olevat yli sataviisikymmentä kuntaa haluavat järjestää sähköntuotantonsa mahdollisimman edullisesti. Esimerkiksi suoraan TVO:n omistajana oleva EPV Energia ja PVO:n kautta mukana oleva Kymppivoima toimittavat Olkiluodon sähköä muun muassa Kymenlaakson Sähkölle, Savon Voimalle, Suur-Savon Sähkölle, Pohjois-Karjalan Sähkölle ja Rovakairalle. Muiden ohella Vaasan kaupungin omistama Vaasan Sähkö on EPV Energian osakas ja Pori Energia puolestaan saa ydinsähköä Olkiluodosta Pohjolan Voiman kautta. Meidän yhtiössämme mukana oleville kunnille ei ole yhdentekevää, kuka saa luvan tuottaa ydinsähköä. Ydinvoimapäätös vaikuttaa lupapäätöksen saavan yhtiön ja sitä omistavien yhtiöiden ja taustayhteisöjen talouteen määrittämällä kuka saa hyödyn edullisesta tuotantokapasiteetista ja kuka jää tätä hyötyä vaille. OL4-päätöksellä vaikutetaan monen kunnan hyvinvointiin ja palvelukykyyn, Savon Voiman Pylvänen selvittää. OL4 vähentää markkinariskiä Paikallisille sähköyhtiöille OL4- hanke on suuri mahdollisuus. Etsimme mahdollisuuksia lisätä vakaata, edullista, hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa ja samalla vähentää markkinariskiä. OL4-laitosyksikkö tuottaa edullista peruskuormaa, luotettavasti ja varmasti, vuosikymmenten ajan ilman kasvihuonekaasupäästöjä. On selvää, että haluamme olla OL4-hankkeessa mukana, toimitusjohtaja Pylvänen jatkaa. Sähkö on bulkkituote, jonka hinta markkinoilla on sen kaikkein keskeisin kilpailutekijä. Hintakilpailukyky syntyy tuotantokapasiteetin määrän ja laadun perusteella. Jos haluamme olla mukana kilpailussa, tarvitsemme edullista sähköntuotantokapasiteettia. Niin yksinkertaista tämä on, Vaasan Sähkön Linna toteaa. Linna kertoo, että Vaasan Sähköllä on asiakkaita ympäri Suomea ja hei- 10 1/2010 Ytimekäs
eelliselle sähköyhtiölle dän kauttaan Olkiluodon sähköstä hyötyy koko Suomi. On vain neljä pientä kuntaa, joihin emme tällä hetkellä toimita sähköä. Kilpailussa sähkömarkkinoilla meitä on auttanut monipuolinen tuotantopalettimme. OL4 korvaa kivihiiltä Pori Energian Rintanen korostaa myös kotimaisuutta. Pori Energia haluaa olla mukana erilaisissa kotimaisen energian kehityshankkeissa, kuten OL4 -hankkeessa. Oma tuotanto tuo meille varmuutta ja monipuolisen tuotantojärjestelmän avulla voimme suunnitella tuotantoamme edullisella tavalla asiakkaidemme sähkönkulutuksen mukaisesti. OL4:n avulla voimme korvata hiililauhdetuotantoa. Se on meille iso asia. Tiedämme, kuinka vastuullisesti TVO suhtautuu ydinvoiman tuotantoon, huoltaa laitosyksiköitään ja varautuu loppusijoitukseen. Todisteena toiminnan mallikelpoisuudesta ovat vuodesta toiseen maailman kärkiluokkaa olevat käyttökertoimet, Rintanen toteaa. Biopolttoaineet ovat parhaimmillaan juuri yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa, jolloin niillä tuotetaan sähkön lisäksi kaukolämpöä alueen asukkaille. Silloin uusiutuvia hyödynnetään myös asetetun tavoitteen saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, kun kaukolämpöä tuotetaan yhä pienempien taajamien asukkaille. Pylväsen mukaan suurin osa paikallisista sähköyhtiöistä on jo toteuttanut alueellaan taloudellisesti kannattavat yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hankkeet suurimpien asutuskeskusten yhteyteen. Esimerkiksi Savon Voima harjoittaa kaukolämpötoimintaa 16 kunnan alueella 19 taajamassa. Toimijoiden määrä ei ratkaise hintaa, vaan tuotannon määrä Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvin. Markkinoilla vaikuttavat kuitenkin ohuiden marginaalien ja isojen riskien lainalaisuudet, Kymenlaakson Sähkön Pyymäki kuvaa markkinoita. Markkinariskiä sähköyhtiöt haluavat vähentää omaa tuotantoaan lisäämällä. Pylvänen kiistää väitteen siitä, että sähkömarkkinat tarvitsevat lisää toimijoita tai että toimijoiden määrä vaikuttaisi kuluttajien sähkön hintaan. Voimalaitosten omistuspohjalla tai sähkömarkkinoiden toimijoiden määrällä ei vaikuteta sähkön markkinahintaan Suomessa. Tuotannon määrä ratkaisee. Energian hinta määräytyy avoimilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vielä pitkään hiilellä tuotetun lauhdesähkön tuotantokustannusten perusteella eli kivihiilen ja päästöoikeuden hintakehityksen mukaisesti, hän jatkaa. Osallistuminen OL4:n kaltaiseen suureen hankkeeseen kiinnostaa paikallisia sähköyhtiöitä ympäri Suomea. Omaa päästötöntä tuotantokapasiteettia lisäämällä voimme vähentää markkinariskiä. Täydellisten markkinoiden ihannetilanteessa voi sähkön myynnissä pärjätä ilman omaa sähköntuotantoa ostamalla markkinasähköä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että sähkömarkkinoiden riskinhallinta helpottuu sähkönhankinnan omavaraisuusasteen noustessa, Pylvänen kertoo. Monipuolinen tuotantopaletti on myös riskinhallintaa. Mukanaolo erilaisissa hankkeissa on tärkeää. Ydinvoima ja uusiutuvat eivät kilpailekaan keskenään vaan ydinvoima on lisännyt mahdollisuuksiamme panostaa uusiutuviin, Linna painottaa. Pörssisähköön liittyy suurta epävarmuutta hinnan suhteen. Tänä talvena pörssisähkö on maksanut jopa 1,4 euroa kilowattitunnilta. 14 kunnan omistama Kymenlaakson Sähkö Osallistuminen OL4:n kaltaiseen suureen hankkeeseen kiinnostaa paikallisia sähköyhtiöitä ympäri Suomea. ostaa suurimman osan toimittamastaan sähköstä sähköpörssistä. OL4 on meille keino lisätä hintoihin vakautta ja luoda hyvinvointia asiakkaillemme ja toimialueellemme Kymenlaaksossa, Pyymäki jatkaa. Valmis infra houkuttaa TVO:lla on Olkiluodossa valmis ydinvoiman osaamiskeskus. On selvää, että jos ydinvoimalaitosyksikkö rakennetaan muualle, uuden infran rakentamiseen uppoaa valtavasti rahaa, Linna painottaa. Valmis laitosalue on TVO:lle merkittävä etu. Hankkeessa mukanaoleville se merkitsee oleellisesti pienempää investointitarvetta, Rintanen to teaa tyytyväisenä. TVO:lla on hakijoista parhaat referenssit ja paras CV. Yhtiöllä on ajantasaisin tieto ydinvoiman rakentamisesta ja Euroopan suurimman rakennusprojektin tuomat kokemukset hyödynnettävinä seuraavassa projektissa. OL1- ja OL2 -laitosyksiköt ovat maailman kiistatonta huippua käyttövarmuudeltaan. Uskomme OL4 -hankkeen tuovan vaurautta meille ja asiakkaillemme, miehet toteavat yhdessä. l 1/2010 Ytimekäs 11
Ydinvoiman lisärakentamiseen valmistaudutaan monella taholla Ydinenergialla tuotetaan 16 % maailman sähkön tarpeesta. Käytössä on 436 reaktoria, jotka sijaitsevat 30 maassa. Pääosa näistä on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Senkin jälkeen on rakennettu paljon uutta sähkön tuotantokapasiteettia, mutta uusia ydinvoima laitos projekteja on käynnistynyt vain harvakseltaan vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Veijo Ryhänen USA:ssa 104 reaktoria tuottaa 20 % sähköstä. Sähkön tarve kasvaa edelleen ja vanhaa tuotantokapasiteettia poistuu käytöstä. Vajaat kymmenen vuotta sitten erityisesti ilmastokysymys ja huoli energian toimitusvarmuudesta alkoivat synnyttää uutta kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan. Lisäksi ydinenergialla tuotetun sähkön taloudellinen kilpailukyky on vahvistanut ydinvoiman asemaa vertailussa muihin vaihtoehtoihin. Uusien ydinvoimalaitoshankkeiden valmistelu ja lupamenettelyt vaativat kuitenkin siinä määrin aikaa, että varsinkaan länsimaissa ei montakaan uutta rakentamishanketta ole vielä käynnistynyt. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n tilaston mukaan vuoden 2010 alussa oli rakenteilla 56 reaktoria, pääosin Kii- nassa, Venäjällä, Intiassa ja Etelä-Koreassa. Tässä IAEA:n ilmoittamassa luvussa on mukana toistakymmentä hanketta, jotka ovat käynnistyneet jo 1980-luvulla, mutta joiden rakennustyöt on välillä keskeytetty. Britanniassa valmistaudutaan rakentamaan uusia ydinvoimalaitoksia, ja mahdollisiksi laitospaikoiksi on nimetty 10 aluetta. Aasian maat panostavat ydinvoimaan Nyt alkaneella vuosikymmenellä ydinvoimalaitosrakentamisen odotetaan kiihtyvän. Lähivuosina uusia hankkeita odotetaan käynnistyvän erityisesti Aasiassa, mutta niitä valmistellaan myös Yhdysvalloissa, Venäjällä ja useissa muis sakin Euroopan maissa. Merkille pantavaa on, että ydinvoimaloiden rakentamista valmistellaan myös useissa sellaisissa maissa, jotka eivät vielä tähän mennessä ole hyödyntäneet tätä energiamuotoa. Aasian maista Kiina on voimakkaimmin lähtenyt rakentamaan uutta laitoskapasiteettia. Maassa on otettu vuoden 1990 jälkeen 11 reaktoria käyttöön ja parikymmentä uutta laitosyksikköä on nyt rakenteilla. Tarkoitus on moninkertaistaa ydinsähkön nykyinen tuotantokapasiteetti jo vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Koreassa on jo käytössä 20 reaktoria ja rakenteilla kuusi uutta. Japanissa käytetään 50 reaktoria, aiotaan rakentaa merkittävästi uutta laitoskantaa sekä panostetaan tulevaisuuden reaktorityyppien kehittämiseen. Merkittävä uutta ydinvoimalaitoskantaa rakentava Aasian maa on myös Intia, joka ydinsulkusopimuksen ulkopuolisena maana kehitti oman ydinteknologian. Intiassa on 18 reaktoria käytössä, joista pääosa on sähköteholtaan noin 200 MW:n laitoksia eli huomattavasti pienempiä kuin muissa maissa. USA:ssa haetaan lupia uusille laitoksille Yhdysvalloissa 104 reaktoria tuottaa 20 % sähköstä, mutta uusia laitoshankkeita ei 1970-luvun lopun jälkeen ole käynnistynyt. Viime vuosina on kuitenkin uusia hankkeita lähdetty jälleen valmistelemaan, ja vuosina Kuva: https://www.energynpsconsultation.decc.gov.uk/nuclear/ssa/ 12 12 1/2010 Ytimekäs
2007 2009 on haettu yli 20 uudelle reaktorille yhdistettyä rakentamisja käyttölupaa. Taloustaantuman arvioidaan kuitenkin hidastavan hankkeiden toteutusaikatauluja. Kaikkein eniten nykyinen taloustilanne on ehkä vaikuttanut Etelä-Afrikan tasavallassa, jossa suunnitelmaa kymmenien uusien laitosyksiköiden rakentamisesta päätettiin vuonna 2008 lykätä rahoitusongelmien vuoksi. Ydinvoima vahvasti esillä myös Euroopassa Euroopan unionissa noin 30 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Uusi ydinvoimalaitos on Suomen lisäksi rakenteilla Ranskassa, jossa lähes 80 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Slovakiassa, Bulgariassa ja Romaniassa on pitkälle valmisteltu aiemmin kesken jääneiden laitosyksiköiden rakentamisen jatkamista. Tsekissä, Unkarissa ja Sloveniassa valmistellaan uusien laitosyksiköiden tilaamista. EU:n ulkopuolisista maista Venäjällä on käynnissä useita rakennusprojekteja. Myös Ukraina aikoo tulevina vuosina lisätä merkittävästi omaa laitoskantaansa. Britannian hallitus energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja kasvihuonepäästöjen rajoittamiseksi on ilmoittanut tukevansa uusien, vanhoja korvaavien ydinvoimalaitosten rakentamista. Esiluvitusprosessi on meneillään kahdelle reaktorityypille ja jatkuu kesään 2011. Nyt on käytössä parikymmentä reaktoria, mutta lähes kaikki näistä suljetaan viimeistään 2020-luvun alussa. Britannian tapaan myös Sveitsissä yleinen mielipide ja poliittiset asenteet ovat 1990-luvun jälkeen muuttuneet ydinvoimamyönteisiksi. Kolmen uuden yksikön rakentamiselle on haettu periaatehyväksyntää. Energiapolitiikan linjaukset muuttuvat Naapurimaassamme Ruotsissa tuotetaan lähes puolet sähköstä 10 ydinreaktorilla. 1980-luvun kansanäänestyksen seurauksena on kaksi reaktoria suljettu, mutta muilta osin sulkemissuunnitelmasta on luovuttu. Käytössä olevia laitoksia on modernisoitu, niiden tehoa on korotettu ja käyttöikää jatkettu. Hallitus esitti vuosi sitten uuden poliittisen linjauksen, jonka mukaan nykyisiä reaktoreita korvaaville uusille laitosyksiköille alettaisiin myöntää rakentamislupia ja ne rakennettaisiin nykyisille laitospaikoille. Suomen tapaan Ruotsissakin ydinjätehuollon järjestelyt ovat edenneet hyvin, mikä osaltaan luo hyvät edellytykset ydinenergian käytölle. Euroopassa ydinvoima on tätä nykyä vahvasti esillä myös Italiassa ja Puolassa. Italiaan rakennetut ydinvoimalat suljettiin 1980-luvulla. Puolassa ydinvoimalaitoksia lähdettiin rakentamaan 1980-luvulla, mutta hankkeet keskeytettiin. Nyt molemmissa maissa on alettu valmistella uusia ydinvoimalaitoshankkeita. Lisäksi Puola on ollut mukana Baltian maiden ohella yhteishankkeessa, jossa Liettuaan on tarkoitus rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia. Liettuassa käytössä olleet reaktorit jouduttiin sulkemaan Euroopan unioniin liittymisen ehtona. Euroopan unionin energialinjauksissa ydinvoimapolitiikkaa on leimannut varovaisuus ja sen korostaminen, että ydinvoiman käyttö on kunkin jäsenmaan omassa harkinnassa toisin kuin vaikkapa uusiutuvan energian käytön aktiivinen edistäminen. Viime vuosina ydinvoiman profiili on kuitenkin ainakin jonkin verran noussut. Euroopan komissio on perustanut foorumeja selvittämään ydinvoiman roolia energiahuollossa sekä edistämään alan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Myös EU-tason lainsäädäntöhankkeet etenevät, sillä ydinturvallisuusdirektiivi hyväksyttiin viime vuonna ja ydinjätedirektiivin valmistelu on aloitettu. Ruotsissa tuotetaan lähes puolet sähköstä 10 ydinreaktorilla. Ydinvoimaa halutaan uusiinkin maihin Tuore esimerkki ydinvoiman uudesta tulemisesta on neljän reaktorin toimitusta koskeva sopimus, jonka Arabiemiirikunnat teki äskettäin korealaisten yhtiöiden kanssa. Sopimus on merkittävä siinäkin mielessä, että Arabiemiirikunnat on maailman suurimpia öljyntuottajia eikä maassa ole ennestään ydinvoimalaitoksia. Uusille ydinvoimamaille voimalaitosten käyttöön valmistautuminen tuo monia haasteita. Näitä ovat mm. laitospaikkojen valinta ja infrastruktuurin rakentaminen, lainsäädäntötyö ja viranomaisvalvonnan järjestäminen, oman asiantuntemuksen kehittäminen sekä ydinjätehuollon järjestelyt. Pyrkimykset välttää kasvihuonepäästöjä ja turvata energian toimitusvarmuus ovat viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi vahvistaneet ydinvoiman asemaa tulevaisuuden energiavaihtoehtojen joukossa. Kun tähän vielä lisätään ydinsähkön taloudellista kilpailukykyä koskevat arviot, uuden ydinvoimakapasiteetin rakentamiseen on nyt maailmalla kiinnostusta enemmän kuin vuosikymmeniin. Useimpien ennusteiden mukaan ydinvoimalaitosten yhteenlasketun sähköntuotantokapasiteetin odotetaan nousevan nykyisestä 370 GW:sta noin 500 GW:n tasolle vuoteen 2030 mennessä. l 1/2010 Ytimekäs 13 13
Kuva: Sami Perttilä TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeisimmät alueet ovat ydin jätehuolto, reaktori turvallisuus, laitos yksiköiden tekninen kehitys sekä uudet laitostyypit. Juhani Ikonen Ydinsähkön tuotantoon liittyvälle tutkimus- ja kehitystoiminnalle on muihin toimialoihin verrattuna ominaista yksi merkittävä erityispiirre; aikaperspektiivi on hyvin pitkä, jopa sadan vuoden luokkaa. TVO:n tutkimuspäällikkö Liisa Heikinheimo painottaa ydinvoimatekniikkaan liittyvässä tutkimustyössä pitkäjänteisyyden ja yhteistyöverkostojen merkitystä. Tärkeätä on myös olla mukana verkostoissa ja ohjelmissa jo suunnitteluvaiheessa. Sadan vuoden aikajänne TVO:n tutkimus- ja kehityspanostusten ykkössijalla on ydinjätetutkimus ja seuraavalla sijalla turvallisuustutkimukset. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusteknologian kehittämiseen ja loppusijoitustilan rakentamiseen liittyvistä tutkimuksista vastaa TVO:n yhteisyritys Posiva Oy. Posiva huolehtii omistajiensa, eli TVO:n ja Fortumin Olkiluodon ja Loviisan voimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Voimalaitosjätehuoltoon ja laitosyksiköiden käytöstäpoistoon liittyvistä tutkimuksista TVO vastaa itse. Pitkäjänteisyyden merkitys korostuu tässäkin asiassa. Uuden sukupolven laitosyksikkö tuottaa sähköä vähintään 60 vuotta. Tämä tarkoittaa toimintaa 100 vuoden aikajänteellä, kun loppusijoittaminen lasketaan mukaan. Jätehuoltoa ja loppusijoitusta ohjaa kestävän kehityksen ajatus. Tämänkin toiminnan peruslähtökohtana on turvallisuus, Heikinheimo tähdentää. 14 1/2010 Ytimekäs
Käyvien laitosyksiköiden, OL1: n ja OL2:n, osalta tutkimus- ja kehitystyön fokuksessa ovat käyttöiän pidentäminen, hyötysuhteen ja tuotantotehon parantaminen sekä polttoainetutkimukseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Uusin tutkimus kohdistuu neljännen sukupolven ydinvoimalaitosteknologian kehitykseen sekä käytetyn polttoaineen kierron kehittämiseen. Kansainvälinen verkosto TVO harjoittaa aktiivista yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa muiden ydinvoimayhtiöiden kanssa osallistumalla mm. WANO-järjestön (World Association of Nuclear Operators) toimintaan ja ruotsalaissuomalaiseen käyttökokemusten vaihtoon keskittyvään yhteistyöhön. TVO on aktiivisesti mukana myös EU-maiden ydinvoimayhtiöiden yhteistyössä, jonka tavoitteena on kehittää uusille ydinvoimalaitoksille asetettavia vaatimuksia. Lisäksi yhtiö on ollut mukana alusta lähtien EU:n Sustainable Nuclear Energy Technology Platformin toiminnassa ja myös sen hallituksessa, Heikinheimo kertoo. l TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan ydin on turvallisuus Tiivistä yhteistyötä kotimaassa Oman T&K-toimintansa ohella TVO osallistuu moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin ydinalan tutkimushankkeisiin sekä rahoittamalla että osallistumalla eri tutkimusyksiköiden työhön. Kotimaassa Säteilyturvakeskus on pysyvä yhteistyökumppani. Muita tärkeitä T&K-yhteistyötahoja ovat mm. Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja VTT. TVO on merkittävin rahoittaja kansallisissa reaktoriturvallisuuden (SAFIR 2010) ja ydinjätehuollon (KYT 2010) tutkimusohjelmissa. Kuva: Hannu Huovila Käyvien laitosyksiköiden modernisointi on yksi osa tutkimus- ja kehitystyötä. Vuosien 2010 ja 2011 vuosihuolloissa tehtävillä laitosparannuksilla saadaan kummankin yksikön nettotehoa lisättyä noin 25 MW turpiinilaitoksen hyötysuhdetta parantamalla. Kuvassa uusi matalapaineturpiinin roottori saapumassa Olkiluotoon. 1/2010 Ytimekäs 15
Kuva: Hannu Huovila OL3:n re 16 1/2010 Ytimekäs
aktorilaitoksella suunta kohti päälaitteiden asennuksia Olkiluoto 3 työmaa (OL3) on yhä yksi suurimmista työmaista Euroopassa. Yksikön valmistumisen eteen ahkeroi nyt noin 3 800 työntekijää, ja osaamista tarvitaankin, kun kevään ja vuoden merkittävimmät asennustyöt reaktorilaitoksella alkavat. Hanna Kajander 1/2010 Ytimekäs 17
Kuva: Hanna Kajander Kuva: Hanna Kajander Reaktorilaitoksen päälaitteiden asennus alkaa keväällä, kertoo OL3-projektin johtaja Jouni Silvennoinen. Vaihetta edeltävät muun muassa reaktorirakennuksen päänosturin eli polaarinosturin käyttöönotto ja apunostimien asentaminen polaarinosturiin niin, että kapasiteetti riittää yli 500 tonnin nostoihin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ensimmäisenä rakennukseen viedään reaktoripaineastia. Sen sisäosien valmistus Tsekissä on edennyt viimeistelyvaiheeseen, Ranskassa valmistettavana olevat primääripiirin pääkiertoputket ovat jo valmiina. Ne tuodaan lähikuukausina työmaalle. Pääkiertopumpuista on koestettu kolme ja neljännen valmistus on loppusuoralla. Valvontaa ja kontrollointia vaihe vaiheelta Asennusten lisääntyessä rakentaminen jatkuu. Reaktorilaitoksen rakennusten valmiusaste lähenee yhdeksääkymmentä prosenttia, ja monet rakennukset ovat vesikatossaan. Myös reaktorirakennuksen kupoliosan betonityöt etenevät tavoitteena on saada ne kesään mennessä valmiiksi. Kuten kaikkia töitä OL3:lla, myös betonitöitä kontrolloidaan kaikissa vaiheissa. Betonitöiden tarkastusprosessi on moniportainen ja systemaattinen. Kaapeliasennukset lisääntyvät vuonna 2010 huomattavasti. Yksistään yhden firman asentamana niitä on reaktorilaitoksella noin 1 500 kilometriä sähkökaapelia! Kuvassa kaapelikourun asennustöitä. Ensin ovat hyväksytyt suunnitelmat töiden toteuttamiseksi siitä kaikki lähtee. Sitä seuraavat työvaihetarkastukset, betonoinnin aloitusvalmiustarkastukset, betonoinnin valvonta ja lopuksi rakenteen lopputarkastus. Jokainen vaihe dokumentoidaan ja hyväksytään ennen etenemistä seuraavaan vaiheeseen, Silvennoinen selventää. Esimerkiksi työvaihetarkastuksissa valvontasuunnitelman mukaan kontrolloidaan erikseen raudoitukset, muotitukset, valuun tulevat osat ja maadoitukset. Tarkastuksia suorittavat monet tahot rakennusaliurakoitsija, laitostoimittaja ja TVO ja viranomainen tarkastaa näistä tehdyt pöytäkirjat. Työmaan kokonaisvahvuus pysyttelee 4 000:ssa Koska rakentaminen saadaan kuluvana vuonna pääosin päätökseen, resursseja betonointitöihin ja niiden valvontaan tarvitaan jatkossa vähenevä määrä. Asentajien määrä kuitenkin kasvaa, joten työmaan kokonaisvahvuuden arvioidaan pysyttelevän lähellä neljäätuhatta. 18 1/2010 Ytimekäs
Korkea laatu ja ydinturvallisuus ensisijaisia tekijöitä työmaalla Karolina Wronan tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtia palautelaatikkoihin jätetyistä turvallisuushavaintokorteista sekä siitä, että havaintojen vaatimat toimenpiteet toteutetaan. Ensisijainen kanava on kuitenkin kertoa huolenaiheesta esimiehelle, Karolina muistuttaa. Työmaan työturvallisuustason kehitys on ollut oikeansuuntaista: esimerkiksi tapaturmataajuus on jatkanut laskuaan. Yksi kolmesta työmaalle asennetusta info-televisiosta on pyhitetty työturvallisuusasioille: se muistuttaa työntekijöitä menetelmistä ja toimintatavoista, joilla tähdätään nolla tapaturmaa -tavoitteeseen. Tammikuun lopun tilastojen mukaan kolme suurinta kansallisuusryhmää ovat suomalaiset (25 %), puolalaiset (24 %) ja saksalaiset (19 %). OL3-työmaalle suunnatun aluetulokoulutuksen on nyt suorittanut yli 17 000 henkeä. Väkimäärän vaihtuminen ei ole vaikuttanut työmaan turvallisuustasoon. Se on OL3:lla käytössä olevien tilastojen valossa edelleen hyvä: jokaista miljoonaa työtuntia kohden OL3: lla sattuu 12 poissaoloon johtavaa työtapaturmaa. Keskiarvo suomalaisilla rakennustyömailla on lähes 80 eli yli kuusinkertainen. l OL3:n turvallisuuskulttuurin kehittäminen on jatkuvaa, tätä työtä tekee turvallisuuskulttuurikoordinaattori. Teksti ja kuva: Hanna Kajander OL3 oli minulle tuttu työmaa ennen TVO:lle tuloani, sillä olin parin vuoden ajan tulkkina ja turvallisuusassistenttina AREVAlla. Pidin työstäni, mutta kun minulle tarjottiin tilaisuutta tulla TVO:lle halusin ottaa haasteen vastaan, Karolina Wrona kertoo. Puolalaissyntyinen Karolina hallitsee useampia kieliä, mikä on tietysti eduksi, kun hän kiertää työmaalla. Olen tavallaan TVO:n silmät ja korvat työmaalla, mutta toimin keskusteluyhteytenä toiseenkin suuntaan. Keskustelemalla työntekijöiden kanssa en pelkästään kerro turvallisuuskulttuuriin liittyvistä asioista heille, vaan otan vastaan palautetta, jota voin viedä eteenpäin työnjohdolle. Tämä työ vie useita tunteja työviikostani. Yksi olennaisimmista turvallisuuskulttuuriin liittyvistä tekijöistä on Wronan mukaan asenne. Oikean asenteen merkitystä korostettiin työmaan ensimmäisissä infotv -esityksissä. Työmaalle eri paikkoihin asennettujen kolmen yli 50-tuumaisen taulutelevision avulla välitämme tietoa sekä turvallisuuskulttuuri- että työturvallisuusasioista. Haluamme muistuttaa ja aktiivisesti tiedottaa tavoista ja toimista, joita korkea turvallisuuskulttuuri ydinvoimalaitostyömaalla jokaiselta edellyttää, Karolina toteaa. Tavoitteena on iskostaa entistä kirkkaammin ihmisten mieleen, että korkea laatu ja ydinturvallisuus ovat ensisijaisia asioita, ja kaikki niihin vaikuttavat asiat tulee myös käsitellä sen mukaisesti. Lähtökohta turvallisuuskulttuurin kehittämiseen on tieto sen nykytasosta, ja yksi työkalu sen seuraamisen on kysely, joka suoritetaan OL3:lla puolen vuoden välein. Viime kyselyn mukaan turvallisuuskulttuurin yleistaso OL3:lla on hyvä. Hyvästä tasosta huolimatta kehitettävääkin löytyy. Esimerkiksi, työnjohtoa kehotetaan nyt entistä enemmän ennakoivaan turvallisuusjohtamiseen, jotta työntekijä tietää työnsä merkityksen, tekee työnsä laadukkaasti ja saa palautetta työstään, Karolina Wrona sanoo. Ja vaikka kyselyn mukaan ihmisillä on selvästi tietoa eri raportointimahdollisuuksista, meidän pitää edelleen jatkaa niistä tiedottamista ja muistuttaa, että on jokaisen velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. Kyselyyn osallistui yli 400 henkeä, ja siinä otettiin eri kielet huomioon. OL3:lla käytetyn kyselyn voidaan sanoa pohjautuvan TVO:n peruskiveen eli vuosien vankkaan kokemukseen, koska se perustuu OL1:lla ja OL2:lla kehitettyihin turvallisuuskulttuurikyselyihin. l 1/2010 Ytimekäs 19
TVO:n tohtorikaarti sai joulukuussa neljännentoista jäsenen, kun reaktorifyysikkona työskentelevän Matti Paajasen väitöskirja Pintamikroskooppitutkimuksia rajapintakiinnittymisestä tarkastettiin Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa. Teksti ja kuva: Juhani Ikonen Väitös rajapintakiinnittymisestä 20 1/2010 Ytimekäs
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tehokkaat pintamikroskopiatekniikat ovat avanneet uusia näkökulmia yksittäisten atomien, molekyylien sekä suurempien partikkelien pinnoille kiinnittymiseen. Monet tieteenalat ovat hyötyneet näistä menetelmistä, esimerkiksi katalyysi-, lääketieteellinen ja pintatutkimus. Paajasen väitöskirja perustuu tunnelointi- ja atomivoimamikroskoopeilla suoritettuihin kokeisiin, joiden avulla on pyritty ymmärtämään bentseenin hydrausta platinapinnalla sekä pienten partikkelien adheesiota eli kiinnittymisvoimaa erilaisilla pinnoilla. Paajanen on tutkinut väitöstyössään pinnoille kiinnittyviä molekyylejä ja pieniä partikkeleita. Bentseenin platinapinnalla tapahtuvaa katalyyttistä hydrausreaktiota tutkittiin tunnelointimikroskoopilla todellista prosessia vastaavissa olosuhteissa. Tuloksena saatiin hydrausreaktion alkamiseen tarvittava tila, sekä selvitettiin hiilimonoksidin aiheuttama reaktion pysähtyminen. Pienten partikkelien kiinnittymistä toisiinsa ja prosessien seinämiä mallintaviin pintoihin tutkittiin atomivoimamikroskoopilla. Tuloksena saavutettiin tylppien kappaleiden ja karkean pinnan välisestä adheesiosta eli kiinnittymisvoimasta malli, joka ennustaa mittaustuloksia hyvin. Toisaalta inhaloitavien lääkeainepartikkelien välisen voiman havaittiin pienenevän merkittävästi sopivalla vaarattomalla pinnoiteaineella, Paajanen kertoo. Kosteuden vaikutusta partikkelien välisiin voimiin tutkittiin sekä laskennallisesti että kokeellisesti. Muodostetut laskennalliset mallit kuvaavat hyvin mittaustuloksia, joiden mukaan pyöreiden partikkelien ja karkean pinnan kosteusriippuvuus on jakautunut kahteen vaiheeseen. Lisäksi edellä mainittuja tylppiä partikkeleita käytettiin mittauksiin kosteissa olosuhteissa ja havaittiin, että voima kasvaa jatkuvasti kosteuden funktiona. Hyötyä lääketeollisuudelle Minun työni oli osa tutkimusprojektia, joka puolestaan liittyi TEKESin rahoittamaan PINTA-projektiin. Meidän osaprojektimme painottui mikro- ja nanotason tutkimukseen. Keskityimme pienten partikkelien toisiinsa ja pintoihin kiinnittymisen perustutkimukseen ja mallintamiseen. Hyvä esimerkki tästä on astmalääkkeiden inhalaatio. Perinteisten astmalääkkeiden jauhe on hyvin hienojakoista, mikrometrin luokkaa. Minkä tahansa hyvin hienojakoisen jauheen käytössä ongelman muodostaa jauheen paakkuuntuminen. Me käytimme tutkimuksessamme malliaineena salbutamolisulfaattia, joka on astmalääkkeissä yleisesti käytetty aine. Mittasimme L-leusiini -aminohapolla päällystettyjen salbutamolisulfaattipartikkelien adheesiota verrattuna päällystämättömiin partikkeleihin. Mittaukset osoittivat, että päällystettyjen adheesio on vain 20 prosenttia päällystämättömien adheesiosta. Tätä tutkimustulosta voi lääketeollisuus suoraan hyödyntää, sillä sisäänhengitettävien lääkeaineiden välinen pieni adheesio auttaa niiden imeytymistä syvälle keuhkoihin, Paajanen kuvaa saatujen tulosten sovellusmahdollisuutta. Räätälöityjä pintoja Lääkeaineilla tehdyt tutkimukset siis osoittivat, että adheesiota voidaan todella räätälöidä pinnoittamisella. Leusiinilla pinnoittaminen teki partikkelien pinnan karheaksi, mikä vähensi merkittävästi adheesiota verrattuna sileisiin partikkeleihin. Käyttämällämme pinnoitustekniikalla pinnoitteen osuus partikkelin kokonaismassasta oli alle viisi prosenttia, jolloin päästään itse lääkeaineen osalta suureen hyötykuormaan. Lääkeaineiden kvantifioitu mittaus realistisessa geometriassa oli meidän tutkimuksemme uusi piirre, ja sen avulla saatiin uutta aineistoa partikkelien ja pinnan karheuden välisen adheesion ymmärtämiseen yleisemminkin. Johtopäätöksemme oli, että pinnoitus tekee partikkelin pinnasta karhean, mikä pienentää adheesiota. Pinnoiteaine ei siis itsessään ole syy adheesion pienenemiseen, vaan nimenomaan sopivan mittakaavan karheus, Paajanen avaa saatuja tuloksia. On muistettava, että puhumme nyt nanometritason ilmiöistä eli millimetrin miljoonasosista. Uutta tietoa saatiin myös suhteellisen kosteuden vaikutuksesta adheesioon. Nanotasolla vesi tiivistyy helposti nestesillaksi kahden lähellä toisiaan olevan partikkelin väliin sellaisissakin olosuhteissa, missä suhteellinen kosteus on kaukana 100 prosentista. Nanosuksetkin räätälöidyn pinnan sovellus Laajemmassa mittakaavassa tämän alueen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisten pintojen tarkoituksenmukaiseen räätälöintiin. Ajatuksena siis on, että voitaisiin valmistaa esimerkiksi likaantumaton pinta sopivalla pinnoitteella tai nanometritason karhennuksella. Hyvä luonnosta löytyvä esimerkki tällaisesta pinnasta on lootuskukan lehti, joka on nanometritasolla erittäin karhea. Jos lootuskukan lehdelle kaataa vettä, niin se valuu pisaroina pois. Piistä on jo valmistettu mallipintoja, joilla pyritään samaan efektiin, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Lääketeollisuuden lisäksi käyttökelpoisia sovellusmahdollisuuksia löytyy teollisuudessa esimerkiksi paperikoneen rullista tai voimalaitosten lämmönvaihtimista, joiden likaantumista voidaan pinnoituksella merkittävästi vähentää. Kännyköiden pintojen käsitteleminen rasvaa ja pölyä hylkiviksi on yksi arkipäivän elämän sovellusmahdollisuus. Hiukan eksoottisempi, mutta aivan mahdollinen idea on ulkoikkunoiden päällystäminen sopivalla kalvolla siten, että sadevesi huuhtelee ikkunaan tarttuneen lian pois eli ikkunasta tulisi itsepuhdistuva. Vastaavasti voidaan mennä toiseen suuntaan ja räätälöidä pinnasta mahdollisimman hyvä tarttumapinta. Tänä talvena moni on hankkinut tästä sovelluksesta esimerkin eli nanosukset. Niissä on pinta räätälöity nanotasolla hyväksi tarttumapinnaksi pohjan tehollista pinta-alaa kasvattamalla, Paajanen toteaa. l 1/2010 Ytimekäs 21