Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäiset riippuvuudet

Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäiset riippuvuudet

1 (12) Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäiset riippuvuudet Tietoverkkopooli Voimatalouspooli 2006

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 2 (12) Julkaisija Tekijät -projektiryhmä KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 13.9.2006 Asiakirjan laji Raportti Toimeksiantaja PTS:n tietoverkko- ja voimatalouspoolit Asiakirjan nimi VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET Tiivistelmä Raportissa kuvataan yleisellä tasolla viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisiä riippuvuuksia. Raportissa esitettyjen näkemysten ja perustelujen mukaan televerkkojen ja niiden palveluiden toiminta on täysin riippuvaista sähköenergian saannista. Tätä riippuvuutta ei ole nykyteknologioita käytettäessä mahdollista vähentää - riippuvuus näyttää pikemminkin olevan kasvussa kuin vähenemässä. Sähköverkkojen riippuvuus televerkoista on välillistä eli verkkojen toiminta ei ole täysin riippuvainen televerkkojen toimivuudesta: sähkön tuotanto ja jakelu toimivat, vaikka yleisten televerkkojen palvelut eivät olisikaan käytettävissä. Sähkönjakeluverkkojen tilan hallinta (käytönvalvontatiedot) eivät ole reaaliaikaisesti käytettävissä televerkkojen toimintahäiriöiden aikana, jolloin verkkojen käyttötoiminta vaikeutuu oleellisesti normaaliin verrattuna. Riippuvuus korostuu viankorjausten yhteydessä, koska kenttähenkilökunnan ohjaamiseen käytetään pääsääntöisesti yleisiä viestintäpalveluita etenkin matkapuhelinverkkoja. Raportissa on esitetty suosituksia, joiden avulla edellä kuvattujen riippuvuuksien vaikutuksia on mahdollista pienentää. Jokaisen suosituksen kohdalla on myös ehdotettu jotain organisaatiota tai viranomaistahoa suosituksen tarkastelusta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä vastaavaksi. Projektiryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Raportin laatineen ryhmän toimintaan ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: - Matti Ryhänen, Savon Voima Oyj - Jarmo Ström, Fortum Espoo Oyj - Mikko Viitasaari, TeliaSonera Finland Oyj - Janne Kiiskinen, TeliaSonera Finland Oyj - Keijo Partanen, Elisa Oyj - Ilpo Peltonen, Elisa Oyj/Ecosite Oy - Jarmo Anttila, Suomen Erillisverkot Oy - Timo Ristikankare, Fingrid Oyj/Voimatalouspooli - Kari Wirman, FiCom ry/tietoverkkopooli Avainsanat viestintäverkot, televerkot, viestintäpalvelut, telepalvelut, sähköverkot, sähköjakelu, teleyritys, sähköyhtiö Muut tiedot Kokonaissivumäärä 2+10 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Kustantaja

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 3 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Projektin tausta ja tavoitteet...4 2 Viestintäverkkojen ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisistä riippuvuuksista...4 2.1 Viestintäverkkojen ja niissä käytettyjen laitteiden riippuvuus sähköenergiasta...4 2.1.1 Sähkö, laitteiden toiminnan edellytys...4 2.1.2 Ilmajohdot ja yhteiskäyttöpylväät...5 2.1.3 Sähköverkon aiheuttamat häiriö- ja vaarajännitteet...5 2.1.4 Televerkkojen sähkön saannin varmistaminen...5 2.2 Sähköverkkojen riippuvuus viestiyhteyksistä...6 2.2.1 Käytönvalvontatietojen siirtäminen...6 2.2.2 Kenttähenkilökunnan tavoitettavuus...7 2.2.3 Valtakunnallinen sähkötase ja muut hajautetut tietojärjestelmät...7 3 Johtopäätökset ja suositukset...7 3.1 Johtopäätökset...7 3.2 Suositukset televerkkoja ja yhtiöitä koskien...8 3.3 Suositukset sähköverkkoja ja yhtiöitä koskien...9 3.4 Sähköyhtiöiden ja teleyritysten yhteistyön kehittäminen... 10

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 4 (12) 1 Projektin tausta ja tavoitteet TIETO 2005 harjoituksessa nousi jälleen esille viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen toimivuuden voimakas keskinäinen riippuvuus: "tietoliikenneverkot eivät toimi ilman sähköä ja ilman tietoliikennettä ei saada sähköä". Harjoituksessa esitettiin myös epäilyjä, jotka koskivat Viestintäviraston teleyrityksille antaman sähkön saannin varmistamiseen liittyvän määräyksen sisältöä ja määräyksessä vaadittujen varmistusaikojen tarkoituksenmukaisuutta. Tietoliikenne- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisen riippuvuuden luonteesta ei ole tehty tarkempia selvityksiä. Riippuvuudet olisi kuitenkin tunnettava nykyistä paremmin, jotta erilaisista varmistamiseen liittyvistä järjestelyistä voitaisiin tehdä perusteltuja päätöksiä. Projektin työllä pyritään parantamaan päätöksentekomahdollisuuksia. Projektin ensisijaisena tavoitteena on löytää keinoja ja laatia suosituksia, jotka toteuttamalla voitaisiin pienentää tietoliikenneverkkojen riippuvuutta yleisestä sähkönjakeluverkosta ja samalla vähentää sähkönjakelun katkoksista ko. verkoille aiheutuvia ongelmia. Suositukset voivat koskea myös loppukäyttäjiä. Projektin toisena tavoitteena on osoittaa tietoliikennejärjestelmistä ne kohdat, joiden käytettävyys on kriittisen tärkeää yhtäältä sähkönjakelun häiriöttömyyden ja toisaalta jakelun kunnossapitotoiminnan kannalta. 2 Viestintäverkkojen ja sähkönjakeluverkkojen keskinäisistä riippuvuuksista 2.1 Viestintäverkkojen ja niissä käytettyjen laitteiden riippuvuus sähköenergiasta 2.1.1 Sähkö, laitteiden toiminnan edellytys Sähköenergian saanti on tietoliikenneverkkojen toiminnan edellytys - televerkot eivät toimi ilman sähköenergiaa. Tämä sähköriippuvuus tulee jatkossa yhä keskeisemmäksi viestintäverkkojen lähiaikojen teknologiamuutoksista johtuen. Näitä muutoksia ovat mm. - langattomien liityntäverkkojen merkityksen kasvu - pakettikytkentäisten verkkoteknologioiden voimakas yleistyminen liityntäverkoissa - verkkojen ohjaukseen käytettävien laitteistojen siirtyminen verkkojen ytimestä niiden ulkopuolelle. Kaikki edellä mainitut muutokset lisäävät sähköenergiaa toimintaansa varten tarvitsevien laitteiden määrää. Laitteet sijaitsevat teleyritysten tilojen lisäksi yhä useammin viestintäpalveluiden käyttäjien tiloissa ja niiden toiminnan varmistaminen on loppukäyttäjän vastuulla. Myös viestintäverkkojen päätelaitteet (puhelimet, matkapuhelimet, vaihteet, laajakaistaverkkopäätteet ja vastaavat) edellyttävät tehonsyötön varmistamista. Palveluiden toiminnan kannalta ei siis enää riitä, että teleyritykset varmistavat omat järjestelmänsä. Viestintäverkkojen laitteiden sähköenergia saadaan normaalisti sähkönjakeluyhtiöiden verkosta. Mahdollisten sähkönjakelukatkojen yhteydessä laitteet lakkaavat välittömästi toimimasta, mikäli katkojen varalta laitteita ei ole varustettu energiavarastolla yleensä akuilla. Akkujen toiminta-ajan puitteissa toivotaan sähkökatkoksen päättyvän. Mikäli näin ei käy, laitteet lakkaavat toimimasta.

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 5 (12) Yleisestä jakeluverkosta saatavan energian sijaan sähköä voidaan tuottaa varavoimakoneilla, kunnes sähkökatkos on ohi. Viestintävirasto on antanut määräyksen, jonka mukaan viestintäverkkojen sähköenergian saanti on varmistettava (ks. kohta 2.1.4). Sähköenergialla on myös välillinen vaikutus viestintäverkkojen laitteiden toimintaan: monet järjestelmät tarvitsevat toimiakseen jäähdytystä, joka puolestaan tarvitsee sähköä toimiakseen. Jäähdytyksen pysähtyminen ei välttämättä pysäytä tietoliikennelaitteistojen toimintaa välittömästi, vaan laitteet edelleen pystyvät toimimaan ainakin jonkin aikaa. Laitteiden lämmetessä niiden toiminta muuttuu epäluotettavaksi ja viime kädessä laitteet saattavat jopa tuhoutua liiallisen lämpenemisen takia. Vastaavalla tavalla sähköenergiasta riippuvan lämmityksen puuttuminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa tietoliikennejärjestelmien vikaantumisia. Jäähdytyksen ja lämmityksen toimintaa ei käytännössä pystytä varmistamaan akkuvarmistuksella. Ainoa keino niiden toimivuuden varmistamiseksi on käyttää varavoimakoneita sähkökatkosten aikana. 2.1.2 Ilmajohdot ja yhteiskäyttöpylväät Monet viimeaikaiset myrskyt ovat katkaisseet vaikutusalueellaan niin sähkö- kuin tietoliikenneverkkojen ilmajohtoja. Yhteiskäyttöpylväissä olevat sähkö- ja tietoliikennejohdot ovat erityisen alttiita yhtäaikaiselle vaurioitumiselle. Tuhoalueiden linjavikojen korjaus on tehtävä yhteistyössä teleyritysten ja sähköyhtiöiden tai niiden mahdollisesti käyttämien alihankkijoiden kesken. Mikäli vikaantuneilla linjayhteyksillä on sekä sähkö- että tietoliikennejohtoja samoissa pylväissä, raivaustyöstä on vastuussa nykyisten säännösten mukaan sähköyhtiö. Perimmäinen syy mainittuun vastuunjakoon on sähkölinjoista johtuva erityinen vaaran mahdollisuus: ainoastaan sähköyhtiö voi varmistaa linjan jännitteettömyyden sekä sen, että linja varmasti pysyy jännitteettömänä koko raivauksen ja linjojen korjauksen ajan. 2.1.3 Sähköverkon aiheuttamat häiriö- ja vaarajännitteet Sähköverkoissa tapahtuvat ilmiöt saattavat aiheuttaa tietoliikenneverkoihin haitallisia häiriö- tai vaarajännitteitä. Ylijännitteiden lähteitä ovat esimerkiksi salamat sekä oiko- ja maasulut. Sähköverkkojen kytkennät voivat aiheuttaa hetkellisiä yli- tai alijännitteitä. Näitä ilmiöitä ja niiden vaikutuksia ei tarkastella lähemmin tässä raportissa. 2.1.4 Televerkkojen sähkön saannin varmistaminen Viestintäviraston määräyksessä Viestintäverkkojen tehonsyötöstä (30D/2003) sekä siihen liittyvässä standardiluettelossa ja perustelumuistiossa on säädetty, miten teleyritysten tulee varautua mahdollisiin katkoksiin sähkön jakelussa. Seuraavassa on esitetty pääkohdat em. määräyksestä. Erittäin tärkeät ja tärkeät teleasemat, kiinteän verkon ja mobiiliverkon keskukset ja siirtojärjestelmät Toiminta on varmistettava sähköhäiriöiden varalta vähintään kolmen tunnin akkuvarmennuksella, kiinteällä varavoimalaitoksella tai vähintään 6 tunnin akkuvarmennuksella ja siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuudella.

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 6 (12) Polttoainetta on varattava vähintään seitsemän vuorokauden tarvetta vastaava määrä. Erittäin merkittävä kiinteän verkon keskitin, tukiasema, siirtojärjestelmä tai vastaava Toiminta on varmistettava joko 3 tunnin akkuvarmennuksella ja kiinteällä varavoimalaitoksella tai 6 tunnin akkuvarmennuksella ja siirrettävän varavoiman liitäntä mahdollisuudella. Merkittävä kiinteän verkon keskitin, tukiasema, siirtojärjestelmä tai vastaava Toiminta on varmistettava kuuden tunnin akkuvarmennuksella ja siirrettävän varavoiman liitäntäpaikalla. Kiinteän verkon keskitin, siirtojärjestelmä, mobiiliverkon peruspeiton tukiasema Varmistuksena on oltava 3 tunnin akusto ja siirrettävän varavoiman liitäntämahdollisuus. Sähköhäiriön sattuessa tukiasemilla mobiiliverkon UMTS (eli 3G) -liikenne (puhe siirtyy GSM-verkkoon) pudotetaan 10 min. kuluttua häiriön alkamisesta pois päältä akuston säästämiseksi. Yhteenveto tehonsyötön varmistamisen perusteista Kiinteä televerkko, siirtoverkko ja mobiiliverkon tärkeimmät keskukset ja taajamien viestiasemien yhteydessä sijaitsevat tukiasemat kestävät pitkätkin, jopa muutamia vuorokausia kestävän sähkönjakeluhäiriön. Tilanteen hoitaminen edellyttää kuitenkin erityistoimia kaluston ja henkilöstön käytön suhteen. Taajamien ulkopuolisissa tukiasemissa ja osittain myös kiinteän verkon keskittimissä sähkökatkoksen aikainen järjestelmien toimivuuden varmistaminen on kertaluokkaa vaikeampaa. 2.2 Sähköverkkojen riippuvuus viestiyhteyksistä 2.2.1 Käytönvalvontatietojen siirtäminen Käytönvalvontatiedoilla tarkoitetaan tässä raportissa erilaisia sähköasemien tila-, asento-, ohjaus- ja mittaustietoja. Suurin osa sähköverkoston aktiivisille komponenteille (esim. katkaisijat) tehtävistä ohjauksista tehdään sähköyhtiöiden omia viestiverkkoja viestitienä käyttäen. Yhä lisääntyvässä määrin käytetään myös teleoperaattoreiden langallisia ja ennen kaikkea langattomia yhteyksiä. Matkapuhelinverkkoihin pohjautuvia yhteyksiä käytetään yleensä viestitienä sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ole sähkön jakelun kannalta kaikkein kriittisimpiä. Sähköverkon vikojen selvittäminen on huomattavasti nopeampaa, mikäli käytönvalvontajärjestelmien käyttämät viestitiet toimivat. Sähkön mittaustekniikassa ollaan siirtymässä kaukoluettaviin mittalaitteisiin. Näiden viestiyhteydet on perinteisesti hoidettu joko kiinteän puhelinverkon välityksellä

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 7 (12) tai käyttämällä viestitienä sähköyhtiön omaa sähköverkkoa. Suuri osa uusimmista hankkeista on usein kustannustehokkuussyistä tehty siten, että viestitienä käytetään matkapuhelinoperaattoreiden tarjoamia langattomia yhteyksiä (GSM, GPRS). Nämä yhteydet eivät ole kovinkaan kriittisiä muutaman tunnin tietoliikennekatkoksille, mutta jos viestiyhteydet katkeavat laajasti pitkiksi ajoiksi, se vaikuttaa jopa valtakunnan sähkötaseen selvittämiseen. 2.2.2 Kenttähenkilökunnan tavoitettavuus Kentällä toimivien työryhmien tavoittamiseen ja ohjaamiseen käytetään joko omaa "sähkölaitostaajuuksilla" toimivaa radiopuhelinverkkoa tai GSM-puhelimiin perustuvia viestiyhteyksiä. VIRVE-verkon käyttö on lisääntymässä sähköyhtiöissä. Sähköyhtiön oman radioviestiverkon sähkönsyöttö on varmistettu. Tukiasemat sijaitsevat joko sähköasemilla tai niiden lähimaastoissa. Ongelmaksi näiden omien radiopuhelinverkkojen käytössä on ilmennyt se, että tavanomaisissa puheyhteyksissä käytetään nykyisin GSM-puhelimia eikä vanhoja radiopuhelimia enää osata käyttää. Lisäksi radiopuhelinten ja järjestelmien huolto-osaaminen on häviämässä ja niiden varaosien saanti on sekä epävarmaa että vaikeutumassa. Ehkä suurin kaupallisten matkapuhelinverkkojen käyttöön liittyvä ongelma on kuitenkin se, että erilaisissa häiriötilanteissa ne usein tukkeutuvat ja niiden käytettävyys operatiivisen toiminnan tavoittamiseen heikkenee. GSM-yhteydet ovat tällä hetkellä keskeisessä roolissa ohjattaessa korjausmiehistöä suurhäiriötilanteissa. Jos operaattoreiden GSM-yhteydet vähän kerrassaan hiljenevät sähköjen loppuessa tukiasemilta, samalla myös vikojen korjausnopeus hidastuu oleellisesti. 2.2.3 Valtakunnallinen sähkötase ja muut hajautetut tietojärjestelmät Valtakunnallista sähkötasetta varten kerätään ja lasketaan tietoja eri puolilla valtakuntaa. Tuotannosta kerätään tietoa hyvinkin erikoisissa paikoissa olevista voimalaitoksista ja tiedot lähetetään nk. taseselvittäjille. Myös pohjoismaista sähkökauppaa tehdään pitkälti yleisten tietoyhteyksien varassa. Yhä useammat energiayhtiöt toimivat eri puolilla Suomea ja ehkä jopa ulkomailla ja tarvitsevat eri toimipisteidensä välille luotettavat datayhteydet. Osa toiminnoista on myös siirretty kaupallisiin matkapuhelinverkkoihin ja niiden palveluihin tukeutuviin järjestelmiin. 3 Johtopäätökset ja suositukset 3.1 Johtopäätökset Televerkkojen riippuvuus sähköenergiasta Televerkkojen ja niiden palveluiden toiminta on täysin riippuvaista sähköenergian saannista. Tätä riippuvuutta ei ole nykyteknologioita käytettäessä mahdollista vähentää - riippuvuus näyttää pikemminkin olevan kasvussa kuin vähenemässä. Viestintäpalvelujen käytettävyyden parantamiseksi on käytettävissä kaksi eri periaatetta: - sähkökatkojen siedon parantaminen - sähköverkon jakelukatkojen vähentäminen ja lyhentäminen

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 8 (12) Televerkkojen toimintakykyä sähkökatkojen aikana voidaan lisätä varastoimalla sähköä aiempaa enemmän eli lisäämällä yhä useampiin laitteisiin akkuvarmistus ja kasvattamalla akustojen kokoa. Näitä voidaan lisäksi täydentää varmistamalla sähkön saanti varavoimakoneilla eli omalla sähköntuottokyvyllä. Sähköverkoissa tapahtuvien jakelukatkojen lyhentämiseksi ei teleyritysten toimenpitein ole keinoja, vaan vaikutuskeinot ovat sähköyhtiöiden harteilla. Sähköverkkojen riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista Sähköverkkojen riippuvuus televerkoista on välillistä eli verkkojen toiminta ei ole täysin riippuvainen televerkkojen toimivuudesta: sähkön tuotanto ja jakelu toimivat, vaikka yleisten televerkkojen palvelut eivät olisikaan käytettävissä. Sähkönjakeluverkkojen tilan hallinta (käytönvalvontatiedot) eivät ole reaaliaikaisesti käytettävissä televerkkojen toimintahäiriöiden aikana, jolloin verkkojen käyttötoiminta vaikeutuu oleellisesti normaaliin verrattuna. Riippuvuus korostuu viankorjausten yhteydessä, koska kenttähenkilökunnan ohjaamiseen käytetään pääsääntöisesti yleisiä viestintäpalveluita etenkin matkapuhelinverkkoja. Sähkönjakelutoiminnan riippuvuutta televerkkojen ja palveluiden käytettävyydestä voidaan pienentää yhtäältä varmistamalla sähköasemien käytönvalvontatietojen siirtoon käytettävät yhteydet toisistaan riippumattomilla järjestelmillä ja toisaalta kenttähenkilökunnan tavoitettavuutta kehittämällä tukeutuen useampiin liityntäverkkoihin (kiinteä lankapuhelinverkko, matkaviestinverkko, langattomat laajakaistaverkot, VIRVE-verkko, jne.) Teleyritykset pystyvät omin toimenpitein ja omia verkkojaan ja palveluitaan kehittämällä vaikuttamaan telepalveluiden käytettävyyteen. 3.2 Suositukset televerkkoja ja yhtiöitä koskien Suositus 1: Viestintävirasto tarkistaa määräyksen 30 D/2003 Viestintäverkkojen tehonsyötöstä siihen liittyvine täydentävine kuvauksineen. Peruslähtökohta on se, että viranomaisen määräysten mukaisesti toteutettu tehonsyötön turvaaminen varmistaa yhteiskunnan toimintojen kannalta tarkasteltuna riittävän televerkkojen yleisen käytettävyyden. Määräyksen tarkistamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota asiakas- ja päätelaitteiden tehonsyötön varmistamiseen (ks. myös Suositus 2:). Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Viestintävirasto Suositus 2: Loppukäyttäjän velvollisuudet käytössään olevien viestintäjärjestelmien sähkön saannin varmistamisesta tulee määrätä nykyistä kattavammin. Ks. myös alaviite 1. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: PTS:n eri sektorit Suositus 3: Loppukäyttäjiä informoidaan selkeästi erilaisten viestintäpalveluiden toimintaajoista sähkönjakelun häiriöihin liittyen.

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 9 (12) Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Teleyritykset Suositus 4: Teleyritykset ja sähköyhtiöt sopivat teleasemien sähkön toimitukseen ja jakeluun liittyvistä toimitusvarmuustavoitteista. Tavoitteista sovittaessa otetaan huomioon teleasemien tärkeysluokittelu, siirtoyhteyksien reititys sekä sähköverkon häiriöherkkyys (maaseutuverkot, taajamaverkot ja niiden yhdistelmät). Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Teleyritykset Suositus 5: Teleyritykset täydentävät tarvittaessa suunnitteluohjeitaan ja muuta ohjeistustaan siten, että televerkkojen suunnittelussa ja käytössä otettaisiin huomioon viestintäpalveluiden merkitys sähköyhtiöiden toiminnalle. Teleyritykset voisivat esimerkiksi pyrkiä sijoittamaan matkapuhelinverkon tukiasemat mahdollisimman lähelle sähköyhtiöiden muunto- ja kytkinasemia. Näiden tukiasemien tehonsaannin varmistukset voitaisiin mitoittaa normaaleja varmistusaikoja pidemmiksi jopa yhteistyössä sähköyhtiöiden kanssa. Näin toimien paranee myös tukiaseman sähkönsaannin varmuus. Ks. myös kohta 3.4. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Teleyritykset 3.3 Suositukset sähköverkkoja ja yhtiöitä koskien Suositus 6: Käytönvalvontatietojen siirtoyhteyksien varmistaminen Sähköyhtiöiden tulee pyrkiä varmistamaan käytönvalvontatietojen siirtoyhteydet erillisillä järjestelmillä, joilla olisi mahdollisimman vähän yhteisiä elementtejä. Varmistukset tulee aina suunnitella ja tarkistaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kahden eri matkapuhelinoperaattorin yhteyksien käyttäminen ei välttämättä käytännössä varmista käytönvalvontatietojen siirron onnistumista, sillä molempien operaattoreiden tukiasemat saattavat etenkin haja-asutusalueilla sijaita samassa rakennuksessa ja ne käyttävät samoja sähkövoimalaitteita akustoineen. Vastaavalla tavalla kiinteiden lankayhteyksien ja matkapuhelinverkkojen laitteistot saattavat sijaita samalla viestiasemalla, jolloin korvaavan verkon käyttö saattaa osoittautua lähes näennäiseksi varmistukseksi. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt Suositus 7: Käyttövalvomoiden ja -keskusten yhteyksien varmistaminen Käyttövalvomoiden ja -keskusten yhteydet ja viestintäpalvelut tulee varmistaa noudattaen niitä ohjeita ja periaatteita, jotka on esitetty Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan julkaisussa 2/2005 "Viestintäverkkojen ja viestintäpalveluiden varmistaminen. Opas käyttäjille". 1 Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt 1 Opas löytyy verkko-osoitteesta http://www.huoltovarmuus.fi/documents/3/tys_2005-2_viestintaverkkojen_varmistaminen_final.pdf (viittaus 26.6.2006).

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 10 (12) Suositus 8: Sähkö- ja teleyhtiöt sopivat sähköyhtiöiden toimintavarmuuden kannalta keskeisten sijaintipaikkojen (kuten esim. valvomot ja erilaiset sähköasemat) viestintäpalveluiden laatutavoitteista. Tavoitteista sovittaessa otetaan huomioon sähköasemien tärkeys sekä viestintäverkon häiriöherkkyys. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt Suositus 9: Kenttähenkilökunnan tavoitettavuuden ja ohjaamisen varmistaminen Sähköyhtiöiden tulee suunnitella kenttähenkilökunnan tavoittamiseen ja ohjaamiseen käytetyt menettelyt siten, että viestintäpalveluiden mahdollisten häiriöiden aikana olisi käytettävissä vaihtoehtoisia tapoja yhteydenpitoon kenttähenkilökunnan ja heitä ohjaavien pisteiden (yleensä valvomot) välillä. Yleisten matkapuhelinverkkojen lisäksi käytettävissä ovat ainakin kiinteä lankapuhelinverkko, satelliittiyhteydet, laajakaistaverkot (langalliset ja langattomat) eri teknologioineen ja ensisijaisesti viranomaisille tarkoitettu VIRVE-verkko, jonka käyttöön myös sähköyhtiöt ovat oikeutettuja. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Sähköyhtiöt Suositus 10: Kiinteistöjen sähköverkkojen toteuttamisessa käytetyt rakenteet tulisi tarkastella ottaen huomioon tietoverkkojen mukanaan tuomat uudentyyppiset vaatimukset. Näissä sähköverkoissa tulisi olla mahdollista varmistaa kiinteistökohtaisesti viestintäpalvelujen tarvitsemat laitteet ja laitteistot. Varmistusmenetelmänä tulisi olla vähintään valmiiksi rakennettu liitäntä siirrettävää varavoimakonetta varten. (Samaan varmistukseen voitaisiin liittää tietoliikennelaitteiden lisäksi mm. erilaiset hälytysjärjestelmät, kiinteistöautomaatiolaitteet ja kiinteistöjen kriittiset komponentit kuten esimerkiksi kiertovesi-, jätevesi- ja sadevesipumput sekä öljypolttimet.) Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Kiinteistöyhtiöt, sähkösuunnittelutoimistot, jne. 3.4 Sähköyhtiöiden ja teleyritysten yhteistyön kehittäminen Suositus 11: Sähköyhtiöille ja teleyrityksille tulee luoda yhteinen tilannekuvajärjestelmä. Järjestelmä voisi perustua mahdollisuuksien mukaan jo olemassa oleviin teknisiin ratkaisuihin (Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmä, Fingrid-extranet, jne.). Tilannekuvajärjestelmän tavoitteena on luoda toimijoille vallitsevasta tilanteesta yhteinen näkemys, jonka perusteella etenkin laajoissa häiriötilanteissa toimenpiteet pystytään ajoittamaan ja kohdistamaan oikein häiriöiden keston minimoimiseksi. Tilannekuvan käyttäjiä voisivat olla sähkö- ja teleyhtiöiden lisäksi sopivassa laajuudessa mm. pelastusviranomaiset (hätäkeskukset), sosiaali- ja terveydenhuoltosektori (lähinnä kotisairaanhoito), Viestintävirasto ja Valtioneuvoston tilannekeskus. Tilannekuvajärjestelmän sisältämää tietoa käytettäisiin eri tavoin. Järjestelmän avulla voitaisiin mm. - ilmoittaa suunnitelluista huoltokatkoista, niiden vaikutusalueesta ja kestosta - kuvata häiriön tai vian vaikutuksia

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 11 (12) - antaa arvioita häiriön tai vian korjaukseen liittyviä arvioita - informoida muita järjestelmän käyttäjiä heihin vaikuttavista asioista. Tilannekuvan jakamisella voitaisiin useissa tapauksissa muuttaa eri prosessien aikaa vieviä peräkkäisiä osia rinnakkaisiksi, mikä tehostaisi häiriötilanteissa käytettävissä olevien resurssien käyttöä ja säästäisi aikaa. Perinteisellä tavalla toimimalla sähkökatkojen aiheuttamat tietoliikennehäiriöt tulevat esimerkiksi kotisairaanhoidon tietoon vasta yhteyskatkojen kestettyä merkittäviä aikoja. Kaikki tämä aika olisi voitu käyttää hyväksi, mikäli tieto katkoksista ja häiriöistä olisi ollut käytettävissä aikaisemmassa vaiheessa. Mikäli eri osapuolet vielä pystyisivät kuvaamaan häiriön selvittämiseen liittyvää omaa toimintaansa, muut osapuolet voisivat suunnitella omia toimenpiteitään esitettyihin kuvauksiin perustuen. Esimerkiksi sähkölaitos voisi ilmoittaa aloittavansa laajan myrskytuhoalueen raivaamisen "etelästä pohjoiseen", jolloin teleyritys voisi kuljettaa siirrettäviä varavoimakoneita ensisijaisesti "pohjoiseen", koska sähkökatko kestää todennäköisesti siellä pidempään. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: yhteistyössä tietoverkko- ja voimatalouspooli Suositus 12: Sähkö- ja etenkin televerkkoyhtiöiden tulisi "mahdollisimman virallisesti" sopia yhteistoiminnasta alueillaan siten, että toisen osapuolen informoiminen tätä koskevista asioista olisi käytännössä mahdollista. Yhteistoimintasopimuksessa tai muistiossa tulisi tarkastella vähintään seuraavat asiat: - yhteystiedot (etenkin käyttökeskusten ja -valvomoiden tiedot) - käytettävistä viestintäjärjestelyistä sopiminen - hallituista käyttökatkoista ilmoittaminen - toisen osapuolen informointi oman verkon vioista ja häiriöistä - häiriöiden arvioidusta kestosta ilmoittaminen - vian tai häiriön vaikutusalueesta sekä korjaustöiden etenemisestä informoiminen - yhteistyö laajojen ja molempiin vaikuttavien raivaus- ja vastaavien töiden yhteydessä Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: PTS/Tietoyhteiskuntasektorin aluepooli Suositus 13: Sähkö- ja teleyhtiöiden yhteinen harjoitus Sähkö- ja teleyhtiöille tulisi järjestää yhteinen harjoitus, jossa kartoitettaisiin vikojen ja häiriöiden korjaustoimintaan liittyviä osapuolten tiedonsaantitarpeita sekä itse korjaustoimintaan liittyviä toimintamalleja Harjoituksen kokemuksia käytettäisiin sähkö- ja teleyhtiöiden välisen yhteistoimintasopimuksen sisällön kartoittamiseksi. Harjoitustilanteena voisi olla esimerkiksi sääennusteen mukaan kolmen päivän kuluttua saapuva raju myrsky. Harjoitus kattaisi sekä myrskyn tuloa ennakoivat toimet, myrskyn tuhon raivaukset sekä jälkikäteen tehtävät selvitykset. Harjoituksen painopiste olisi toiminnan johtamisessa. Harjoituksen avulla pyritään etenkin - edistämään osapuolten yhteistoimintaa ja etenkin sen suunnittelua - käymään yhdessä läpi osapuolten toimintatapoja ja löytämään yhteistyökohteita

PTS Tietoyhteiskuntasektori 1/2006 12 (12) - kehittämään osapuolten näkemystä siitä, mitkä ovat ne oman toiminnan osat, joiden toimivuuteen toisella osapuolella on keskeinen vaikutus Harjoitus toteutettaisiin voimatalous- ja tietoverkkopoolin yhteistyönä. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Yhteistyössä tietoverkko-, voimatalousja aluepooli Suositus 14: Viestintä- ja sähköyhtiöiden toimintaa ja toiminnan varmistamista koskevat säädökset ja menettelyt tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarkastelun tavoitteena olisi hahmottaa nykytila ja mahdolliset kehityskohteet, jotta saavutettaisiin yhteiskunnan kannalta riittävä huoltovarmuuden taso. Suosituksen tarkastelusta vastaava taho: Tietoverkko- ja voimatalouspooli

Julkaisun voi tilata osoitteesta Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 00130 Helsinki Puh. (09) 6689 151 tiedotus@nesa.fi www.huoltovarmuus.fi Helsinki 2006