VALTIONEUVOSTON KANSLIA Omistajaohjausosasto/Markku Tapio 27.6.2013 VALTION ERITYISTEHTÄVÄYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJIEN PALKITSEMINEN VUONNA 2012 Valtiolla on omistuksessa parisen kymmentä erityistehtävää hoitavaa yhtiötä, joiden johdon palkkauksessa ja palkitsemisessa valtio-omistajan ohjeistuksia joudutaan soveltamaan erityistehtävän luonne ja sisältö huomioon ottaen*. Kilpailun ja markkinaehtoisuuden osittainen tai täydellinen puuttuminen vaatii erityisharkintaa sekä palkitsemisen mitoituksessa että palkitsemiskriteerien valinnassa. Erityisasema, on se sitten monopoli taikka muu ainutlaatuinen tehtäväkenttä, vaatii yhtiön hallitukselta seikkaperäistä arviointia yhtiön johtotehtävien haasteellisuudesta ja osaamisvaatimuksesta. Miten nämä tehtävät asemoituvat kaupallisesti toimivien yhtiöiden vastaaviin tehtäviin nähden? Joutuuko yhtiö kenties kilpailemaan samoista liikkeenjohtoresursseista kaupallisten yhtiöiden kanssa vai onko rekrytointikohteet selvästi erit? Toisaalta palkitsemiskriteerien valinta tulee perustua siihen, että ne kuvaavat, miten tehokkaasti ja hyvin yhtiö pystyy toteuttamaan asetettua erityistehtävää. Yhtiön kannattavuus ja tulos harvoin sinänsä soveltuvat yhtiön toiminnan hyvyyden ja onnistumisen arviointiin. Joudutaan räätälöimään kriteerit, jotka kuvaavat toiminnan kustannustehokkuutta ja mittaavat erityistehtävässä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kokonaispalkitsemisen rakenne Johdon kokonaispalkitseminen muodostuu lähinnä viidestä osasta, jotka ovat peruspalkka luontaisedut (asunto-, auto-, puhelin- yms. edut) tulospalkkio (vuosibonus) pitkän aikavälin kannustinpalkkio ja lisäeläke, joka aiheuttaa kuluja yhtiölle. Näiden lisäksi voi olla muitakin etuja, kuten erilaiset vakuutukset, mutta ne ovat vähäisempiä. Vuonna 2012 valtion erityistehtäväyhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli nimellisesti keskimäärin 3,4 % suurempi kuin edellisenä vuonna, kun valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä koettiin selvä lasku. Tähän nousuun vaikuttivat lähinnä peruspalkkojen nousu - keskimäärin 8,2 %, joka oli yleistä markkinakehitystä suurempi ja selvästi suurempi kuin valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä keskimäärin. Vuosibonuksia maksettiin erityistehtäväyhtiöissä keskimäärin hieman vähemmän (noin 3%) kuin edellisenä vuonna, pitkän aikavälin kannustinpalkkioita ei maksettu ollenkaan ja yhtiöille aiheutuneet lisäeläkekulut olivat euromääräisesti keskimäärin lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. * Mukana tässä tarkastelussa on myös Fingrid Oyj, jota ei luokitella erityistehtäväyhtiöksi vaan strategiseksi ja markkinaehtoisesti toimivaksi yhtiöksi.
Vuonna 2012 peruspalkka kattoi keskimäärin noin kolme neljännestä toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisesta, jossa verotettujen luontaisetujen osuus on noin 5 %. Tämä osuus oli pari kolme prosenttiyksikköä edellisvuotista suurempi. Yhtiökohtaiset tiedot ilmenevät liitteestä 1. Kokonaispalkitsemisen rakenne keskimäärin % peruspalkka (ml asunto-, 75,0 auto- ym.verotettavat edut) tulospalkkiot 15,4 kannustinpalkkio 0,0 lisäeläkekulut yhtiölle 9,6 yht. 100,0 Luontaisetuuksien suuruus suhteessa peruspalkkaan vaihtelee välillä 0-15 % ja kokonaispalkitsemisesta välillä 0-13 %. Muiden erien osalta vaihtelu yhtiöiden välillä ilmenee seuraavasta kuviosta. Alkossa, Kuntarahoituksessa, Solidiumissa ja Veikkauksessa toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisessa peruspalkan osuus oli viime vuonna vain noin 45-65 % ja loppuosan kattoivat ennen kaikkea yhtiölle koituvat lisäeläkekulut ja tulospalkkiot. Sen sijaan yliopistojen kiinteistöyhtiöissä palkitseminen perustui lähes kokonaisuudessaan peruspalkkaan ja luontaisetuihin.
Kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan Vuonna 2012 erityistehtäväyhtiöissä toimitusjohtajille maksettu kokonaispalkkio oli keskimäärin kolmanneksen peruspalkkaa (ml. luontaisedut) suurempi eli kokonaispalkitseminen oli keskimäärin 133,4 % peruspalkasta. Vastaava suhde edellisenä vuonna oli 140 %. Muutaman yhtiön ansiosta (Alko, Veikkaus ja Kuntarahoitus) nämä yhtiöt ovat ryhmänä nousseet tässä suhteessa ylemmälle tasolle kuin valtion omistamat listaamattomat kaupalliset yhtiöt. Alla olevasta kuviosta ilmenee yhtiökohtaiset tasot. Kokonaispalkitsemisen suhteessa markkinatasoon Noin neljänneksessä valtion erityistehtäväyhtiöistä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli vuonna 2012 jokseenkin yleisellä markkinatasolla. Toisin sanoen, toimitusjohtaja sai palkkaa ja palkkioita, joiden kokonaisarvo vastasi markkinoiden yleistä tasoa +/- 10 %* (ks seuraava kuvio). * Yleinen markkinataso on arvioitu suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta vuosina 2011 ja 2012 saatujen tietojen perusteella. Näitä tietoja on analysoitu tilastollisin menetelmin (korrelaatio- ja regressioanalyysit), joiden avulla on saatu yhtiökohtaiset estimaatit erityisyhtiön liiketoiminnan kokoon verrattavan kaupallisen yhtiön palkitsemisen yleisestä markkinatasosta.
Keskimäärin toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut noin 40 % ja peruspalkka 25-30 % alhaisempi kuin yleinen markkinataso vuosina 2011-2012. Kokonaispalkitsemisessa eniten yleisen markkinatason alapuolella jopa 45 80 % - olivat Kuntarahoitus, yliopistokiinteistöyhtiöt, Fingrid, Finavia, Finnvera, Governia ja Alko. Sen sijaan Veikkauksen toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli jokseenkin yleisellä markkinatasolla, mihin syynä oli edellisen toimitusjohtajan huomattavan suuri lisäeläke-etu. On tuiki aiheellinen kysymys, minkä tasoinen johdon palkitseminen on perusteltua erityistehtäväyhtiöissä kaupallisiin yhtiöihin verrattuna. Mitään yleistä yksiselitteistä vastausta ei ole. Mutta voidaanko yleensä pitää kohtuullisena yleistä markkinatasoa olevaa palkitsemista yhtiössä, jolla on monopoliasema taikka joka muutoin toimii ilman kilpailua. Tuskinpa, sillä kilpailu tuo yhtiön toimintaan riskin ja haasteen, joiden hallitseminen asettaa johdolla erityisvaatimuksia; sellaisia, joita monopolin johtamisessa ei tarvita. Kokonaispalkitsemisen oikean mitoituksen ja rakenteen arviointia Erityistehtävää toteuttavissa yhtiöissä johdon palkitseminen voi usein olla hankalampi asia kuin puhtaan kaupallisissa yhtiöissä. Mikä on oikea mitoitus yleiseen markkinatasoon nähden ja mikä on kokonaispalkitsemisen oikea rakenne? Tämän kysymyksen yhtiön hallitus joutuu kulloinkin arvioimaan, kun rekrytoi yhtiöön uuden toimitusjohtajan. Mitkä ovat arvioinnin lähtökohdat? Ensimmäinen selkeä lähtökohta on yhtiön suhde kaupallisiin yhtiöihin. Jos yleinen markkinataso on 100, niin mikä on monopoliyhtiön johdon kokonaispalkitsemisen kohtuullinen taso. Se lienee 40-60 siitä riippuen, onko yhtiöllä tiettyjä erityisvastuita, jotka mahdollisesti nostavat yhtiön riskiasemaa ja johdolle asetettavia vaatimuksia. Siten monopoliyhtiö Alkon toimitusjohtajan kokonaispalkitsemista vuosina 2011 ja 2012 voidaan pitää kohtuullisena ja perusteltuna. Sama voidaan todeta esimerkiksi Fingridin, Finavian ja Finnverankin osalta. Mutta monopoliyhtiö Veikkauksen entisen
toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen voidaan oikeutetusti katsoa kohtuuttomaksi, kuten on julkisuudessa aikaisemmin tehtykin. Oikea taso olisi ollut 30-40 % alhaisempi. Muiden erityistehtäväyhtiöiden suhteen on vaikea ottaa täsmällistä kantaa, koska näiden yhtiöiden riskiaseman määrittely edellyttäisi niiden erityistehtävän luonteen ja sisällön sekä johdolle asettamien erityishaasteiden arviointia. Kilpailun puutteesta huolimatta erityistehtävä voi olla luonteeltaan ja sisällöltään sellainen, että yhtiön johtaminen vaatii myös toimitusjohtajalta tiettyä erityisosaamista, jonka rekrytoiminen ei onnistu ilman yleistä markkinatasoa vastaavaa palkitsemista. Mitä kokonaispalkitsemisen rakenteeseen tulee, näyttää siltä, että erityistehtäväyhtiöissä pääpaino on ja tulee olemaan peruspalkalla (ml luontaisedut). Vuosibonuksia voidaan käyttää ja on erityistehtäväyhtiöissä käytettykin kuten kaupallisissa yhtiöissä. On tärkeää, että palkitsemiskriteerit räätälöidään yhtiön erityistehtävän luonteen ja sisällön mukaisesti. Vuonna 2012 hyväksytyt hallituksen linjaukset asettavat selvästi aikaisempaa ahtaammat rajat vuosibonuksille erityistehtäväyhtiöissä, joten tältä osin on aiheellista odottaa bonusten mitoituksessa selviä muutoksia jo vuonna 2013. Sen sijaan pidemmän aikavälin kannustinpalkkiot eivät enää ole mahdollisiakaan näissä yhtiöissä, jos valtio on määräysvallassa. Tosin viime vuosina niitä ei ole juuri sovellettukkaan. Lisäeläkejärjestelmien mitoitus on arvioitava peruspalkan yhteydessä, koska kysymys on peruspalkan ja luontaisetujen ohella kiinteästä palkitsemiselementistä. Yhtiölle aiheutuvien lisäeläkekulujen kohtuullisuus ei tarkoita 70-100 % peruspalkasta ja 40-50 % kokonaispalkitsemisesta, kuten esimerkiksi Alkossa ja Veikkauksessa vuosina 2011 ja 2012, vaan korkeintaan noin 20 % peruspalkasta, joka on ollut keskimääräinen taso valtion omistamissa listaamattomissa kaupallisissa yhtiöissä.
Liite 1 PERUSPALKKA KOKONAISPALKITSEMINEN 2011 2012 2011 2012 muutos(%) Governia 143392 140370 182046 185177 1,7 Erillisverkot 154143,6 164218,7 174494,6 189698,7 8,7 CSC 167683,9 179626,2 193047,9 193915,1 0,4 Finnpilot 152298 175599,6 221864 301327,6 35,8 Hansel 151211,7 155723,1 189352,3 206465,9 9 Haus 109671,6 123540 115971,6 123540 6,5 Hevosopisto 167358,6 160130,7 167358,6 160130,7-4,3 Ilmailuopisto 119340 123756 119340 123756 3,7 Suomen yliopistok. 151267 157761 151267 179104 18,4 Helsingin yliopistok. 107100 112380 107100 112380 4,9 Aalto yliopistok. 121768 125514 121768 132987 9,2 Fingrid 224463 244758 292911 303118 3,5 Finavia 202500 267677 250500 267677 6,9 Finnvera 279377 287769 343157,8 358230 4,4 Solidium 345745 355804 518913 557469 7,4 Yle 322922 369239 341492 404729 18,5 Teollisuussijoitus 201574,1 207016,2 249589,1 252137,2 1 Finnfund 178472 175533 191548 202786 5,9 Veikkaus 356011,4 435706 839743,5 921204,3 9,7 Alko 262944,5 297806 500798,5 452648-9,6 Kuntarahoitus 325075,8 332199,9 652463,8 496705,5-23,9 keskim. 202110,4 218672,7 282129,8 291675,5 3,4