OMISTAJAOHJAUSOSASTO. Markku Tapio

Transkriptio

1 OMISTAJAOHJAUSOSASTO Markku Tapio Johdon palkitsemisen toteumat

2

3 SISÄLLYS VALTION OMISTAMIEN KAUPALLISTEN YHTIÖIDEN YLIMMÄN JOHDON PALKITSEMINEN Finanssineuvos Markku Tapio...5 Johtopäätökset lyhyesti Ohjeistukset Johdon palkkauksen ja palkitsemisen kehitys vuosina Kokonaispalkitseminen...8 Peruspalkka ja luontaisedut Vuosibonukset...12 Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot...13 Lisäeläkekustannukset Yhteenveto ja johtopäätökset...15 Liite 1 Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen vuosina ( )...17 Liite 4 Valtion omistamien kaupallisten yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen vuosina Liite 7 Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien lisäeläkekustannukset peruspalkka (ml. luontaisedut), %

4 4

5 VALTION OMISTAMIEN KAUPALLISTEN YHTIÖIDEN YLIMMÄN JOHDON PALKITSEMINEN Finanssineuvos Markku Tapio Johtopäätökset lyhyesti 1. Viime vuosina suomalaisten kaupallisten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen, johon peruspalkan lisäksi lasketaan mukaan luontaisedut, tulospalkkiot (vuosibonukset), pitkän aikavälin kannustinpalkkiot ja yhtiölle aiheutuvat lisäeläkekulut, on ollut keskimäärin % peruspalkasta (ml. luontaisedut). Vuonna 212 se oli alle 2 %. Tämä yleinen markkinataso on selvästi alle valtio-omistajan aikaisemmin asettaman maksimirajan: 24 % + lisäeläkekulut. Nykyisen hallituksen ohjeistukset ylimmät johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta tulivat voimaan , joten ne eivät ole voineet vielä vaikuttaa vuonna 212 maksettuihin palkkioihin. Vuonna 212 kokonaispalkitsemisen taso oli keskimäärin runsaat 7 % alhaisempi kuin edellisenä vuonna. 2. Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan on viime vuosina ollut keskimäärin yleisellä markkinatasolla tai sen alapuolella lukuun ottamatta vuotta 28, jolloin se nousi selvästi yleisen markkinatason yläpuolelle Fortumin edellisen toimitusjohtajan saaman ylimitoitetun kannustinpalkkion vuoksi. Solidiumin osakkuusyhtiöissä vastaava taso on ollut keskimäärin yleisellä markkinatasolla tai sitä korkeampi, kuten viime vuonna, ja listaamattomissa valtion omistamissa yhtiöissä %. Valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen vuonna 212 oli keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Peruspalkat (ml. luontaisedut) nousivat keskimäärin hyvin vähän, maksetut vuosibonukset selvästi vähenivät, maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot pysyivät keskimäärin lähes ennallaan, kun taas lisäeläkkeiden yhtiöille aiheuttamat kulut olivat keskimäärin selvästi edellisvuotta suuremmat. 3. Peruspalkka on edelleen keskeisin elementti kokonaispalkitsemisessa: vuonna 212 pienissä yhtiöissä keskimäärin noin 95 %, keskisuurissa yhtiöissä keskimäärin noin kaksi kolmannesta ja suurissa yhtiöissä vajaa 5 %. Valtion omistamissa listaamattomissa yhtiöissä vastaava osuus oli keskimäärin noin 85 % ja pörssiyhtiöissä (ml. Solidiumin osakkuusyhtiöt) 4 5 %. Valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkat (ml. luontaisedut) olivat keskimäärin,3 % korkeammat kuin edellisenä vuonna, kun yleisen markkinatason nousu oli selvästi voimakkaampaa (nousu keskimäärin noin 6 %). 4. Muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta toimitusjohtajien peruspalkat valtion omistamissa yhtiöissä ovat olleet yleisellä markkinatasolla tai sen tuntumassa. 5. Vuonna 212 toimitusjohtajille maksetut (vuonna 211 ansaitut) vuosibonukset olivat valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä keskimäärin 18 % peruspalkasta (ml. luontaisedut) ja keskimäärin 5

6 noin 45 % maksimitasosta (4 %), kun taas yleinen markkinataso oli noin 22 % peruspalkasta luontaisetuineen ja noin 4 % keskimääräisestä maksimitasosta (hieman yli 5 %). Valtion omistamien kaupallisten yhtiöiden vuosibonukset suhteessa peruspalkkaan ovat keskimäärin olleet nousussa viime vuosina, mutta vuonna 212 tapahtui selvä käänne alaspäin, lukuun ottamatta Solidiumin omistamia yhtiöitä, joissa taso suhteessa peruspalkkaan säilyi jokseenkin ennallaan. 6. Maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) ovat toteutuneet valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä ja listaamattomissa yhtiöissä keskimäärin markkinatasoa alhaisempina, kun taas Solidiumin omistamissa yhtiöissä taso on ollut selvästi markkinatasoa korkeampi. Vuonna 28 valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä taso oli poikkeuksellisen korkea 2-kohdassa mainitusta syystä. Valtion omistamissa listaamattomissa kannustinpalkkioiden osuus kokonaispalkitsemisessa on toistaiseksi ollut keskimäärin varsin vaatimaton (2-8 % peruspalkasta) mm. kannustinjärjestelmien käytön suhteellisen harvalukuisuuden vuoksi. 7. Maksuperusteiset lisäeläkkeet ovat olennainen osa johdon kokonaispalkitsemista. Viime vuosina yhtiöille aiheutuneiden lisäeläkekulujen kokonaistaso on toimitusjohtajan kohdalla ollut yleensä noin 2-3 %:n luokkaa suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut). Valtion omistamissa pörssiyhtiöissä (ml.. Solidiumin yhtiöt) nämä kulut ovat yleensä olleet keskimäärin yleistä markkinatasoa korkeampia suhteessa peruspalkkaan. Sen sijaan ei-listatuissa valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä nämä kulut ovat keskimäärin olleet markkinatasolla. 8. Toimitusjohtajien keskimääräinen eläkeikä markkinoilla on 62 vuotta eli jokseenkin sama kuin valtion omistamissa yhtiöissä keskimäärin. Lähes puolella toimitusjohtajista eläkeikä on vähintään 63 vuotta valtion omistamissa yhtiöissä. Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että valtion omistamissa yhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkat ovat, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, olleet yleisellä markkinatasolla, ja toimitusjohtajille maksetut tulos- ja kannustinpalkkiot keskimäärin noin 5 6 % talouspoliittisen ministerivaliokunnan asettamista maksimirajoista, vuonna 212 keskimäärin noin %. 6

7 1 Ohjeistukset Toimivan johdon palkkaus ja palkitseminen on tärkeä osa omistajaohjausta. Palkkaus ja palkitseminen muodostuu lähinnä viidestä keskeisestä elementistä, jotka ovat: peruspalkka (vuosi- tai kuukausipalkka), luontaisetuudet (auto- ja asuntoetu, puhelinetu, ruokaetu yms.) tulospalkkio (vuosibonus), pitkän aikavälin kannustinpalkkio (raha- ja osakekannustin) ja lisäeläke-etuudet. Edellä mainittujen lisäksi saattaa olla käytettävissä muitakin etuuksia kuten sairaus- ja tapaturmavakuutus, henkivakuutus yms, joita on viime aikoina esiintynyt yhä enenevässä määrin. Tässä yhteydessä pitäydytään kuitenkin edellä lueteltuihin kokonaispalkitsemisen eriin ja niiden yleiseen kehitykseen vuosien aikana. Tavoitteena on verrata valtion omistamien markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden kehitystä yleiseen kehitykseen. Valtion ohjeistuksia valtion omistamien yhtiöiden palkkauksesta ja palkitsemisesta on aika ajoin tarkistettu ja täsmennetty viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana käytännöstä saatujen kokemusten mukaan. Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan ohjeistuksen peruslähtökohtia ovat olleet yhtiöiden kilpailukykyisyyden turvaaminen johtoresurssien ja muiden avainhenkilöiden rekrytoinnissa, pitkäjänteisyyden korostaminen ylimmän johdon motivoinnissa, palkitsemisen tulossidonnaisuus, kohtuuttomuuksien ja ylilyöntien välttäminen ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen niin, että koko henkilöstö voi nauttia hyvistä tuloksista. Viimeisimmät ohjeistukset ovat elokuulta 212, jolloin talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi kannanoton yritysjohdon palkitsemisesta (Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotto yritysjohdon palkitsemisesta ). Kannanotolla ei kuitenkaan ollut tarkoitus puuttua yhtiöissä voimassa oleviin palkitsemisjärjestelmiin, joten vuoden 212 toteutuneita tuloksia tarkastellaan ja arvioidaan aikaisempien ohjeistusten pohjalta. Nykyisen hallituksen kannanotto asettaa aikaisempaa tiukemmat rajat yritysjohdon palkitsemiselle ja noudattaa suosituksissaan kaksitasoista lähestymistapaa. Yhtiön hallituksen tulee mitoittaa hyvä palkitseminen niin, että se toteutuu silloin, kun yhtiö ja sen johto saavuttavat asetetut liiketoimintastrategiset tavoitteet ja niiden mukaiset tulokset (tavoitetaso), ja siitä yli menevä palkitseminen vaatii erinomaista ja maksimipalkitseminen (maksimitaso) poikkeuksellisen hyvää suoritusta. Tavoitetaso tulee mitoittaa noin puoliväliin maksimitasosta. 7

8 2 Johdon palkkauksen ja palkitsemisen kehitys vuosina Kokonaispalkitseminen Talouspoliittisen ministerivaliokunnan edellisessä ohjeistuksessa (syyskuu 29) lähdetään siitä, että yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemiselle, koskien kaikkia valtion omistamia yhtiöitä, asetetaan maksimirajat seuraavasti: ylimmän johdon kokonaispalkitseminen voi olla enintään 24 % peruspalkasta pois lukien lisäeläkekustannukset eli alla esitetyn kaavan mukainen. Kokonaispalkitseminen (max) = (24 % x peruspalkka) + lisäeläkekulut Uusi ohjeistus sen sijaan ryhmittelee yhtiöt 3 kategoriaan seuraavasti: pörssiyhtiöissä ja kansainvälisesti avoimen kilpailun olosuhteissa toimivissa yhtiöissä maksimi vuosittain 22% x peruspalkka, muissa kaupallisesti toimivissa yhtiöissä maksimi vuosittain 18% x peruspalkka ja valtion erityistehtävää hoitavissa yhtiöissä maksimi vuosittain 13% x peruspalkka. Yhtiön ylimmällä johdolla tarkoitetaan etupäässä johtajia, jotka muodostavat johtoryhmän. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan toimisopimuksen ehdoista, minkä pohjalta määräytyvät muun ylimmän johdon vastaavat ehdot. Yleensä hallitus hyväksyy nekin toimitusjohtajan esityksestä, mutta harvemmin puuttuu yksittäisiin ehtoihin, jos ne katsotaan olevan oikeassa suhteessa tehtävän haasteellisuuteen ja toimitusjohtajan vastaaviin ehtoihin nähden. Yleensä muun ylimmän johdon peruspalkan taso suhteessa toimitusjohtajan peruspalkkaan on pienissä (liikevaihto < 2 M ) ja keskisuurissa (liikevaihto 2-1 M ) yhtiöissä 4 6 % ja suurissa yhtiöissä (liikevaihto>1 M ) %. Kuva 1 Ylimmän johdon palkat suhteessa toimitusjohtajan palkkaan suomalaisissa yhtiöissä vuonna % Toimitusjohtaja,% Liiketoimintaj,% Talousjohtaja,% Tuotanto- ja log.j.% Kaikki tukifunktioj.% < liikevaihtoryhmä 2-5 >5 8

9 Tässä muistiossa keskitytään kuitenkin vain toimitusjohtajan kokonaispalkitsemiseen ja sen viime vuosien kehitykseen suomalaisissa yhtiöissä yleensä ja valtion omistamissa yhtiöissä erityisesti. Kokonaispalkitsemisen toteutunut yleinen markkinatasotaso, joka on määritelty suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden keskiarvona, oli vuonna 212 toimitusjohtajien osalta noin 185 % suhteessa peruspalkkaan (ml.. luontaisedut), kun se edellisenä vuonna oli noin 215 %. Tällöin otetaan huomioon myös maksullisten lisäeläkkeiden yhtiölle aiheuttamat kulut. Vaihtelu on varsin suuri yhtiöiden kokoluokkien välillä, kuten käy ilmi seuraavasta asetelmasta (suluissa vuotta 211 koskevat luvut): Kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan ml.. lisäeläkekulut (%) Kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan ilman lisäeläkekuluja (%) Suomalaiset yhtiöt, joissa liikevaihto (M ) < >1 Valtion omistamat kaupalliset yhtiöt: Pörssiyhtiöt, joissa suora omistus Solidiumin kautta ei-listatut 16 (13) 16 (185) 21 ( (186) 242 (213) 117 (147) 13 (124) 141 (164) 175 (212) 142 (154) 174 (167) 11 (122) Edellä esitetty asetelma osoittaa, että peruspalkan osuus toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisessa yleensä muodostuu sitä pienemmäksi mitä suurempi yhtiö on kysymyksessä. Kun vuonna 212 pienissä yhtiöissä se oli keskimäärin 95 % (77 %), oli se keskisuurissa keskimäärin 63 % (54 %) ja suurissa keskimäärin vain noin 48 %(41%). Vastaava osuus valtion pörssiyhtiöissä oli keskimäärin 4 5 % ja listaamattomissa keskimäärin 85 % (68 %). Vuosittainen vaihtelu on huomattava vuosibonusten ja kannustepalkkioiden vaihtelun vuoksi. Valtion suoraan omistamissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on viime vuosina ollut keskimäärin yleistä markkinakehitystä vastaavaa taikka sitä alhaisempi. Vuonna 212 niiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen oli keskimäärin noin 18 % suhteessa peruspalkkaan eli selvästi alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Lasku oli suhteellisesti ottaen samaa luokkaa kuin maamme pörssiyhtiöissä keskimäärin. Sama laskeva suunta on muissakin ryhmissä paitsi Solidiumin osakkuusyhtiöissä, joiden joukossa on tapahtunut selvää nousua. Noin 23 %:n taso on korkeampi kuin maamme suurissa pörssiyhtiöissä keskimäärin (noin 215 %). Valtion omistamissa listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen oli keskimäärin vain vajaa 2 % peruspalkkaa suurempi kuin edellisenä vuonna se oli lähes 5 % suurempi. Suhteellinen lasku oli keskimäärin noin 2 % eli yleistä kehitystä voimakkaampi. 9

10 Kuva 2 Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) pörssiyhtiöihin verrattuna vuosina Keskeisenä syynä kokonaispalkitsemisen yleiseen laskuun (lähes 8 %) viime vuonna oli maksettujen vuosi bonusten pienentyminen keskimäärin noin 3 %:lla ja pitkän aikavälin maksettujen kannustinpalkkioiden alentuminen keskimäärin noin kolmanneksella edellisestä vuodesta. Peruspalkat (ml. luontaisedut) nousivat yleisesti kaupallisissa yhtiöissä keskimäärin noin 6 % edellisestä vuodesta. Valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä tapahtui sen sijaan nimellistä nousua (keskimäärin 1,4 %) kokonaispalkitsemisessa vuonna 212. Peruspalkat (ml. luontaisedut) eivät keskimäärin olennaisesti nousseet (keskimäärin,3 %). Sen sijaan yhtiöille aiheutuneet lisäeläkekulut nousivat arviolta noin viidenneksen verran edellisvuodesta. Vuosibonusten kehitys noudatti yleistä markkinakehitystä, joskin lievemmin, sillä keskimääräinen lasku oli noin 18 % ja pitkän aikavälin kannustinpalkkiot olivat keskimäärin samansuuruiset kuin edellisenä vuonna (lasku noin 2 %). Yhtiökohtaiset tiedot kokonaispalkitsemisen kehityksestä vuosina käyvät ilmi liitteistä 1 ja 2 (liitekuviot 2a 2g). Yhtiökohtaista kehitystä voidaan kommentoida seuraavasti: Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin % peruspalkasta (ml. luontaisedut); poikkeuksena vuosi 28, jolloin Fortumissa edellinen toimitusjohtaja sai selvästi markkinatasoa ja valtio-omistajan ohjeistusten maksimirajaa korkeammat kannustinpalkkiot. Vuonna 212 taso oli keskimäärin lähes 18 % peruspalkasta (liitekuvio 2a) Valtion omistamissa suurissa ( liikevaihto > 1 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin 115 2% peruspalkasta. Gasumissa se oli viime vuonna poikkeuksellisen korkea, lähes 3 %. (liitekuvio 2b) 1

11 Valtion keskisuurissa (liikevaihto korkeintaan 1 M mutta vähintään 2 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin % peruspalkasta. Altiassa se oli viime vuonna poikkeuksellisen korkea, yli 2 %. (liitekuvio 2c) Valtion pienissä (liikevaihto < 2 M ) listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut 1 15 % peruspalkasta. (liitekuviot 2d 2f) Solidiumin osakkuusyhtiöissä kehitys on myös ollut hyvin vaihteleva. Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen on ollut keskimäärin % peruspalkkaan (ml. luontaisedut) nähden. Kärjessä on Sampo ja Elisa ja alapäässä Tieto. Myös tässä joukossa on muutamissa yhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen ylittänyt joinakin vuosina selvästi valtio-omistajan aikaisemmat maksimisuositukset. (liitekuvio 2g) Miten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhtautuu yleiseen markkinatasoon? Sitä on yhtiökohtaisesti arvioitu vuodelta *. Yhtiökohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 3 (liitekuviot 3a 3g), ja niistä voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa: Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli Neste Oilia lukuun ottamatta hiukan markkinatson alapuolella. Sen sijaan peruspalkat olivat yleisellä markkinatasolla.(liitekuvio 3a) Valtion suurista listaamattomista yhtiöistä Itellassa ja VR:n toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen oli selvästi yleisen markkinatason alapuolella. Sen sijaan Gasumissa toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli selkeästi yleisen markkinatson yläpuolelle (yli 2 %), mikä selittyy lähinnä korkeilla lisäeläkekuluilla.näiden yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkat olivat yleisen markkinatason alapuolella (2 4 %). Osittain tätä jälkeenjääneisyyttä voidaan pitää perusteltuna yhtiöiden monopoliluonteisen erityisaseman vuoksi. (liitekuvio 3b) Valtion keskisuurista (liikevaihto vähintään 2 M ja enintään 1 M ) listaamattomista yhtiöistä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen oli selvästi yleisen markkinatason alapuolella (2 3 %) lukuun ottamatta Altiaa, jossa se oli selvästi yleistä markkinatasoa korkeampi. Yhtiön nousujohteinen tuloskehitys tuotti vuodelta 211 ja sitä edeltävältä jaksolta hyvän vuosibonuksen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkion. Yhtiöiden ylimmän johdon peruspalkat olivat yleisen markkinatason tuntumassa taikka jonkin verran sen alapuolella. (liitekuvio 3c) Valtion omistamista pienistä listaamattomista yhtiöistä toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen, samoin peruspalkan taso, oli selvästi yleisen markkinatason yläpuolella Editassa, Kemi joessa ja Viljavassa (15-2 %). Sen sijaan selvästi yleisen markkinatason alapuolella olivat Siemenperunakeskus, Arctia Shipping ja Rahapaja. Toimitusjohtajan peruspalkkataso oli selvästi yleisen markkinatason alapuolella Siemenperunakeskuksessa, Motivassa ja Raskoneessa, mihin osaselityksenä lienee ainakin kahden ensiksi mainitun yhtiön erityisluonne. (liitekuviot 3d 3f) Solidiumin osakkuusyhtiöissä viime vuoden kuva on hyvin epäyhtenäinen: toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen poikkesi monessa tapauksessa selvästi ja eri suuntiin yleisestä markkinatasosta. Olennaisesti yleisen markkinatason yläpuolella olivat Elisa, Outotec ja Sampo ja yleisen markkinatason alapuolella lähinnä Outokumpu. Näyttää siltä, että monessa näistä yhtiöstä (Elisa, Tieto, Sampo) toimitusjohtajan peruspakka oli yleisen markkinatason alapuolella, jonka vastapainoksi taas muut kokonaispalkan erät tuottivat hyvin. (liitekuvio 3g) * Yleinen markkinataso on arvioitu suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien listaamattomien kaupallisten yhtiöiden johdon palkitsemisesta saatujen tietojen perusteella. Näitä tietoja on analysoitu tilastollisin menetelmin (korrelaatio- ja regressioanalyysit), joiden avulla on saatu yhtiökohtaiset markkinaestimaatit. 11

12 Peruspalkka ja luontaisedut Talouspoliittisen ministerivaliokunnan palkitsemisohjeissa todetaan, että kokonaispalkitsemisen keskeinen elementti on henkilön peruspalkka, jonka suuruus heijastuu muihin palkkioihin. Tästä syystä peruspalkan kohtuullisuuteen ja oikeaan mitoitukseen suhteessa verrokkiyhtiöihin on kiinnitettävä huomiota. Luontaisetujen osuus on yleensä 2 15 % peruspalkasta eli marginaalinen, ja ne liittyvät kiinteästi peruspalkkaan. Yleensä kun toimitusjohtajan rahapalkkaa määritellään, otetaan siinä huomioon luontaisetujen mitoitus. Kun puhutaan peruspalkan kilpailukykyisyydestä, tarkoitetaan, että peruspalkka on yleisellä markkinatasolla. Markkinataso arvioidaan markkinaestimaatilla, jota määriteltäessä otetaan huomioon yrityksen/ konsernin volyymi (liikevaihdolla tai henkilöstön määrällä mitattuna) ja liiketoimintaan sitoutunut pääoma (taseen loppusumma). Liitekuvioissa 3a 3g on esitetty toimitusjohtajien peruspalkan yhtiökohtaiset markkinaestimaatit vuosille Toteutuneen peruspalkan suhdetta markkinatasoon jo edellä kommentoitiin yhtiökohtaisesti, joten tässä yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista enää palata asiaan. Valtion omistamien yhtiöidentoimitusjohtajien peruspalkat (ml. luontaisedut) vuosilta käyvät ilmi liitteestä 4. Vuoden 212 aikana valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajille maksetut peruspalkat (lisättyinä luontaiseduilla) olivat keskimäärin,3 % suuremmat kuin vuonna 211. Vuosibonukset Vuonna 211 ansaitut ja vuonna 212 toimitusjohtajille maksetut vuosibonukset ovat valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä olleet keskimäärin noin 18 % peruspalkasta (ml. luontaisedut) ja keskimäärin noin 45 % maksimitasosta (4 % peruspalkasta), kun taas yleinen markkinataso on ollut noin 22 % peruspalkasta (ml. luontaisedut) ja noin 4 % keskimääräisestä maksimitasosta (noin 54 %). Valtion suoraan omistamissa yhtiöissä (mukaan lukien sekä listatut että listaamattomat) maksimi on keskimäärin 4 %, Solidiumin osakkuusyhtiöissä keskimäärin noin 55 % ja yksityisissä pörssiyhtiöissä keskimäärin noin 6 %. Lähtien siitä, että mediaani ja keskiarvo kuvaavat yleistä markkinatasoa, on yleinen kehitys toimitusjohtajien vuosibonuksissa ollut viime vuosina seuraavanlainen: Toimitusjohtajan mediaanitulospalkkio, % peruspalkasta (ml.. luontaisetuudet) Valtion omistamissa yhtiöissä toimitusjohtajan vuosibonusten yleinen taso suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisetuudet) on ollut keskiarvona ja mediaanina (suluissa) vastaavasti seuraavanlainen: Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt, % peruspalkasta (ml. luontaisedut Solidiumin omistamat yhtiöt, % peruspalkasta (ml. luontaisedut) Valtion omistamat ei-listatut yhtiöt, % peruspalkasta (ml. luontaisedut) (17) 11 (14) 14 (12) 24 (28) 17 (23) 23 (27) 27 (25) 26 (24) 31 (28) 29 (33) 15 (16) 9 (8) 11 2 (25) 11 (1) 12

13 Ihan viimevuosina valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt ovat toimitusjohtajien toteutuneissa vuosibonuksissa nousseet keskimäärin yleiselle markkinatasolle, joka on noin puolet markkinoiden yleisestä maksimitasosta (hieman yli 5 % peruspalkasta). Solidiumin omistamat yhtiöt ovat olleet samalla taikka hieman korkeammalla tasolla Solidiumin perustamisesta lähtien. Sitä vastoin valtion omistamat listaamattomat yhtiöt ovat olleet keskimäärin vain noin puolessa välissä yleisestä markkinatasosta eli keskimäärin noin kolmanneksen taikka alemmalla tasolla maksimista viime vuosina. (liitteessä 5 liitekuviot 5a 5e, joissa yhtiökohtaiset tiedot valtion omistamista yhtiöistä vuosina ). Pitkän aikavälin kannustinpalkkiot Toimitusjohtajien pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) ovat viime vuosina Suomessa kehittyneet seuraavalla tavalla: Toimitusjohtajan keskimääräinen kannustinpalkkio % peruspalkasta (ml.. luontaisedut) Edellä esitetty asetelma kuvaa yleistä markkinatasoa, joka on ollut selvässä nousussa, mutta nousu taittui viime vuonna. Samaan aikaan valtion omistamissa yhtiöissä vastaava kehitys on ollut keskimäärin seuraavanlainen: Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt, kannustinpalkkio % peruspalkasta (ml. luontaisedut) Solidiumin omistamat yhtiöt, kannustinpalkkio % peruspalkasta (ml. luontaisedut) Valtion omistamat listaamattomat yhtiöt, kannustinpalkkio % peruspalkasta (ml. luontaisedut) ,6 1,7 2, 2,2 5,6 Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) ovat aivan viime vuosina toteutuneet yleistä markkinatasoa noudattaen tai sitä pienempinä. Sen sijaan viime vuosikymmenen lopulla taso valtion pörssiyhtiöissä oli yleistä markkinatasoa korkeampi, jolloin Fortumissa tapahtui selvä ylilyönti edellisen toimitusjohtajan saamien optiopalkkioiden seurauksena. Nämä optiokannustimet oli päätetty 2-luvun alussa. Solidiumin yhtiöissä valtio-omistajan aikaisemman maksimisuosituksen (korkeintaa 1 % peruspalkasta) ylittäviä kannustinpalkkioita ovat saaneet Outokummun, Sammon ja Elisan toimitusjohtajat. Samoin Outotecin kannustinpalkkio vuonna 211 ylitti reilusti valtion tuolloisen maksimirajan. Valtion omistamissa listaamattomissa kaupallisissa yhtiöissä pitkän aikavälin kannustinpalkkiot ovat olleet hyvin vähäisiä ja rajoittuneet vain muutamiin yhtiöihin. ( yhtiökohtaiset tiedot valtion omistamista yhtiöistä on esitetty liitteen 6 liitekuvioissa 6a 6c) 13

14 Lisäeläkekustannukset Maksuperusteiset lisäeläkkeet ovat olennainen osa johdon kokonaispalkkausta ja -palkitsemista. Viime vuosina yhtiölle aiheutuneiden lisäeläkekulujen kokonaistaso on toimitusjohtajan kohdalla ollut yleensä noin 2 3 %:n luokkaa suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut). Näyttää siltä, että lisäeläkejärjestelmien merkitys on lisääntymässä. Suomessa toimitusjohtajan yhtiölle aiheuttamat lisäeläkemaksut % peruspalkasta (ml. luotaisedut) Valtion omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan lisäeläkekulut ovat viime vuosina olleet selvästi yleistä tasoa korkeammat suhteessa peruspalkkaan. Sen sijaan valtion listaamattomissa yhtiöissä toimitusjohtajan lisäeläkekulut suhteessa peruspalkkaan ovat keskimäärin olleet yleisellä markkinatasolla. Viime vuonna ne näyttävät olleen hieman markkinatasoa suuremmat. Vaihtelu yhtiöiden välillä on kuitenkin ollut huomattavan suuri. Valtion suoraan omistamat pörssiyhtiöt, lisäeläkekulut % tj:n peruspalkasta (ml. luontaisetuudet) Solidiumin yhtiöt, lisäeläkekulut % tj:n peruspalkasta (ml. luontaisetuudet) Valtion omistamat listaamattomat yhtiöt, % tj:n peruspalkasta (ml. luontaisetuudet) Yhtiökohtaiset lisäeläkekulut suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) ilmenevät liitteestä 7. Toimitusjohtajan keskimääräinen eläkeikä markkinoilla on 62 vuotta. Se on jokseenkin samaa luokkaa myös valtion omistamien yhtiöiden keskuudessa. Lähes puolella toimitusjohtajista valtion omistamissa yhtiöissä eläkeikä on vähintään 63 vuotta, kuten valtio-omistaja on vuoden 212 talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotossa edellyttänyt. Vuonna 28 vastaava osuus oli runsas viidennes. 14

15 3 Yhteenveto ja johtopäätökset Johdon palkkaus ja palkitseminen on kokonaisuus, joka muodostuu 5 pääelementistä. Näitä ovat peruspalkka, luontaisedut, tulospalkkio, pitkän aikavälin kannustin ja lisäeläkejärjestely. Tämä kokonaisuus tulisi olla kilpailukykyinen mutta samalla kuitenkin kohtuullinen. Kohtuullisuus tarkoittaa, että kokonaispalkitseminen on yleisellä markkinatasolla, ei vertailun kärkipäässä vaan markkinoiden keskitasolla, joka voidaan määritellä mediaanina ja/tai keskiarvona +/- 1 %. Tässä kokonaisuudessa voivat yksittäiset elementit osuudeltaan vaihdella, mutta käytännössä kaikki lähtee peruspalkasta, johon yleensä sisällytetään myös luontaisedut. Kokonaisuudessa luontaisetujen (asunto-, auto- yms. edut) rooli on marginaalinen (2 15 % peruspalkasta). Viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana valtio-omistaja on talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotoilla pyrkinyt ohjaamaan valtion omistamien yhtiöiden johdon palkkausta ja palkitsemista. Lähtökohtana on ollut se, että johdon ja avainhenkilöiden rekrytoinnissa valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt tulee olla kilpailukykyisiä palkkausehtojen suhteen. Saatujen kokemusten pohjalta ohjeistuksia on vuosien varrella täydennetty ja täsmennetty esimerkiksi ylilyöntien ja kohtuuttomuuksien välttämiseksi. Tässä tarkoituksessa aikaisemmin asetettiin 4 %:n maksimiraja vuosibonukselle ja 1 %:n maksimiraja pitkän aikavälin kannustinpalkkiolle eli 24 %:n maksimiraja kokonaispalkitsemiselle suhteessa kiinteään peruspalkkaan. Yhtiölle aiheutuvat lisäeläkekulut, joille ei ole asetettu täsmällistä maksimirajaa valtio-omistajan ohjeistuksissa, eivät sisälly tähän rajoitukseen. Nykyisen hallituksen ohjeistukset valtion omistamien yhtiöiden ylimmän johdon ja avainhenkilöiden palkitsemiselle hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Uudet ohjeistukset eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa viime vuoden palkitsemiseen, joten tässä tarkastelussa ne eivät ole olleet arvioinnin lähtökohtina, vaan arviointiperusteina ovat olleet edellisen hallituksen linjaukset. Yhteenvetona ja johtopäätöksinä voidaan viime vuosien kehityksestä todeta seuraavaa: 1. Viime vuosina toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen on suomalaisissa yhtiöissä ollut keskimäärin % suhteessa peruspalkkaan mukaan lukien luontaisedut. Vuonna 212 se oli alle 2 %. Tämä yleinen markkinataso on määritelty suomalaisten pörssiyhtiöiden ja valtion omistamien kaupallisten yhtiöiden keskiarvona. Yleisen markkinatason alapuolella ovat olleet sekä keskisuuret että erityisesti pienet yhtiöt. Vuonna 212 kokonaispalkitsemisen taso oli markkinoilla keskimäärin runsaat 7 % alhaisempi kuin edellisenä vuonna. 2. Valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa peruspalkkaan on viime vuosina ollut keskimäärin yleisellä markkinatasolla tai sen alapuolella lukuun ottamatta vuotta 28, jolloin se nousi selvästi yleisen markkinatason yläpuolelle Fortumin edellisen toimitusjohtajan saaman ylimitoitetun kannustinpalkkion vuoksi. Solidiumin osakkuusyhtiöissä vastaava taso on ollut keskimäärin yleisellä markkinatasolla tai sitä korkeampi, kuten viime vuonna, ja listaamattomissa valtion omistamissa yhtiöissä %. Valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen vuonna 212 oli keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Peruspalkat (ml. luontaisedut) nousivat keskimäärin hyvin vähän, maksetut vuosibonukset selvästi vähenivät (keskimäärin lähes 2%), maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot pysyivät keskimäärin lähes ennallaan, kun taas lisäeläkkeiden yhtiöille aiheuttamat kulut olivat keskimäärin selvästi edellisvuotta suuremmat. 15

16 3. Peruspalkka on edelleen keskeisin elementti kokonaispalkitsemisessa: vuonna 212 pienissä yhtiöissä keskimäärin noin 95 %, keskisuurissa yhtiöissä keskimäärin noin kaksi kolmannesta ja suurissa yhtiöissä vajaa 5 %. Valtion omistamissa listaamattomissa yhtiöissä vastaava osuus oli keskimäärin noin 85 % ja pörssiyhtiöissä (ml. Solidiumin osakkuusyhtiöt) 4 5 %. Valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkat (ml. luontaisedut) olivat keskimäärin,3 % korkeammat kuin edellisenä vuonna, kun yleisen markkinatason nousu oli selvästi voimakkaampaa (nousu keskimäärin noin 6 %). 4. Muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta toimitusjohtajien peruspalkat valtion omistamissa yhtiöissä ovat olleet yleisellä markkinatasolla tai sen tuntumassa. 5. Vuonna 212 toimitusjohtajille maksetut (vuonna 211 ansaitut) vuosibonukset olivat valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä keskimäärin 18 % peruspalkasta (ml. luontaisedut) ja keskimäärin noin 45 % maksimitasosta (4 %), kun taas yleinen markkinataso oli noin 22 % peruspalkasta luontaisetuineen ja noin 4 % keskimääräisestä maksimitasosta (hieman yli 5 %). Valtion omistamien kaupallisten yhtiöiden vuosibonukset suhteessa peruspalkkaan ovat keskimäärin olleet nousussa viime vuosina, mutta vuonna 212 tapahtui selvä käänne alaspäin, lukuun ottamatta Solidiumin omistamia yhtiöitä, joissa taso suhteessa peruspalkkaan säilyi jokseenkin ennallaan. 6. Maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut) ovat toteutuneet valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä ja listaamattomissa yhtiöissä keskimäärin markkinatasoa alhaisempina, kun taas Solidiumin omistamissa yhtiöissä taso on ollut selvästi markkinatasoa korkeampi. Vuonna 28 valtion suoraan omistamissa pörssiyhtiöissä taso oli poikkeuksellisen korkea 2-kohdassa mainitusta syystä. Valtion omistamissa listaamattomissa kannustinpalkkioiden osuus kokonaispalkitsemisessa on toistaiseksi ollut keskimäärin varsin vaatimaton (2 8 % peruspalkasta) mm. kannustinjärjestelmien käytön suhteellisen harvalukuisuuden vuoksi. 7. Maksuperusteiset lisäeläkkeet ovat olennainen osa johdon kokonaispalkitsemista. Viime vuosina yhtiöille aiheutuneiden lisäeläkekulujen kokonaistaso on toimitusjohtajan kohdalla ollut yleensä noin 2 3 %:n luokkaa suhteessa peruspalkkaan (ml. luontaisedut). Valtion omistamissa pörssiyhtiöissä (ml.. Solidiumin yhtiöt) nämä kulut ovat yleensä olleet keskimäärin yleistä markkinatasoa korkeampia suhteessa peruspalkkaan. Sen sijaan ei-listatuissa valtion omistamissa kaupallisissa yhtiöissä nämä kulut ovat keskimäärin olleet markkinatasolla. 8. Toimitusjohtajien keskimääräinen eläkeikä markkinoilla on 62 vuotta eli jokseenkin sama kuin valtion omistamissa yhtiöissä keskimäärin. Lähes puolella toimitusjohtajista eläkeikä on vähintään 63 vuotta valtion omistamissa yhtiöissä. Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että valtion omistamissa yhtiöissä toimitusjohtajien peruspalkat ovat, yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, olleet yleisellä markkinatasolla, ja toimitusjohtajille maksetut tulos- ja kannustinpalkkiot keskimäärin noin 5 6 % talouspoliittisen ministerivaliokunnan asettamista maksimirajoista, vuonna 212 keskimäärin noin %. 16

17 Liite 1 Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen vuosina ( ) Finnair , Fortum Neste Oil Keskim. muutos-% 15, -2,1 Kemira* Metso* Outok Rautar.* Sampo* Sponda , , , ,1 StoraEns Teliason Elisa , Tieto Outotec** Keskim. muutos-% 8,6 16,1 Altia , , , ADC , , , ,5 Boreal* , , ,2 Destia , , Edita* Ekokem , ArctiaSh** Kemijoki , , Motiva ,8 16 1, , Patria* , , , ,3 Rahapaja , , Raskone , , , S.Lauttal* , , ,3 SPK , , Viljava Vapo , , , ,6 VR-Yht , , ,5 Gasum* , , Itella , , ,3 Keskim. muutos-% 2,8-5, Kaikki yhtiöt: keskim. muutos-% 16,6 1,4 * Kokonaispalkitsemisen tietoja ei ollut saatavissa (mm. lisäeläkekustannukset puuttuneet) ** Yhtiö aloittanut toimintansa yhtiönä ja/tai valtion omistamana yhtiönä vuotta 28 myöhemmin. 17

18 Kuva 2a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa (%) peruspalkkaan (ml.. luontaisedut) vuosina Finnair Fortum Neste Oil Markkinat keskiarvo Kuva 2b Valtion omistamien suurten listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa (%) peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina VR-Yht. Gasum Itella Markkinat keskiarvo 18

19 Kuva 2c Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa (%) peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina Altia Destia Patria Vapo Markkinat keskiarvo Kuva 2d Valtion omistamien pienten listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa (%) peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina Raskone Edita Ekokemi Rahapaja Markkinat keskiarvo 19

20 Kuva 2e Valtion omistamien pienten listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa (%) peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina Lauttal. Kemijoki Meritaito Arctia Sh. Markkinat keskiarvo Kuva 2f Valtion omistamien pienten listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa (%) peruspalkkaan (ml. luontaisedut) vuosina SPK Motiva Boreal Viljava Markkinat keskiarvo 2

21 Kuva 2g Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen suhteessa (%) peruspalkkaan (ml.. luontaisedut) vuosina keskiarvo 1 21

22 Kuva 3a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen (PP) ja kokonaispalkitseminen (KP) suhteessa (%) yleiseen markkinatasoon (1) vuosina Finnair Fortum Neste Oil 2 PP KP PP KP PP KP Kuva 3b Liikevaihdoltaan yli 1 miljardin euron suuruisten valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen (PP) ja kokonaispalkitseminen (KP) suhteessa yleiseen markkinatasoon (1) vuosina Itella VR Gasum 4 2 PP KP PP KP PP KP

23 Kuva 3c Liikevaihdoltaan 2 1 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen (PP) ja kokonaispalkitseminen (KP) suhteessa (1) yleiseen markkinatasoon (1) vuosina Altia Destia Patria Vapo 2 PP KP PP KP PP KP Kuva 3d Liikevaihdoltaan alle 25 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkat luontaisetuineen (PP) ja kokonaispalkitseminen (KP) suhteessa (%) yleiseen markkinatasoon (1) vuosina SPK Mo tiva PP KP PP KP PP KP

24 Kuva 3e Liikevaihdoltaan 25-9 M :n suuruisten valtion omistamien toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen (PP) ja kokonaispalkitseminen (KP) suhteessa (%) yleiseen markkinatasoon (1) vuosina S.Lauttal. Kemijoki Arctia Sh. 4 2 PP KP PP KP PP KP Kuva 3f Liikevaihdoltaan 9-2 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen (PP) ja kokonaispalkitseminen (KP) suhteessa (%) yleiseen markkinatasoon (1) vuosina Raskone Edita Ekokemi Rahapaja 4 2 PP KP PP KP PP KP

25 Kuva 3g Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen (PP) ja kokonaispalkitseminen (KP) suhteessa (%) yleiseen markkinatasoon (1) vuosina PP 21 KP 211 PP 211 KP 212 PP 212 KP Outotec Outok. Rautar. StoraEnso Elisa Tieto TeliaSon. Sampo 25

26 Liite 4 Valtion omistamien kaupallisten yhtiöiden toimitusjohtajien peruspalkka luontaisetuineen vuosina Finnair , Fortum Neste Oil , , Kekim. muutos-% 4,1 2,7 Kemira Metso Outok Rautar Sampo StoraEns Teliason , Elisa Tieto Outotec Keskim. muutos-% 2,6,2 Altia , ADC , , , , ,5 Boreal , , , , ,9 Destia , Edita , Ekokem Arctia Sh Kemijoki Motiva , , Patria , , ,3 Rahapaja , Raskone , , , , S.Lauttal , , ,3 SPK Viljava Vapo , , VR-Yht Gasum , , , , ,1 Itella Keskim. muutos-% 4,6 -,1 Kaikki yhtiöt: muutos-% 3,9,3 26

27 Kuva 5a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetut vuosibonukset suhteessa peruspalkkaan (%) ja markkinatasoon verrattuna vuosina Finnair Fortum Neste Oil Markkinat Keskim. Kuva 5b Liikevaihdoltaan yli 1 M :n suuruisten valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajille maksetut vuosibonukset suhteessa (%) peruspalkkaan ja verrattuna yleiseen markkinatasoon vuosina Itella VR Gasum Markkinat Keskim. 27

28 Kuva 5c Liikevaihdoltaan yli 2 M :n mutta pienemppienempien kuin 1 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajille maksetut vuosibonukset suhteessa (%) peruspalkkaan ja verrattauna yleiseen markkinatasoon vuosina Altia Destia Patria Vapo Markkinat Keskim. Kuva 5d Liikevaihdoltaan alle 2 M :n suuruisten valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajille maksetut vuosibonukset suhteessa (%) peruspalkkaan ja verrattuna yleiseen markkinatasoon vuosina Keskim. 5 28

29 Kuva 5e Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajille maksetut vuosibonukset suhteessa (%) peruspalkkaan ja yleiseen markkinatasoon verrattuna vuosina Keskim

30 Kuva 6a Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (%) ja verrattuna yleiseen markkinatasoon vuosina Finnair Fortum Neste Oil Markkinat Keskim. Kuva 6b Valtion omistamien listaamattomien yhtiöiden toimitusjohtajille maksetut kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (%) ja verrattuna yleiseen markkinatasoon vuosina Keskim. 1 3

31 Kuva 6c Solidiumin osakkuusyhtiöiden toimitusjohtajille maksetut pitkän aikavälin kannustinpalkkiot suhteessa peruspalkkaan (%) ja verrattuna yleiseen markkinatasoon vuosina Keskim. 5 31

32 Liite 7 Valtion omistamien yhtiöiden toimitusjohtajien lisäeläkekustannukset peruspalkka (ml. luontaisedut), % Finnair - 2,8 2,8 18,8 18,7 Fortum - 29,5 31,5 25, 25, Neste Oil - 64,2 51,3 66,3 55, Keskim. - 37,7 34,5 35,9 32,9 Kemira Metso Outok ,7 Rautar. - 81,9 71,9 72,8 52,1 Sampo - 6,5 38,4 42,4 213,7 StoraEns. 28,6 27,5 33, ,7 Teliason. 1,5 96,3 96,1 66,4 66,3 Elisa 18,8 5, ,2 33,2 Tieto 1,1 11, , Keskim. 3,5 44,2 4 39,6 46,1 Altia 19, ,8 29,2 ADC Boreal ,5 16,5 12,8 Destia 2,1 2,1 2, Edita ,6 25,5 Ekokem Fingrid Itella 51,3 6 69,6 9,7 75,6 Kemijoki 4 3,9 3,7 3,6 3,5 Motiva 2,7 21,6 29,4 29,4 25,3 Patria - 39,2 38,5 38,2 37,5 Rahapaja 18 6,2 8,9 Raskone 3,8 21,1 2,4 19 4,2 S.Lauttal. - - SPK 6,9 6,8 6,6 6,6 Viljava 5,7 Vapo 193,7 83,4 17,3 76,5 1, VR-Yht. 2,2 2,1 1,9 1,9 Gasum - 57,5 68, ,1 Arctia Sh Keskim. 18,4 2 18,1 21,5 18,6 Markkinataso 2,7 21,2 32