12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Sisällys 1 Jätevedenpuhdistuksessa syntyvät jätteet 3 1.1 Mädätetty liete... 3 1.2 Välppäjäte... 5 1.3 Hiekkajäte... 5 1.4 Muut jätteet... 5 1.5 Öljyjäte... 6 1.6 Muut vaaralliset jätteet... 6 1.7 Muut jätteet... 6 2 Vastaanotettavat jätteet 7 2.1 Loka-asematoiminta ja siirtoasiakirjat... 7 2
1 Jätevedenpuhdistuksessa syntyvät jätteet Jätevedenpuhdistuksessa erotettavia kiinteitä jakeita ovat mädätetty ja koneellisesti kuivattu liete, välppäjäte sekä hiekka. 1.1 Mädätetty liete Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete mädätetään Suomenojan jätevedenpuhdistamon laitteilla ja mädätyksessä muodostuva kaasu on hyödynnetty marraskuusta 212 lähtien liikennepolttoaineena. Mädätetty liete kuivataan ja on kuljetettu jätevedenpuhdistamolta kesäkuusta 213 lähtien Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointiasemalle, jossa se jatkojalostetaan viherrakennustuotteiksi ja maanparannuskompostiksi. Kaikki Suomenojalla syntyvä liete päätyy hyötykäyttöön. Mädätetyn lietteen määrä on vuosittain yli 2 tonnia. 25 Mädätty liete 2 15 t/a 1 5 27 28 29 21 211 212 Kuva 1. Lietemäärät Suomenojan puhdistamolla Lietteen jatkokäyttömahdollisuudet turvataan mm. teollisuusjätevesien valvonnalla ja teollisuusjätevesisopimuksin. Viemäriin ohjattavien jätevesien haitta-ainepitoisuuksille on määritelty rajaarvot. Kuivatun jätevesilietteen kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 28 %. Kuivatun jätevesilietteen laatua tarkkaillaan kerran viikossa. Jokaisesta kertanäytteestä määritetään kuiva-aine [%], hehkutusjäännös [%TS] ja ph-arvo. Kerran kuukaudessa kertanäytteistä määritetään kokonaisfosfori, hopea, alumiini, arseeni, kalsium, kadmium, kromi, kupari, rauta, elohopea, kalium, magnesium, mangaani, rikki, pii ja sinkki sekä E.coli, enterokokit ja hiekka. Kokonaistyppi määritetään kaksi kertaa kuukaudessa. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet vuosilta 21-212 on esitetty kuvassa 2. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213 Sivu 3 / 7
mg/kgts 7 6 5 4 3 2 1 Lietteen raskasmetallipitoisuus 21 212 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kupari Sinkki Lietteen raskasmetallipitoisuus 21 212 mg/kgts 6 5 4 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kromi Nikkeli Lyijy mg/kgts 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Lietteen raskasmetallipitoisuus 21 212 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kadmium Elohopea Arseeni Kuva 2. Kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla 21-212. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213 Sivu 4 / 7
1.2 Välppäjäte Välppäyksen tarkoituksena on poistaa jätevedestä suurikokoinen, seuraavissa käsittelyvaiheissa haittaa aiheuttava kiintoaines sekä taata jäljempänä olevien prosessiyksiköiden, erityisesti mädättämön, häiriötön toiminta. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla välppäys on kaksivaiheinen: karkeavälppäys ja hienovälppäys. Karkeavälppäyksessä erotetut välppäjätteet siirretään ruuvikuljettimilla pesurille, jossa on nopeakierroksinen potkurisekoitin. Pestyt välppeet puristetaan pakkaavaan välpekonttiin. Hienovälppäys tapahtuu hiekanerotuksen jälkeen. Muodostunut välpejäte pestään ja puristetaan pakkaavaan välpekonttiin. Välppäjäte ajetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Välppäjätettä syntyy Suomenojalla noin 46 tonnia vuodessa. 1.3 Hiekkajäte Hiekka tulee jätevedenpuhdistamolle jäteveden mukana, ja se erotetaan jätevedestä prosessin alkupäässä. Hiekanerotuksessa hiekka laskeutuu altaan pohjalle, josta kaavinvaunu siirtää hiekan pumppaussyvennykseen, josta hiekka pumpataan hiekkapesureille. Hiekkapesureilta pesty hiekka siirretään hiekkalavalle, josta se kuljetetaan Ämmässuon kaatopaikalle. Kuvassa 2 on esitetty välppäjätteen ja hiekan määrät Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuosina 27-212. 6 Välppäjäte ja hiekka 5 4 t/a 3 2 1 27 28 29 21 211 212 Välpe Hiekka Kuva 3. Välppäjätteen ja hiekan määrät Suomenojalla vuosina 27-212 1.4 Muut jätteet Lisäksi laitoksella syntyy jätteitä laitoksen huolto- ja korjaustöiden yhteydessä sekä tavanomaista kiinteistöjätettä. Jätteet lajitellaan ja kierrätyskelpoinen materiaali toimitetaan kierrätykseen. Taulukossa 1 on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuonna 212 syntyneiden jätteiden määrät. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213 Sivu 5 / 7
Taulukko 1. Suomenojalla syntynyt jäte vuonna 212 Suomenojan jätteet 212 Suomenoja EWC koodi Jätelaji t/a Toimitettu Määrän arviointitapa 1981 Välppäjäte 442 Ämmässuon kaatopaikka HSY A 1982 Hiekkajäte 94 Ämmässuon kaatopaikka HSY A 1985C Mädätetty ja kuivattu liete 22555 Metsätuomela, Kekkilä A 211 Paperi, kartonki ja pahvi 2,4 Keräyspaperi Oy B 214 Metalliromu 359, Kuusakoski Oy A 231 Sekajäte 25 Ämmässuon kaatopaikka HSY B 13899 Kiinteä öljyinen jäte,11 Ekokem Oy, Riihimäki A 2121 Loisteputket ja loistelamput,36 Ekokem Oy, Riihimäki A 1373 Teollisuusliuotin,187 Ekokem Oy, Riihimäki A 1656 Laboratoriojäte,3 HSY Sorttiasema B 1794 Rakennusjäte 34, Kuusakoski Oy A YHT 23512 1.5 Öljyjäte Öljyjäte on suurin vaarallisten jätteiden erä Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. (n.9 t/a). Isommat kerralla syntyvät määrät varastoidaan päärakennuksen alla olevassa teräsrakenteisessa öljysäiliössä, joka sijaitsee betonisessa kaukalossa. Pienemmät erät varastoidaan vaarallisten jätteiden varastossa. Öljyjätteet toimitetaan käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle. Vaarallisten jätteiden varaston lattiat ovat betonia. Varastotiloja ei ole viemäröity, joten mahdolliset öljyvuodot maaperään tai viemäreihin eivät ole mahdollisia. 1.6 Muut vaaralliset jätteet Muita syntyviä vaarallisia jätteitä ovat loisteputket, sekä paristot ja akut, jotka kerätään ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Muita satunnaisia vaarallisia jätteitä ovat sähkö- ja automaatiokorjauksiin liittyvät vaaralliset jätteet. Nämä toimitetaan myös käsiteltäväksi Ekokem Oy:lle ja niiden määrä on vähäinen. Laboratoriojäte toimitetaan HSY:n sorttiasemalle Helsingin Kivikkoon ja edelleen Ekokem Oy:lle. 1.7 Muut jätteet Puhdistamolla syntyy sekajätettä (25 t/a), pahvia ja keräyspaperia (n. 2 t/a), kyllästämätöntä puujätettä (5 t) sekä metalliromua (n. 12 t/a). Näistä sekajäte toimitetaan kaatopaikalle ja paperi, pahvi ja metalli lajitellaan hyötykäyttöä varten. Kyllästämätön puujäte kerätään erilleen ja toimitetaan hyötykäyttöön. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213 Sivu 6 / 7
2 Vastaanotettavat jätteet 2.1 Loka-asematoiminta ja siirtoasiakirjat Suomenojan puhdistamon toiminta-alueella sako- ja umpikaivojen lietteitä otetaan vastaan Suomenojalla ja Koskelossa jätevesiverkoston varrella sijaitseville loka-asemilla. HSY:n jätevedenpuhdistusosasto vastaa näiden loka-asemien toiminnasta. Lisäksi Suomenojan puhdistamon viemäröintialueella, Kirkkonummen Veikkolassa, on Kirkkonummen vesihuoltolaitoksen vastuulle kuuluva sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasema. Vain etukäteen sopimuksen tehneet kuljetusyritykset voivat tuoda jätteitä HSY:n loka-asemille. Sopimus koskee ainoastaan kotitalouksien sako- ja umpikaivolietteitä sekä ravintoloiden rasvakaivojätteitä. Suomenojan ja Koskelon loka-asemilla otetaan vastaan pelkästään loka- ja umpikaivolietteitä. Sopimuksen mukaisten jätteiden tuonti HSY:n vastaanottopisteisiin tapahtuu HSY:n myöntämän kortin avulla, joka on ajoneuvokohtainen. Lokakuormien vastaanottosopimus edellyttää, että kuljetusliike lähettää HSY:lle kuukausittain tiedot edellisen kuun kuormista ja niiden alkuperästä. Nämä ns. siirtoasiakirjat arkistoidaan sähköisesti. HSY valvoo lokaautokuormien sisältöä loka-asemillaan ottamalla niistä näytteitä satunnaisesti. Suomenojan ja Koskelon loka-asemille otettiin v. 212 vastaan yhteensä 141 712m 3 umpi- ja sakokaivolietettä, joka käsiteltiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Veikkolan loka-asemalle tuotiin vuonna 212 yhteensä 16 876 m 3 sako- ja umpikaivolietteitä. 2.2 Loka-asematoiminta jatkossa Sako- ja umpikaivojen keräys- ja vastaanottoprosessissa on lähivuosina tiedossa organisointimuutoksia, kun kaivojen tyhjennys ja kuljetus siirtyy HSY:n jätehuollon vastuulle. Näillä muutoksilla ei ole luultavasti vaikutusta Suomenojan puhdistamolle tulevaan lokajätteen määrään. Merkittävimmin muutos vaikuttaa siirtoasiakirjojen hallinnointiin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213 Sivu 7 / 7