Työturvallisuus kumiteollisuudessa Johdatus kumiteollisuuden työturvallisuuteen
Kalvosarjan teksti ja kuvat perustuvat Kumiteollisuuden työturvallisuusoppaaseen Kalvosarjan suunnittelu: Pasi Anias ja Jukka Tuominen Piirroskuvat: Martti Sirola Valokuvat: Jorma Pulkkanen, Matti Koivumäki Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunta 2
Johdanto Opas on tarkoitettu kumiteollisuuden työpaikkojen henkilöstölle vaarojen ennaltaehkäisyyn vaarojen tunnistamiseen todettujen ongelmien vähentämiseen työhön perehdyttämiseen ja työnopastukseen alan oppilaitosten käyttöön oppilaille ja opettajille. 3
Sisällys Työturvallisuuskeskus 5 Turvallisuusjohtaminen 9 Tapaturmat kumiteollisuudessa 10 Tapaturmien tutkinta 11 Riskien hallinta 12 Työympäristön riskienhallinta 16 Kumiteollisuuden prosessit 25 Lisätietoa 45 4
Työturvallisuuskeskus (TTK) 1/4 Hallitus AKAVA, EK, KiT, KT, SAK, STTK Johto (3), asiantuntijat (17) ja toimisto (14) Kuljetus- ja logistiikkaryhmä Kuntaryhmä Palveluryhmä Teollisuusryhmä Ahtaus Autoliikenne Ilmailu Merenkulku Viestinvälitys ja logistiikka Kunta-ala Seurakunnat Tuottavuus, tuloksellisuus ja laatuasiantuntijat Työelämän päihdeasiantuntijat Apteekki Hotelli ja ravintola Kiinteistö, puhdistus- Autoala Elintarvike Graafinen teollisuus ja siivouspalvelu Kemianteollisuus Liike-elämää palveleva Kumiteollisuus ja autonrengas toiminta Lasikeraaminen teollisuus Rahoitus- ja vakuutus Pesuteollisuus Tukku- ja Tekstiili-, vaatetus-, t nahka-, vähittäiskauppa kenkäteollisuus Yksityinen neuvonta-, Metalliala kulttuuri-, liikunta- ja Puuteollisuus viihdeala Maatalous Yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelu Metsäala Paperiteollisuus Rakennusaineteollisuus Rakennus- ja putkijohtoala Sähköalat Teollisuuden toimistot 25.3.2009 5
Työturvallisuuskeskus (TTK) 2/4 KUMITEOLLISUUDEN JA AUTONRENGASALAN TYÖALATOIMIKUNTA - alojen työsuojelun yleinen kehittäminen ja tehostaminen Autonrengasliitto ry. Asiamies Östen Brännäs Tsp Erkki Salmivalli Kumiteollisuus ry. Turvallisuuspäällikkö Pasi Anias Hallintopäällikkö Jukka Tuominen Työpaikat Työturvallisuuskeskus Asiantuntija Erkki Heinonen Kemianliitto-Kemifacket ry Työehtosihteeri Paavo Salo Tsv Reijo Forsman Tsv Jouko Mattila Tsv Jouko Muhli Toimihenkilöunioni TU ry. Työsuhdeasiamies Hannu Laurila Kehitysteknikko Jarmo Lepistö 25.3.2009 6
Työturvallisuuskeskus(TTK) 3/4 Kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan tehtävänä on toiminnan suunnittelu, budjetointi ja raportointi (hankkeet, koulutus) sekä hyväksyttyjen suunnitelmien toteuttaminen seurata ja edistää alansa työsuojelutyön kehitystä suunnitella ja toteuttaa alansa työsuojeluun liittyvää koulutusta, tiedotusta ja neuvontaa tuottaa ajankohtaisia työturvallisuus- ja työelämän kehittämisaineistoja toteuttaa yhteistyötä työpaikkojen, viranomaisten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, koulutuslaitosten utus toste yms. työsuojelutoimintaan uto taa osallistuvien stu laitosten tahojen kanssa 25.3.2009 7
Työturvallisuuskeskus(TTK) 4/4 seurata ja tiedottaa yhteiskunnassa, työelämässä ja lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä ylläpitää yhteyksiä alan pohjoismaisiin ym. kansainvälisiin organisaatioihin työalatoimikunta voi perustaa erillisiä työryhmiä, joihin voidaan kutsua asiantuntijoita toteuttaa muut keskuksen toimialaan kuuluvat hallituksen ja alan sopimusosapuolten määräämät tehtävät. 25.3.2009 8
Turvallisuusjohtaminen Työn turvallisuus perustuu vahvaan turvallisuusjohtamiseen ja vaarojen ennakointiin. Hyvän turvallisuusjohtamisen elementtejä ovat sitoutuneisuus oman toiminnan kriittinen arviointi määrätietoisuus suunnitelmallisuus järjestelmällisyys seuranta ja mittaaminen. Turvallisuus ei synny y itsestään, vaan se luodaan tehtyjen päätösten mukaisesti. 25.3.2009 9
Tapaturmat kumiteollisuudessa Yleisin mittari työturvallisuudelle ovat tapaturmien määrä ja tapaturmataajuus. Tapaturmien taustalla vaikuttavat kumiteollisuudessa erityisesti puutteet työpaikkojen toimintajärjestelmissä ja virheelliset toimintatavat. 25.3.2009 10
Tapaturmien tutkinta Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnan tarkoituksena on tunnistaa syitä, jotka ovat asian aiheuttaneet tai tehneet sen mahdolliseksi. Korjaavilla toimenpiteillä pyritään estämään, että vastaavia tapaturmia ei tapahtuisi uudelleen. Tapaturmat eivät satu itsestään. 25.3.2009 11
Riskien hallinta Paras työkalu turvallisuuden kehittämiselle on tehokas riskien hallinta. Riskienhallinta perustuu työpaikan vaarojen tunnistamiseen, riskien arviointiin ja parannustoimenpiteiden järjestelmälliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Riskienhallinta on jatkuvaa työtä, johon kannattaa ottaa koko henkilökunta mukaan. Kumiteollisuuden työturvallisuusopas sisältää mallilomakkeita, joiden avulla riskienhallinnan voi helposti aloittaa työpaikalla. 25.3.2009 12
Riskin suuruuden arviointi Riskien luokittelulla pyritään tarkemmin kuvaamaan, kuinka merkittävä kukin vaara on, jolloin mm. kommunikointi ja toimenpiteiden priorisointi helpottuu. Riskin suuruuteen vaikuttavat vaaraan liittyvän ikävän tapahtuman todennäköisyys ja seurausten suuruus. Riskiä voidaan pienentää vaikuttamalla vain yhteen tai molempiin riskin ominaisuuteen. i 25.3.2009 13
Yhteistoiminnalla tulosta Tehokkainta turvallisuusjohtaminen on silloin, kun siihen osallistuu koko henkilökunta. Näin varmistetaan tiedonkulku, sitoutuminen ja eri näkökulmien huomiointi. Lainsäädäntö määrää yhteistoiminnan minimisisällön ja määrittelee esim. seuraavista tehtävistä: Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoiminnan järjestämisestä Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut edustavat työntekijöitä työsuojelun yhteistyössä (pakollinen 10 työntekijän työpaikoilla) Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyöelimenä työsuojeluasioissa (järjestettävä 20 työntekijän työpaikoilla) Työterveyshuolto osallistuu osaltaan työpaikan kehittämiseen 25.3.2009 14
Lähtökohtana osaaminen Turvallisuusjohtamisen kulmakivinä ovat perehdytys, työnopastus, työohjeet ja tiedonkulku. Mikäli töitä ei ole ohjeistettu tai työntekijät eivät tunne ohjeita, ei turvallisuutta voida varmistaa. Erityisen tärkeää koulutus ja tiedonkulku ovat uusille työntekijöille, muutostilanteissa ja ns. yhteisillä työpaikoilla. Työnantajan vastuulla on paitsi koulutus, myös valvonnallaan varmistaa, että ohjeet on omaksuttu käytäntöön. 25.3.2009 15
Työympäristön riskien hallinta Kullakin työpaikalla on omat vaaransa ja riskinsä, jotka työpaikan tulee itse tunnistaa ja arvioida. Samankaltaisilla työpaikoilla voidaan kuitenkin tunnistaa myös yhteisiä vaaran aiheita, mistä syystä vertailu toisten kokemuksiin on usein hedelmällistä. Kumiteollisuuden työturvallisuusopas antaa yleiskuvan tyypillisistä kumiteollisuuden prosesseista ja niihin liittyvistä vaaroista sekä turvallisuusohjeista. Lisätietoa saat esimerkiksi oman yrityksesi tapaturmatilastoista. 25.3.2009 16
Työympäristön yleiset vaarat Kumiteollisuudessa tyypillisiä työympäristön riskejä ovat esim. työhygienia, melu, tärinä, järjestysongelmat, valaistusongelmat, sisäliikenne ja hajut. Puutteet järjestyksen ja siisteyden ylläpidossa aiheuttavat erittäin paljon tapaturmia, ja lisäksi haittaavat työn sujuvuutta ja laatua. Työympäristön siistinä pitäminen on jokaisen vastuulla. Asiaa auttaa, kun tilojen käyttö on suunniteltu kunnolla (esim. varastoalueet, kulkuväylät), ja siivousvälineitä sekä roska-astioita on helposti saatavilla. Melua esiintyy sekä yleismeluna että voimakkaana iskumeluna. Meluntorjuntaa voi tehdä koneita kehittämällä, sijoittamalla meluavat koneet järkevästi tai rakentamalla melusuojia. Henkilökohtaisilla suojaimilla voidaan suojautua satunnaisilta riskeiltä, mutta ensisijaisesti pitäisi pyrkiä ratkaisemaan ongelmat teknisesti niin, että suojia ei tarvita. 25.3.2009 17
Palo- ja räjähdysvaara Tulipalon vaara on yksi suurimmista riskeistä kumiteollisuudessa. Kumiseokset ja useimmat kumin valmistuksessa käytettävät aineet ovat palavia aineita. Aineet eivät välttämättä syty helposti, mutta esim. kumiseoksen sammuttaminen voi olla vaikeaa. Riskin hallitsemiseksi tulee työpaikan ohjeissa kiinnittää huomiota palavien aineiden varastointiin ja syttymislähteiden käsittelyyn, esim. tulitöihin ja tupakointiin, tii sekä laitteiden id kunnossapitoon. Erityisenä palovaarana on huomioitava kemikaaleihin liittyvät räjähdysvaarat (esim. liuotinhöyryt, rikkipöly, nokipöly, jne.). Tällaisten aineiden käsittelyssä tulee huomioida ns. ATEX määräykset. 25.3.2009 18
1/5 Kemikaalit Kumiteollisuudessa käytetään paljon erilaisia kemikaaleja, joihin voi liittyä turvallisuus- ja terveysriskejä, mikäli ei noudateta ao. aineille määrättyjä käyttöohjeita. Oikein käytettynä nykyisten kemikaalien tyypilliset haitat rajoittuvat lieviin yliherkkyysoireisiin. Parhaiten tietoa kemikaalien käyttöohjeista ja niihin liittyvistä riskeistä saa käyttöturvallisuustiedotteista ja etikettien vaaramerkinnöistä. 25.3.2009 19
2/5 EU:ssa hyväksytty uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva ns. CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaking of substances and mixtures) tuli voimaan 20.1.2009 ja siirtymäaikojen jälkeen se korvaa EU:n nykyisen asiaa koskevan lainsäädännön. Asetus antaa mm. säännöt siihen, kuinka vaaralliseksi luokiteltu kemikaali pitää merkitä ja pakata. Varoitusmerkintöihin kuuluu lisäksi erilaisia vaara- ja turvalausekkeita sekä huomiosanoja. 25.3.2009 20
Siirtymäajat 3/5 CLP-asetuksessa annetaan aineiden luokitukselle, merkinnöille ja pakkaamiselle siirtymäaikaa 1.12.2010 asti ja seosten luokitukselle, merkinnöille ja pakkaamiselle 1.6.2015 asti. Näihin päivämääriin asti on mahdollista käyttää vanhoja säännöksiä ja luokitella, pakata ja merkitä kemikaalit niiden mukaisesti. Uutta järjestelmää voi kuitenkin alkaa noudattaa jo ennen siirtymäaikojen päättymistä. Tässä tapauksessa merkinnät kemikaalin pakkaukseen liitettävään varoitusetikettiin tehdään ainoastaan uuden asetuksen mukaisesti, i mutta aineen, seoksen tai sen ainesosien luokituksen on oltava kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa sekä nykyisellä että uudella tavalla seosten siirtymäajan 1.6.2015 loppuun saakka. 25.3.2009 21
Täten siirtymäaikana tulee työpaikoilla esiintymään sekä vanhojen että uusien säädösten mukaan merkittyjä, pakattuja ja luokiteltuja kemikaaleja. Poistuvat EU-varoitusmerkit 4/5 Myrkyllinen T Erittäin myrkyllinen T+ Haitallinen Xn Ärsyttävä Xi Hapettava O Helposti syttyvä F Erittäin helposti syttyvä F+ Syövyttävä C Räjähtävä E Ympäristölle vaarallinen N 25.3.2009 22
Uudet varoitusmerkit 5/5 Akuutisti myrkylliset aineet Elinvaurioita aiheuttavat, karsinogeeniset, mutageeniset ja lisääntymis- myrkylliset aineet, hengitystieherkistäjät Akuutisti myrkylliset aineet, iho-, silmä- ja hengitystieärsytystä y y aiheuttavat aineet, ihoherkistäjät Syövyttävät aineet, vakavan silmävaurion vaaraa aiheuttavat aineet Helposti syttyvät aineet Hapettavat aineet Paineenalaiset kaasut, Räjähdysvaaraa aiheuttavat Ympäristölle vaaralliset nesteytetyt t t t kaasut aineet aineet 25.3.2009 23
Työhyvinvointi Teknisten riskien ohella myös työhyvinvointiin voi liittyä monia riskejä, jotka tulee huomioida turvallisuutta johdettaessa. Henkiseen jaksamiseen vaikuttavat työkuormituksen ja stressin lisäksi työyhteisön toimivuuteen liittyvät asiat, kuten ilmapiiri, vaikutusmahdollisuudet, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kokeminen, kiusaaminen, sekä myös työpaikan ulkopuoliseen elämään liittyvät asiat. Tiedonkulku ja avoin keskustelu avaavat asioita työpaikalla. Koska kumiteollisuudessa tehdään hyvin paljon manuaalista työtä, myös fyysiseen jaksamiseen liittyviä ongelmia ja tuleoireilua on paljon. Työpaikkojen kehittämisessä voidaan kiinnittää huomiota ergonomiaan, nostoapuvälineisiin, työnkiertoon ja riittävään tauotukseen. Työhyvinvoinnin kehittämisessä työterveyshuolto on korvaamaton apu esimiehille. 25.3.2009 24
Kumiteollisuuden prosessit: Kumin sekoittaminen Sekoitettaessa kumia altistutaan tyypillisesti kumikäryille ja sekoitettaville kemikaaleille. Työympäristön y puhtaana pito ja tarkoitukseen sopiva suojavaatetus ja hansikkaat antavat yleensä riittävän suojan, mutta tarvittaessa on käytettävä myös hengityksen ja silmien suojausta. Tarvittavat kemikaalipitoisuudet tulee mitata suojaustarpeen määrittämiseksi. Sekoituskoneet aiheuttavat tyypillisesti kovan melun, jonka taso riippuu paitsi käytettävästä laitteistosta myös sekoitettavasta kumista, ajonopeudesta jne. Melua voidaan rajata suojaseinillä ja koneen eri osien osastoinnilla, mutta tarvittaessa on käytettävä myös kuulonsuojausta. Tapaturmanvaarojen torjumiseksi koneiden kunnossapidossa ja käytössä on noudatettava tarkasti annettuja ohjeita. 25.3.2009 25
25.3.2009 26
Kumiteollisuuden prosessit: Kalanterit ja valssit Kumiteollisuuden koneista avoimet valssit ja kalanterit ovat todennäköisesti vaarallisimpia, ja vaativatkin siksi erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta käyttäjiltään. Osaaminen, oikeat työtavat ja hätäpysäytysvalmius korostuvat. Varo valssin nielua! Hätäpysäytyskytkinten riittävyys ja käytettävyys tulee varmistaa, ja lisäksi tulee olla suunniteltu, kuinka teloja voidaan tapaturmatilanteessa raottaa toisistaan. Käsiteltäessä kumia telojen pyöriessä tulee huomioida tarttumisriski ja puukkoa käytettäessä viiltohaavan vaara Varo roikkuvia vaatteita, irtonaista tukkaa, koruja yms. Melutaso isoilla koneilla ja kumin paukkuessa voi nousta korkeaksi. Käytä tarvittaessa kuulon suojausta. Kumin muokkauksesta k syntyvä käry tulee tarvittaessa johtaa pois esim. paikallispoiston avulla. 25.3.2009 27
Kumiteollisuuden prosessit: Ekstruuderit eli suulakepuristimet Ekstruuderi on luonteeltaan turvallisempi kone, mutta myös sen käytössä tulee huomioida nieluihin liittyvät vaarat (kumin syöttö, muut aukot) Kumin syöttöaukko tulee olla varustettu asianmukaisella syöttösuppilolla, hätäpysäytysmahdollisuudella, ja tarvittaessa apuvälineillä, kuten puisilla/muovisilla painokepeillä. Suulakkeen vaihdossa tulee noudattaa valmistajan ohjeita Esim. kierukan pään pyöriminen suulakkeen ollessa auki voi aiheuttaa merkittävän riskin. Suuremmilla ekstruudereilla tulee lisäksi huomioida suulakkeiden mahdolliset korkeat massat ja oikeat nostotavat. Kumin muokkauksesta syntyvät käryt tulee tarvittaessa poistaa esim. paikallispoistojen avulla. Koneesta riippuen myös kuumat pinnat ja melu voivat aiheuttaa riskejä. 25.3.2009 28
Kumiteollisuuden prosessit: Leikkurit Käytettäessä erilaisia leikkureita kumimattojen ja tankojen leikkaamiseen tulee huomioida kullekin leikkurityypille ominaiset mekaaniset vaarat. Konesuojaukseen tulee kiinnittää huomiota. Terien vaihdossa tulee tarvittaessa käyttää suojahansikkaita. Mikäli koneella on käytössä automaattisia kelauslaitteistoja kumimateriaalille tai valmiille tuotteille, tulee varoa näihin liittyviä nieluja ja muita mekaanisia a vaaroja. Kumirullien ja pakkojen sekä muiden painavien esineiden käsittelyssä tulee noudattaa asianmukaisia nostotapoja, ja käyttää tarvittaessa nostoapuvälineitä. Käytettäessä iskemällä leikkaavia leikkureita, melu ja tärinä voivat aiheuttaa vaaraa. 25.3.2009 29
Kumiteollisuuden prosessit: Renkaiden kokoaminen Renkaita kootaan automaattisilla koneilla, joissa toistuvat tietyt työvaiheet. Konetyypistä ja tuotteesta riippuen työhön voi liittyä paljon toistoja, kurottelua ja voiman tarvetta. Ergonomia ja oikeat työasennot ja apuvälineet korostuvat. Raskaiden materiaalien ja rengasaihioiden manuaalinen nostaminen voi aiheuttaa lisäkuormaa. Koska renkaan kokoamisessa työntekijä ja kone toimivat jatkuvassa yhteistyössä, myös koneturvallisuus ja oikeat työtavat korostuvat. Työtä tehdään seisaaltaan, mikä osaltaan lisää työn kuormitusta. Asianmukaiset jalkineet ja työalusta korostuvat. Käytettäessä kokoonpanossa liimaa, liuottimia tai liukasteita tulee huomioida kemikaaleihin liittyvät altistumis-, palo- ja liukastumisvaarat. 25.3.2009 30
25.3.2009 31
Kumiteollisuuden prosessit: Jalkineiden valmistus Jalkineiden valmistuksessa käsityö ja toistot korostuvat. Oikeat työasennot, käsityökalujen laatu ja työnkierto korostuvat. Nostotyössä, esim. pakkaamossa oikeat nostoasennot korostuvat. Leikattaessa jalkineiden osia tulee huomioida leikkureille ja leikkuuvälineille ominaiset mekaaniset vaarat ja viiltovaarat. Automaattisilla leikkureilla konesuojaus korostuu. Käytettäessä liimoja tulee huomioida altistumiseen liittyvät vaarat. Ilmastoinnin tulee olla riittävän tehokas, ja tarvittaessa sitä tulee tukea paikallispoistoilla. Poikkeustilanteissa voidaan käyttää myös hengityksensuojausta. Tarvittaessa tulee huomioida myös suojakäsineet ja silmien suojaus. 25.3.2009 32
25.3.2009 33
Kumiteollisuuden prosessit: Letkujen ja profiilituotteiden valmistus Letkunvalmistuskoneet ovat usein monivaiheisia ja niissä on nopeasti liikkuvia osia. Koneturvallisuus ja oikeat työtavat korostuvat. Syötettäessä käsin kuminauhoja ja vahvikkeita pyörivälle tuurnalle tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Käsiteltäessä tuurnia ja suuria komponentteja nostotyö ja oikeat työasennot korostuvat. Käytä tarvittaessa nostoapuvälineitä. Yhdistettäessä kumi ja metalliosia toisiinsa toistotyö ja oikeat työasennot korostuvat. Lisäksi tulee huomioida altistumiseen liittyvät riskit käytettäessä liimoja tai irrotusaineita. 25.3.2009 34
25.3.2009 35
25.3.2009 36
Kumiteollisuuden prosessit: 1/2 Muottituotteiden valmistus Muottituotteiden valmistuksessa korostuvat koneiden mekaaniset vaarat, samoin kuin toistotyö, ja raskaiden tuotteiden valmistuksessa nostotyö sekä putoamisvaarat. Työskenneltäessä puristimilla kuumat pinnat ja kuumien kappaleiden käsittely voivat aiheuttaa vakavan palovamman vaaran. Huomioi asianmukainen vaatetus ja suojakäsineet. 25.3.2009 37
Kumiteollisuuden prosessit: 2/2 Muottituotteiden valmistus Komponenttien valmistuksessa meistattaessa tai leikattaessa kumia tulee noudattaa varovaisuutta ja tarvittaessa käyttää viiltosuoja-käsineitä. Kärynpoisto tulee järjestää riittävän tehokkaasti. Melua voi syntyä esimerkiksi k mekaanisista iskuista tai käytettäessä painesuihkua irrotettaessa paistettuja kappaleita muotista. Käytettäessä irrotusaineita tai liimoja tulee huomioida näihin liittyvät liukastumis- ja altistumisvaarat 25.3.2009 38
25.3.2009 39
Kumiteollisuuden prosessit: Pinnoitus Kumioinnissa ja telapinnoituksessa ergonomia ja työasennot korostuvat. Lisäksi suurien kappaleiden käsittelyssä nostojen riskit kasvavat. Manuaalisessa työssä eri työvaiheissa tarvittavat henkilökohtaiset suojaimet korostuvat. Puhdistusvaiheessa ih suojavaatteet, t käsineet ja hiekkapuhalluksessa kasvojen, hengityksen ja kuulon suojaus. Liiman levityksessä, hiomisessa ja maalauksessa ilmastointi ja hengityksensuojaus. Työskenneltäessä asiakkaan tiloissa työympäristön hallinta ja siisteys ovat tärkeitä asioita. Liimojen ja pölyn käsittelyssä on huomioitava myös ATEX - määräykset. 25.3.2009 40
Kumiteollisuuden prosessit: 1/2 Kumin paistaminen eli vulkanointi Paistettaessa kumia uunien kuumat pinnat ja kuumat kappaleet aiheuttavat palovamman vaaran. Paisto-osastot on suositeltavaa varustaa hätäsuihkulla tai muilla ensiapuvälineillä palovamman varalta. Käytettäessä lämmitykseen korkeapaineista keapaineista höyryä on huomioitava höyryn karkaamiseen liittyvä vaara erityisesti käytettäessä erilaisia paistotyynyjä, kunnossapitotilanteissa tai konehäiriöissä. 25.3.2009 41
Kumiteollisuuden prosessit: 2/2 Kumin paistaminen eli vulkanointi Autoklaavien eli paineuunien käytössä on huolehdittava, että ovi suljetaan paiston ajaksi huolella, ja että uunin turvalaitteet ovat aina toimintakunnossa. Paineiskuihin liittyy myös voimakas iskumelu, mistä syystä kuulonsuojaus on suositeltavaa. Uunien liikkeisiin liittyy vakavia mekaanisia vaaroja, jotka tulee huomioida työohjeita suunniteltaessa. Muoteissa käytettävät liukasteet voivat aiheuttaa liukastumisvaaran. 25.3.2009 42
Kumiteollisuuden prosessit: Jatkokäsittely Kumituotteiden jatkokäsittelyyn, kuten tarkastukseen, siistimiseen, etiketöintiin ja pakkaamiseen liittyy usein toistotyötä ja manuaalisia nostoja. Ergonomia ja oikeat työasennot korostuvat. Käytettäessä viimeistelyyn puukkoja tai saksia, tulee huomioida teriin liittyvät viiltohaavan riskit. Tarvittaessa tulee käyttää viiltosuojakäsineitä. Käsiteltäessä kumeja manuaalisesti voidaan myös altistua kumin pintaan jääneille liukasteille ja kumin sisältämille kemikaaleille, mistä syystä käsien suojaus on muutenkin suositeltavaa. 25.3.2009 43
Kumiteollisuuden prosessit: Kunnossapitotyöt Kumiteollisuudessa kunnossapitotyöhön liittyy samoja riskejä kuin muuallakin teollisuudessa, lisäksi kuitenkin on myös huomioitava kumiin liittyvät erityisvaarat. Tulitöiden riskit korostuvat materiaaleista riippuen. Ennen tulitöiden aloittamista tulee tarvittaessa puhdistaa koneiden pinnat tai työalue palavista materiaaleista. Suurimmillaan riskit ovat tilanteissa, joissa palavaa tai räjähdyskelpoista pölyä tai höyryjä kulkeutuu huollettavalle alueelle. ATEX-määräykset ja niihin liittyvät erityistyökalut yms. tulee huomioida. Isoja koneita ja konejärjestelmiä huollettaessa vahinkokäynnistyksen estäminen korostuu. Työskenneltäessä alueilla, joilla voi altistua melulle, kumin käryille, pölylle tai kemikaaleille, tulee huolehtia asianmukaisesta suojautumisesta. 25.3.2009 44
Lisätietoa t Kumiteollisuuden työturvallisuusopas, Työturvallisuuskeskus, 2008. 63 s. Työturvallisuuskeskus k www.ttk.fi Kumiteollisuus ry www.kumiteollisuus.fi Kemianliitto Kemifacket ry www.kemianliitto.fi Toimihenkilöunioni TU ry www.toimihenkilounioni.fi 25.3.2009 45