Suomfln ~.m r-~nc-:-o-4 -E L dk~ U 1-9--'6:-7---"'\ l Erikoisnumero ) SHAKKI TEHTÄVÄSHAKKI Suomen Tehtäväniekat, jäsenistöltään pienin shakkijärjestömme, on saanut kunnian järjestää Maailman Shakkiliiton tehtäväshakin kongressin Tampereella 23.-30. 8. 1967. Tämä on selvä osoitus siitä, mitä voi innokas harrastus ja rakkaus harrastusta kohtaan saada aikaan. Kuten tässä numerossa olevasta tehtäväshakin esittelystä selviää, on ST saavuttanut kansainvälisiä menestyksiä ehkä enemmän kuin maamme muut shakkijärjestöt. Tampereen kongressin kunniaksi on ST lahjoittanut Suomen shakille tämän erikoisnumeron, jopa painattanut valmiiksi sisäsivutkin, vain kannet ovat lehtemme omaa tuotetta. Suomen Shakki haluaa näin lausua Suomen Tehtäväniekoille vilpittömän kiitoksen sekä onnentoivotukset tehtäväshakkikongressin menestykseksi. YHDY PANKKI meidän pankki "luottamuspankki Karluttakaa Osmo Kailan shakkirahastoa tili n:o 5344/PYP Lauttasaari-Keskusta
on tilata SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI Se on nykyajan lehti nykyajan ihmistä varten ~ Helsingin Suomoloinen Sööslöponkki toriooo föydellisfö ponkkipolveluo HELSINGIN----. SUOMALAINEN SÄÄSTÖPANKKI Kluuvikatu 8, puh. 11 731 että Kansa on osuustoiminnallinen vakuutuslaitos Kansan mieheltä kuulin, että sinne voi keskittää kaikki vakuutuksensa olipa sitten kysymyksessä henkija sairaus- tai eläkevakuutukset, palo-, murto-, tapaturma-, liikenneauto- tai muut vahinkovakuutukset. Nyt tiedän myös, että valtioneuvosto on vahvistanut Kansalle henki- ja sairausvakuutusmaksut, jotka ovat maan huokeimmat. KANSA-YHTIÖT OSANA @o~ E-LIIKETTÄ~~ maailman shakkiliiton tehtävöshakin XI kongressi tampereella 23-30. 8.1967
Tampereen seudun shakkipiirin puheenjoht. Aatos Haapanen: Tampereella pidetään Maailman shakkiliiton tehtäväshakin X[ kongressi 23-30. 8. 67. Vastaava kongressi on aikaisemmin pidetty Budapestissä 1956, Wienissä 1957, Piranissa Jugos[aviassa 1958, Wiesbadenissa 1959, Leipzigissä 1960, Moskovassa 1961, Solothurnissa Sveitsissä 1962, Tel Avivissa 1964, Readingissä Englannissa 1965 ja Barcelonassa 1966. Se, että Suomi on saanut isännän velvollisuudet tänä vuonna, on jo suuri luku sinänsä. Tamperelaisina olemme ylpeitä siitä, että kongressi oidetään kauniissa kaupungissamme. Onnistuakseen vaatii kongressi tietyn määrän varoja. Näyrä kiitoksemme valtiovallal [e, Tampereen kaupungi lie, tehdasja liikelaitoksille sekä lukuisillle yksityisille, jotka moni eri tavoin ovat tukeneet pyrkimystämme tehcki kongressista arvonsa mukainen. hvila TAMPEREEN ASEMAA VASTAPÄÄTÄ Maamme shakkiväe[ [e osoi tclmme toivomuksen huomioida julkaisumme ilmoittoi Clt. VanhCln sononnclil mukaan voi juhlan pitää joko häviäkseen tai häpeäkseen. Toivomme onnistuvamme häviän uhallokin. Järjestelytoimikunnon ovat muodostclileet: Jon Honne[ius KClngasolCl, Osmo KClilCl Helsinki, Erkki PClClIClnen Helsinki, Matti Myllyniemi Pori ja Aatos Hoaponen.
Kaupunginjohtaja Erkki Lindfors: Suomalainen sinisten järvien, teollisuuden, tieteen ja taiteen kaupunki, Tampere, toivottaa tehtäväshakin pat-issa kokoontuvat vieraat tervetulleiksi. Rohkenen toivoa, että vieraat viihtyvät T<ampereella ja tulevat muistamaan Tcmpereen miellyttävänä kaupunkina, jonne voi palata toistamiseenkin. Tervetuloa 110 VUOTTA PANKKIPALVELUA TAMPEREEN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAIDEN HYVÄKSI. Mayor of city Erkki Lindfors: Tampere, the finnish city of blue lakes, industt-y, science and ari welcomes the cuests gathering in the connection of task chess. Will hope that visitors will feel at home in Tampere and will recall Tampere as o pleasant city, where one can return for anothere visit. Welcome
Kaupungin matka'ilu- ja kongressitoimisto: icaukalbrvi II RAKENNUSVAIHE ALKAA Tampere - Suomen toiseksi suunn kaupunki Sodan jälkeinen aika on ollut Suomessa voimakasta sekä henkisen että taloudellisen kehityksen kautta. Tässä f'clkentamistyössä myöskin Tampere on ollut aktiivisesti mukana. Tämän vuoden syksyllä aloi tetaan Kau kaj ärven II rakennusvai heen rakentaminen Isolammen länsipuolelle. Kaukajärvelle on nyt tulossa jälleen eri pituisin säästöajoin korkealuokkaisia ja viihtyisiä, eri kokoisia asuntoja. Alueen rakentamiseen tullaan anomaan myo s va 1 tlon asuntolainoja (arava). Tämän päivän Tampere on maan toiseksi suurin kaupunki. Se on kasvanut ripeästi. Asukasluku, joka v. 1940 oli 70000, on nyt 150000. Tampere sijaitsee luonnonkauniilla paikalla kahden suuren järven välisellä kannaksella, joka halkoo järviä yhdistävä Tammerkoski. Koskellcl on alkuaan ollut keskeinen asema kaupungin kehityksessä. Sen rannalle rakennettiin maan ensimmäinen paperitehdas v. 1793. Hieman myöhemmin aloitti täällä toimintansa uusi paperiteollisuuden haara - oli keksitty paperin valmistaminen puusta ja uutta raaka-ainetta kokeiltiin ensi kertaa SuomessG. Maon puuvillateollisuus alkoi niinikään TampereelLa. Skotlantilainen James Finlayson oli v. 1820 perustanut tänne teollisuuslaitoksen, joka vaatimattomasta alu3ta kehittyi todelliseksi suurtehtaaksi. Todellinen sensaatio tuo ajan oloissa oli Finlaysonin kuusikerroksisen tehdas I-akennuksen valmistuminen v. 1837. Ensimmäisenä maassamme aloitettiin iäällä myös osuustoimintaliike (1900). RAKENTAJAT RAKENNUSTOIMISTO NIILO AHTI OY KESKISEN RAKENNUSLII KE OY Alueen esittely ia alustavat varaukset: KAUKAJÄRVITOIMISTO, Aleksanterinkatu 24 B TAMPEREEN SÄÄSTÖPANKIN asuntosäästöosasto Hämeenkatu 12 Merkittävä edistysas'kel teknillisen kehityksen alalla oli sähkön käyttöönotto, jota ensimmäisen kerran koko Pohnjoismaissa kokeiltiin juuri Finlaysonin suuressa kut@mosalissa. Tehtaat olivat vähitellen alistaneet kokonaan palveluksieensa kosken koime vesiputousta, joiden yhteinen korkeusero on 18 m. Todellinen kehitys ei kuitenkaan ole pysähtynyt tähän, sillä Tampere on alettu tuntea teollisuuskeskuksena, joka vetää puoleensa uutta suurteollisuutta. Tällä hetkellä saa teollisuudesta toimeentulonsa yli puolet kaupungin asu!oimistosta perheenjäsenet huomioon ottaen. Täällä lasketaan olevan yli 400 teollisuus laitosta. Tärkeimmät teollisuuden haa~at ovat metall i- tekstii I i-, kenkä- ja paperinjalostusteollisuus. Metallitoollisuuden tuotteita ovat mm. diesel moottorit, kutomo- ja puunjalostusteollisuuden koneistot tiee ja kaivinkoneet, frukit ja rautatiekalusto.
VALMISTAMME MUOTOTANKOJA L1UKUVALETTUNA KUPARISEOKSISTA 81 Mitta:tarkkuus noin ± 0,1 mm työvara = hiontavcli"a Tiiveys sama kuin vedetyssä metallissa.. Sileäpintainen., Pituus melkein rajaton (n. 20 m) KONEPAJAT JA KORJAUSPAJAT PROMETliukuvalua Liukuvaletut pronssi- ja punametalliputket ja pyörötangot läpimitaltaan 120 mm asti ovat edeliee:n tärkeimmät tuotteemme. KESKIPAKOVALU OY METALLIVALIMO VEHMAiNEN AS. PUH. TAMPERE 45540, 45629 Näillä artikkeleilla on tärkeä sija maamme ulkomaankaupassa.. _- N. 32 % Suomen tekstii liteoll isuudesta on si joittunut Tampereelle. Lei ki Ili sesti Tamperetta nimitetään myös "suutarien pääkaupungiksi", onhan yli puolet maan jalkinetuotannosta keskittynyt Tampereelle. Vaikka Tampere ei sisämaassa si jaitsevana o[ekaon tyypi [[i nen kauppakclupunki, se on laajana ja voimakkaasti kehittyvänä tolousa[ueen kaupallinen keskus. Lukuisa,t liikkeet jcl suuret tavaratalot palve[evat niin hyvin maakunnan asukkaita kuin kauempaakin saapuvia motkai[ijoita. Viime vuoden lokakuussa ensimmäisen kerran järjestettiin Tamperee[[a ns. valoviikko, jossa koupungin liikekadut valaistiin kukkakoristeiden muotoon rakennetuilla valolaittei[la. Kanpanjan tarkoituksena on esitellä Tamperetta ostopaikkana. Sodanjälkeinen rclkennustoiminto on keskittynyt paaasiassa -osuin- ja sosiaalisiin rakennuksiin. Asukas[uvun nopea lisääntyminen on puolestaan edellyttänyt lukuisien uusien koulujen rakentamista. Viimeisen kymmenen vuoden aik-ona on kaupungin taholta kiinnitetty.jrikoinen huomio ku[ttuuri- ja korkeammcln epetustyön kehittämiseen. Tampe reelle siirtyi 8 vuotta sitten Yhteiskunnal[inen korkeakoulu, josta sittemmin muodostui Tampereen Y[ iopisto. Tätä varten rakennettiin uusi nykyaikainen yliopistorakennus, jota heti muutaman vuoden kuluttua oli laajennettavcl. Opiskelijoiden kokonaismäörä on n. 6000. Tällä hetkellä yliopistoss8 on kolme tiedekunto-on: yhteiskuntatieteellinen, humanistinen ja taloudellishallinnollinen. Lisäksi yliopiston yhteydessä voidaan ns. päästötutkintoincl suorittaa seitsemän alemmantasoista ammattitutkintoa. Mm. Tampereen Yliopisto ainoana Suomessa on ottanut ohjelmaansa SCII)OmOIlehtimiestutkinnon. ErikoisuutenC! myös on, että yliopistossa voi myös henkilö, joka ei ole suorittanut 'llioppilastutkintocl, jatkcla opintojacln ClkClteemisen oppiclrvon sclclvuttclmiseksi. Kaksi vuottcl sitten siirt'ettiin TClmpereelle Tekni[[isen korkeclkoulun hclara OSClstO. Lisäksi täällä toimivclt tekni[linen oppi[oitos, kcluppcloppilclitos, kclksi sclirclclnhoitcljclkou[uo, lostentclrhclseminclclri jcl kclksi arnmottikoulua. Kesäisin on yliopiston suojissa kesäyliopisto. TClmpereen kclupunki pyrkii eri tclvoin tukemacln kulttuurityötä. I<Clupungil[CI on stipendi- ja lainarahastoja opiskelijoita varten ja vuosittain myönnetään apurahojcl ku[ttuuritoiminncln eri olojen edustajille. Ainutlaatuista lienee niinikään se, että kclupungin taloustarviossa on tietyn suuruinen määrärclhcl varclttuna julkisten muistopcltscliden hankkimiseksi. TClmpere tunnetacln kcluttcl mclan korkecltclsoisencl teotterikclupunkincl. Täällä on kaksi ammattiteattericl, jolla kummallakin on kaksi näyttämöä. Näytäntöjä on useimpina iltoina viikossa kaikilla näyttämöillä samanaikoisesti.
Oy Tampella Ab on toimittanut paperikoneita seuraaviin maihin: Bulgaria Espanja Italia Neuvostoliitto Suomi Tshekkoslovakia Turkki Unkari Yhdysvallat Oy Tampella Ab has delivered paper machines of different kinds to the following countries: Bulgaria Czechoslovakia Finland Hungary Italy Spain Turkey USA USSR Kesäaikana on toiminnassa kesäteatteri, jonka pyörivä katsomo oli valmistuessaan v. 1959 laatuaan ensimmäinen maailmassa. Kesäteatteri on ollut erittäin suosittu, jopa niin, että sen katsojamääriä on seitsemänneksi suurin koko maassa huolimatta sen lyhyestä, kaksi kuukautta kestävästä näytäntökaudesta. Teatteriin voidaan kerrallaan ottaa 1 000 henkeä, ja sillä on näytäntöjä esityskauden aikana melkein joka ilta, usein kaksikin päivässä. Myöskin ulkomaalaiset pystyvät seuraamaan sen näytäntöjä, koska teatterin erikoislaatuisuus, joukkokohtaukset, luonnonläheisyys sekä vieraskieliset käännöstekstit tekevät esityksen ymmärrettäväksi. Myöskin sosiaalisen huollon taso on pyritty pitämään korkeana. Kaupungin uudessa vanhainkodissa on tilaa 600 vanhukselle, jotka voivat viettää elämänsä jäljellä olevat vuodet omissa huoneissaan turvallisesti. Lisäksi on viime vuosina rakennettu vanhusten asuintaloja, joiden vuokra on mahdollisimman pieni. Myös lasten huolto on hyvin järjestetty: tääl,lä on kaikkiaan 23 lastenkotia ja -seimeä. Monista laitoksista sairaalahuollon alalla on merkittävä Tampereen Keskussairaala, joka on 41 kunnan yhteinen. Se vo'lmistui muutama vuosi sitten, jcl käsittää 960 sairaspaikkaa ja on varustettu nykyaikaisilla hoito- ja tutkimuslaitteilla. Urheilutoimintaa kaupunki on tukenut varsin voimakkaasti. Keväällä 1965 voimistui ensimmäisenä Suomesso 10000 paikkainen jäähalli, joka vielä samana vuonna oli jääkiekon MM-kisojen näyttämönä. Jäähallia voidaan käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuluvan vu'oden keväällä järjestettiin siell,i::i voimistelun EM-kilpailut ja ensi syksynä siellä pelataan puolet koripallon EM-kilpailujen peleistä, - Vuosi sitten valmistui uusi urheilustadion, jonne mahtuu n. 20000 katsojaa. Tampereen leirintä:alue on yksi maan parhaita. Se on varsin laaja, n. 7 ha, jo sen laitteet, kuten keitto katos- ja käymälärakennukset OVQt ensiluokkaiset, Erikoisesti leiriytyjien viihtyisyyttä on monin tavoin pyritty parantamaan. Siellä on kaksi saunaa, veneitä, lastenkeinuja, pelejä jne. Leirintäalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva motelli ravintoloineen on myös leiriytyjien käytettävissä. Eräinä Tampereen matkailun valtteina ovat Hopealinjan ja Runoilijan tien vesireitit, koska nä:.:ien varrella matkailijalla on tilaisuus tutustua kauniiseen järvi-suomeen, sen luonnonkauneuteen ja vehmauteen. Matkailijoille ja kongresseille kaupunki tarjoaa monenlaista nähtävää, kullekin ohjelmansa puitteissa. Tarkoituksena on, että jokainen viihtyy täällä. Oman apunsa antaa kaupungin matkailu- ja kongressi toimisto neuvontapalveluineen. Toivotamme vieraamme tervetulleiksi!
TAMPERE, with a population of almost 150,000, is the second largest town in Finland and the most important inelustl'ial and commercial centre of the interior. Many parks anel a naturally beautiful setting on a narrow isthm0s between two lakes givo the busy city a well.kept, green and attra,ctive appearance. But neither its position as a lively business cent',1e nor its comparative youth has prevented Tampere from playing an important part in the country's cultural life: hel'e are to be found the University of Tampere, G Technical\ University, commercial and technical instituti,ons four' professional thecltres as well as the summor theatre of internationciii repute. Moreover Tampere has always produced many writers, while modern Finnish ot'chitecture is well i1epresented in many quarters of the town as well as in individual buildings. in summer Tampere can offer the visitor a vmiety of things to see and do, and pleasant evening entertainment, in addition to getting to know the city itself: The Tampere Summer Theatre with its revolving auditorium Daily sight-seeing tours of the town lokomo-koneet kaikissa maanosissa Daily lake trips in the environs Lake cruisesby "Silver Line" and "Poet's Way" Folk dancing and open-air concert in Koskipuisto Pmk Various events at the indodr Ice Rink A modern well--equipped camping siie lokomo-mach i!les 011 all continents Numerous bathing beaches A number of ali the year round attractions e.g. permanent an galleries and visiting exhibitions; seven museums, chursches and other buildings representative of both old and modern Finnish architecture, a Zoo anel the national parks of Pyynikki and Kauppi with viewing towers. Tampere Finland Tel. 931-28 120 telex 22-133 Tampere occupies a favourable central position easily reached from other parts of Finland and abroad. There me, for instance, daily flights from Stockholm and Copenhagen, and good, direct road, rail and air connections with various coastal towns in Finland where planes, ships and ferries arrive from other countries.
aio k 0 rt t i- asia on luottamus- asia ----------------> Kaikissa ojokortin hankintoan liittyvissä kysymyksissä voitte luottamuksella kääntyä ammattinsa taitavan auto-opistomme puole,?n. - Palvelemme Teitä sekä päiväettä iltakurssein. - Opetuksessa kiinnitämme erityistä huomiota liikkenturvallisuusasioihin. - Kouluautommeovat tutut merkit VW, Cortina, Opel Record sekä Ford Trader-kuorma-auto. Tulkaapa Tekin! TAMMERKOSKEN A U T 0-0 P 1ST 0 Tuomiokirkonkatu 40, puh. 28107 - toim.joht. T. Laine kotiin 55532 TAMPERE, Finnlands zweitgrösste Stadt mit etwa 150.000 Einwohnern, ist das wichtigste industrielle und gesdiäftliche Zentrum des Binnenlandes. Zahlreiche Pairks und die naturchöne Lage der Stadt auf einer Landenge 2wischen zwei Seen tragen dazu bei, dass das lebhafte Strassenbild der Stadt wohlgepflegt, grun und anmutig erscheint. Die wräftig~ wirtschafliche Entwicklung der Stadt und ihr verhältnismässig junges Alter haben sie nicht gehindert ein Schwerpunkt es kulturellen Lebens des Landes zu werden. Hier finden wir u.a. die Universität Tampere, di,e Technische, vier Berufs" theater und dazu ein funftes Theater, das weltberuhmte Sommertheqter mit seiner drahbaren Zuschauertribune. Tampere ist auch immer ein.lentrum produktiver Schriftsteller gewesen und ist es immer noch und die wohlbekannte, zeitgenössische finnische Architektur hat in zahlireichen Stadtteilen und Privathäusern ihren Ausdruck gefunden. Das sommerschöne Tampere bietet dem Reisenden ein vielseitiges P'rogramm und amusante Abendunterhaltung uber die Bekonntschaft mit dem Stadtbild hinaus: Tampere Sommertheater mit seiner drehbaren Zuschauertribune Tögliche Stadtrundfahrt Tägliche Binnenseekreuzfahrt innerhalb de/s Stadtgebietes Volkstanzvorstellungen und Parkkonzerte im Koskipuisto-Park Viel:seitige öffentliche Vorstellungen in der Eishockeyhalle Zeitgemässes und gut ausgestattetes Camping-Gebiet Binnenseerouten "Finnlands Silberlinie" und "Der Dichterweg" Mehrere Freibäder Zahlreiche das Jahr hindurch geöffnete Sehenswurdigkeiten u.a. ständige und wechselnde Kunstausstellungen, Museen von sieben verschiedenen Branchen, Kirchen und Gehäud~, die sowohl älter1e als zeitgenössische finnische Kunst vertreten, Tiergarten, Pyynikki und Kauppi Naturparks mit Aussichtsturmen. Wegen seiner zentralen Lage im Binnenland besitzt Tampere gute Verkehrsverbindungen mit verschiedenen Teilen des Landes und seine Auslandsverbindungen sind gut. U.a. bestehen zwischen Stockholm-Tampere und Kopenhagen-Tampere tägliche Flugverbindungen und von den Kustenstädten des Landes hat man nach Tampere Anschluss an die Flug-, Dampferund Autofährrouten vom Ausland, entweder mit dem Flugzeug, dem Zug oder dem Auto.
TAMMERFORS (TAMPERE), Finlands näststörsta stad med inemot 150.000 invånare är inlandets viktigaste irdustrielllo och kommersiella centrum. Tack vare de talrika parkerna och det natursköna läget på ett näs mellan tvenne s jöar kännetecknas den liv I iga stadsbi Iden av såväl grönska som trivsel. Stadens kraftiga ekonomiska utveckling och dess f1elativt unga ålder har icke hinclrat den från att bli elt I"ulturellt centrum i landet. Här verkar bl.a. Tammerfors Universitet och Tommerfors Tekniska Högskola, tekniska och rnerkantila länoanstalter, fyra yrkesteatrar och därtill en femte teater, den vl:irldsberömda sommarteatern med sin roteronde åskådarläktare. Tammerfors har också städse frmnbringat frmntrödonde förfalta,re, och den välkäncla finlänclska nuticlsarkitekturen hm kommit tili uttryck i talril<a staclsclelar och privata byggnacler. Det sommarfagra Tammedors e":jjucler turisten ett mångsicligt och glacl kvällsunderhållning: progran o TClmmerfors sommarteclter mecl sin roterclncle åskåclclrläktore DClglig sightseeingtur i stclden DClglig insjökryssninc:j inom clet viclsträcta staclsområclet FolkclansuppvisningClr och parkkonserter i KKlSkipuistoparken Ishallens vorierancle evenemong för cdlmänheten Ticlsenligt och välutrustat campingområde Insjörutterna "Finska Silverlinjen" och "Sk!CIlclens väg" Fiera bclclstriäncler Många sevärclheter, öppna året om, bl.a. permanenta och ti Ilfäll iga konstutställningar, sju museer representerande olikcl områclen, kyrkor och byggnacler, som förelräderl söväl äldre som moclern finlänclsk arkitektur, en cljurpork somt Pyynikki och Kouppi noturporker mecl utsiktstorn. På grund ov sitt centrala läge i inlonclet hor Tommerfors goda trofikförbinclelser mecl oliko clelor av Finlancl. Dess utrikesförbinclelser är också gocla. Tammerfors har clagligo flygförbinclelser bl.o. från Stockholm och Köpenhamn, och från cle bätclr och bilfärjor, som f,-ån utlanclet anläncler tili k,uststäcler, finns god clfls!utning per flyg, tåg, buss eiler bil.
postiosoitteemme LOKERO 10750 HELSINKI 10 uusi puhelinnumero 435022 TAMPERE, la deuxieme ville de Fin lande (150 000 habitants) est le centre industriel et commercial de 10 Finlande Centrale. Les nombreux parcs, et une belle situation sur une presqui'ile entre deux lacs, lui donnent un aspect vert et plaisant. Mais Tampere n'est pals seulement un centre economique; malgre son jeune 0ge c'est aussi une cite culturelle ou se trouvent l'ecole des Halutes Etudes Sociale~, l'ecole Polytechniques: et commerciales quatre theotres, et en ete le theatre de plein air. Tampere est aussi la ville de plusieurs ecrivains connus, et de nombreux quarti'2lrs da la ville temoignent le niveau eleve de I'architecture modeme finlandaise. En ete, Tampere offre au touriste un programme varie et des soirees disvertissantes. II peut aller au theatf"le d'ete avec 10 celebre "salle" toumante decouvri,r 10 ville grace au "sight-seeing" quotidien faire une croisiere sur les lacs qui entourent la ville suivre les representations des danses folkloriques a Koskipuisto partici:per aux fetes ou expositions dans le hall de hockey sur glace visiter le camp de camping moderne et tres bien installe KAIVOKSELA KAIVOKSELANTIE 3-5 R U 0 s t U m a t tom i a ja haponkestäviä faire les circuits lacustres tres connus: "La Ligne d'argent de Finlande" et "La Route du Poete" partent de Tampere se brunir sur plusieurs plages visiter de nom bneuses curkosites, parmi lesquelles des e~positions d'art, 7 differents musees, des eglises et d'autres constructions, les parcs naturels de Pyynikki et de Kauppi avec leurs tours d'observation, le zoo. r U u v e j a ja m u t t e r e i t ei BULTFABRIKS AB HALLSTAHAMMAR OY E.S~RLIN..AB KONELIIKE Tampere, est situe a I'interieur du pays. En raison meme de cette situation geographique le reseau de communications avec le I"este du pays a'insi gu'avec I'etranger est excellent. A noter les services aeriens quotidiens depuis Stockholm et Gopenhague ainsi que les correspondances frequentes pour les villes les plus importantes de Finlande aussi bien par air que par chemin de fer ou par route.
List of partakers in the 11 th meeting of the Permanent Commission of the FIDE for Chess Compositions Schedule Austria BRD Bulgaria Czechoslovakia Denmark DDR France Great Britain Hungary Israel Italy Jugoslavia Netherlands Poland Romania Spain SSSR Sweden Switzerland USA Dr. K. Wenda G. W. Jensch Dr. K. Fabel Dr. J. Niemann - A. Tanielian - Ing. N. Dimitrov Ing. B. Formanek J. Mortensen A. Lapierre C. Mansfield B. P. Barnes Dr. G. Paros Mr. P. ten Cate Dr. G. Grzeban Ing. A. Teodoru? A. F. Arguelles Prof. B. A. Saharov A. Hildebrand B. Lindgren H. Ternblad J. Knöppel F. Sandberg Voter Adviser Onlooker 1 *) 1**) (1 ) 1 *) '1 " '1 J of the 11 th meeting of the Permanent Commission of the FIDE for Chess Compositions to be held at Ta m per e from 23rd to 30th August 1967. 23/8 W Arrival Arrival Commission 24/8 Th Commission Hosts 1) -,,- 25/8 F -'1- Commission Hosts 2) \ 26/8 So -,/- -,,- 27/8 Su _,,_3) Hosts 4) 28/8 M -,,- Commission 29/8 Tu Hosts 5) Hosts 5) 30/8 W Commission Departure Departure 1) Town t'our and reception at the Town Hall. 2) "Sauna" trip. 20.00-24.00. ~) Experimental solving competition (G. W. Jensch). Finland O. Kaila - J. Hannelius - M. Myllyniemi 4) A meeting with Finnish problemists. 5) Boat trip on the lakes and banquet. 14 5 5 (1) ;') + interpreter > *) + seuetary Mealtimes: bre:lkfast 8.00--8.30, lunch 12.00-13.00, dinner 19.00-20.00.
,------------------~---_.. ~----------- T ä hdenvä lejä Ta m pereelta Tampereen seudun shakkipiiri on toiminut vilkkaasti j'o 11 vuotta. Kerhoja on 18, joissa jäseniä yhteensä 355. Tuoni on niittänyt kallista viljaa kuluneen vuoden aikana. Piirin ensimmäinen puh.johtaja shakkimestari Arvo Ahlstedt kuoli 5.1. ja hänen seuraajansa Ale Montonen kesän kynnyksellä. Lisäksi Tampellan kerhon mestari vuosien takaa Thorvald Eriksson poistui keskuudestamme keväällä. * Kuluneen toimintavuoden aikana on piiri saanut runsaasti kiertopalkintoja. Lahjoittajina ovat olleet Tampereen Säästöpankki, KESOIL, Veikkaustoimisto, Keskipakovalu Oy, Suomen Sandvik ja Äshammars Bultfabrik Ruotsista. Lisäksi Lahden kaupunki lahjoitti kaupunkiottelun Lahti-Tampere kiertopalkinnon. Tampere--Turku otteluun on toiveita saada palkinto Tampereen kaupungi Ita. * Piiri kokeili käytännöllisiä pal,kinboja Tamper>een mestaruuskilpailussa ja puulaakiotteluissa. Ostimme hyvää Mokka-Katriina kahvia ja sekös oli kotona äideille mieleen. Suosittelemme tapaa. Tampereelle on tulosscl uusi Suomen mestari. Kirjepelin 1967 mestaruusryhmän voittaa Tampellan Konepajan seppämestari A r m a s B j ö r q v i s t. Parhaat onnittelumme ansioituneelle shakkimiehelle, jonka listaan sisältyy mm. Kalevan shakkikerhon perustaminen. Lisäksi hän on aikaisemmin voittanut tehdas kerhojen Valmetin ja Tampellan mestaruudet. * * I-------------~-~----------~ SAN OVI K~e~i?k~~~E~~~~~~.K1~y puh. 90-65 96 22 telex 12-1263 Tampere, Lakalaivankatu, puh. 931-62 666 Turku, Teollisuuskatu 50, puh. 921-372300 ~----------------------------------~ Tampereen toimi,vien shakkimesta.r,ien kärki on kovin kapea. Tunnollisesti turnauksissa ja edustustehtävissä ovat olleet ainoastaan Matti Rantanen ja Heikki Matikka. Toivottavasti saamme pian Tampereelle ME-turnouksen. Hyviä mestariehdo~kaita ovat mm., Seppo Nieminen, Voitto Särki lahti, Toivo Kuha, Kauko Nikkilä jne. Leipätyö ei salli vierasotteluja. Tampereella on ajatus saada 4-miehisjlOukkuepikapalin SM.kilpailut järjestettäväkseen vuonna 1968. Taloudellisesti hyvin hoidettuna tietäisi tämä liiton kassaan sievoista lisää.
o sm 0 Koi I 0 10 Motti Myllyniemi: Suomi jo tehtäväshokki,suomalainen LAATUTERÄS vie kehitystämme eteenpäin 00 Oy VUOKSENNISKA Ab IMATRAN RAUTATEHDAS TURUN RAUTATEHDAS Shakki voidaan jakaa neljään pääryhmään: lähishakki, etäisshakki, tehtäväshakki ja johtoshakki. Näissä harrastajien lukumäärä Suomessa on pienin tehtävä- eli taideshakin alalla, muttcl aikaonsaannokset kclnsainvälistä mittapuuta käyttäen ovat tehtävän:ekoillamme huomattalvan suuret. Niinpä laatijoi den tuoreita menestyksiä ovat 4. sija 20 maan joukkuekilpailussa vv. 1962-64 ja aivan ylivoimainen veitte v. 1966 pehjeismaisessa mestaruuskilvassa. Kansainvälisiä tehtätuemareita meillä en seitsemän JULIUS GUNST-vainajan lisäksi. Jäsenyytemme Maailman Shakkiliiten pysyvässä tehtäväshakin toimikunnassa alkei virallisesti vasta v. 1966, mutta jo. sitä ennen elemme tiiviisti olleet mukana kansainvälisessä to'iminnassa 1930-luvu Ita lähtien. Uudeksi menestykseksi teivettavasti muedestuu tämän arvevaltaism teimikunnan 11 kengressin järjestäminen Tampereella 23.- 30.8.1961. Professeri JOHANNES ÖHQUISTIÄ (1861-1949) pidetään Suemen järjestyneen shakkielämän isänä, olihan hän Helsingin Shakkiklubin v. 1886 tapahtuneen perustamisen primus moter. Hän en myös tehtäväshakkimme uranuurtaja, jeko 26.2.1888 ilmestymisensä aleittaneessa Hufvudstadsbladetin shakkipalstassa julkaisi myös tehtäviä, samein kuin ensimmäisessä shakkilehdessi.imme Tidskrift för Schackissa v. 1890. Maaliskuussa 1890 näkivät päivänvalon seuraavat kahden siit'ren mattitehtävät: N:e 35. HARALD WASASTJERNA: Ke8 Te4 Lf3 Re5 sb3 - c1 e6. Ratkaisun alkusiirto. 1.Rc6! Kd5 Ld6 sc5
OY TELKO imports raw materials, implements, machines and eguipment. OY~Ah Helsinki 10, Aleksanterinkatu 13 Puh. 58011 N:o 36. Johannes Öhquist: Kg1 Ta8 La2 a5 Rg6 sf3 h6 - Kf5 se1 f4. Alkusiirto 1.Ld8! PENTTI SOLA-vainaja pitää A. C. WHITEN kuuluisassa joulukirjasarjassa v. 1934 ilmestyneessä suomalaisten mattitehtävien kokoelmassa "Suomi" näitö ensimmäisinä julkaistuina suomalaistehtövinä. ARNOLD HINDS-vainajC1n mukaan ("111 suomalaista lopputehtävää', 1946) taas seuraava tasapeli oli ensimmöinen suomalainen lopputehtävä: Johannes Öhquist. Tidskrift för Schack 11/1890: Kh2 Th1 Rg3 sa1 b6 e3 f2 g4 - Ka8 Tc8 Ld1 sb3 b5 b1 c5 e4 e6 f3 g5. Tämän F. AMELUNGILLE omistetun tehtävän ratkaisu on: 1.Rh1! b2 2.Kg3! bld 3.Th8: Txh8 4.tpatti. Tehtäväshokin merkkivuodelta 1890 on myös syytä mainita Helsingin Shakkiklubin järjestämä ensimmäinen tehtävänlaadintakilpailumme, jossa tuomareina toimineet Klubin puheenjohtaja OTTO HJELT, ruotsalainen kirjakauppias ROBERT SAHLBERG ja tanskalainen pastori JASPER JESPERSEN ClrvostelivClt palkintosijoille Öhquistin ja LARS WASASTJERNAN tehtävät sekä tämän ja hänen Hmold-vel jensä yhteistehtävän. SeurClnneiden runsclan 30 vuoden CljCllta on todettclvisscl henkilökohtclistcl kiinnostusta yhä useclmmclltcl tclholtcl tehtävänlcladintcla kohtclcln. DClgens Tidningissä Cllkoi v. 1912 tehtäiväpalsta, jokc1 samana vuonnal järjesti 2- si i rtoiski Ipai lun. v. 1924 Cllkoi ilmestymisensä Suomen ShClkki, jossa jatkuvosti (=1924-36, 1943-60 jcl 1966-, Suomen Shakkilehti 1936-39 ja 1961-63) on ollut suhteellisen laajct taideshclkkiosasto. Myöhempiä, samoin tehtäväkilpailuja järjestäneitä lehtiö! ovat olleet Työväen Shakki (1934-38) jcl Ruutulauta (1943). 1920-lluvulta on myös ensimmäinen tehtäväkirjclmme, v. 1929 suomeksi jcl espe,rantoksi ilmestynyt A. RAUTASEN "30 shakkir:robleemaa - Finnaj SClkproblemoj'. Tällä vuosikymmenellä monen sclnomcllehden shclkkiosclsto säännöllistyi, jcl niissä julkclistiin entistä useammin E'nsipClinostehtäviä. TällClisestCl pcllstastcl versoi "Åbo Underrättelsers Schocktidning', jotcl v. 1932 ilmestyi kokonclistcl 24 numenocl. V. 1932 shakkimme "isä" prof. Öhquist julkaisi "Schachprobleme"-kirjassa 121 tehtäväänsä, tosin vcllitettclvosti ilman lähdemerkintöjä jcl ratkaisujen anolyysiä. NykyaikClisen tehtäväshclkkimme "isä" moisteri Pentti Sola (1901-40) oli kuitenkin V:stCl 1930 lähtien neljän vuoden aikclna Ajan SClnCln ja sittemmin Ajan Suunnan tehtäväpcllstoissa jakanut runsaasti teoreettista tietoutta, ja hänen oppipoikiaan ovatkin monet parhaista keskipolven laatijoistamme. Sola oli Suomalaisen Shakkikerhon perustajajäseniä v. 1930, ja siellä hänen johdollaan tutustuttiin uudenoikaiseen tehtäväteoriaan.
\ MALMISTA Outokumpu Oy harjoittaa malmi n etsintää, kaivostoimintaa ja metallien jalostusta, tekee tärkeää työtä yhteiskuntamme hyväksi. Kaivokset Outokumpu, Vihanti, Kotalahti, Pyhäsalmi, Aijala, Korsnäs, Virtasalmi ja Kemi. ~o M/S QUTOKUMPU ~OVANIEMEN " VIHANTI MALMINETSINTA TOIMISTO METALLIKSI Tehtaat Kokkolan tehtaat tuottavat rikkiä, rikkidioksidi kaasua, rautamalmia, sähköenergiaa sekä lähiaikoina myös kobolttia. Muut tehtaat ovat Harjavallan kuparisulatto ja nikkelitehdas, Porin tehtaat sekä Tornion ferrokromitehdas (rakentei Ila). Ennen v. 1935 järjestettyjä laadintakilpailuja olivat: Uudessa Suomessa 3 siirtoisille 19241, Turun Shakkil<1lubin 1. kilpailu 1924 vain varsinaissuomalaisille, 2. kilpailu 1926 yleisenä ja 3. seuran 40-vuotisjuhlan johdosta 1929, kaikki 2- ja 3osiirtoisryhmissä, Helsingin Shakkiklubin 40-vuotisjuhlokilpoilu 1926 3-siirtpisille sekä Ajan Sanan 3-siirtoiskilpG5lu 1931 ja kansainvälinen 2-siirtoiskilpailu 1932. Solon aloitteesta Suomen Shaklkiliitto ryhtyi v. 1932 järjestämään vuosi ki Ipoi lu ja ja Suomalainen Shakkikerho pani toimeen vasta-alkajien kilpailun kahdessd ryhmässä katko- ja pakoruututeemoin. Em. "Suomi"-kirjan ilmestyminen ja sen lahjelkappaleiden myymisen antama tgloudellinen pohja yhdessä yhä kasvaneen innostuksen myötä joh.. tivat Suomen Tehtäväniekkain syntysanojen lausumiseen 15.1.1935 ja varsinaiseen perustamiseen 7.2.1935. Sen jälkeen verrattomasti suurin osa maamme tehtäväshakillisesta toiminnasto on käynyt tämän yhdistyksen kautta, ja se hoitaa esim. Helsingin Shakkiklubi juhlakilpailut 1936 ja 1956 sekä olympiakilpoilut 1952. Tarkastelemme ST:n toimintaa pääpiirteittäin sen eri haarojen oseilta. Alusta lähtien pidettiin yleisiä kokouksia kerta kuussa, mitä tapaa eräitä lamakousia lukuun ottamattg noudabettiin aina syksyyn 1966 asti, jolloin "yhdyttiin kokoontumaan joka toinen tiistai Pauli.gin huvilassa Helsingin Sibeliuksenpuistossa. Näin on tarkoitus jatkaa edelleen, ja koska nämä tehtöväillat ovat avoimet kaikille tehtäväshakista kiinnostuneille, ilmoitettakoon tässä, että elokuussa 1967 kokoonnutaan 1.8. ja 15.8. klo 18.30-22.00, syyskuussa 12. jo 26 pöivänä jne. Kuukausikokousten muodossa ovat toimineet myös Satakuntaan v. 1963 ja Keski-Suomeen v. 1966 perustettu ST:n alaososbo, jollainen on syntynyt Tampereella ja pitäisi olla Turussa. II Outokumpu Oy Kuparitalo - Töölönk. 4 Helsinki - Puh. 4405 11 V. 1946 julkaistiin ensimmäistä kertaa jäsenmoniste, joka, on yhteydenpitovälineenä nyt jo 21. vuottaan ja jonka. 300 kappaleen painoksestcl n. 250 postitetaon jäsenistölle. UseitCl tuomioita ym. on monisteiden ohesso lahjoitusten turvin voitu lähettää painettuino. Kansallisen tehtävämestarin arvon myönsi Suomen Shakki liitto ST: n esityksestä v. 1936 Joh. Öhquisti lie, v. 1937 metsönhoitaja EDVARD of HÄLL STRÖMILLE 1878-1957), tekn.tri JOHN L. W. LlLLJALLE (1879-1946), tuomori YRJÖ S. ISO-PUONNILLE (enl. Nilsson, s. 1893), maisteri Aleksis Routaselle (s. 1891) ja Pentti Solalle, 1945 rautclt.virk. LEO VALVELl_E (1914-52), 1946 teotterinjohtajo EMIL LUUKKOSELLE (1888-1952) jo 1947 moiste,ri, ekonomi VISA KIVELLE (s. 1905) sekä Suomen Keskusshakkiliitto samoin ST:n esityksestä 1949 levyseppä ERKKI A. WIRTASELLE
(s. 1911), majuri JAN HANNELlUKSELLE (s. 1916), 1955 ti[intarkastaja Ju[ius Gunsti[le (1896-1958), 1962 dipl.ins. MATT[ MYLLYN[EMELLE (s. 1930), 1965 varatuomari ANTTI G. OJASELLE (s. 1916) ja 1966 toimittaja OSMO KAILALLE (s. 1916). KV.tehtävätuomanin r:1"von ovat saaneet Maai[man Shakki[iito[ta sen py" syvän tehtävätoimikunnan esityksestä: 1957 [eipuri AARNE DUNDER (s. 1914, [opputehtävät), J. Gunst (lopputehtävät), J. Hanne[ius (2" ja 3" siirtoiset) ja V. Kivi ([opputehtävät), 1958 O. Kaila (apumatit ja loppu" tehtävät), M. My[lyni,emi (2" ja 3"siinoiset) ja E. A, Wirtanen (2" ja 3- siintoiset) sekä 1966 A. G.Ojanen (itsematit ). ST:n toiminnassn ansioituneiden kunniakiertopa[kinnon, jämsänkoskelai" sen VILJO JÄRVISEN tehtäväniekan laudan ääressä esittävän puuveistoksen ovat saaneet vuodeksi haltuunsa 1960 A. Rautiainen, 1961 E, A. Wirtanen, 1962 prokuristi EERO BONSDORFF (s. 1921), 1963 varastomestari BRUNO BREIDER (s. 1907), 1964 A. DUrldel", 1965 V. Kivi, 1966 O. Kaila ja 1967 J. Hannelius. Kunnon KIPPARI ~~~~GHT raikasta tynnyriolutta ullossa Kippari-olutta! On kuin olisi tynnyri mukana. Niin täyttä olutta on Kippari. Hyvää, raikasta olutta, onhan se valmistettu 114 metriä syvän kalliokaivon tosiraikkaasta vedestä. Kunnon olutta, suurten olutmaiden tapaan "kylmä pastöroilua". Siksi voimmekin sanoa Kippari on kevyen raikkaan maun tynnyriolutta pullossa! TOTTAKAI KIPPARI MÄÄRÄÄ SUUNNAN! PYYNIKKI Ki[pai[utoimintaa on ollut varsin runsaasti. Niinpä jo ensimmäisenä kym" menvuiotiskautena ST jclrjesti 20 erilaista teemakilpailua, joihfn osal[istui yhteensä 360 tehtävää. Ensimmäinen kansainvälinen kilpailu järjestettiin v. 1950 aiheena Leo Va[ven keksimä teema, jokcl on yksi kymmenkunnasta suomalaisesta teemakeksinnöstä. Viime vuosina ST:n järjestämien erilaisten kilpai[ujen määrä ylittää vuodessa ~ymmenen. Esim. v. 1966 kv.. ki[pai[uja julistettiin neljä ja kansallisia yhdeksän. Laadinnan alalla on myös käyty maa- jo muita otteluja. V. 1935 Hei" sinki voitti Ma:nnheimin, ja samoin kävi v. 1936. V. 1937 otettiin Roma" niaa vastaan tasan, mutta uusintoottelu 1938 hcivittiin. V. 1939 kär'sittiin selvä tappio A[ankomoi[[e. Ruotsi on voitettu 2" ja 3 siirtoisotte[ussa 1945 jc: tasapeli[opputehtävien ottelussa 1962. V. 1937 maiden välisessä joukkue [oadintakilpai',lussa parhaat olivat Unkari, SGksa ja jaetu[la 3. sijal[a Suomi ja Alankomaat. Poh joismainen neliot~elu 1948 päättyi 2"siirtoisten osalta näin tasaisesti: Ruotsi 82, Tanska 78, Norja 75 ja Suomi 74, 3"siirtoiset voitti Tanska jö[jessään Ruotsi, Suomi ja Norja. 2.siirtoisten PM-kilpailull '1961 Suomi voitti sijalukuilo 15, Tanska 23 ja Ruotsi 27, ja se,urclavcl menestys oli alussa mainitu3sa 1. kv.joukkue[aadintakilpai[ussa: 1. Neuvos" to[iitto 635'/2, 2. A[ankomaal 549, 3. Ruotsi 539'/2, 4. Suomi 531 '/2,5. LJn" kari 529'/2, 6. Jugoslavia 512 jne. Par'aikaa on käynnissä A[ankomaiden jcirjestämä 2. kv.joukkuela.adintakilpai[u, kun taas PM-kilpa-i[uissa jokai" ~essa 5te[ [a Po[ari ksen numerossa ju listetaan uusi vaihe a[kaneeksi. Henkilökohtaisista loatijoidemme menestyksistä mainittakoon vain seu"
raavat mital,isaavutukset: 1952 Helsingin olympiakisoissa 2-siirtoisten hopeamitali, ERKKI HEINONEN, 1960 Leipzigin itsemattien ja! 1962 Varnan 2-siirtoisten kultamitoli Erkki A. Wirtanen, 1964 Tel Avivin itsemattien pronssimitali Antti G. Ojanen sekä 1. kv. joukkuelaadintakilpailun lopputehtävien 2. ryhmä hopeamitali Bruno Breider+Osmo Kaila, apumattien 1. I"yhmän hopeamitali Matti Myllyniemi ja 2. I"yhmän kultamitali RAIMO SAILAS. MEIDÄN PANKKI ER BANK YOUR BANK IHRE BANK POHJOISMAIDEN YHDYSPANKKI NORDISKA FÖRENINGSBANKEN ~--------------------------------- Töhän asti ilmestyneissö valiotehtävien kokoelmissa FIDE-albumeissa on 22 suomalaislaatijalta 75 tehtävää: vv. 1945-55 13 laatijalta 46, vv. 1956-58 4 laatijalta 9 ja vv. 1959-61 11 laatijalta 20 tehtäväö. Seuraavat ovat edustettuina: Jan Hannelius 17 tehtäväö, Erkki A. Wirtanen 13, Matti Myllyniemi 11, Leo Valve 9, Julius Gunst ja Antti G. Ojanen 3, Edward af Hällström, Visa Kivi ja Olavi Riihimaa 2 sekö Eero Bonsdorff, Bruno Breider, Erkki Heinonen, Reino Heiskanen, Veikko Hynönen, Juha Kasanen, Reino Ljungman, Ilmari Mäkihovi, Uuno J. Parhi, Pauli Perkonoja ja Lauri Ruonala 1 edelleen Aleksis Rautanen ja Tapani Tikkanen lisäysosassa 1. Tehtävistä 2-siirtoi~ia on 34, 3-s.iirtoisia 14, monisiirtoisia 1, itsematteja 5, apumatteja 4, ultratehtäviä 6 ja lopputehtäviä 11. FIDE-albumiin 1962-64 Suomesta tarjottiin 40 laatijalta yhteensä 206 tehtävää, retroalbumiin 1914--- 44 vastaavat luvuat olivat 47 ja 379. 1930- ja 194011uvuilla' ratkaisijamme ensin yksityisesti ja sitten ST:n toimesta osallistuivat kv.joukkueratkaisukilpailuihin, joissa henkilökohtaisesti pal'as mei'käläinen ol,i VÄINÖ HAKANEN, Turku. Suomen rotkaisijamestaruuskilpoilun ST ensi kertaa järjesti vuodenvaihteessa 1954-55, ja 24 osanottojasta mestariksi tuli Aarne Dunder. Toisella kerralla v. 1956 oli 44 yrittäjää ja paras AATOS FRED. V:sta 1959 lähtien on kilpailtu sään. nöllisesti sekä A-eli mestaruus_ että "jokamiehen" B'ryhmässä: 1959 PAAVO JOUPPILA (76 osanottajaa), 1960 PAULI PERKONOJA (74), 1961 Fred (78), 1962 Fred (83), Fred (83), 1963 Fred jo BJÖRN SCHWELA (82), 1964 Osmo Kaila, ESKO KRÖGER, JUHANI MATILAINEN ja JUHANI PITKÄRANTA (Perkonoja ja! Schwela (120), 1965 URHO MÄKI (102), 1966 Jouppi la, (125) sekä 1967 Fred, Jouppila, SALMON KOSKELA, Kröger, Antti G. Ojanen ja Perkonoja (135). Vv. 1966 ja 1967 mestaruus on voitettu maksimituloksin. Unohdettclva ei liioin ole n1ulita ratkaisukilpailuja, joita sekä ST että lehdet ovat järjestäneet, ei myöskään meikäläisten, _ etunenässä Pau I i Perkonoja ja Björn Schwela, menestyksiä ulkomalisissa kilvoissa. Kv.tehtäväkongresseissa Suomen edustus on ollut: 1936/IPB MOnchenissä O. Kaila" 1958/FIDE-toimikunta Piranissa J. Hannelius ja O. Kaila, 1961 Moskovassa J. Hannelius, o. Kaila ja M. Myllyniemi sekä 1966 Barcelona,ssa J. Hannelius.
* Painamme Teille edullisesti AI KAKAUSILEHDET, MAINOSLEHTISET LOMAKKEET y.m. KIRJAPAINOTYÖT ORIVEDEN KIRJAPAINO Orivesi puh. 935/2397 ST:n perustamisen jälkeen ilmestynyttä tehtäväshakkikirjallisuutta ovat: WERNER ANTTILAN "Shakkia, 100 mattiitehtävää" (1944), Aarne Dunderin ja Arnold Hindsin "111 suomalaista loppu tehtävää" (1946), Osmo Kailan ja Matti Myllyniemen "Tehtävä_ eli taideshakki" (1965) ja Eero Bonsdorffin, KARL FABELlN ja OLAVI RIIHIMAAN "Schach und Zahl" (196). Lisäksi on Osmo Kailan "Jokamiehen shakkioppaassa" (1. painos 1942, 5. painos 1965) laajahko tehtäväosa. Yhteispohj'oismaisessa tehtäväshalkkii lehdessä Stella Poloris), joka alkoi ilmestyä v. 1966, Matti Myllyniemi toimittaa 2- siirtoist6m ja Olavi Riihimaa shakki-matemaattisten tehtävien osastoa. ST:n puheenjohtaj,ien luettelo on: 1935-38, 1941-50 ja 1955-57 Aleksis Rautanen, 1939-40 Pentti Sola, 1951-52 Leo Valve, 1953-54 Jan Hannelius, 1958 EERO SAARENHEIMO ja 1959-- Osmo Kaila. Edellä mainittujen lisäksi on näin suppeassakin tehtäväshakkimme esittelyssä si jama sellaisi Ilo. vainaj ien nimi Ilä kuin E. A. Ekholm, Olalvi Heino, Jorma Kinnunen, Yrjö Kontuniemi, Reino Kujalcl, Heikki Luk'karinen, Eino Pesonen, Tapani Sarva, Jorma Suojanen, Vilho Salmi, Tauno Tapionlinna, Johannes Terho, Anatol Tschepurnoff ja neiti Annikki Töyry. Seuraava nimiluettelo taas sisältää joukon edellä mainitsemattomia aktiivisia laatijoitamme: Erkki Hinkka, Juhani Koppelomäki, Hellmuth Laoksonen, Seth Liljestrand, Unto Murtovaara, Oskar NeV"anko, Erkki Poolanen, Erkki Puhakka, Vilho Somerpuu, Timo Tyrkkö ja Kauko Virtanen sekä nuorten edustajina Boris Gefwert, ahnnu Harkola, Unto Heinonen, Harri Hurme, Matti Kokkonen, Ilkka Saren ja Hannu Sakka. Pelkkä laatijoidemme luettelo sisältä,isi yli 300 nimeä. Tehtäväshakkimme kukoistuksesta on kiittäminen useita uutteria työntekijöitä, suosi joita, joista mainittavimmat ovat Eero Bonsdorff ja Visa Kivi, sekä hyvää yhteistoimintahenkeä. T:mi Veliekset Vaahto VESIJÄRVENKATU 33 LA HT I
Vuonna 1926 ilmestyi Suomessa kirja "s h a k k i P eli", tekijä Jo h ann K 0 t r c ja suomentajo V. Le van der. Ensimmäinen kappale oli nimeltään S h a k k i tai d e. Yli 40 vuotta sitten kirjoitetut ajatukset sopivat nykypäiviin mainiosti, joten julkaisemme kappaleen kokonaisuudessaan: "HYVIN pelattu shakkipeli herättää jälkeenpäin pelaavassa samanlaisen nautinnon kuin taideteos. Vielä suuremmassa määrin koskee tämä probleemejä, ja puhutaankin täyd\:\llä syyllä probleemitaiteesta. Probleemisommittel'ija suorittaa, kuten taiteilijakin, luovaa työtä; hän poinaa: arkaan aineeseen oman leimansa, ja hänen työnsä on sitä täydellisempi, mitä paremmin siihen on sovellettu kaiken taiteellisen luomisen korkein ehto, taloudellisuuden vaatimus.. Probleemita.iteilijalle tämä tosiil on helpompi tehtävä kuin käytännölliselle pelaajciil,e. Hänen on otettava huomioon ainoastaan välineet, rajoitettu tila ja shakkinappuloiden sisäinen voima. Shakinpelaajalla on lisäksi vastassaan vastustajansa tahto, joka pyrkii toteuttamaan omia aikomuksiaan ja tuhoamaan vastapelaajansa suunnitelmat. Kun terävämmin ja syvemmin ajatteleva pelaaja tästä huolimatta onnistuu saavuttamaan voiton, on hän suorittanut kaksinkertaisen tehtävän, hän ei ole a.inoastaan hallinnut välineitä, hän myös nujertanut suuremman esteen, vast!apelaojansa tahdon. Epät'öiden käyvät suunmestarit tähän henkiseen kaksintaisteluun, sillä he ovat tietoisia vaikeasta tehtävästään ja tahtovat kuitenkin tehdä parhaansa. Tästä johtuu es,im. se syvä vakc'ovuus, joka oli ominaista MOlrphylle, hänelle, joka pelissään, niinkuin Lange sanoo, näytti suorittavan korkean tehtävän, ja se sisälnen levottomuus, mikä valtasi Rubinsteinen jo monen muun, ennenkuin he saavat rauhallisuutensa takaisin. Vokava peli vahvojen pelaajien kesken vaatii tällo'ista mielenrauhaa, henkistä tasapainoa" täydellistä eristöytymistä ulkomaailman vaikutteista, vapaat ja huoletonta henkeä. Myös ruumiillinen hyvinvointi merkitsee paljon, ja moni mestarisuoritus on siitä syystö pöättynyt ilman odotettua arvokasta loppua, että ruumiinvoimat ovat määrätyllä hetkellä pettäneet ja siten höiritsevällä tavalla vaikuttaneet henkiseen toimintakykyyn." Ammattipelaajia ei sen tähden pidä kadehtia. Heidän täytyy olla luovassa työssä huolimatta siitä, että ehkä oikea mieliala puuttuu, niinkuin ta'itei Ii jan, jonka täytyy saada työnsä mäöri:iaikana valmiiksi. Shakinharrastajalle, joka ei pelaa ansaitakseen, vaan joka siitä etsii ja sclavuttc'akin henkistä virvoitusta jokapäiväisen työnsä lomassa, on asia toinen. Ei ainoastaon voitto vastustajasta, siitä saatu ilo ja tyydytys, joka liehittelee, hänen kunnianhimoaan, saata pel!aajaa aina uudelleen pel i latidan ääreen, vaan pal jon suuremmassa määrin kiinnittää todellisen shakinystävän mieltä itse kombinatio, sommitelma pelissä, luomisinto, halu antaa mielikuvitukselleen vapaa lento. Shakkiurheilu hyväksyy vain nykyisyyden ja ajattelee hyvin vähän menneisyyttä, sitä vastoin kun shakkitaide, niinkuin kaikki taiteet, valitsee ainoas IClCln todellisesti parhainta, mutta pitää myös kaikkina aikoina kunniassa. Joka kunnioittaa shakkitaidetta, hänelle on kaunis kombinatio (laajemmassa merkityksessä käsitettynä) hyvinsuoritettu peli, aina yhtä SUL,~ren kunnioituksen arvoinen, ja niinkuin todellinen taiteenharrastaja rakastaa vanhoja mestareitaan ja aina uudelleen palao niihin takaisin, niin myös oikea shakinystävä aina löytää iloa aikaisempien aikiojen suurten mestarien suorituksista - olivatpa ne pelattu ja pelejä tai probleemejä - ja saa niistä oikean mittapuun nykyajan suorituksille. Ilahduttavasti voittaa se käsitys yhä alaa, että shakki on hyvin läheistä sukua taiteelliselle toiminnajle. Ylpeän taiteilijan mainesanan, joka jo aikaisemmin on annettu probleemita,iteilijalle, pyrkivät uudet kyvyt omaksumaan, ja kuka voisi kieltää, etteivätkö he aito taiteellise:lla tavalla paina yksilöllistä leimaansa pelikäsittelyynsä ja vakavasti pyri erikoiseen, syvempään sha!kkipelin ymmärtämiseen. Monet vanhemmat käytännöllisen pelin mestarit, kuten Philidor ja Labourdonnais, Morphy, Anderssen, Steinitz ja Tschigorin, Pillsbury, Charousek, Schlechter, mainitaksemme vain muutamia suu_ ruuksia, olivat aito taiteilijoita" jotka käyttivät shakkipeliin koko tormonsa, etevän kykynsä, koko elämänsi:i; heidän oli pakko sitä aina harrastaa, se 01 i heidän tehtävänsä. Ei jokiaisesta, joka tuntee kiintymystä shakkiin, voi tulla probleemitaiteilijaa, mesta.ripelaajaa, sillä henkisillä kyvyillä on aina rajansa ja myös ulkonaiset olosuhteet ajan puute ammattivelvollisuuksien vuoksi, puute pelitilo'isuuksista po'rempio vastustajia vastaan - ovat usein estämässä. Siitä huolimatta voi jokainen tyydyttää taipumuksensa, rakkautensa shakkikombinatioon, syventymällä mestaripelien tutkimiseen. Innokkaasta probleemien ratkaisijasta kehittyy probleemien tuntija. Henkilölle, jloka kärsivällisesti ja innolla tutkii hyviä ja opettavaisia pelejä ja saavuttaa yhä syvemmän ymmärtämyksen, tarjoaa, samoinkuin probleemien tuntijalie, mesta'rien ajatuksien tutkiminen ja seuraaminen suurta nautintoa. Tutkima'lIa tarkkaavaisesti ja järkevästi pelejä, loppupelejä jo' avauksio kehittyy myös pelitaito huomattavasti. Tosin vasta käytäntö antaa oikean mittapuun pelitaidolle; se osoittaa, onko ja missä määrin shakinharrastajalla paitsi suurempaa ymmärltämystä myöskin tarpeellista tahdonvoimaa, joka ilmenee sitkeydessä ja ratkaisukyvyssä, voidakseen menestyksellisesti ja itsenäisesti pelata. Niin kaun kuin shakinystävä tutkii toisten kombinatioita" sommitelmia, ei hän henkilökohtaisesti ota pelin kulkuun osaa, hänen oma tahtonsa ei pääse siihen vaikuttamaan. Vasta shakkikamppailussa! hän tuntee äkkiä vihollisen tahdonsa olevan vastassa, hänen oma tahtonsa sao siitä yllykettä, kunnianhimo lyödä vastustajansa kannustaa häntä voittamaan kaikki esteet, rajoitetun ajan, vastustajansa suunnitelmat, oman kiihtyneisyytensä. Tällaisella henkilökohtaisella kamppailulla on suuri viehätysvoimansa, sillä ihminen.on luotu taistelemaan, Tästä johtuu, että shakinpelaaja" joka tuskin on oppinut shakinpelin alkeitakaan, siinä määrin ikävöi kamppailua, että hän. --_... _------_._---
en valmis ryhtymään siihen ilman syvempää peliymmärtämystäkin samalla asteella olevia pelaaj ia vastaan. Uskon kuitenkin, että tällaiset pelaajat eivät pääse pi!tkälle, elleivät he ajoissa ala tutkia hyviä, esikuvallisia pelejä tai ryhdy peliin vahvempia pelaajia vastaan. Viimeksimainittu tie on hitaampi, syystä että vahvat pelaajat eivät mielellään antaudu peliin heikompia vastaan, joten omien virheiden tuntemus vain hitaasti edistyy. Kokemus osoittaa sitävastoin, että useat kuuluisat mestarit innokkaan itseopiskelun kautta olivat jo sangen pitkälle edistyneet, ennenkuin yleensä saivat tilaisuuden kohdata vahvoja vastustajia. KESÄHOTELLI RAVINTOLA domus ykk SUMMERHOTEL RESTAURANT Väinäniöisenkaw 11, Tampere Puh. 50000 Tel. Kongressiväen ja yksityisten matkai Ii jain suosima. The place of congresses and tourists Kansikuva Maailman Shakkiliiton tehtäväshakin The meetingplace of the Permanent XI kongressin pitopaikka elokuussa commission of the FIDE for Chess 1967. Compositions 23-30.8.1967 Tctmpereen tuomiokirkko, jotct on mainittu erääksi Euroopctn kctuneimmista protestctnttisista kirkoista, on vuosisadan vctihteen kctnsall is-romctnttisen rakennustyyl in luomus. Tampere Cathedrctl, one of the most beautiful of European Protestctnt Churches, wcts built in the National Romantie style at the turn of the century. MOTELLI 'io'7 cr;;? I[)) Jr;\/jjf' cr;;? TI Ofi\? MOTELL J..Q.1~~J.\,V.L1~ru~ TAMPERE FINLAND Tampere Domkirche, die mctn als eine der schönsten protestantischen Kirchen Europas bezeichnet, ist eine Schöpfung im nationalen, romantischen Stil der Jcthrhundertwende. Nuolialantie 50, puh. 62 400 Tel. Tctmmerfors domkyrko', som hctr kctllats en ov Europas vackroste protestantiska kyrkor, är en skapelse i sekelskiftets nationellt riomantiska sti!. Uusi, ajanmukainen motelli. 8S huonetta, jokaisessa mm. WC, suihku, jääkaappi ja puhelin. A new, comfortable motel, 85 rooms, in every room WC, shower, refrigerato and telephone. La cathedrale de Tampere, du style romantisme ncttional, a la renommee d'etre I'une des plus belles englises protestctntes de l'europe. Ravintolasta näköalat Pyhäjärvelle A beautiful restaurant.
, -III KESOI... 5'109 100 : :." :.:.: ~ :: /," TAMPEREELLA TEITÄ PALVELEVAT SEURAAVAT KESOIL-HUOLTOASEMAT: Hatanpäänvt. 20.... KESOIL I.... 22910 Pyynikki.... J. Kivinummi 29970 Vuolteenkatu 11.... KESOIL TAT.... 30400 Hatanpäänvt. 42 Tammelanpk. 21 Sammonkatu 76 KESOIL TAT.... J. Elomaa.... JäähovijL. Oksanen.. 30400 52029 56014 Tullinaukio... :.... A. Sulin.... 27088 Härmälä 1.... U. Koivula.... 63953 Härmälä II.... M. Kulkkila.... 63370 Takahuhti.... Nekala.... H. Heinonen.... J. Hokkanen.... 45354 29641 Raholankatu 2.... H. Ylinen... 41 724 Onko Teillä henkivartiia? Monilla sellainen jo on, ei tosin kuvan osoittamalla tavalla, vaan nykyaikaisen h e n k i v aku utu k sen muodossa. Salaman henkivakuutus on hyvä henkivartija. Siihen voi liittää sairaalavakuutuksen tai muun työ k y v Y t t ö myy s v aku utu k sen täydentämään lakisääteistä sairausvakuutusta ja vakuutusturva on inflaatiota vastaan varmistettu Salaman indeksiehdolla. Salaman henkivakuutus Teidänkin henkivartijaksenne! KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIö VAKAVARAINEN SUOMALAINEN SUURYHTI~
------------ OSUUSKASSA AIKAMME Shakkikuvioleimasimia sekä muita leimasimia ja tarvikkeita shakinpelaajille edullisesti. VQQITl~f1 LE.IMASIN ;:r rn e:n IIDffi0 Om. shakkimestari Turo - Kerppo, Turku. Kristiinankatu 5 puh. 12190 ~- Käsinetehdas Arno 5a,uso Järvenpää. Puh. 287 032 50 AURA VAKUUTUSPALVELUA Paasipaino. Helsinki 1967