Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016
Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat) Jätehuollon valvontatehtävät Savo-Pielisen jätelautakunta Jätekukko YHTEISTYÖ Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ELY-keskukset Jätehuollon neuvottelukunta, työryhmät, aluepalaverit ym. 2
Savo-Pielisen jätelautakunta Kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen Sama toimialue kuin Jätekukolla, mutta eri tehtävät Vastuukuntana Kuopion kaupunki Lautakunta on osa vastuukunnan hallintoa, mutta viranomaistehtävien hoito on vastuukunnasta ja muista peruskunnista riippumatonta Jätelautakunnassa 11 jäsentä Edustus seuduittain seutujen/kuntien asukasmäärien suhteessa Jätelautakunnalla 4 työntekijää Jätelautakunnan kustannukset katetaan kokonaisuudessaan jätemaksuilla 3
18.2.2016 4
Jätelautakunnan tehtävät Jätelainsäädännön mukaiset viranomaistehtävät Jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta päättäminen Päätökset jätteen kuljetuksen periaatteista Jätetaksan hyväksyminen ja jätemaksuasioista päättäminen Jätelainsäädännön sekä jätehuoltomääräysten toteutumisen seuranta Kuntien yhteisesti päättämät seuranta- ja kehittämistehtävät Jätepoliittisen ohjelman valmistelu ja seuranta Jätehuollon palvelutason hyväksyminen 5
Yleistä jätehuoltomääräyksistä Jätehuoltomääräykset ovat sitovia, jätelain säännöksiä tarkentavia määräyksiä Määräykset sääntelevät, miten jätehuolto paikalliset olosuhteet huomioon ottaen järjestetään Varmistetaan toimiva jätehuoltojärjestelmä, josta ei aiheudu ympäristöhaittaa Määräyksiä annetaan 1. kunnan vastuulla olevasta jätehuollosta (asumisessa syntyvät jätteet sekä julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan jätteet) 2. elinkeinotoiminnan jätteistä rajoitetusti 6
Uudet jätehuoltomääräykset Savo-Pielisen jätelautakunnan hyväksymät uudet jätehuoltomääräykset voimaan 1.1.2016 Valmistelun pohjana Suomen Kuntaliiton yleinen malli jätehuoltomääräyksille Otettu huomioon suositeltu rakenne ja se, mistä asioista sääntelyä annetaan Sisällössä huomioitu paikalliset olosuhteet Valmistelussa tehtiin yhteistyötä eri tahojen kanssa Yhteistyössä mukana erityisesti kunnat, Jätekukko ja ympäristönsuojeluviranomaiset Määräyksistä kuultiin jätteenkuljetusyrittäjiä, kuntalaisia ja muita sidosryhmiä Yhtenäistämismahdollisuuksia selvitettiin Itä-Suomen jätehuoltoviranomaisten kesken 7
Uudistettujen jätehuoltomääräysten kokonaisuus 1. Yleinen osa Tietoa jätehuoltojärjestelmästä ja jätehuollon rooleista 2. Varsinainen määräysosa Sitovat säännökset jätteistä ja jätehuollon järjestämisestä 3. Perustelumuistio Säännösten taustat ja perusteet, soveltamisohjeita Määräyksistä on laadittu lyhennelmä, jossa on selostettu keskeisimmät säännökset 8
9
Jätehuoltomääräysten sisältö Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen Jätteiden kerääminen kiinteistöllä Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen Jäteastiat Jätteen keräyspaikat Jätteenkuljetus Asumisessa syntyvät lietteet ym. kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon kuuluvat lietteet Roskaantumisen ehkäiseminen Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 10
Kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään liittyminen (1/2) Määrätään, miten hoidetaan käytännössä jätelain mukainen velvoite luovuttaa jätteet kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen keräyspaikkaan Liittymisvaihtoehdot 1. Kiinteistökohtainen jäteastia 2. Kimppa (lähikiinteistöillä) 3. Aluekeräyspiste (omakotitaloilla ja paritaloilla, taajamissa rajoitetusti) Liittyminen kunnalliseen jätehuoltoon ei perustu kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sopimuksiin, vaan jätelakiin ja jätehuoltomääräyksiin 11
Kunnallisen jätehuoltojärjestelmään liittyminen (2/2) Keskitetyt jätteenkeräysjärjestelmät Joillekin uusille alueille voi mahdollisesti tulla esim. jätteiden putkikeräysjärjestelmä tai korttelikohtainen syväkeräys Keskitetty järjestelmä selvittelyssä tällä hetkellä Kuopioon Savilahden alueelle Liittyminen on hoidettava tämän järjestelmän kautta Keskitetyt järjestelmät katsotaan kiinteistöittäiseksi keräykseksi 12
Kerättävät jätelajit: sekajäte ja hyötyjätteet Sekajäte Kaikilla kiinteistöillä oltava sekajätteen keräys Sekajäteastiaan laitetaan muut kuin erikseen kerättävät jätteet Sekajäte ohjautuu energiahyötykäyttöön: sekaan ei palamattomia jätteitä (pieniä määriä sellaisia jätteitä, joille ei ole erilliskeräystä, voi laittaa) Hyötyjätteet Hyötyjätteet on lajiteltava erikseen sekajätteestä, kun keräys on järjestetty kiinteistöllä tai ekopisteessä 13
Hyötyjätteiden erilliskeräys (1/2) Suurin osa hyötyjätteistä on pakkauksia, jotka tuottajien vastuulla Jätelautakunnan päätöksen mukaisesti kunnallinen jäteyhtiö täydentää edelleen pakkausten kiinteistöittäistä keräystä, kun tuottajat eivät sitä järjestä Määräyksissä voidaan antaa edelleen erilliskeräysvelvoitteita Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteita laajennettu entisestä Velvoitteet koskevat kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon kuuluvia kiinteistöjä Siirtymäaikaa uusille velvoitteille lokakuulle 2017 saakka 14
Hyötyjätteiden erilliskeräys (2/2) Velvoitteiden taustalla Jätelain etusijajärjestys ja jäteasetuksen mukaiset kierrätystavoitteet Kierrätyksen positiivinen ympäristötase Erilliskerättävät hyötyjätteet saadaan pois poltettavan sekajätteen joukosta Raja-arvojen asettamisessa huomioitu seuraavat asiat: Eri hyötyjätelajien syntymäärät ja erilliskerätyt määrät keskimäärin Erilliskeräyksen ympäristövaikutukset Keräyksen piirissä jo olevien kiinteistöjen määrä ja uusien keräyskohteiden määrä 15
Hyötyjätteiden erilliskeräys asuinkiinteistöillä Lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte Kartonki Metalli Lasi Muovi* Paperi 5 tai enemmän X X 20 tai enemmän X X X X 40 tai enemmän X X X X X jätelain 49 ja 50 :n mukaan * Muovin keräys alkaa Kuopiossa 1.10.2017, Siilinjärvellä ja Pieksämäellä 1.10.2019 18.2.2016 16
Hyötyjätteiden erilliskeräys muilla kiinteistöillä Hyötyjätelaji Biojäte Kartonki Metalli Lasi Muovi* Paperi Erilliskerättävä, jos kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä (50 l viikossa) kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 50 litraa viikossa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 10 litraa viikossa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 10 litraa viikossa kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli 100 litraa viikossa kuten jätelain 49 ja 50 määräävät * Muovin keräys alkaa Kuopiossa 1.10.2017, Siilinjärvellä ja Pieksämäellä 1.10.2019 18.2.2016 17
Energiajäte Energiajätettä ei saa kunnallisessa yhdyskuntajätehuollossa kerätä erikseen Ei ole varsinaisesti aiemminkaan kerätty, mutta osin epäselvyyttä jätelajista on ollut Materiaalina hyödynnettävät jätteet on lajiteltava erikseen ja toimitettava hyötyjätteiden erilliskeräykseen Sellaisia jätteitä, jotka voidaan kierrättää, ei tule ohjata polttoon Muu jäte sekajätteeseen, joka menee joka tapauksessa energiahyötykäyttöön Ei olisi perusteltua kerätä kahta eri jätelajia polttoon 18
Jäteastiat kunnallisessa jätehuollossa Kiinteistöillä käytetään 140 660 litran jäteastioita, jotka Jätekukko toimittaa lakisääteisille asiakkaille Yhtenäisellä ja toimivalla astiakalustolla saadaan aikaan tehokkuutta, kohennetaan työturvallisuutta ja parannetaan asiakkaiden saamaa palvelua Voi käyttää myös syväkeräystä tai poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien keräykseen soveltuvia muita jäteastioita (jos soveltuu keräyslogistiikkaan) Pikakontit ja vaijerikuormattavat vaihtolavat poistettava käytöstä viim. 31.12.2017 kuljettajien työturvallisuuden edistämiseksi 19
Jäteastioiden tyhjennysvälit (1/3) Määräyksissä edellytetty säännölliset, riittävän tiheät tyhjennykset Jätteiden asianmukaisen käsittelyn varmistaminen Ympäristöhaittojen ehkäisy Jätteenkuljetuslogistiikan toimivuus Osin pidennetty tyhjennysvälejä aiemmasta Kannustetaan jätteiden synnyn ehkäisyyn ja jätteiden lajitteluun Ehkäistään turhat kustannukset asiakkaille 20
Jäteastioiden tyhjennysvälit (2/3) Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18-40) Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41-17) Sekajäte 2 viikkoa 4 viikkoa Sekajäte, joka ei sisällä biojätettä 4 viikkoa 4 viikkoa Biojäte 1 viikkoa 2 viikkoa Biojäte (syväkeräys tai alle 10 2 viikkoa 2 viikkoa asuinhuoneistoa) Kartonki ja muovi 4 viikkoa 8 viikkoa Metalli ja lasi 16 viikkoa 16 viikkoa 21
Jäteastioiden tyhjennysvälit (3/3) Omakotitalojen sekajäteastian pidennetty tyhjennysväli 4 viikkoa kesällä ja 8 talvella taajamissa; 8 viikkoa ympäri vuoden haja-asutusalueella Kun 1-2 henkilön vakituinen talous, 140 240 litran jäteastia ja biojäte erilliskerätään tai kompostoidaan asianmukaisesti Vapaa-ajan asunnot Sekajäteastia on tyhjennettävä vähintään neljä kertaa korkeintaan neljän viikon tyhjennysvälillä sinä aikana, kun vapaa-ajan asuntoa käytetään eniten Keskeyttäminen mahdollista, kun kiinteistö kokonaan käyttämätön 22
Jätteiden keräyspaikka Määräyksissä asetettu vaatimuksia, joilla varmistetaan turvallinen ja toimiva jätteiden keräys kiinteistöiltä Jätteen haltijan järjestettävä kantava ja esteetön keräyspaikka Keräyspaikan läheisyydessä oltava jäteautolle kääntöpaikka Käsin siirrettävät jäteastiat sijoitettava niin, että jäteauto pääsee vähintään 10 metrin etäisyydelle astioista Alustan oltava jäteastioiden siirtoon sopiva Jätekatos järjestettävä taajamien keräyspisteisiin kunnallisessa jätehuollossa Katos oltava, kun vähintään 3 jäteastiaa tai 5 asuinhuoneistoa 23
Jätteiden vastaanottopaikat Jätteiden kuljettajien on toimitettava kunnan vastuulle kuuluva jäte kunnallisen jäteyhtiön vastaanottopaikkoihin Ympäristölupa ei oikeuta kuntavastuullisen jätteen ohivirtausta Tuottajavastuulle kuuluvat jätteet on toimitettava tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin (tai kunnallisen jäteyhtiön välivarastointipaikkoihin) Elinkeinotoiminnan jätteiden vastaanottopaikoista ei jätehuoltomääräyksissä ole sääntelyä (eikä voikaan olla) 24
Saostus- ja umpisäiliölietteet Saostus- ja umpisäiliölietteille ja niitä vastaaville lietteille asetettu jätehuoltomääräyksissä vähimmäistyhjennysväli Vaatimus vastaa hajajätevesiasetuksen mukaista sääntelyä Lietteet saa antaa vain jätehuoltorekisteriin merkityn kuljettajan kuljetettavaksi Kunnan jätehuollon järjestämisen piiriin kuuluvat lietteet on toimitettava kunnallisen jäteyhtiön osoittamiin vastaanottopaikkoihin Käytännössä vastaanotto jätevedenpuhdistamoilla, joiden kanssa Jätekukko sopinut vastaanoton järjestelyistä 25
Saostus- ja umpisäiliölietteiden omatoiminen käsittely Lietteiden pienimuotoinen käsittely omatoimisesti mahdollista, jotta ravinteet voidaan hyödyntää paikallisesti Vähäiset lietemäärät voi kompostoida Omassa asumisessa syntyvät lietteet voi käsitellä itse (esim. kalkkistabiloimalla) ja levittää kiinteistön viljelyksessä olevalle pellolle Voi olla myös yhteinen käsittely 2 5 kiinteistöllä Omatoimisesta käsittelystä vaaditaan seurantaa varten ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle v. 2017 alkaen 26
SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNTA PL 1097 (Suokatu 42), 70111 Kuopio puh. 017 185 668 jatelautakunta@kuopio.fi www.jatelautakunta.fi