T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 1

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 1 1. TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURA ry Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry/sällskapet för framtidsstudier rf. perustettiin tutkijoiden, opettajien ja tiedeyhteisön laajan kannatuksen pohjalta yliopistojen ja korkeakoulujen toimesta Turussa 28. toukokuuta vuonna 1980. Se on luonteeltaan tulevaisuudentutkimusta ja sen opetusta edistävä tieteellinen yhdistys, joka myös yhdistää alan harrastajia ja edistää kansalaiskeskustelua. Seuran tarkoituksena on edistää ja levittää tulevaisuudentutkimusta, sen hyväksikäyttöä ja opetusta erityisesti Suomessa, ja tällä tavalla myötävaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittämiseen. Toimintatapoihin kuuluu yhteydenpito tutkijoihin ja tutkimuslaitoksiin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin sekä tiedotustoiminta julkaisujen, seminaarien ja oppimateriaalin muodossa. 2. VARSINAINEN TOIMINTA v. 2011 2.1 Julkaisutoiminta Seuran julkaisutoiminnasta vastasi Futuran päätoimittaja Tapio Tammisen johdolla toimitusneuvosto, johon kuuluivat Sirkka Heinonen, Olli Hietanen, Vuokko Jarva, Tuomo Kuosa, Osmo Kuusi, Juha Nurmela, Keijo Rajakallio, Iiris Penttilä, Juhani Pekkola, Tapio Rantala, Petri Tapio, Marja-Liisa Viherä ja Hazel Salminen. Toimituskunta kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Toimitusneuvoston tehtäviin kuului Futura-lehden sisältö, ulkoasu, teemanumerot ja markkinointi sekä seuran julkaisusarjat. 2.1.1 Futura-lehti Seuran jäsenlehti Futura ilmestyi vuonna 2011 neljä kertaa. Lehtien teemoina olivat: - 1/2011 Näkemyksiä kohtuutaloudesta, vierailevana päätoimittajana Marja-Liisa Viherä. - 2/2011 Globaalidemokratia, vierailevina päätoimittajina Juha Nurmela ja Teppo Eskelinen. - 3/2011 Top Ten Futures IX: Etäisyyksien hallinta 2030, vierailevina päätoimittajina Matti Leskinen ja Osmo Kuusi. - 4/2011 Think tank: Tulevaisuuden hautojat, vierailevina päätoimittajina Osmo Kuusi ja Aleksi Neuvonen Lisäksi lehdissä julkaistiin mm. seuran tilaisuuksissa pidettyjä alustuksia ja muita ajankohtaisia tulevaisuudentutkimukseen liittyviä artikkeleita, kommentteja sekä kirja-arvosteluja. Futura-lehden päätoimittajan tehtäviä hoiti Tapio Tamminen. Futura-lehden taitosta vastasi Iiris Penttilä. Futura-lehti oli mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa elektroniseen julkaisemiseen ja julkaisujen verkkovälitykseen liittyvässä ELEKTRA-verkkojulkaisuprojektissa. Lisäksi Futura-lehti oli löydettävissä viitetietokanta Aleksista ja tilattavissa virtuaalikirjakauppa Granumin sekä Kulttilehdet.fi-verkoston nettisivujen kautta. Futura lehti oli esillä Helsingin kirjamessuilla 27.-30.10.2011 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto 1

Kultti ry:n osastolla. Futuran irtonumeroita myytiin Akateemisessa kirjakaupassa, Tiedekirjan myymälässä sekä Vegemesta-ravintolan Sörnäisten toimipisteessä. Toimintavuoden aikana ideoitiin uudentyyppinen toimintamuoto Futuran teemanumeroiden julkaisu- ja keskustelutilaisuuksien sarjan muodossa. Tilaisuudet ovat avoinna jäsenille, median edustajille sekä kaikille muillekin kiinnostuneille. Ensimmäinen Futura-lehden julkaisu- ja keskustelutilaisuus järjestettiin Top Ten Futures IX: Etäisyyksien hallinta 2030 teemanumeron (3/2011) tiimoilta seuran toimistolla 13.12. 2011. Tilaisuuteen osallistui noin 15 henkilöä ja palaute uudesta toimintamuodosta oli erittäin positiivista. Jatkossa Futuran numeroiden kohdalla järjestetään vastaavanlaisia tilaisuuksia (vierailevan) päätoimittajan sekä kirjoittajien niin halutessa. 2.1.2 efutura Futura-lehteä täydentävästä verkkoversiosta käytetään nimeä efutura. efuturan tavoitteena on ollut julkaista sähköisiä teemalehtiä tulevaisuudentutkimukseen liittyen, mutta myös muut aiheet ovat mahdollisia. efutura on ollut kehitysvaiheessa sekä sisällön että teknisen ratkaisun suhteen. Sähköisen lehden ensimmäinen versio oli tietokantaratkaisu, toinen vaihe pdf-julkaisut, ja kolmas toimintamuoto sosiaalinen media. efuturalla on oma Facebook-ryhmä ja moderoijalla profiili, joille on lisätty kymmenkunta tulevaisuusteemaa keskustelun virittämiseksi. Profiililla oli vuoden lopulla yli 80 kaveria ja ryhmällä 35 jäsentä. efuturan päätoimittajana ja Facebook-moderaattorina toimi Keijo Rajakallio. Linkki e- Futuraan löytyy seuran nettisivuilta. 2.1.3 Kotisivut Seuran kotisivut sijaitsivat Tieteellisten seurain valtuuskunnan TSVpro-palvelimella osoitteessa www.futurasociety.fi. Kotisivuilla julkaistiin seuraesittelyn lisäksi mm. seminaaritiedotteita ja -materiaalia sekä pdf- että kuunneltavina äänitiedostoina. Sivuilla oli myös tietoa tulevaisuudentutkimuksesta ja linkkejä muille tulevaisuudentutkimusaiheisille sivustoille. Kotisivujen ylläpidosta vastasi pääsihteeri. Kuopion toimintaryhmä vastasi omien sivujensa päivittämisestä ja ylläpidosta. Toimintavuoden aikana seuralle suunniteltiin uusia nettisivuja yhteistyössä Otavan Opiston Osuuskunnan kanssa sekä pyydettiin ideoita ja ehdotuksia myös jäsenistöltä. Nettisivujen kokeiluversion käyttöä kokeiltiin seuran paikallistoiminta-aktiiveille järjestetyssä työpajassa Hämeenlinnassa 26.11.2011. Seuralla on lisäksi sivu Facebook-palvelussa tiedotusta ja markkinointia varten, ja sivulle päivitettyjä tiedotteita on luettu ahkerasti. Seuran sivun tykkääjiä oli vuoden lopulla yli 210 henkilöä. 2.1.4 Acta Futura Fennica -sarja Acta Futura Fennica -sarjassa ei ilmestynyt teoksia kertomusvuonna. Keväällä 2011 aloitettiin sarjassa vuonna 1993 julkaistun (uusintapainos v. 2003) Miten tutkimme tulevaisuutta teoksen (AFF 5) päivitystyön valmistelu. Julkaisun toimituskunnassa olivat mukana Osmo Kuusi, Hazel Salminen, Tapio Tamminen, Iiris Penttilä ja Auli Keskinen. 2.1.5 Tulevaisuussarja Tulevaisuussarjassa ei ilmestynyt teoksia kertomusvuonna. 2

2.2 Seminaaritoiminta 2.2.1 Kesäseminaari: Kohti kohtuutaloutta Seuran perinteinen kesäseminaari pidettiin 18.-19.8.2011 Otavan Opistolla Mikkelissä. Kesäseminaari tarkasteli tulevaisuuden ymmärtämistä kohtuutalouden kautta. Seminaarin tavoitteena oli esitysten ja ryhmätöiden avulla perehtyä kohtuutalous-ajatuksen taustalla oleviin oletuksiin ja käsityksiin yhteiskunnasta. Seminaariohjelmassa oli vahvasti mukana myös käytännön skenaariotyöskentely tulevaisuusruokien itse tekemisen muodossa. Seminaari oli kaksipäiväinen ja siihen osallistui 71 henkilöä. Seminaarissa alustivat: Moduuli I / Katastrofien uhatessa: Xeventsin Game Changers Project -hankkeen tuloksista yllätyksiin varautumisessa, Leena Ilmola, IIASA Miksi häiriöihin varaudutaan mutta katastrofeihin ei? Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus Kansalaisjärjestöt sosiaalisen ja ekologisen kriisin ratkaisijoina kokemuksia Latinalaisesta Amerikasta, Markus Kröger, Helsingin yliopisto Moduuli II / Mikä on kohtuullista? ja suuret kertomukset: Kohtuullisuudesta ja kohtuuttomuudesta, Eero Ojanen Maailman kehityksen suuri käänne, Ele Alenius Kommentaattorina TkT prof. Pentti Malaska Moduuli III / Kohtuulliset ja kohtuuttomat elämäntavat: reseptejä tulevaisuuteen: Laadittiin yhdessä elämäntapojen tulevaisuustaulukko ja valittiin neljä tulevaisuuskuvaa, joiden perusteella valmistettiin ryhmissä illalliset. Moderaattoreina Marja- Liisa Viherä ja Ana Nuutinen Moduuli VI: Uudet energia- ja materiaaliratkaisut: Uudet materiaalit raaka-aineina, dosentti Osmo Kuusi, VATT Ilmastonmuokkaus uhka vai mahdollisuus? (nauhoitettu esitys), Risto Isomäki Vähähiilinen yhteiskunta utopiaa vai mahdollisuus? Tiina Koljonen, VTT Moduuli V: Raittia vai kiitotietä?: Maksimi- ja minimikulutus kaksi ulottuvuutta kohtuullisen elämäntavan määrittelyssä, Michael Lettenmeier, Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy ja Satu Lähteenmäki, D-Mat Ltd Torstain tulevaisuustaulukon, ruokaskenaarioiden sekä keskustelujen pohjalta hahmoteltiin tulevaisuuspolkuja. Moderaattoreina Marja-Liisa Viherä ja Ana Nuutinen Seminaarin loppukeskustelu: Kohti kohtuullisuutta. Seminaarin rinnalla kuljetettiin Otavan Opiston pedagogista täydennyskoulutuspajaa, jonka teemana oli Oppimisen tulevaisuus. Siinä tarkasteltiin mm. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin ensimmäisiä seurantatuloksia ja erikseen lukion tulevaisuutta. Muuta oheisohjelmaa oli avoimen Delfoi-ohjelmiston työprosessi. Kesäseminaarin suunnittelusta ja järjestelyistä vastasi työryhmä; Juha Nurmela, Osmo Kuusi, Ana Nuutinen, Marja-Liisa Viherä ja Hazel Salminen. Mukana olivat myös Hannu Linturi Otavan Opistolta sekä Pauliina Jalonen Otavan Opiston Osuuskunnasta. Juha Nurmela toimi seminaarin puheenjohtajana. Kesäseminaarin aiheita käsittelevä Futurateemalehti 1/2011 ilmestyi toimintavuoden alussa ja lähetettiin kaikille osallistujille, jotka eivät ole seuran jäseniä. 2.2.2 Top Ten Futures IX seminaari: Etäisyyksien hallinta 2030. Teesejä tavaran liikuttamisen ja ihmisten liikkumisen tulevaisuuksista Top Ten Futures -seminaarien tavoitteena on tarkastella tulevaisuuden keskeisiä ilmiöitä ja niiden kehityssuuntia asiantuntijatiedon pohjalta. Yhdeksäs Top Ten Futures se- 3

minaari järjestettiin 4.3.2011 Tieteiden talolla Helsingissä, yhteistyössä Liikennesuunnittelun Seura ry:n kanssa. Seminaarissa tarkasteltiin logistiikan ja liikkumisen kysymyksiä sekä Suomen näkökulmasta että globaalisti. Seminaarissa tutkijat arvioivat logistiikan, matkustamisen ja tulevaisuuden tilaa oman tieteensä näkökulmista. Kukin esitys päättyi kymmenen teesin tiivistelmään, joka oli alustajan näkemys uhista ja mahdollisuuksista. Seminaarissa alustivat: Avaus, puheenjohtajat Osmo Kuusi ja Matti Leskinen, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry Globaali maailmanjärjestys ja etäisyyksien hallinta, dos. Osmo Kuusi, VATT ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Teknologia ja etäisyyksien hallinta, prof. Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Tavaralogistiikan kehitys vuoteen 2030, toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, Suomen logistiikkayritysten Liitto ry. Ihmisten siirtyminen maasta toiseen 2030, toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti, Suomen Matkatoimistoalan liitto Slow life ja etäisyyksien hallinta, prof. Sirkka Heinonen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus Globaalin logistiikan riskit 2030, lehtori Markus Pöllänen, Tampereen teknillinen yliopisto Ympäristöpolitiikan haasteet ja etäisyyksien hallinta, dos. Petri Tapio ja erikoistutkija Vilja Varho, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus Geenien, kielien ja kulttuurien leviäminen, arkeologi, FL Eero Muurimäki Etäisyyksien hallinta science fictionissa, kirjailija Kimmo Lehtonen Loppukeskustelu ja yhteenveto. Seminaari oli maksullinen ja siihen osallistui yhteensä 55 henkilöä. Top Ten Futures seminaarin alustuksiin perustuvat tekstit julkaistiin Futura-lehden numerossa 3/2011. Top Ten Futures -seminaarin suunnittelutyöryhmässä olivat mukana Osmo Kuusi, Matti Leskinen, Sirkka Heinonen, Petri Tapio ja Hazel Salminen sekä Liikennesuunnittelun Seurasta Pekka Rytilä. 2.2.3 Tulevaisuusfoorumi visuaalisten signaalien keräämisen valmistelua Tulevaisuusfoorumin tavoitteena on oppia tunnistamaan heikkoja signaaleja. Foorumi on tuottanut myös uusia ajatuksia, rakentanut tulevaisuuskuvia ja käynyt keskustelua siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Foorumityöryhmässä olivat mukana Rauno Kuusisto, Matti Leskinen, Maisa Moijanen, Tapio Rantala ja Hazel Salminen. Kertomusvuonna ei järjestetty Tulevaisuusfoorumi-tilaisuutta, mutta työryhmä ideoi ja työsti visuaalisten heikkojen signaalien keräämisen tarkoitettua prosessia ja kuvablogia, jonka kautta olisi mahdollista tehdä jatkuvaa signaalien keräämistä. Kuvablogi on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2012 seuran uusien nettisivujen valmistuessa. 2.2.4 Tiedeseminaari Kahdeksannen tiedeseminaarin suunnittelu aloitettiin kertomusvuonna. Vuonna 2012 järjestettävän Tiedeseminaarin teemaksi valittiin Tulevaisuuden rajallisuus. Seminaari järjestetään yhteistyössä Ajatuspaja e2:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Suunnittelutyöryhmään kuuluivat Leena Koivisto (e2), Meimi Lahti (SAMK), Chris Kylander, Matti Leskinen, Kari Mustanoja ja Hazel Salminen. Tiedeseminaari on järjestetty aikaisemmin vuonna 2002 teemalla Tulevaisuus tieteen ja tutkimuksen päätöksenteossa, vuonna 2003 teemalla Tulevaisuustiedon filosofiset ja metodiset lähtökohdat, vuonna 2005 teemalla Tulevaisuustiedon hankinta ja hallinta, vuonna 2007 teemalla Tulevaisuustieto päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa, vuonna 2008 teemalla Luopuminen, varautumista tulevaisuuteen vai luovuttamista?, ja vuonna 2010 teemoilla Ajatuspajat, metodit ja tulevaisuusajattelu sekä Tulevaisuuden johtajuus. 4

2.2.5 Tulevaisuusklubi Tulevaisuusklubin tavoitteena on luoda tulevaisuudesta kiinnostuneille nuorille pysyvä linkki tulevaisuuden tekemiseen. Paraisten lukiossa järjestettiin Outi Verronen-Pöyliön johdolla juhlaseminaari syksyllä 2011, jolloin lukio täytti 30 vuotta. Tilaisuuden teemana oli "Ammatit ja tulevaisuus" ja kuusi Paraisten lukiosta kirjoittanutta kertoi eri aloilta uratarinoitaan. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Johanna Ollila piti tilaisuudessa luennon. Paraisten lukio osallistui Tutu-keskuksen opintoohjausprojektiin, jossa kerättiin entisiltä Paraisten lukion opiskelijoilta uratarinoita ja tehtiin kysely kaikille lukion opiskelijoille heidän tulevaisuusajatuksistaan. 2.2.6 Pikkujoulun tonttutohtoriväitös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran perinteisiä tonttuväitöspikkujouluja vietettiin 13.12. 2011 seuran toimistolla, Eerikinkatu 28, 5. krs, Helsinki. Tonttutohtoriksi väitteli taiteen maisteri Jukka Liukkonen otsikolla Voiko taiteen tulevaisuutta ylipäänsä ennustaa? Taiteen tohtori Ana Nuutinen toimi vastaväittäjänä ja seuran puheenjohtaja Juha Nurmela kustoksena. Tilaisuuteen osallistui runsaat parikymmentä henkilöä. 2.2.7 Muut seminaarit Seminaari teemalla Epävarmuus ja Suomi järjestettiin 19.9.2011 Tieteiden talolla, ja se perustui IIASA:n Xevents-hankkeen Game Changers Project raporttiin. Ohjelmassa: Avaus, seuran puheenjohtaa Juha Nurmela Millaista joustavuutta yhteiskunnassamme tarvitaan?: epävarmuuden haasteet, Leena Ilmola, IIASA Kokemuksia onnistumisista ja vaikeuksista: esimerkkinä Huoltovarmuusorganisaatio, Hannu Pelttari, Huoltovarmuuskeskus Haaste: Miten innovaatiojärjestelmä ottaa haasteen vastaan, Pirjo Kyläkoski, Tekes Tutkimus: miten tulevaisuudentutkimus voisi auttaa päätöksentekijää?, Osmo Kuusi, VATT Paneelikeskustelu Pirjo Kyläkoski, Tekes; Leena Ilmola, IIASA; Osmo Kuusi, VATT; Hannu Pelttari, Huoltovarmuuuskeskus. Paneelikeskustelussä käsiteltiin seuraavia kysymyksiä: Miten epävarmuus pitäisi ottaa huomioon suunnittelussa ja tulevaisuudentutkimuksessa? Mitä pitäisi nyt tehdä, jotta pärjäisimme maailmassa, jota entistä suuremmat epävarmuudet leimaavat? Miten epävarmuus pitäisi ottaa huomioon Suomen päätöksenteossa? Seminaari oli seuran jäsenille maksuton, muille maksullinen, ja siihen osallistui 41 henkilöä. 2.3 Paikallistoiminta Seuran pääasiallisena toimintamuotona on toimia yksittäisten jäsenten kautta, paikallisissa toimintaryhmissä. Vuonna 2011 toimintaryhmiä oli kolmetoista; Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Keski-Suomessa (Jämsä-Jyväskylä), Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. 2.3.1 Paikallistoiminnan verkostotapaaminen 26.11.2011 järjestettiin Hämeenlinnassa paikallistoimintaryhmien vetäjille työpaja, jonka pyrkimyksenä oli tukea ja innostaa toimintaa paikallistasolla. Tilaisuudessa tutustuttiin yhdessä seuran uusien nettisivujen luonnosversioon sekä harjoiteltiin sen sisällön päivittämistä, sivujen lisäämistä ym. Työpajaan osallistui kuusi paikallisaktiivin (yksi etänä) lisäksi seuran puheenjohtaja, pääsihteeri sekä kaksi Otavan Opiston Osuuskunnan edustaja (toinen etänä). Työpajan järjestämiseen osallistui Hämeenlinnan seudun aktiivien lisäksi Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu, jonka tiloissa tilaisuus 5

myös pidettiin. 2.3.2 Helsingin toimintaryhmä Toimintaryhmä kokoontui viisi kertaa lounaskokouksiin ja järjesti 12 yleisötilaisuutta (joista yksi yhteistyötilaisuus), joiden teemoina olivat: - Kasvihuoneilmiöön ja sen torjuntaan sopeutuminen. Alustajina Mikael Hilden, Suomen ympäristökeskus ja Timo Airaksinen, Teknologiateollisuus, juontajana Arto Salmela. - Ennakoivat innovaatiot. Alustajina Tarja Meristö ja Jyrki Kettunen, kommentoijana Kari Sipilä, juontajana Reijo Korhonen. - Ihmisten elämä metropolissa. Alustajana Sirkku Wallin, kommentoijana Matti Leskinen, juontajana Hannu Kalajoki. - Vieläkö uusliberalismi vahvistuu? Alustajina OTT Kauko Sipponen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja, juontajana Arto Salmela. - Suomi ja Venäjä 2030. Alustajana Osmo Kuusi, kommentoijana Yrjö Myllylä, juontajana Kari Mustanoja. - Arabikansojen tulevaisuus. Alustajina prof. Hannu Juusola, VTM Anssi Kullberg ja Laura Reinilä, ent. Tunisian ja Libyan suurlähettiläs, juontajana Arto Salmela. - Metropolin asukkaiden onnellisuus tulevaisuudessa. Nykyhetken analyysitietoja projisoidaan tulevaisuuteen, juontajana Matti Leskinen. - Pelastaako nuorten syrjäytymisen estäminen maailman? Alustaja dos. Matti Rimpelä (Tampereen yliopisto), kommentoija futurologi Keijo Rajakallio, juontaja Reijo Korhonen. - Digitaaliset palvelut ja sosiaalinen media. Alustajat pääsihteeri Taru Rastas (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta, Liikenne- ja viestintäministeriö) sekä tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. J. Kasvi (Tieke), juontaja Matti Leskinen. - Tulevaisuustiedon merkitys hallitusohjelman valmistelussa. Esimerkkeinä ilmastopolitiikka ja koulutustarve. Alustajat kansanedustaja Oras Tynkkynen (Vihreä liitto), neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (Opetus- ja kulttuuriministeriö), ja prof. Antti Hautamäki (Jyväskylän yliopisto), juontaja Hannu Kalajoki. - Jämlikhet i framtiden / Tasa-arvo tulevaisuudessa. Alustaja tasa-arvokonsultti Malin Gustavsson, Ekvalita Ab, kommentoija Chris Kylander, juontaja Arto Salmela. Yhteistilaisuus Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen kanssa. - Energiapolitiikan tulevaisuus: "Miten energiamuodot ja niiden käyttö kehittyvät tulevaisuudessa" seminaari. Ohjelma: DI Arto Salmela: Tilaisuuden avaus; Yli-insinööri Timo Ritonummi, TEM: Ilmasto- ja energiastrategia 2008, sen toimeenpano ja päivittäminen. Miltä näyttää, toteutuvatko vuoden 2020 tavoitteet?; Prof. Satu Helynen, VTT Teknologiajohtaja energia- ja metsäteollisuus: Uusiutuvat energialähteet, potentiaali, tuotantokustannukset ja vaikutukset talouteen; DI Pekka Riala: Ydinvoimahankkeiden eteneminen Suomessa. Tilaisuudet olivat maksuttomia ja avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Niistä tiedotettiin jäsenkirjeissä, seuran verkkosivuilla, paikallistoimintaryhmien sähköpostilistoilla sekä lehtien tapahtumapalstoilla. Toimintaryhmän Tutuhesa-sähköpostilistalla oli vuonna 2011 noin 250 tilaajaa ja sille lähetettiin yli 1000 viestiä, joista valtaosa oli tulevaisuusaiheista keskustelua. Lisäksi listalla informoitiin tulevaisuusaiheisista tapahtumista ja tietolähteistä. Listaviestejä voi lukea liittymättä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/ messages. Listan tukena käytettiin Tutuhesa-blogia http://tutuhesa.blogspot.com/, jossa julkistettiin laajempia aineistoja, koottuja keskusteluyhteenvetoja ja lounaskirjauksia. Helsingin toimintaryhmän vetäjätiimiin kuuluivat Matti Leskinen, Pentti Räsänen, Arto 6

Salmela, Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Hannu Kalajoki. 2.3.3 Hämeenlinnan toimintaryhmä Hämeenlinnan paikallistoimintaryhmä järjesti vuoden aikana useita tilaisuuksia: - 27.4.2011 luennon, jossa KM Kristiina Soini-Salomaa käsitteli väitöskirjatyönsä pohjalta näkemyksiä muotoilun tulevaisuudesta. - 17.3, 14.4 ja 12.5 tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarjan: What's Next - Ennakoinnin Studia Generalia 2011. What s Next tilaisuudet järjestettiin yhdessä Kanta-Hämeen ennakointiverkoston kanssa. - 8.11.2011 paikallistoimintaryhmä ja Luova Tila hanke järjestivät yhteisen tulevaisuusillan, missä esiteltiin moottoritien päälle rakennettavaa Hämeenlinna keskusta sekä Luovien alojen yrittäjien tulevaisuuden näkymiä. - 4.10 ja 14.12. kokoontui pieni Round Table -ryhmä, joka talven 2012 aikana tulee paneutumaan tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin. Lisäksi Hämeenlinnan ryhmä isännöi HAMK:n tiloissa 26.11.2011 järjestettyä seuran paikallistoiminta-aktiivien työpajaa. Vuoden aikana suunniteltiin myös paikallistoiminnan teemoja vuodelle 2012. Hämeenlinnan toimintaa koordinoivat Riitta Hakulinen, Anne Laakso ja Heikki Lintala. 2.3.4 Keski-Suomen toimintaryhmä (ent. Ruoveden toimintaryhmä) Toimintavuoden aikana Jämsässä järjestettiin paikallistoimintaa yhteistyössä Jämsän työväenopiston kanssa keskustelufoorumin muodossa; Tulevaisuuspiiri kokoontui keväällä 5 kertaa keskustelemaan teemoista, jotka tukevat Jämsän parempi tulevaisuus strategiaa. Aktiivisia osallistujia oli 12. Ryhmä on myös yhdessä toimittajan kanssa tuottanut paikallislehti Jämsän Seutuun tulevaisuuden uutisia. Lisäksi Jämsän työväenopisto järjesti 8.11 seminaarin, jossa pohdittiin Jämsän tulevaisuuden vaihtoehtoja ja aluekehityksen mahdollisuuksia. Voivatko aluekehittäjät ohjata seutua kohti parempaa tulevaisuutta? Voisiko Jämsästä tulla peräti innovaatiokeskittymä? Asiantuntijavierailijana alusti kehitysjohtaja VTM Olli Hietanen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Loppuvuodesta suunniteltiin paikallisryhmän toiminnan aloittamista myös Jyväskylässä. Seuran paikallisjäsenille tehtiin Digium-kysely aiheesta ja toiminta-aktiivisuutta kartoitettiin myös laajemmin. Keski-Suomen paikallistoiminnan yhteyshenkilönä sekä Jämsässä että Jyväskylässä toimi Anne Hakala. 2.3.5 Kuopion toimintaryhmä Kuopion paikallistoimintaryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. Jäsenet toimivat erilaisissa yhteyksissä tulevaisuudentutkimuksen piirissä. Savotutu-sähköpostilistalla on runsaat 50 jäsentä. Kuopion toimintaryhmä ylläpiti www-sivuja sekä omaa Facebook-sivua. Kuopion toimintaryhmän vetäjänä toimi Ari Paanala. 2.3.6 Lahden toimintaryhmä Lahden paikallistoimintaryhmä järjesti toimintavuoden aikana kaksi tilaisuutta: - 16.11.2011 PH Ennakointiportaalin käyttöliittymän ideointitilaisuus, joka järjestettiin yhdessä LAMK:in liiketalouden yrittäjyysopiskelijoiden ja Muotsikan kanssa. - 13.12.2011 Päijät-Häme! ja sen rakennemuutos n. vuosina 2030-2040. Raamina tilaisuudelle LAMK:n Innovaatiokeskuksen ENNE-hankkeen esittely. 7

Kuhunkin tilaisuuteen osallistui 8-15 henkilöä. Lisäksi toimintaryhmä kokoontui kolme kertaa suunnittelemaan toimintaansa. Paikallisryhmän jäseniä osallistui myös Päijät- Hämeen ennakointiverkoston työryhmän työskentelyyn. Lahden paikallistoimintaa koordinoivat Soili Saikkonen ja Jukka Ilmonen. 2.3.7 Mikkelin toimintaryhmä Mikkelin ryhmän toiminta koostui pääasiassa seuran jäsenille avoimet tulevaisuus- ja delfoi työpajoista, joita järjestettiin vuoden aikana yksitoista kappaletta teemoilla: - Real Time Delphi, yleisteemana oppimisen, opetuksen ja koulun tulevaisuus (14. -15.1.) - Lukion tulevaisuus, argumentaatio-delfoi, yleisteemana pelit ja simulaatiot (10.- 12.2.) - Hyvinvointivaltio, yleisteemana oppisisältöjen evoluutio, avoin data (11.-13.3) - Tulevaisuuskuvat ja skenaariot, yleisteemana ohjaus verkossa (14.-15.4.) - Dialogi Delfoissa, yleisteemana vuorovaikutus ja dialogi verkossa (14. -16.5.) - Kaukotulevaisuus, yleisteemana ilmiöpohjaisuus (9.-11.6) - Asiantuntijuus, yleisteemana kansalaisvaikuttaminen (9.-10.9.) - Arviointi uusissa ympäristöissä sekä tekijänoikeudet (13.-14.10) - Verkkoidentiteetti: yksityinen ja julkinen profiili (10.-11.11) - Verkkopedagogian haaste sekä toisenlaiset pedagogiat (8.-9.12) - sekä lisäksi yksi optiopaja seuran kesäseminaarin yhteydessä teemalla Oppimisen tulevaisuus (18.-19.8) Yhdessä Otavan Opiston ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa järjestetyssä Delfoi-koulutuksessa oli mukana yhteensä 157 opiskelijaa eri yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Hannu ja Jenni Linturi sekä Anita Rubin toimivat Delfoitöiden ohjaajina, lisäksi vierailevina ohjaajina pajoissa vierailivat Osmo Kuusi, Petri Tapio ja Yrjö Myllylä. Delfoi-tutkimuksia käsiteltiin pajojen yhteydessä 48, joista väitöstutkimuksia 6, erilaisia tilaustutkimuksia 14 ja loput pääasiassa korkea-asteen lopputöitä. Niiden lisäksi toteutettiin useita ryhmämuotoisia opinnollisia Delfoi-prosesseja. Toimintavuonna käynnistettiin myös Delfoi-managerikoulutus, johon osallistuu 12 henkilöä. Pajojen esitykset on taltioitu ja ne löytyvät osoitteesta edelfoi.ning.com. Mikkelin toimintaa koordinoi Jenni Linturi. 2.3.8 Oulun toimintaryhmä Oulun paikallistoimintaryhmä järjesti toimintavuoden aikana kaksi tilaisuutta: - 9.5.2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksessa. Alustukset: Alueelliset talousnäkymät / Juha Levy; Tekesin ennakointi / Ritva Heikkinen; Ammattibarometri / Kari Backman. - 16.3.2011, jossa Anita Rubin kertoi Opetuksen tulevaisuus 2030 tutkimuksestaan. Oulun toimintaryhmän vetäjätiimissä toimivat Tiina Gallén, Arja-Sisko Holappa ja Aila Paaso. 2.3.9 Porin toimintaryhmä Satakunnan Klubi Porin paikallistoimintaryhmä Satakunnan Klubi aloitti kertomusvuonna taas aktiivitoiminnan ja järjesti ke 7.9.2011 tilaisuuden, jossa keskusteltiin Satakunnan brändistä ja kilpailuedusta otsikolla Satakunnalle siivet selkään. Aiheeseen johdatteli Brand Agency Pundan tj ja strateginen planner Riikka Merisalo. Tilaisuuteen osallistui noin 20 henkeä. Satakunnan Klubin yhteyshenkilöt olivat Heikki Rantala ja Jyrki Kangas. Ryhmän jäsenet toimivat erilaisissa yhteyksissä tulevaisuudentutkimuksen piirissä. 8

2.3.10 Tampereen toimintaryhmä Tampereen paikallistoimintaryhmä järjesti toimintavuoden aikana neljä tilaisuutta: - 13.4.2011 Pääkirjasto Metsossa paikallistoimintatapaaminen seuran toiminnan aktivoimiseksi Pirkanmaan alueella. - 1.9.2011 Metsossa jäsenilta, jossa alustajana Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa toimiva vanhempi tutkija, Dr. phil. Burkhard Auffermann kertoi keskuksen Tampereen toimiston ajankohtaisia kuulumisia. Lisäksi suunniteltiin lokakuun tilaisuutta ja vuoden 2012 toimintaa. - 8.10.2011 Metsossa yleisötilaisuus, jossa alustuksina: Ø Tulevaisuudentutkimuksen tilanne Suomessa ja maailmalla, Johtaja, VTT, Juha Kaskinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Ø Uudet kestävät ajatukset, Tutkimusjohtaja, Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki. Tilaisuudeen osallistui kolmetoista henkeä. - 1.12.2011 VTT:n Hervannan tiloissa jäsenilta. Tampereen toimintaryhmän aktiivit ovat Päivi Ojanen, Johanna Kentala-Lehtonen, Markus Vinnari ja Raimo Kanerva. 2.3.11 Turun toimintaryhmä Turun paikallistoimintaryhmä kokoontui vuoden aikana esitelmätilaisuuksiin ja vapaamuotoisiin suunnittelukokouksiin. Esitelmätilaisuuksia järjestettiin vuoden mittaan kolme ja ne pidettiin Turun kauppakorkeakoulun tiloissa: - Tosi-tv, 3D, sosiaalinen media... - Mediatutkimuksen haasteita 2000-luvulla, Veijo Hietala; - Terveydenhuollon tieto-ohjaus, Päivi Ovaskainen; - Get a Life - tulevaisuussuuntautunut työelämäsimulaatio korkeakouluopiskelijoille, Johanna Ollila, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto; - Sosioekonomiset erot kaupungin sisällä, Jarkko Rasinkangas. Paikallistoimintaryhmän toiminnasta tiedotettiin omalla sähköpostilistalla, Turun Sanomien tapahtuma-palstalla, erilaisten sähköpostilistojen välityksellä sekä Facebookin kautta. Sähköpostilistaa tutu-turku@lists.utu.fi ylläpiti Sanna Tulonen. Toiminnan suunnittelu- ja toteutustyöryhmään kuuluivat Ilpo Alvesalo, Karoliina Autere, Jussi Lehtonen, Titiana-Petra Moldovan sekä tiedotusvastaava Sanna Tulonen. Ryhmä ryhtyi vuoden lopulla etsimään uutta yhteyshenkilöä koordinoimaan toimintaansa. 2.3.12 Muut toimintaryhmät Joensuussa ja Seinäjoella järjestettiin toimintaa mm. paikallisissa projekteissa ja hankkeissa tilanteen mukaan. Rovaniemen ja Kuortaneen toimintaryhmät etsivät toimintaryhmilleen uutta vetäjää tai vetäjätiimiä. Toimintavuonna pidettiin paikallistoimintavetäjien yhteinen tapaaminen Hämeenlinnassa 26.11.2011. 2.4 Hallinto- ja järjestötoiminta 2.4.1 Hallituksen kokoonpano vuonna 2011 Puheenjohtaja: Juha Nurmela Jäsenet: Marja-Liisa Viherä (varapuheenjohtaja), Sirkka Heinonen, Juha Kaskinen, Auli Keskinen, Sofi Kurki, Aleksi Neuvonen, Ana Nuutinen ja Tapio Rantala. Varajäsenet: Olli Hietanen, Leena Ilmola, Osmo Kuusi, Rauno Kuusisto, Mika Laakkonen, Matti Leskinen, Iiris Penttilä ja Irene Väkevä-Harjula. 9

2.4.2 Seuran toimisto Seuran osa-aikaisena (30 h/viikko) pääsihteerinä toimi Hazel Salminen. Seuran toimisto sijaitsi Kustannusosakeyhtiö Maahengen vuokraamassa yhteistoimistossa Eerikinkatu 28, 5 kerros. Seura vuokraa tilasta yhden huoneen ja vuokraan kuuluu yhteistilojen käyttöoikeus. 2.4.3 Tulevaisuuspalkinto Tulevaisuuden tutkimuksen seuran hallitus myöntää tulevaisuuspalkinnon harkintansa mukaan ansiokkaasta tulevaisuudentutkimuksesta tai tulevaisuusajattelun edistämisestä. Vuonna 2011 myönnettiin kolme Tulevaisuuspalkintoa: ensimmäinen tohtori Ele Aleniukselle hänen ihmisen ajattelun ja yhteiskunnan tieteellisteknisen kehitysvaiheen symbioosia analysoivista kirjoistaan sekä pitkäjänteisestä ja tulevaisuussuuntautuneesta työstään inhimillisyyden puolesta. Toinen Tulevaisuuspalkinto myönnettiin KTT Elina Hiltuselle seuraavin perusteluin: luovalle, kansainväliselle ja rohkeasti uusia polkuja kulkevalle tulevaisuusajattelijalle, joka on työllään edistänyt heikkojen signaalien hyödyntämistä tulevaisuustieteissä sekä myös yritysmaailmassa. Kolmas palkinto myönnettiin KTT Markus Vinnarille ansiokkaasta lihansyönnin tulevaisuutta käsittelevästä väitöskirjasta, tulevaisuudentutkimuksen puolustamisesta tieteenä sekä aktiivisesta otteesta seuran paikallistoiminnan parissa Pirkanmaalla. Palkinnon saajat julkistettiin seuran syyskokouksen yhteydessä 28.11.2011. Tulevaisuuspalkinto on Lampivaaran ametistikide. 2.4.4 Huomionosoitukset Huomionosoituksen myöntäminen Futura-lehdessä on tapa palkita hyvistä tulevaisuusteoista, uusista ideoista, arjen teoista ja ilmiöistä, joiden katsotaan edistävän kansalaisten oma-aloitteisuutta ja siten parempaa tulevaisuutta. Vuonna 2011 myönnettiin Tulevaisuusteko-kunniamaininta Tulevaisuuskylä-hankkeelle Tunnustuksella haluttiin kiittää Tulevaisuuskylän pyrkimystä osallistaa eri arvomaailmoja edustavat yhteisöt rakentamaan yksissä tuumin kestävää tulevaisuutta. Kunniamaininta julkistettiin seuran syyskokouksen yhteydessä sekä julkaistiin Futura-lehdessä 4/2011. Seura pitää yhteyttä kunniajäseniinsä kutsumalla heidät tasaisin väliajoin koolle vaihtamaan ajatuksiaan tulevaisuusaiheista. Vuonna 2011 ei järjestetty kunniajäsentapaamista. 2.4.5 Nuorisostipendi Vuonna 2011 ei myönnetty nuorisostipendejä. 2.4.6 Gradupalkinto Seuran vuonna 2010 perustama Gradupalkinto jaetaan joka toinen vuosi tulevaisuudentutkimuksen alaan liittyvälle opinnäytetyölle (pro gradu tai vastaava). Tässä ensimmäisessä Gradupalkinto-prosessissa Seuralle ilmoitettiin yhdeksän korkeatasoista lopputyötä eri puolilta Suomea. Arvioinnin jälkeen palkinto myönnettiin Jaakko Iso-Järvenpään pro gradu -työ Forecasted merchant scenarios on surcharge implementation Company X reacting to competitive changes in the Finnish payment card industry. Iso- Järvenpään pro gradu -työn todettiin olevan erittäin ammattitaitoisesti rakennettu tutkimus, järjestelmällinen, ajaton ja samalla ajankohtainen, konkreettisesti tulevaa ja erittäin monia ihmisiä koskettava käytännön sovellusta luotaava. Työ oli jätetty toukokuussa 2010 Turun kauppakorkeakoulun (nyk. Turun yliopiston alla) Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitokselle. Ohjaajina toimivat Esa Stenberg sekä Valtteri 10

Kaartemo. Hallituksen valitsemana arvioijana toimi hallituksen jäsen, FT dosentti Rauno Kuusisto Vuonna 2011 palkintostipendin suuruus oli 300 euroa. Palkinnon saaja julkistettiin seuran kevätkokouksen yhteydessä 18.4.2011. 2.4.7 Kokoukset Kevätkokous pidettiin maanantaina 18.4.2011 Tieteiden talolla Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin seuran toimintakertomus ja vahvistettiin vuoden 2010 tuloslaskelma. Kevätkokouksen jälkeen tutkija Aleksi Neuvonen, Demos Helsingistä alusti aiheesta Suomen maabrändin tulevaisuus. Syyskokous pidettiin keskiviikkona 28.11.2011 Tieteiden talolla Helsingissä. Kokouksessa vahvistettiin seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012, päätettiin jäsenmaksujen suuruudesta, valittiin puheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, valittiin varsinaiset ja varatoiminnantarkastajat vuodelle 2012. Syyskokouksen jälkeen Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipponen alusti otsikolla Tulevaisuusvaliokunta rakentaa Suomelle tulevaisuutta. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kuusi kertaa. 3. VARAINHANKINTA 3.1 Jäsenet ja talous Seuralla oli 31.12.2011 653 aktiivijäsentä ja 20 yhteisöjäsentä, joista kuusi yliopistoa ja korkeakoulua ovat perustajajäseniä. Seuraan liittyi kertomusvuonna 40 uutta henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Henkilöjäseniä erosi 16, kuoli 2 ja passiivijäsenrekisteriin maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi tai jäsenen omasta toivomuksesta (esim. ulkomaille muuton takia) siirrettiin 13 jäsentä. Passiivirekisteristä ja osoite tuntematon -statuksesta uudelleen aktivoitui 5 jäsentä. Passiivijäsenrekisteriin siirretyille jäsenille lähetettiin asiasta tieto etukäteen. Kunniajäseniä seuralla oli 31.12.2011 kymmenen: akateemikko Pekka Jauho, professori Matti Vapaavuori, professori Pentti Malaska, professori Ilkka Niiniluoto, professori Ilkka Virtanen, professori Olavi Borg, professori Eleonora Masini, professori Esko Kalimo, MMM Hilkka Pietilä sekä Director Jerome C Glenn. Seuran jäsenmaksu oli henkilöjäseniltä 34 euroa, nuoriso- ja opiskelijajäseniltä 17 euroa (alle 24-vuotiaat nuorisojäsenet ja alle 30-vuotiaat perustutkinnon suorittajat, nuorisojäsenille ensimmäinen jäsenyysvuosi oli maksuton). Yhteisöjäsenmaksu oli 340 euroa. Vuoden 2011 tuloslaskelmassa varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 55 095,99 euroa (v. 2010 vrt. 54 761,19 euroa). Varainhankinnan tuotot 23 466,00 euroa tulivat jäsenmaksuista ja kulut 793,03 euroa Futurinfo-jäsenkirjeen julkaisemisesta. Lisäksi seura sai yleisavustuksena 32 500 euroa opetusministeriöltä, sekä Suomen tiedekustantajien liitolta 1 500 euroa uuden taittokoneen sekä ohjelmien hankintaan. Suuri osa esim. Futura-lehdestä, seminaareista ja keskustelutilaisuuksista tuotetaan maksuttomana vapaaehtoistyönä, mikä ei näy talousarviossa. Tuotoista jäsenmaksut muodostivat 35,2 % (v. 2010 33,5 %), julkaisu- ja seminaari- 11

tuotot 14,6 % (12,4 %) sekä avustukset opetusministeriöltä ja Suomen tiedekustantajien liitolta 50,2 % (54,1 %). Kulujen erät muodostuivat julkaisukuluista 21,5 % (19,7 %), seminaari- ja paikallistoiminnan kuluista 5,1 % (12,6 %), henkilö- ja toimistokuluista 72,2 % (66,4 %) ja jäsenkirjekuluista 1,1 % (1,3 %). Seuran tilikauden 2011 tulos oli 1131,22 euroa ylijäämäinen. 3.2 Futurinfo-jäsenkirje Seura tiedotti kertomusvuonna toiminnastaan Futurinfo-jäsenkirjeillä, joita ilmestyi kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Futurinfo-jäsenkirjeet sekä kevät- ja syyskokousten kutsut lähetettiin sähköpostitse niille, joiden osoite oli jäsenrekisterissä, muut saivat jäsenkirjeen ja tiedotteen postitse. Jäsenkirjeiden välillä tapahtumista ja tilaisuuksista tiedotettiin sähköpostitse suoraan jäsenille, seuran paikallistoimintaryhmien sähköpostilistoilla, Futura-lehdessä verkkosivuilla www.futurasociety.fi sekä seuran Facebooksivulla (www.facebook.com/tutuseura), jolla oli vuoden 2011 lopulla yli 200 tykkääjää. Seuran sähköisen tiedotuksen osuus jäsenviestinnästä on yleisestikin laajentunut viime vuosien aikana; vuoden 2011 lopulla sähköisellä jäsentiedotuslistalla oli 527 osoitetta. Listalle lähetetään Futurinfo-jäsenkirje sekä valikoidusti muita tulevaisuudentutkimukseen liittyviä tiedotteita. 4. YHTEISTYÖ 4.1 Yhteistyötilaisuudet Verkoilla-seminaarit TIEKE (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry), Laatukeskus ja Seura järjestivät yhteistyössä verkostoseminaarin Verkoilla, hoitoa vailla? 1.2.2011 Helsingissä. Seminaareissa käsitellään ajankohtaisia verkottumiseen liittyviä asioita ja ne ovat avoimia ja maksuttomia. Ilmasto-aiheinen seminaari / Hanasaari ja Kuntaliitto Alun perin Tutuhesa-paikallistoimintaryhmän ideoima ilmastonmuutos-aiheinen seminaari järjestettiin 30.8.2011 otsikolla Ilmastoinvestointien rahoitus ja kuntatalous Hanasaari-kulttuurikeskuksen tiloissa. Esitykset tulkattiin suomeksi ja ruotsiksi puhujien mukaan, ja alustuksina kuultiin: - Key note: Mitä ilmastonmuutos maksaa? Johtaja Anna Granskog, McKinsey's Helsinki Energia- ja ilmastoinvestointien rahoituslähteet - Energiansäästön ja uusiutuvan energian rahoitus Suomessa. Ylijohtaja Esa Härmälä, Työ ja elinkeinoministeriö. - KLOKT - ehdotus paikallisten ilmastoprojektien uudeksi rahoitusmalliksi. Ilmastoasiantuntija Kjetil Björklund, Norjan kuntaliitto. - Kuntien ilmasto-ohjelmien rahoitus Ruotsissa. Asiantuntija Bo Rutberg, Ruotsin kuntaliitto (Sveriges kommuner och landsting). - Kuntien ilmastohankkeiden rahoitusvaihtoehdot. Toimitusjohtaja Kimmo Lehto, Inspira Oy. - Selvitys Green Business Models in the Nordic Region -mallista. Mitä seuraamuksia sillä on ilmastopoliittiseen rahoitukseen? Projektijohtaja Markus Bjerre, FORA - Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset paikallistalouteen. Puheenjohtaja: Elinkeino- 12

johtaja Kari Ruoho Espoon kaupunki / Elinkeinoryhmä. - Keynote: Tulevaisuuden energialähteiden ja energiasäästön työllisyysvaikutukset. Professori Ilkka Savolainen, VTT. - Case-esittelyt: I Hinku-projekti: Energialähteiden ja energiatehokkuuden parantamisen kustannus- ja tuottovaikutukset. Kaupunginjohtaja Kari Koski, Uusikaupunki II Bornholm - Bright Green Island. Johtaja Lene Grönning, Business Center Bornholm. III Tampereen kestävän energiankäytön ohjelman taloudellinen tarkastelu. Kehityspäällikkö Marko Nurminen, Ekokumppanit. IV Ulkopuolinen rahoitus olennainen osa luovuttaessa fossiilisten polttoaineiden käytöstä Växjössä. Ympäristötarkastaja Henrik Johansson, Växjön kunta. VI ESCO-hankkeilla energiasäästöinvestoinnit ilman omarahoitusta. Tuotepäällikkö Teppo Manninen, YIT - Yhteenveto ja keskustelu Pääjärjestäjä Hanasaari ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskuksen lisäksi seminaarin suunnitteluprosessissa olivat mukana seura, Kuntaliitto, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus ja HSY. Seminaarikulut katettiin Pohjoismaisen ministerineuvoston ja järjestäjätahojen tuella sekä osallistumismaksuilla. Seminaariin osallistui 120 henkilöä. 4.2 Sidosryhmät Seura toimi yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) kanssa mm. tiedottamalla seuran jäsenille TVA:n tulevaisuudentutkimuksen opinnoista, tarjoamalla TVA:n opiskelijoille seuran jäsenyyttä sekä mahdollisuuden julkaista opinnäytetöitä Futura-lehdessä ja efuturassa. Yhteyshenkilönä toimi Olli Hietanen. Seuran jäsenille on tiedotettu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tapahtumista, julkaisuista sekä mahdollisuudesta käyttää tulevaisuudentutkimuksen Topi-tietokantaa. Seura toimi yhteistyössä myös kansainvälisen Millennium-hankkeen Helsinkinoodin kanssa. Millennium-hanke on kansainvälinen tulevaisuudentutkimuksen verkosto ja itsenäinen globaali Think Tank (www.millennium-project.org). Millenniumhankkeen käytännön työ liittyy keskeisesti alueellisiin solmukohtiin eli noodeihin (40 kpl ympäri maailmaa). Helsinki-noodia koordinoi työryhmä, johon vuonna 2011 kuuluivat Sirkka Heinonen, Mika Aaltonen, Osmo Kuusi, Riitta Nieminen-Sundell ja pääsihteerinä toimi Juha Kaskinen. Vuonna 2011 ei järjestetty Millennium-hankkeeseen liittyviä tilaisuuksia Suomessa, mutta noodin ja seuran yhteistyötä jatkettiin tiedonvälittämisen muodossa. Lisäksi noodi järjesti ensimmäisen Pohjoismaiden ja Kiinan välisen tulevaisuudentutkimuksen symposiumin lokakuussa Fudan-yliopistolla Shanghaissa, jossa esiteltiin myös seuran toimintaa. Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) järjestää joka toinen vuosi Tieteen päivien yhteydessä Tieteiden yö -tapahtuman. Seura osallistui Tieteiden talolla 13.1.2011 järjestettyyn tapahtumaan esittelypisteellä, jossa päivystivät "tulevaisuustohtorit" dosentti Osmo Kuusi ja FT Juha Nurmela vastaten kävijöiden kiperiin tulevaisuuskysymyksiin. Lisäksi FT Marja-Liisa Viherä alusti otsikolla "Arjen elämyksellisen vuorovaikutuksen visio". Tilaisuuden suunnitteli ja toteutti työryhmä, jossa oli mukana Iiris Penttilä, Juha Nurmela, Osmo Kuusi ja Hazel Salminen. Myös Tieteen päivien muussa ohjelmassa oli mukana lukuisia tulevaisuudentutkijoita sekä tulevaisuutta pohtivia esityksiä. Tulevaisuuden tutkimuksen seura toimi kumppanina Tietotaitotalkoot-hankkeessa, 13

jonka tarkoituksena on tarjota erilaisille ryhmille, kansalaisaktivisteille ym. talkooapua audio-, video- tai painetun tuotteen sekä talkooruoan tekemiseen ryhmän omista tarpeista lähtien. Seuran pääsihteeri oli mukana hankkeen johtoryhmässä. Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu, Ensti, on opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahoituksen tuella Opetushallituksessa toteutettu ennakoinnin tietopankki, jonka ohjausryhmässä seuran pääsihteeri on aiemmin ollut mukana. Toimintavuoden aikana valmisteltiin palvelun päivitystä, joka tehdään vuoden 2012 aikana. Seura oli tulevaisuudentutkimuksen maailmanjärjestön World Future Societyn (WFS) ja World Futures Studies Federationin (WFSF) jäsen. Lisäksi seura oli jäsen Tieteellisten seurain valtuuskunnassa, Suomen Tiedekustantajien liitossa, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitossa Kultti ry:ssä sekä Otavan Opiston osuuskunnassa. Seura on vuonna 2011 yllämainittujen tahojen lisäksi toiminut yhteistyössä mm. tiedonvälitysvaihdolla Rooman klubin Suomen komitean, Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (TUTKAS), Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Viestintäkasvatuksen seuran, Suomen Rakennusinsinööriliiton (RIL), Hyvinvointivaltion vaalijat eli HYVA-verkoston, Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja eri tieteellisten seurojen kanssa. 4.3 Muu yhteistyö Seuralle tulleiden yhteydenottojen perusteella jäsenet ovat olleet asiantuntijoina erilaisissa tulevaisuushankkeissa sekä alustajina seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa. Seuran lähialueyhteistyötä toteutettiin mm. julkaisujen vaihdolla sekä Futura-lehden lähettämisellä Baltian maiden yhteistyökohteisiin. 14