TIEN POHJA- JA Kohderaportti PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA TPPT

TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Kohderaportti TPPT 36 Espoo, 24.5.24 Mt 595 Salahmi Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 1 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS...3 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET...4 2.1 Lähtötiedot...4 2.2 Esitutkimukset...4 2.3 Materiaalitutkimukset...6 3 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU...8 3.1 Yleistä...8 3.2 Koerakennuskohteen valinta...8 3.3 Koeosuudet...8 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS...1 5 SEURANTAMITTAUKSET...14 5.1 Koerakenteen instrumentointi...14 5.2 Pakkasmäärä...14 5.3 Pohjaveden syvyys...15 5.4 Roudan syvyys ja routanousu...16 5.5 Lumen paksuus...26 5.6 Kantavuus...27 5.7 Tasaisuus...28 5.8 Vauriot...32 6 YHTEENVETO...34 7 JOHTOPÄÄTÖKSET...4

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 3 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS 1 TUTKIMUSHYPOTEESI JA KOERAKENTEEN KUVAUS Salahmin koerakennuskohteen tavoitteena oli saavuttaa riittävä routakestävyys estämällä päällysteen halkeilu ja sulamisvaiheen liiallinen kantavuuden aleneminen sekä epätasaisten tai haitallisten routanousujen syntyminen. Menetelmänä käytettiin alusrakenteen homogenisointia mekaanisella menetelmällä ja lisänä homogenisoidun materiaalin hienoaineksen käsittelyä Finnstabi-kalkkiseoksella stabiloiden. Koerakenteiden rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 5 mm, kantavan murske 2 mm, jakavan kerroksen sora 3 mm, suodatinkerros 4 mm sekä päällysrakenteen alla homogenisoitu ja stabiloitu alusrakenne. Alusrakenteen osalta plv. 199-1993 suoritettiin vain homogenisointi, plv. 1993-22 alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabikalkkiseoksella 9 % tavoitetiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,5 metristä,7 metriin ja plv. 22-21 alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabi-kalkkiseoksella 95 % tavoitetiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,7 metristä,5 metriin. Koerakennuskohteessa tutkittavia asioita olivat: - Homogenisoinnin ja sitä täydentävän sideainekäsittelyn järkevät käyttöalueet ja edut toisiinsa nähden. - Tierakenteen kestävyys ja kantavuus erilaisilla routanousujen määrillä. - Rakentamistekniikan kehittäminen (homogenisointitekniikka, kerrosten tiivistäminen, stabilointitekniikka) - Homogenisoinnin taloudellisuus.

4 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET 2.1 Lähtötiedot Mt 595 sijaitsee Savo-Karjalan tiepiirin alueella Kiuruveden ja Salahmin välillä (kuva 1). Koerakenteen tierekisteriosoite on 1/ 216-236. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on 4 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 25 %. Utsjoki Kilpisjärvi Ivalo Muonio Sodankylä Kemi Kuusamo Oulu Suomussalmi Kajaani Lieksa Kuopio Vaasa Joensuu Jyväskylä Pori Turku Jokioinen Lahti Helsinki Lappeenranta Kuva 1. Salahmin koerakennuskohteen sijainti. Vuoden keskilämpötila on Kiuruvedellä +1,5 C. Tilastollisesti keskimäärin kerran 2 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 2 on 294 h C ja tilastollisesti keskimäärin kerran 1 vuodessa toistuva pakkasmäärä F 1 on 429 h C. 2.2 Esitutkimukset Tasaisuus Vanhan rakenteen tasaisuusluvut (IRI) olivat oikealla kaistalla 4...5 mm/m ja vasemmalla kaistalla 3...7 mm/m (25.6.1996). Kuntoluokitukseltaan tien tasaisuus oli huonoa tai erittäin huonoa.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 5 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Vauriokartoitus Kuvassa 2 on esitetty keväällä 1996 tehty vauriokartoitus paaluvälillä Plv. 199-22. 199 2 21 22 Kuva 2. Vauriokartoitus paaluvälillä plv. 199-22. Kantavuus Taulukossa 1 on esitetty kohteessa suoritettujen kantavuusmittausten tulokset. Taulukko 1. Kantavuusmittaustulokset plv. 1992-21. Mitattu 14.6.96. Paalulukema (m) E 2 (MPa) 1992 127 1994 193 1996 157 1998 182 2 323 22 216 24 198 26 199 28 139 21 187 Routiminen Koeosuuden routanousut vaihtelivat vanhassa rakenteessa talvella 1995-96 välillä 4...18 mm ja keskimääräinen routanousu oli 11 mm. Vastaavasti talvella 1996-97 routanousut vaihtelivat välillä 5...23 mm ja keskimääräinen routanousu oli 125 mm. Kuvassa 3 on esitetty vasemman reunaviivan, keskilinjan ja oikean reunaviivan routanousut 25.4.1997. Kuvassa 3 on esitetty lisäksi vanhan rakenteen pituusprofiili.

6 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET KORKEUSTASO 14 138 136 134 132 13 128 126 124 122 KIURUVESI Mt 595 Tien pituusleikkaus ja routanousu 25.4.97 plv. 199-214 Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva Vas.reunaviiva Tien keskilinja Oik.reunaviiva 25 2 15 1 5 ROUTANOUSU [ mm ] 12 199 1995 2 25 21 ETÄISYYS KOHTEEN ALKUPISTEESTÄ [ m ] Kuva 3. Vasemman reunaviivan, keskilinjan ja oikean reunaviivan routanousut 25.4.1997 sekä vanhan rakenteen pituusprofiili. 2.3 Materiaalitutkimukset Korjaussuunnitelmaa varten oli aikaisemmin otettu Savo-Karjalan tiepiirin toimesta autokairanäytteitä 1 metrin välein paaluilta Pl. 19927, Pl. 227 ja Pl. 2127. Autokairanäytteiden materiaalitutkimustulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Autokairanäytteiden materiaalitutkimustulokset. Pl. 19927 Pl. 227 Pl. 2127 Ös,5 m Ös,3 m Ös,3 m SrM,21 m SrM,1 m SrM,15 m Suod. kangas hksr,13 m hksr,26 m Ös,1 m Ös,6 m Ös,6 m SrM,14 m SrM,1 m SrM,17 m hksr,12 m hksr,1 m kesr,17 m Ös,8 m kahk,13 m kahk,26 m SrM,6 m sasimr,85 m sasimr hksr,18 m sasi,56 m Vanhojen rakennekerrosten paksuudet olivat paalulla Pl. 19927,94 m, paalulla Pl. 227,65 m ja paalulla Pl. 2127 1,1 m. Pohjamaa vaihteli savisesta siltistä saviseen silttimoreeniin. Savo-Karjalan tiepiiri otti pohjamaanäytteitä kahdesta koekuopasta paaluilta Pl. 1994 vas. ja Pl. 26 oik.. Pohjamaanäytteiden rakeisuudet vaihtelivat savisesta siltistä saviseen silttimoreeniin. Silttinäytteestä määritettiin kuivatilavuuspaino (γ d =1,64 t/m 3 ) ja vesipitoisuus (w = 29,1 %). Savisen silttimoreenin maksimikuivatilavuuspainoksi ja optimivesipitoisuudeksi saatiin parannetulla Proctor-kokeella 2,75 kn/m 3 ja 8,3 %.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 7 LÄHTÖTIEDOT, ESITUTKIMUKSET JA MATERIAALITUTKIMUKSET Alusrakenteen stabilointiin valittiin sideaineeksi Finnstabi. Finnstabi on kipsipohjainen sideaine, joka tyypillisesti sisältää rauta-, titaani- ja alumiiniyhdisteitä. Finnstabi sisältää lisäksi hivenaineita (Na, Mg, Zn, Mn, Cr, Co, V ja Ni), joskin määrät ovat pieniä eivätkä esiinny haitallisina pitoisuuksina. Finnstabi ei sisällä raskasmetalleja tai muita haitallisia komponentteja. Pohjamaanäytteistä tehtiin puristuskoekappaleita, joihin sekoitettiin sideaineeksi Finnstabia (FT2). Sideainemäärät vaihtelivat seuraavasti: 3 %, 5 % ja 7 %. Silttinäytteiden puristuskoekappaleet valmistettiin siten, että näytteet kuivattiin, jonka jälkeen lisättiin sideaine ja vesi. Kullakin sideainepitoisuudella tehtiin kaksi näytettä. Näytteet tehtiin ICT-laitteella ja näytteiden halkaisija oli 1 mm ja korkeus 1 mm. Silttinäytteiden puristuskoekappaleet tehtiin noin luonnontilaisessa kosteudessa (w=29...31 %). Puristuskokeiden jälkeen määritetyt vesipitoisuudet vaihtelivat välillä w = 27,3-3,7 %. Moreeninäytteiden puristuskoekappaleet tehtiin Proctor-kokeella määritetyssä optimivesipitoisuudessa ja 9 % Proctor-tiiveydessä. kullakin sideainepitoisuudella tehtiin kaksi näytettä. Näytteet tehtiin ICT-laitteella ja näytteiden halkaisija oli 15 mm ja korkeus 15 mm. Puristuskokeiden jälkeen määritetyt vesipitoisuudet vaihtelivat välillä w = 7,6-8,4 %. Näytteitä säilytettiin muovipusseissa huoneessa, jonka lämpötila oli +15 C. Stabiloiduille näytteille tehtiin yksiaksiaaliset puristuskokeet 28 vuorokauden ikäisinä. Kokeissa käytettiin puristusnopeutta,5 %/min. Kuvassa 4 on esitetty aksiaaliset puristuslujuudet eri sideainepitoisuuksilla stabiloidulle silttimoreenille. Mt 595; Stabiloidun moreenin puristuslujuudet 7 6 Aksiaalinen puristuslujuus, kpa 5 4 3 2 1 3 % 3 % 5 % 5 % 7 % 7 %..5 1. 1.5 2. 2.5 3. 3.5 4. 4.5 5. Aksiaalinen kokoonpuristuma, % Kuva 4. Stabiloidun silttimoreenin aksiaaliset puristuslujuudet eri sideainepitoisuuksilla.

8 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 3 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU 3.1 Yleistä Parannettavan tien Mt 595:n suunnitelmat tehtiin Savo-Karjalan tiepiirissä. Suunnitelmat perustuivat aikaisemmin tehtyihin esitutkimuksiin. Tien yleislinjaus pysyi suunnitelmissa ennallaan. Suurimmat muutokset vanhaan tiehen nähden olivat tien leveyden muuttuminen 6,5-7, metristä 8 metriin. 3.2 Koerakennuskohteen valinta Koerakennuskohde valittiin routanousujen ja vaurioiden perusteella. Koerakennuskohteeksi valittiin paaluväli 199-21. Alusrakenteen stabiloinnin sideaineen valinta päätettiin hankeryhmän kokouksessa. Koerakennuskohteen toimintaan vaikuttavien muuttujien minimoimiseksi päädyttiin koerakenteessa käyttämään vain yhtä sideainetta. Sideaineeksi valittiin Finnstabi-kalkkiseos. Stabiloidun alusrakenteen tiiviydessä pyrittiin kahdella eri osuudella tiiviysasteisiin 9 % ja 95 %. 3.3 Koeosuudet Koerakenteilla selvitettiin homogenisoinnin, erilaisten sideainemäärien ja alusrakenteen stabilointisyvyyksien vaikutusta routanousuun. Koeosuudet olivat seuraavat: - Plv 199-1993, referenssirakenne, homogenisointi, - Plv 1993-1996, koeosuus 1, alusrakenteen stabilointi, ylin,5 m kerros, 4 kg/m 2 tiiviysaste 9 %, - Plv 1996-1999, koeosuus 2, alusrakenteen stabilointi, ylin,6 m kerros, 48 kg/m 2 tiiviysaste 9 %, - Plv 1999-22, koeosuus 3, alusrakenteen stabilointi, ylin,7 m kerros, 56 kg/m 2 tiiviysaste 9 %, - Plv 22-25, koeosuus 4, alusrakenteen stabilointi, ylin,7 m kerros, 56 kg/m 2 tiiviysaste 95 %, - Plv 25-28, koeosuus 5, alusrakenteen stabilointi, ylin,6 m kerros, 48 kg/m 2 tiiviysaste 95 %, - Plv 28-21, koeosuus 6, alusrakenteen stabilointi, ylin,5 m kerros, 4 kg/m 2 tiiviysaste 95 %. Kuvassa 5 on esitetty koeosuudet, rakennekerrokset ja alusrakenteelle tehdyt toimenpiteet.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 9 KOERAKENTEEN SUUNNITTELU Referenssirakenne Koeosuudet 1, 2 ja 3 Koeosuudet 4, 5 ja 6 PAB 5 mm Kantava 2 mm Jakava 3 mm Suodatin 4 mm Alusrakenteen homogenisointi 1, m Koe 1:,5 m Koe 2:,6 m Koe 3:,7 m Alusrakenteen homogenisointi 1, m + Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,5 -.7 m (tiiviysaste 9 %) Koe 6:,5 m Koe 5:,6 m Koe 4:,7 m Alusrakenteen homogenisointi 1, m + Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,5 -,7 m (tiiviysaste 95 %) Kuva 5. Koeosuudet, rakennekerrokset ja alusrakenteelle tehdyt toimenpiteet.

1 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS 4 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Koerakenne toteutettiin elokuussa 1997. Pohjamaan homogenisointi tehtiin kaivinkoneella, jossa kauhana oli normaali tasakärkinen kuokkakauha. Homogenisointisyvyys oli -2, m tien tasausviivasta. Homogenisointi pyrittiin tekemään siten, että alusrakenne sekoittui mahdollisimman hyvin ja että kaikki epätasaista routimista aiheuttavat epäjatkuvuuskohdat saataisiin poistettua. Käytännössä kaivinkoneen kauhaan otettiin pohjamaata tarvittavalta syvyydeltä, jonka jälkeen kauha tyhjennettiin eri kohtaan, kuin mistä maata oli otettu. Kivet ja mahdolliset kannot siirrettiin syrjään ja kaivinkone eteni käsittelemättömän maan päällä. Koekohteen kohdalle oli rakennettu kiertotie, joten homogenisointi voitiin tehdä kerralla koko tien leveydeltä. Homogenisoinnin jälkeen alusrakenne tasattiin suunnitelmien edellyttämään oikeaan tasoon ja muotoon. Kuvassa 6 on esitetty alusrakenteen pinta homogenisoinnin ja tasauksen jälkeen. Kuva 6. Alusrakenteen pinta homogenisoinnin ja tasauksen jälkeen. Finnstabi-kalkki-sideaine levitettiin alusrakenteen päälle pyöräkuormaajalla, jossa oli vaaka. Kuvassa 7 on esitetty sideaineen levitystä pyöräkuormaajalla.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 11 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Kuva 7. Sideaineen levitystä pyöräkuormaajalla. Sideaineen levityksen jälkeen aloitettiin Finnstabi-kalkkiseoksen sekoittaminen alusrakenteeseen. Stabilointisyvyys vaihteli koeosuuksilla välillä,5 -,7 m. Sekoittaminen tehtiin Maamyyrä rumpusekoittajalla. Laitteiston kehittäjä on Ideachip Oy Hollolasta. Kuvassa 8 on esitetty sekoitin ja kuvassa 9 on esitetty sideaineen sekoittamista alusrakenteeseen. Kuva 8. Stabiloinnissa käytetty sekoitin.

12 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Kuva 9. Sideaineen sekoitusta alusrakenteeseen. Sideaineen sekoittamisen jälkeen stabiloitu alusrakenne tiivistettiin ja muotoiltiin lopulliseen muotoonsa. Tämän jälkeen rakennettiin normaalit rakennekerrokset. Alusrakenne pyrittiin stabiloinnin jälkeen tiivistämään siten, että plv. 1993-22 tiiviysaste olisi 9 % ja plv. 22-21 tiiviysaste olisi 95 %. Stabiloidun alusrakenteen päältä Troxlerilla mitatut tiiviydet on esitetty taulukossa 3.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 13 KOERAKENTEEN TOTEUTTAMINEN JA RAKENTAMISEN LAADUNVARMISTUS Taulukko 3. Troxlerilla mitatut tiiviydet stabiloidun alusrakenteen päältä. Troxler-tiiviysaste Paalu vasen, % Kl., % oikea, % 1993 85,8 88,6 88,3 1994 83,1 85,7 85,9 1996 87,4 85,4 85,8 1998 88,9 89,7 89,2 2 91,9 94,6 94,6 22 88,5 91,3 93,3 24 11,8 96,5 91,5 26 88,7 98,6 96, 28 94, 98,5 11,1 21 95,9 96,3 89,9 Troxler-tiiviysmittausten keskiarvo plv. 1993-22 oli 88,8 % ja plv. 22-21 95,7 %. Kuvassa 1 on esitetty valmista rakennetta paalulta Pl. 199 eteenpäin. Kuva 1. Valmis rakenne paalulta Pl. 199 eteenpäin.

14 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET 5 SEURANTAMITTAUKSET 5.1 Koerakenteen instrumentointi Instrumentointi toteutettiin asentamalla kohteeseen routaputket, pohjavesiputket ja lumenmittauslaudat. Routaputket (2 kpl) asennettiin koeosuudelle 2 Pl. 1997, jossa alusrakenne stabiloitiin,6 m syvyydeltä Finnstabikalkkiseoksella (48 kg/m 2 ) 9 %:n tiiviysasteeseen ja koeosuudelle 5 Pl. 26, jossa alusrakenne stabiloitiin,6 m syvyydeltä Finnstabikalkkiseoksella (48 kg/m 2 ) 95 %:n tiiviysasteeseen. Vastaavissa mittauspisteissä mitattiin myös lumen paksuutta 1 m ja 2 m etäisyydellä tien reunasta, molemmin puolin tietä. Pohjavesiputket (2 kpl) asennettiin paaluille Pl. 1997 12 m oik. ja Pl. 26 12 m oik.. Routanousuvaaitus tehtiin koko koealueella plv. 199-21 viiden metrin välein poikkileikkausvaaituksena keskilinjalta ja tien reunoista. Mittauspoikkileikkauksissa Pl. 1997 ja Pl. 26 vaaittiin myös ajokaistojen keskikohdat. Mittauspisteet merkittiin päällysteen pintaan maalimerkeillä. 5.2 Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F 97-98 = 3478 h C, F 98-99 = 28699 h C, F 99- = 19589 h C, F -1 = 22219 h C ja F 3-4 = 22541 h C. Talvi 1997-98 vastasi pakkasmäärältään tilastollisesti hieman keskimääräistä kylmempää talvea, talvi 1998-99 tilastollisesti keskimääräistä talvea, talvet 2-21 ja 23-24 tilastollisesti keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea sekä talvi 1999-2 tilastollisesti keskimäärin kerran 1 vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Kuvassa 11 on esitetty pakkasmäärien kertyminen seurantatalvien 1998-21 ja 23-24 aikana. 4 Kiuruveden pakkasmäärä talvina 1996-97, 1997-98, 1998-99, 1999-2, 2-21 ja 23-24 F5 = 375 h C 35 3 F2 = 294 h C Pakkasmäärä, h C 25 2 15 F96-97 1 F97-98 F98-99 5 F99- F-1 F3-4 21.1. 1.11. 3.11. 2.12. 9.1. 29.1. 18.2. 1.3. 3.3. 19.4. Aika Kuva 11. Pakkasmäärien kertyminen Kiuruvedellä seurantatalvien 1998-21 ja 23-24 aikana.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 15 SEURANTAMITTAUKSET 5.3 Pohjaveden syvyys Pohjavedenpintaa mitattiin kahdesta pohjavesiputkesta paaluilla Pl. 1997 ja Pl. 26. Paalulla Pl. 1997 pohjavesi oli loppuvuodesta 1997 tasolla 2,1 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,13 m tien tasausviivasta (huhtikuu). Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli loppuvuodesta 1997 tasolla 2,33 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,12 m tien tasausviivasta. Pohjavedenpinta nousi molemmissa mittauspisteissä huhtikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Kesäkuun alussa (3.6.) pohjavesi oli paalulla Pl. 1997 tasolla 1,3 m tien tasausviivasta ja paalulla Pl. 26 tasolla 1,75 m tien tasausviivasta. Paalulla Pl. 1997 pohjavesi oli lokakuussa 1998 tasolla 1,21 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,21 m tasausviivasta (maaliskuu). Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli lokakuussa 1998 tasolla 1,76 m tien tasausviivasta ja laski siitä talven aikana tasolle 3,21 m tien tasausviivasta. Pohjavedenpinta nousi keväällä 1999 molemmissa mittauspisteissä maaliskuun lopun jälkeen selvästi. Toukokuun puolivälissä pohjavesi oli paalulla Pl. 1997 tasolla 1,52 m tien tasausviivasta ja paalulla Pl. 26 tasolla 2,3 m tien tasausviivasta. Lokakuussa 1999 pohjavesi oli paalulla Pl. 1997 tasolla 2,48 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 1,84 m ja edelleen tammikuussa tasolle 1,71 m tasausviivasta. Helmikuussa pohjavesi laski tasolle 2,47 m ja edelleen maaliskuussa tasolle 2,51 m tasausviivasta. Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli lokakuussa 1999 tasolla 2,15 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 2,3 m ja edelleen tammikuussa tasolle 2,6 m tasausviivasta. Helmikuussa pohjavesi laski tasolle 2,45 m ja edelleen maaliskuussa tasolle 2,51 m tasausviivasta. Pohjavedenpinta nousi keväällä 2 molemmissa mittauspisteissä maaliskuun lopun jälkeen selvästi. Toukokuun puolivälissä pohjavesi oli paalulla Pl. 1997 tasolla 1,42 m tien tasausviivasta ja paalulla Pl. 26 tasolla 1,98 m tien tasausviivasta. Lokakuussa 2 pohjavesi oli paalulla Pl. 1997 tasolla 1,48 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 1,4 m. Helmikuussa pohjavesi oli laskenut tasolle 2,27 m ja edelleen huhtikuussa tasolle 2,62 m tien tasausviivasta. Paalulla Pl. 26 pohjavesi oli lokakuussa tasolla 1,92 m tien tasausviivasta ja nousi joulukuussa tasolle 1,72 m. Helmikuussa 21 pohjavesi oli laskenut tasolle 2,4 m ja edelleen huhtikuussa tasolle 2,58 m tien tasausviivasta. Kuvassa 12 on esitetty pohjavedenpinnan etäisyys tien tasausviivasta 12.12.1997 3.4.21 välisenä aikana paaluilla Pl. 1997 ja Pl. 26. Talvella 23-24 ei mitattu pohjaveden syvyyttä.

16 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Pohjaveden pinnan etäisyys tien tasausviivasta 12.12.1997-3.4.21 paaluilla Pl. 1997 ja Pl. 26 -,5 Pl. 1997 Pl. 26 Etäisyys tien tasausviivasta, m -1-1,5-2 -2,5-3 -3,5 1.12.97 31.3.98 29.7.98 26.11.98 26.3.99 24.7.99 21.11.99 2.3. 18.7. 15.11. 15.3.1 Aika Kuva 12. Pohjavedenpinnan etäisyys tien tasausviivasta 12.12.1997 3.4.21 välisenä aikana paaluilla Pl. 1997 ja Pl. 26. 5.4 Roudan syvyys ja routanousu Ensimmäisenä seurantatalvena 1997-98 pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä 21.1.1997. Ensimmäisissä routahavainnoissa 12.12 routasyvyys vaihteli välillä,96...1,4 m. Tammikuussa (9.1) routa oli syvyydellä 1,12-1,2 m eli routa oli tunkeutunut alusrakenteeseen syvyydelle,17 -,25 m. Helmikuussa (6.2) routa oli syvyydellä 1,31-1,38 m ja maaliskuussa (12.3) routasyvyys oli välillä 1,74-1,8 m. Maaliskuun lopulla routa oli tunkeutunut syvyydelle 1,89...2, m. Huhtikuussa routa tunkeutui yhä syvemmälle pohjamaahan siten, että 14.4. roudansyvyys oli 1,93...2,5 m ja suurin roudansyvyys saavutettiin 27.4., jolloin routa oli syvyydellä 1,95...2,5 m. Tällöin sulaminen oli edennyt rakennekerroksissa syvyydelle,75...,77 m. Sulaminen eteni toukokuun aikana ja viimeisissä mittauksissa 3.6. sulaminen oli edennyt syvyydelle 1,75 m. Tällöin pohjamaa oli vielä jäässä syvyydellä 1,75-2,2 m. Talvi 1997-98 oli seurannan aikaisista talvista kylmin. Kuvassa 13 on esitetty koerakenteen routaantuminen ja sulaminen talven 1997-98 aikana mittauspisteessä Pl. 26.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 17 SEURANTAMITTAUKSET Routaantuminen ja sulaminen talvella 1997-98 Pl. 26 Roudan/sulamisen syvyys, m -.5-1 -1.5-2 Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,6 m (95 %:n tiiveys) Rakenteen paksuus.95 m -2.5 17.1.1997 6.12.1997 25.1.1998 16.3.1998 5.5.1998 24.6.1998 Aika Kuva 13. Koerakenteen routaantuminen ja sulaminen talven 1997-98 aikana mittauspisteessä Pl. 26. Talvella 1998-99 pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä 2.11.1998. Ensimmäisissä routahavainnoissa 21.12 routasyvyys oli,9 m. Tammikuussa (21.1) routa oli syvyydellä 1,4 m eli routa oli tunkeutunut alusrakenteeseen syvyydelle,45 m. Helmikuussa (22.2) routa oli syvyydellä 1,85 m ja maaliskuussa (22.3) roudansyvyys oli 1,88 m. Huhtikuussa routa tunkeutui yhä syvemmälle pohjamaahan siten, että 16.4. roudansyvyys oli 1,96 m. Talvella 1999-2 pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä 14.11.1999. Ensimmäisissä routahavainnoissa 13.12 routasyvyys vaihteli välillä,81,85 m. Tammikuussa (11.1) routa oli syvyydellä,97 1,3 m eli routa oli tunkeutunut alusrakenteeseen syvyydelle,2,8 m. Helmikuussa (1.2) routa oli syvyydellä 1,25 1,31 m ja maaliskuussa (1.3) roudansyvyys vaihteli välillä 1,4 1,46 m. Huhtikuussa routa tunkeutui yhä syvemmälle pohjamaahan siten, että 17.4. roudansyvyys oli 1,48 1,53 m. Routa tunkeutui leudosta talvesta johtuen vain stabiloidun alusrakenteen alaosaan. Talvella 2-21 pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä 17.11.2. Joulukuun alun routamittauksissa ei havaittu tien routaantumista (pakkasmäärä 434 h C). Helmikuussa (13.2) routa oli tunkeutunut syvyydelle 1,17 1,3 m eli,22,35 m alusrakenteeseen. Huhtikuun alussa routasyvyydet vaihtelivat välillä 1,6 1,7 m. Talvina 21-22 ja 22-23 ei mitattu roudan syvyyttä. Talvella 23-24 pakkasmäärän kertyminen alkoi Kiuruvedellä 9.11.23. Routa läpäisi päällysrakenteen (,95 m) vuoden vaihteessa. Tammikuussa (2.1) roudan syvyys oli 1,24 m (pakkasmäärä 1375 h C) eli routa oli tunkeutunut,29 m alusrakenteeseen. Helmikuussa (9.2) routa oli syvyydellä 1,37 m eli,42 m alusrakenteessa ja maaliskuussa (22.3)

18 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET routa oli syvyydellä 1,63 m eli,68 m alusrakenteessa ja siis lähes suurimmalla stabilointisyvyydellä (,7 m alusrakenteen pinnasta). Talvella 1997-98 koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä 1... 12 mm. Taulukossa 4 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 1997-98. Taulukko 4. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 1997-98. Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Keskilinja routanousu suhteellinen routanousu % Koerakenne Sideainemäärä Roudan syvyys Vasen reuna Oikea reuna suhteellinen routanousu kg/m 2 m mm mm % mm mm Alusrakenteen homogenisointi - 1,95* 1 1 11 11, 78 7,8 4 1,95* 1 12 1 12, 93 9,3 Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) * arvio routasyvyydestä 48 1,95 1 11 9 11, 81 8,1 56 1,95* 7 8 9 9, 69 6,9 56 2,5* 6 6 6 5,5 46 4,2 48 2,5 6 6 5 5,5 47 4,3 4 2,5* 7 6 6 6,4 51 4,6 Kuvassa 14 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 19 SEURANTAMITTAUKSET Routanousu ja roudan syvyys talvella 1997-98 -2-1,5-1 -,5 Pl. 1997 Roudan syvyys Routanousu 2 15 1 5 Routanousu, mm,5-5 Roudan syvyys, m 1 1,5 2 Rakennekerrokset,95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi-kalkki-stabilointi yli,6 m (9 %:n tiiveys) -1-15 -2 2,5-25 2.1.97 9.12.97 28.1.98 19.3.98 8.5.98 Kuva 14. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997. Kuvassa 15 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26. Routanousu ja roudan syvyys talvella 1997-98 -2-1,5-1 -,5 Pl. 26 Roudan syvyys Routanousu 2 15 1 5 Routanousu, mm,5-5 Roudan syvyys, m 1 1,5 2 Rakennekerrokset,95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi-kalkki-stabilointi ylin,6 m (95 %:n tiiveys) -1-15 -2 2,5-25 2.1. 9.12. 28.1. 19.3. 8.5. Kuva 15. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26. Liitteessä 1 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa 15.4.1998. Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa 1997. Talvella 1998-99 koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä 45... 121 mm. Taulukossa 5 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset

2 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 1998-99. Taulukko 5. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 1998-99. Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä kg/m 2 Roudan syvyys m Vasen reuna mm Keskilinja mm Oikea reuna mm suhteellinen routanousu % routanousu mm suhteellinen routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1,96* 78 96 14 1,3 81 8,2 Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 4 1,96* 91 121 96 12, 88 8,7 ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 48 1,96* 88 113 78 11,2 8 7,9 ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 56 1,96* 65 81 77 8, 69 6,8 ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 56 1,96 58 72 69 7,1 61 6, ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi 48 1,96* 65 68 64 6,7 57 5,6 ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1,96* 69 67 7 6,4 63 6,2 * arvio routasyvyydestä Kuvassa 16 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98 ja 1998-99. Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98 ja 1998-99 Pl. 1997 F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Routanousu 98-1,5 Routanousu 99-1 -,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) 2,5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. 125 1 75 5 25-25 -5-75 -1-125 Routanousu, mm Kuva 16. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98 ja 1998-99. Kuvassa 17 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98 ja 1998-99.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 21 SEURANTAMITTAUKSET Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98 ja 1998-99 Pl. 26 F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Routanousu 98-1,5 Routanousu 99-1 -,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) 2,5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. 125 1 75 5 25-25 -5-75 -1-125 Routanousu, mm Kuva 17. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98 ja 1998-99. Liitteessä 2 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa 22.3.1999. Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa 1997. Talvella 1999-2 koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä 41... 122 mm. Taulukossa 6 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 1999-2. Taulukko 6. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 1999-2. Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä Roudan Vasen kl. Oikea suhteellinen routanousu suhteellinen kg/m 2 syvyys m reuna mm mm reuna mm routanousu % mm routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1,48 86 16 14 19,6 83 15,7 Alusrakenteen homogenisointi + 4 1,53* 92 122 89 21, 91 15,7 stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 48 1,53* 92 111 8 19,1 85 14,7 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 56 1,53* 64 88 75 15,2 7 12,1 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 56 1,53* 6 78 76 13,4 66 11,4 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + 48 1,53 69 74 63 12,8 59 1,2 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1,53* 72 75 74 12,9 63 1,9 * arvio routasyvyydestä

22 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Kuvassa 18 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98, 1998-99 ja 1999-2. Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98, 1998-99 ja 1999-2 F97-98=3478 h C Pl. 1997 F98-99=28699 h C F99-=19589 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys -1,5 Routanousu 98 Routanousu 99-1 Routanousu -,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) 2,5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. 125 1 75 5 25-25 -5-75 -1-125 Routanousu, mm Kuva 18. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98, 1998-99 ja 1999-2. Kuvassa 19 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98, 1998-99 ja 1999-2. Roudan syvyys, m Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98, 1998-99 ja 1999-2 F97-98=3478 h C Pl. 26 F98-99=28699 h C F99-=19589 h C -2,5 Roudan syvyys 98-2 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys -1,5 Routanousu 98-1 Routanousu 99 Routanousu -,5,5 1 1,5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) 2,5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. 125 1 75 5 25-25 -5-75 -1-125 Routanousu, mm Kuva 19. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98, 1998-99 ja 1999-2. Liitteessä 3 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa 19.4.2. Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa 1997. Talvella 2-21 koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä 4... 111 mm. Taulukossa 7 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimää-

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 23 SEURANTAMITTAUKSET räiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 2-21. Taulukko 7. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 2-21. Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä kg/m 2 Roudan syvyys m Vasen reuna mm kl. mm Oikea reuna mm suhteellinen routanousu % routanousu mm suhteellinen routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1,6 69 89 15 16,2 74 11,4 Alusrakenteen homogenisointi + 4 1,7* 81 111 88 14,8 82 1,9 stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 48 1,7* 89 99 74 13,2 77 1,3 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 56 1,7* 63 81 79 1,8 68 9,1 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 56 1,7* 62 69 68 9,2 61 8,1 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + 48 1,7 6 63 58 8,4 53 7,1 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1,7* 65 67 65 8,9 57 7,6 * arvio routasyvyydestä Kuvassa 2 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2 ja 2-21. Roudan syvyys, m F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C -2,5-2 -1,5-1 -,5,5 1 1,5 2 Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98, 1998-99, 1999-2 ja 2-21 Pl. 1997 2,5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. 125 1 75 5 25-25 -5-75 -1-125 Routanousu, mm Kuva 2. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2 ja 2-21. Kuvassa 21 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2 ja 2-21.

24 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Roudan syvyys, m F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C -2,5-2 -1,5-1 -,5,5 1 1,5 2 Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98, 1998-99, 1999-2 ja 2-21 Pl. 26 2,5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. 125 1 75 5 25-25 -5-75 -1-125 Routanousu, mm Kuva 21. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2 ja 2-21. Liitteessä 4 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa 3.4.21. Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa 1997. Talvina 21-22 ja 22-23 ei mitattu routanousua. Talvella 23-24 koerakenteiden suurimmat routanousut vaihtelivat välillä 42... 13 mm. Taulukossa 8 on esitetty koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 23-24. Taulukko 8. Koerakenteiden maksimi roudansyvyydet ja routanousut, maksimi suhteelliset routanousut, keskimääräiset routanousut koeosuuksittain sekä keskimääräiset suhteelliset routanousut koeosuuksittain talvella 23-24. Maksimi routanousu Maksimi Tien keskim. Keskim. Koerakenne Sideainemäärä kg/m 2 Roudan syvyys m Vasen reuna mm kl. mm Oikea reuna mm suhteellinen routanousu % routanousu mm suhteellinen routanousu % Alusrakenteen homogenisointi - 1,63 83 15 116 17,1 83 12,2 Alusrakenteen homogenisointi + 4 1,63 95 13 1 19,1 93 13,7 stabilointi ylin,5 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 48 1,63 92 1 83 14,7 8 11,7 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 56 1,63 7 8 79 11,8 73 1,7 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 9 %) Alusrakenteen homogenisointi + 56 1,63 66 76 74 11,2 67 9,9 stabilointi ylin,7 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + 48 1,63 67 69 63 1,1 58 8,5 stabilointi ylin,6 m (tiiveys 95 %) Alusrakenteen homogenisointi + stabilointi ylin,5 m (tiiveys 95 %) 4 1,63 75 7 71 11, 62 9,1

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 25 SEURANTAMITTAUKSET Kuvassa 22 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2, 2-21 ja 23-24. F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C F3-4=22541 h C -2.5-2 -1.5-1 -.5 Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98, 1998-99, 1999-2, 2-21 ja 23-24 Pl. 1997 Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Roudan syvyys 4 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Routanousu 4 125 1 75 5 25 Routanousu, mm Roudan syvyys, m.5 1 1.5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (9 % tiiveys) -25-5 -75-1 2.5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. -125 Kuva 22. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 1997 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2, 2-21 ja 23-24. Kuvassa 23 on esitetty routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2, 2-21 ja 23-24. F97-98=3478 h C F98-99=28699 h C F99-=19589 h C F-1=22219 h C F3-4=22541 h C -2.5-2 -1.5-1 -.5 Mt 595; Roudan syvyys ja routanousu; talvet 1997-98, 1998-99, 1999-2, 2-21 ja 23-24 Pl. 26 Roudan syvyys 98 Roudan syvyys 99 Roudan syvyys Roudan syvyys 1 Roudan syvyys 4 Routanousu 98 Routanousu 99 Routanousu Routanousu 1 Routanousu 4 125 1 75 5 25 Routanousu, mm Roudan syvyys, m.5 1 1.5 2 Rakennekerrokset.95 m Alusrakenteen homogenisointi ja Finnstabi - kalkki - stabilointi ylin.6 m (95 % tiiveys) -25-5 -75-1 2.5 1.1. 2.11. 9.1. 28.2. 19.4. -125 Kuva 23. Routanousun ja roudansyvyyden suhde paalulla Pl. 26 talvina 1997-98, 1998-99, 1999-2, 2-21 ja 23-24. Liitteessä 5 on esitetty koerakenteiden routanousut ja tien korkeustasot pituusleikkauksessa 22.3.24. Lisäksi on esitetty vanhan rakenteen keskilinjan routanousut huhtikuussa 1997.

26 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET 5.5 Lumen paksuus Lumen paksuutta mitattiin paaluilla Pl. 1997 ja Pl. 26 1 m ja 2 m etäisyydellä tien reunasta, molemmin puolin tietä. Taulukossa 9 on esitetty seurantalvien 1998 21 aikaiset suurimmat lumenpaksuudet mittauspisteissä Pl. 1997 ja Pl. 26. Talvella 23-24 ei mitattu lumen paksuutta. Taulukko 9. Seurantalvien 1998 21 aikaiset suurimmat lumenpaksuudet mittauspisteissä Pl. 1997 ja Pl. 26. Talvi 1997-98 Talvi 1998-99 Talvi 1999-2 Talvi 2-21 Paalu Vasen m Oikea m Vasen m Oikea m Vasen m Oikea m Vasen m Oikea m 1997,73,6,6,44 1,5 1,,65,55 26,75 1,,69,6 1,6 1,25,75,75 Seurannan aikaisista talvista lumisin oli talvi 1999-2. Kuvissa 24 ja 25 on esitetty lumen paksuudet eri mittauspisteissä lumisimpana talvena 1999-2. Lumen paksuus Pl. 1997 1,4 1,2 1 Lumen paksuus, m,8,6,4 13.12. 1.1. 1.2. 9.3.,2-6 -4-2 2 4 6 Etäisyys tien keskilinjasta, m Kuva 24. Lumen paksuus mittauspisteessä Pl. 1997 talvella 1999-2.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 27 SEURANTAMITTAUKSET Lumen paksuus Pl. 26 1,4 1,2 1 Lumen paksuus, m,8,6,4 13.12. 1.1. 1.2. 9.3.,2-6 -4-2 2 4 6 Etäisyys tien keskilinjasta, m Kuva 25. Lumen paksuus mittauspisteessä Pl. 26 talvella 1999-2. 5.6 Kantavuus Ensimmäiset kantavuusmittaukset suoritettiin rakentamisen jälkeen syksyllä 1997 (1.9.97) kantavan kerroksen päältä. Seuraava mittaus tehtiin kesällä 1998 päällysteen päältä (3.6.98). Kuvassa 26 on esitetty kantavuusmittausten tulokset vanhan rakenteen päältä (kesä-96) sekä syksyllä 1997 rakentamisen jälkeen (kantavan päältä) ja kesäkuussa 1998 suoritetut mittaukset. Mt 595 kantavuusmittaukset: Vanha rakenne (kesä-96), 1.9.97 (kantavan päältä) ja päällysteen päältä 3.6.98 5 45 4 Vanha rakenne (kesä-96) 1.9.1997 (kantavan päältä) 3.6.1998 Kantavuus E2, MPa 35 3 25 2 15 1 5 Referenssi; homogenisointi Finnstabi-kalkki-stabilointi.5 -.7 m alusrakenteen yläosa (9 %:n tiiveys) Finnstabi-kalkki-stabilointi.5 -.7 m alusrakenteen yläosa (95 %:n tiiveys) 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Paalulukema, m Kuva 26. Kantavuusmittausten tulokset vanhan rakenteen päältä (kesä 96) sekä syksyllä 1997 rakentamisen jälkeen kantavan päältä ja kesäkuussa 1998 päällysteen päältä.

28 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Vanhan rakenteen kantavuudet vaihtelivat koeosuudella välillä 127 323, keskiarvon ollessa 192 MPa ja uuden rakenteen kantavuudet vaihtelivat kesällä 1998 välillä 212 35 MPa, keskiarvon ollessa 256 MPa. Seuraavat kantavuusmittaukset suoritettiin kesällä 1999 (7.6.1999) ja kesällä 2 (6.6.2). Kesällä 1999 kantavuudet vaihtelivat välillä 222 337 MPa, keskiarvon ollessa 281 MPa. Kesällä 2 kantavuudet vaihtelivat välillä 239 328 MPa, keskiarvon ollessa 28 MPa. Kuvassa 27 on esitetty kantavuusmittausten tulokset kesäkuussa 1998, 1999 ja 2. Mt 595 kantavuusmittaukset: 3.6.1998, 7.6.1999 ja 6.6.2 4 35 3.6.1998 7.6.1999 6.6.2 3 Kantavuus E2, MPa 25 2 15 1 5 Referenssi; homogenisointi Finnstabi-kalkki-stabilointi.5 -.7 m alusrakenteen yläosa (9 %:n tiiveys) Finnstabi-kalkki-stabilointi.5 -.7 m alusrakenteen yläosa (95 %:n tiiveys) 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 Paalulukema, m Kuva 27. Kantavuusmittausten tulokset kesäkuussa 1998, 1999 ja 2. 5.7 Tasaisuus Koerakenteet (2 m) päällystettiin syksyllä 1997. Muu osa maantiestä päällystettiin vasta syksyllä 1998, joten ensimmäinen tasaisuusmittaus voitiin suorittaa vasta keväällä 1999. Tien tasaisuusmittaukset suoritettiin keväällä 7.4.1999 maksimiroudan aikaan ja kesällä 19.8.1999. Taulukoissa 1 ja 11 on esitetty IRI-tasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 1999. Taulukko 1. IRI-tasaisuusmittausten tulokset 7.4.1999. Alkupl. Loppupl. IRI/kevät-99 IRI/kevät-99 IRI4/kevät-99 IRI4/kevät-99 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 19692 19792 1,86,74 19792 19892 2,15 2,34,85 1,15 19892 19992 2,3 2,83 1,32 1,7 Finnstabi 19992 292 1,97 2,35 1,15 1,34 Finnstabi 292 2192 2,66 1,93,94 1,14 2192 2292 1,32,97

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 29 SEURANTAMITTAUKSET Taulukko 11. IRI-tasaisuusmittausten tulokset 19.8.1999. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-99 IRI/kesä-99 IRI4/kesä-99 IRI4/kesä-99 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 19692 19792,97,73 19792 19892 1,37 1,68,8 1,7 19892 19992 1,9 1,9 1,34,91 Finnstabi 19992 292 1,6 1,83,97 1,4 Finnstabi 292 2192 1,35 1,64,94 1,16 2192 2292 1,8,87 Kuvassa 28 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä. Mt 595 Salahmi; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 1999 12 1 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Syksy, suunta 11 Syksy, suunta 21 IRI 5 m, mm/m 8 6 4 Homogenisointi Alusrakenteen stabilointi 2 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Paalulukema, m Kuva 28. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan 7.4.99 ja kesällä 19.8.99. Keväällä 1999 maksimiroudan aikaan IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,97 2,83 mm/m, keskiarvon ollessa 2,36 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv. 199 1993) välillä,93 3,18 mm/m, keskiarvon ollessa 2,37 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv. 1993 22, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä 1,28 4,78 mm/m, keskiarvon ollessa 2,41 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv. 22 21, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä 1,11 3,45 mm/m, keskiarvon ollessa 2,15 mm/m. Kesällä 1999 IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,6 1,9 mm/m, keskiarvon ollessa 1,81 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv. 199 1993) välillä,82 2,82 mm/m, keskiarvon ollessa 1,73 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv. 1993 22, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,82 3,95 mm/m, keskiarvon ollessa 1,9 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv. 22 21, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä 1,11 2,34 mm/m, keskiarvon ollessa 1,63 mm/m.

3 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Keväällä 2 tien tasaisuusmittaukset tehtiin maksimiroudan aikaan 14.4.2 ja kesällä 4.8.2. Taulukoissa 12 ja 13 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 2. Taulukko 12. IRI-tasaisuusmittausten tulokset 14.4.2. Alkupl. Loppupl. IRI/kevät- IRI/kevät- IRI4/kevät- IRI4/kevät- Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 19692 19792 2,31,84 19792 19892 2,53 2,9,91 1,14 19892 19992 2,92 2,79 1,75 1,17 Finnstabi 19992 292 2,7 2,6 1,37 1,58 Finnstabi 292 2192 2,45 2,25,83 1,18 2192 2292 1,37,86 Taulukko 13. IRI-tasaisuusmittausten tulokset 4.8.2. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä- IRI/kesä- IRI4/kesä- IRI4/kesä- Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 19692 19792 1,1,69 19792 19892 1,51 1,81,92 1,16 19892 19992 1,95 2,5 1,47 1,5 Finnstabi 19992 292 1,78 1,98 1,11 1,51 Finnstabi 292 2192 1,35 1,82,95 1,3 2192 2292 1,11,84 Kuvassa 29 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä. Mt 595 Salahmi; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 2 12 1 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 IRI 5 m, mm/m 8 6 4 Homogenisointi Alusrakenteen stabilointi 2 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Paalulukema, m Kuva 29. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan 14.4.2 ja kesällä 4.8.2. Keväällä 2 maksimiroudan aikaan IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 2,7 2,92 mm/m, keskiarvon ollessa 2,6 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv. 199 1993) välillä 1,54 4,41 mm/m, keskiarvon ollessa 2,74 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv. 1993 22, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä 1,11 4,58 mm/m, keskiarvon ollessa 2,62 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv. 22

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 31 SEURANTAMITTAUKSET 21, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä 1,21 3,91 mm/m, keskiarvon ollessa 2,27 mm/m. Kesällä 2 IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,78 2,5 mm/m, keskiarvon ollessa 1,94 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv. 199 1993) välillä,8 3,15 mm/m, keskiarvon ollessa 1,84 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv. 1993 22, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,95 3,71 mm/m, keskiarvon ollessa 2,4 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv. 22 21, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä,9 2,67 mm/m, keskiarvon ollessa 1,7 mm/m. Keväällä 21 tien tasaisuusmittaukset tehtiin maksimiroudan aikaan 11.4.21 ja kesällä 23.8.21. Taulukoissa 14 ja 15 on esitetty IRItasaisuusmittausten tulokset keväältä ja kesältä 21. Taulukko 14. IRI-tasaisuusmittausten tulokset 11.4.21. Alkupl. Loppupl. IRI/kevät-1 IRI/kevät-1 IRI4/kevät-1 IRI4/kevät-1 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 19692 19792 2,48,73 19792 19892 2,27 2,17,92 1,3 19892 19992 2,54 2,94 1,52 1,21 Finnstabi 19992 292 1,89 2,6 1,5 1,63 Finnstabi 292 2192 2,33 2,62,93 1,85 2192 2292 1,11,8 Taulukko 15. IRI-tasaisuusmittausten tulokset 23.8.21. Alkupl. Loppupl. IRI/kesä-1 IRI/kesä-1 IRI4/kesä-1 IRI4/kesä-1 Huom. suunta11 suunta 21 suunta 11 suunta 21 19692 19792 1,14,71 19792 19892 1,65 2,3,99 1,36 19892 19992 2,2 2,19 1,48 1,13 Finnstabi 19992 292 1,69 2,1 1,15 1,57 Finnstabi 292 2192 1,34 2,4,91 1,65 2192 2292 1,1,81 Kuvassa 3 on esitetty tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 metrin IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan ja kesällä.

32 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde SEURANTAMITTAUKSET Mt 595 Salahmi; 5 m IRI-arvot keväällä ja kesällä 21 12 1 Kevät, suunta 11 Kevät, suunta 21 Kesä, suunta 11 Kesä, suunta 21 IRI 5 m, mm/m 8 6 4 Homogenisointi Alusrakenteen stabilointi 2 198 1985 199 1995 2 25 21 215 22 Paalulukema, m Kuva 3. Tasaisuusmittauksilla määritetyt 5 m IRI-arvot koeosuuksilla keväällä maksimiroudan aikaan 11.4.21 ja kesällä 23.8.21. Keväällä 21 maksimiroudan aikaan IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,89 2,94 mm/m, keskiarvon ollessa 2,49 mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv. 199 1993) välillä 1,45 3,56 mm/m, keskiarvon ollessa 2,62 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv. 1993 22, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,96 3,95 mm/m, keskiarvon ollessa 2,53 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv. 22 21, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä,81 4,5 mm/m, keskiarvon ollessa 2,13 mm/m. Kesällä 21 IRI-arvot vaihtelivat koeosuuksilla välillä 1,69 2,19 mm/m, keskiarvon ollessa 2, mm/m ja 5 m IRI-arvot vaihtelivat vertailuosuudella (plv. 199 1993) välillä,75 3,58 mm/m, keskiarvon ollessa 1,94 mm/m, koeosuuksilla 1-3 (plv. 1993 22, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 9 %) välillä,93 4,3 mm/m, keskiarvon ollessa 2,9 mm/m ja koeosuuksilla 4-6 (plv. 22 21, alusrakenteen stabilointi,5-,7 m tiiviysasteella 95 %) välillä,98 3,11 mm/m, keskiarvon ollessa 1,83 mm/m. 5.8 Vauriot Ensimmäisen seurantatalven 1997-98 jälkeen koeosuuksilla ei havaittu päällystevaurioita. Ensimmäiset vauriot havaittiin keväällä 1999. Päällystevauriot olivat tyypiltään pituushalkeamia, joiden leveys oli 1 3 mm ja määrä 3 m/2 m. Talven 1999-2 jälkeen päällystevaurioiden määrä oli hieman lisääntynyt. Vauriot olivat tyypiltään pituushalkeamia, jotka sijaitsivat osin keskilinjalla ja osin,2,8 metrin etäisyydellä keskilinjasta. Halkeamien leveys vaihteli välillä 1 1 mm ja halkeamien määrä oli 19 m/2 m. Talven 2-21 jälkeen päällystevaurioiden määrä oli lisääntynyt selvästi. Pituushalkeamien määrä oli 28,5 m/2 m ja halkeamien leveys vaihteli välillä 1 1 mm. Verkkohalkeilun alkua havaittiin oikeassa ulkourassa plv.

Mt 595 Salahmin koerakennuskohde 33 19938 1994 ja vasemmassa ulkourassa plv. 19963 19976, 19981 19996 sekä 24 233 eli yhteensä 59 m/2 m. Kuvassa 31 on esitetty päällysteen pituushalkeilua paaluvälillä plv. 1995 19967 keväällä 21. Kuva 31. Päällysteen pituushalkeilua paaluvälillä plv. 1995 19967 keväällä 21. Talven 2-21 jälkeen ei ole tehty vaurioinventointia.

34 Mt 595 Salahmin koerakennuskohde YHTEENVETO 6 YHTEENVETO Koerakenteiden rakenneosat olivat pinnasta lukien PAB 5 mm, kantavan murske 2 mm, jakavan kerroksen sora 3 mm, suodatinkerros 4 mm sekä päällysrakenteen alla homogenisoitu ja stabiloitu alusrakenne. Alusrakenteen osalta plv. 199-1993 suoritettiin vain homogenisointi, plv. 1993-22 alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabikalkkiseoksella 9 % tiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,5:stä,7 metriin ja plv. 22-21 alusrakenne homogenisoitiin ja stabiloitiin Finnstabi-kalkkiseoksella 95 % tiiviysasteella siten, että stabiloitavan alusrakenteen paksuus muuttui,7:stä,5 metriin. Alusrakenne oli koeosuuksilla pääosin silttiä ja silttimoreenia. Pohjamaa oli routivuudeltaan routivaa tai erittäin routivaa. Pakkasmäärä Seurantamittausten aikaisten talvien pakkasmäärät olivat seuraavat: F 97-98 = 3478 h C, F 98-99 = 28699 h C, F 99- = 19589 h C, F -1 = 22219 h C ja F 3-4 = 22541 h C. Talvi 1997-98 vastasi pakkasmäärältään tilastollisesti hieman keskimääräistä kylmempää talvea, talvi 1998-99 tilastollisesti keskimääräistä talvea, talvet 2-21 ja 23-24 tilastollisesti keskimäärin kerran 5 vuodessa toistuvaa leutoa talvea sekä talvi 1999-2 tilastollisesti keskimäärin kerran 1 vuodessa toistuvaa leutoa talvea. Pohjaveden syvyys Pohjaveden syvyys vaihteli seurannan aikana paalulla Pl. 1997 välillä 1,4 3,21 m tien tasausviivasta. Vastaavasti paalulla Pl. 1298 vaihteluväli oli 1,75 3,21 m tien tasausviivasta. Pienimmät lukemat mitattiin loppusyksyllä ja alkukesällä sekä suurimmat keväällä sulamisen alkuvaiheessa. Roudan syvyys Seurantatalvien aikaiset suurimmat roudansyvyydet vaihtelivat välillä 1,95 2,5 m (talvi 1997-98), 1,96 m (talvi 1998-99), 1,48 1,53 m (talvi 1999-2), 1,6 1,7 m (talvi 2-21) ja 1,63 m (talvi 23-24). Talvella 21-22 ei mitattu roudan syvyyttä. Routanousu Koerakentamista edeltävinä talvina routanousut vaihtelivat välillä 4-18 mm (keskimäärin 11 mm, talvi 1995-96) ja välillä 5-23 mm (keskimäärin 125 mm, talvi 1996-97). Seurantatalvien 1998 24 aikana koerakenteiden keskimääräiset routanousut vaihtelivat välillä 47 93 mm. Suurimmat routanousut olivat noin 13 mm. Routanousut olivat pienentyneet vanhaan rakenteeseen verrattuna etenkin paaluvälillä plv. 22 21 (vrt. liitteet 2 ja 4), jossa alusrakenne pyrittiin tiivistämään 95 %:n tiiviyteen. Vertailtaessa koeosuuksia, joissa alusrakenne vain homogenisoitiin tai alusrakennetta stabiloitiin Finnstabi-kalkkiseoksella,5,7 m tiiviysastetavoitteella 9 %, ei routanousuissa ollut merkittävää eroa (vrt. liitteet 2 ja 4). Homogenisoidulla osuudella keskimääräiset suhteelliset routanousut