Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala
Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen kotitaloudessa määrä ja laatu 2. asetuksen mukaiset laskelmat jätevesien kuormituksesta, kuormitusluku, jätevesijakeiden erottelun vaikutus 3. puhdistustuloksen seuranta ja arviointi, näytteenotto 4. vaihtoehtoisia puhdistusratkaisuja ja niiden tyypillisiä kustannuksia
1. Kotitalouden jätevedet Jäteveden määrästä suurin osa muodostuu pesuvesistä Kuva: Tutkittujen talouksien keskimääräinen vedenkulutusjakauma, kun kokonaiskulutus on 116 l/hlö/vrk (Etelämäki, L. Veden käyttö Suomessa, 1999)
Tulokuormitukseen voi vaikuttaa mm. vesijakeiden erottelulla, kuvissa kuormitusluvut (g/hlö/vrk). Muista myös mm. fosfaatittomien pesuaineiden käyttö!
2. Haja-asutuksen kuormitusluku Asetuksessa vaaditut puhdistusprosentit ovat x prosenttia kuormitusluvusta. 2 Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä seitsemän vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa, kokonaisfosforin määrä on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä on 14 grammaa vuorokaudessa. Tarkoittaa sitä, että puhuttaessa poistoprosenteista, ei tarkoiteta sitä että pitää puhdistaa x% syntyvän jäteveden lika-aineesta. Esim. 70% poistovaatimus harmaan jäteveden fosforista olisi tarpeettoman tiukka, sillä suurin osa on jo poistettu erottamalla käymäläjätevesijae pois.
2. Kuormitus haja-asutuksen kuormitusluvun mukaisesti
2. Kuormituksen vähentämisvaatimukset
2. Ympäristöön pääsevän kuormituksen laskeminen 1. Selvitetään asuinkiinteistön keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti 2. Otetaan puhdistetusta jätevedestä näyte, joka edustaa sen keskimääräistä laatua, analysoidaan pitoisuus mg/l 3. Lasketaan ympäristöön joutuva kuormitus 4. Verrataan sitä haja-asutuksen kuormitusluvun ja sovellettavan puhdistusvaatimuksen avulla laskettuun sallittuun enimmäispäästöön Ympäristöön pääsevä kuormitus = päästö: 100 l/hlö/vrk x 40 mg/l => 100 l/hlö/vrk x 0,040 g/l => 4 g/hlö/vrk OK! Sallittu enimmäispäästö: Normaali 10 g/hlö/vrk (80 % (1-0,8) x 50 g/hlö/vrk) Tiukempi 5 g/hlö/vrk (90% (1-0,9) x 50 g/hlö/vrk)
2. Vaihtoehtoja: Jätevesien käsittelyjärjestelmään johdettu kuormitus Määrät g/vrk/hlö
2. Jäljellä olevien jätevesien käsittelyn tarve * Laskuesimerkki: 1 0,66/1 = 0,34 34 %
3. Näytteenoton haasteet ja kertanäytteen edustavuus Edustavan, luotettavan ja puolueettoman näytteen ottaminen vaatii asiantuntemusta Sertifioidut vesinäytteenottajat Oikeat havainnot näytteenottohetkellä tärkeitä Lietekertymät näytteenottokaivon pohjalla eivät kuulu näytteeseen Toimintahäiriöiden tunnistaminen toimimattoman järjestelmän näytteenotossa ei ole järkeä! Kokoomanäyte vrt. kertanäyte Kiinteistön jätevesi muodostuu epätasaisesti, kertanäyte ei ole koskaan edustava.
BOD7-atu mg/l) Johanna Kallio, SYKE 3. Tulevan ja käsitellyn jäteveden laadun vaihtelu - Hajasampo-projekti 120 100 80 60 40 20 0 Käsitellyn jäteveden laadun vaihtelu 9:30 10:30 11:30 12:30 13:30 14:30 15:30 16:30
3. Kahden samanlaisen puhdistamon puhdistustulos voi olla täysin erilainen eri kohteissa Hajasampo 107 ja 101
4. Erilaisia käsittelyvaihtoehtoja ja -ratkaisuja Maapuhdistamot Maahanimeytys Maasuodatus Kasvipuhdistamo Laitepuhdistamot Panospuhdistamo Biosuodatin/suodin Bioroottori Aktiivilietepuhdistamo Kaksoisviemäröinti wc-vedet (=mustat vedet) ja pesuvedet (=harmaat vedet) käsitellään erikseen Kuivakäymälä tai umpisäiliö sekä harmaiden vesien käsittely (maaperäkäsittely tai harmaavesisuodatin)
4. Käymäläjäteveden ja harmaan jäteveden käsittely samassa järjestelmässä
4. Käymäläjäteveden ja harmaan jäteveden erottelevat järjestelmät
4. Vaihtoehtona kuivakäymälä virtsa uloste Kuivakäymälä harmaat vedet käymäläjäte Harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmä Kompostointi tai muu käsittely virtsa -> 5:1 laimennoksella kasteluvedeksi suotovesi
Erilaisten jätevesijärjestelmien tyypillisiä kiinteistökohtaisia kustannuksia toukokuu 2011 Toimii muistilistana hajajätevesineuvontatilanteessa, ei jaeta asiakkaalle!
LÄHDE: Niemi, Myllyvirta, 2008, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys
LÄHDE: Niemi, Myllyvirta, 2008, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys
Kiitos! Kuva: Sanna Vienonen