4 +1. Metsäsektorin muutokset Suomessa ja globaalisti. Hyödynnä vastauksessa oheista aineistoa. a) Miten metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on muuttunut? Pohdi syitä muutokseen. (2 p.) b) Millaisia alueellisia muutoksia paperin ja kartongin tuotannossa ja kulutuksessa on maailmanlaajuisesti tapahtunut? Pohdi syitä muutokseen. (3 p.) c) Millaisia metsien taloudellisen käytön mahdollisuuksia Suomessa on tulevaisuudessa? (2 p.) d) Mikä on metsien merkitys ilmastonmuutoksen kannalta? (2 p.) <http://www.metla.fi/hanke/5168/pdf/hetemaki_hanninen_mtk_kettula_2469.pdf.>. Luettu 1.9.211. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 25, 27, 29 ja 21/Metla Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 21/Metla
+1. Metsäsektorin muutokset Suomessa ja globaalisti a) Miten metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on muuttunut. Pohdi syitä muutokseen. (2 p.) Metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on huomattavasti vähentynyt erityisesti 2- luvulla. Samanaikaisesti muiden sektorien - esim. palvelusektori - voimakas kasvu on pienentänyt metsätalouden merkitystä. Erityisesti massa- ja paperiteollisuuden osuus BKT:sta on laskenut huomattavasti 2-luvulla. Taloustilanteiden muutokset heijastuvat vuosittaisissa vaihteluissa esim. 9-luvun lama. Etäisyys Suomesta vientimaihin on selvä haitta. Tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat. Venäjältä tuodun puun määrä on laskenut osin Venäjän vientitullien vuoksi. b) Millaisia alueellisia muutoksia paperin ja kartongin tuotannossa ja kulutuksessa on maailmanlaajuisesti tapahtunut? Pohdi syitä muutokseen. (3 p.) Teollisuusmaissa paino- ja kirjoituspaperin kulutus on voimakkaasti vähenemässä ja kehittyvissä maissa voimakkaasti kasvamassa. Metsäteollisuuden kysynnän painopiste on siirtymässä Aasiaan. Talous ja tavaratuotanto kasvavat nopeasti Aasiassa, Kiina-ilmiö. Paperin ja kartongin tuotanto on siirtymässä kehittyviin maihin, erityisesti Aasiaan. Kustannustehokkaan puunkasvatuksen painopiste on siirtymässä pohjoisesta etelään (luonnonolojen merkitys). Tekniikan kehittyminen mahdollistaa esimerkiksi lyhytkuituisen puun hyödyntämisen paperiteollisuudessa. Maailmankaupan vapautuminen. Väestön kasvu ja elintason nousu kehittyvissä maissa. Sähköinen viestintä korvaa painopapereita teollisuusmaissa. c) Millaisia metsien taloudellisen käytön mahdollisuuksia Suomessa on tulevaisuudessa? (2 p.) Perinteinen metsäteollisuus säilyy vaikkakin sen merkitys vähenee. Bioenergian tuottaminen. Uusien erikoistuotteiden kehittäminen ja valmistaminen, esim. puutuoteteollisuudessa puuta ja muita materiaaleja yhdistävät komposiittirakenteet; biokemikaalit; nanotuotteet, uudet lääke- ja elintarviketeollisuuden tuotteet. Marjojen ja sienien kerääminen; metsästys. Luontomatkailu. Puurakentamisen lisääminen. d) Mikä on metsien merkitys ilmastonmuutoksen kannalta (2 p.) Metsät varastoivat merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä. Näin ne puskuroivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Siksi metsät ovat merkittävässä asemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilinieluina. Eniten hiiltä on varastoitunut vanhoihin metsiin. Metsäkadon pysäyttäminen on kustannustehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta. Hakkuutähteiden ja kantojen kerääminen energiantuotantoon vapauttaa hiilidioksidia nopeasti ilmakehään. Metsäala pienenee erityisesti tropiikissa, missä metsiä kaadetaan puutavaran sekä viljely- ja laidunmaan saamiseksi. Metsäkadon myötä myös metsiin sitoutuvan hiilen määrä vähenee samoin kuin maailman lajirikkaimmat elinympäristöt. Diagrammien ansiokas tulkinta voi korvata vastauksen puutteita.
3 8. Geokätköily on maailmanlaajuinen paikkatietoa hyödyntävä ulkoiluharrastus. a) Mitä on paikkatieto? (1 p.) b) Selitä, mihin geokätköily perustuu. (3 p.) c) Tulkitse oheinen geokätköilyharrastusta kuvaava kartta. Pohdi myös syitä alueellisiin eroihin. (2 p.) 2 GEOKÄTKÖILIJÖITÄ/KM 212,,1,1,3,3,1,1,3,3 1,9 Lähde: <http:/www.geocache.fi>. Luettu 1.6.212. 1 km +9. Suomeen on viime vuosina perustettu uusia kaivoksia. Kansallisen mineraalistrategian mukaan Suomi on vuonna 25 mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä. a) Mitä tarkoitetaan malmimineraalilla? (1 p.) b) Miksi kiinnostus Suomen malmivaroja kohtaan on voimakkaasti kasvanut 2-luvulla? (2 p.) c) Millaisia taloudellisia vaikutuksia kaivosteollisuudella on kaivospaikkakunnalle ja koko Suomelle? (3 p.) d) Mitä ympäristöongelmia lisääntyvä kaivosteollisuus voi Suomessa aiheuttaa? (3 p.) METALLIMALMIEN LOUHINTA SUOMESSA Milj. tonnia 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 195 196 197 198 199 2 21 Kasvuala, miljardi-investoinnit? Suomessa on 47 toimivaa kaivosta. Suunnitteilla on 43 uutta kaivosta. Kaivosteollisuus työllisti 3 6 henkeä vuonna 211. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi määrän kasvavan 5 työntekijään vuoteen 214 mennessä. Malmia tuotetaan jo nyt neljä kertaa enemmän kuin 197-luvun huippuvuosina. UUSIMMAT MALMILÖYDÖT JA TUTKIMUSKOHTEET kulta palladium ja platina perusmetallit timantti muut varannot Suomessa käynnissä oleviin kaivoshankkeisiin investoidaan yli miljardi euroa. Lähiaikoina päätetään useiden uusien kaivosten avaamisesta ja nykyisten laajennuksista. Lähde: Geologian tutkimuskeskus Lähde: Luonnontieteilijä 2/212 1 km
Tehtävä 8 a) Paikkatieto on tietoa jostain kohteesta, jonka sijainti tunnetaan. Paikkatieto koostuu ominaisuus- ja sijaintitiedosta. 1 p. b) Geokätköily perustuu maailmanlaajuiseen satelliittipaikannusjärjestelmään; yleisimmin on käytössä GPS. Maapalloa kiertää 24 satelliittia, jotka lähettävät paikannussignaalia. Niiden tarkka sijainti tunnetaan. Paikantimen tulee saada signaali samanaikaisesti vähintään kolmesta satelliitista (neljäs satelliitti varmistaa tuloksen). Signaalien aikaeroista lasketaan paikantimen tarkka sijainti maastossa, yleensä 3 1 metrin tarkkuudella. Perustiedoista 1p, tarkemmista 1p 2 p. Geokätkö on piilo, jonka sijainti eli koordinaatit tunnetaan tarkkaan. (Lisätietoa: Kätkön tarkat koordinaatit tai vihjeet kätkön koordinaattien selvittämiseksi haetaan internetsivustolta, jonne myös löydetyt kätköt kirjataan. Kätkössä on yleensä pieni rasia, jossa on lokivihko ja muuta harrastukseen liittyvää tavaraa. Kätköt on sijoitettu mielenkiintoisiin tai poikkeuksellisiin paikkoihin.) 1 p. c) Kartassa kuvataan harrastuksen yleisyyttä Suomen eri kunnissa suhteessa kunnan pinta-alaan. 1 p. Tiheästi asutuilla alueilla ja suurissa kaupungeissa on suhteellisesti enemmän harrastajia. Tämä johtuu kyseisten alueiden suuremmasta asukasmäärästä pinta-alaa kohti tai geokätköilyinnovaation leviämisestä ensin suuriin kaupunkeihin. Jompikumpi selityksistä riittää. 1 p.
Tehtävä +9 a) Malmimineraali on luonnollinen mineraaliesiintymä, josta on kannattavaa tuottaa yhtä tai useampaa metallia. 1 p. b) Kaivannaisten kysyntä ja hinnat maailmanmarkkinoilla ovat kasvaneet. Suomesta on löydetty lukuisia alueita, joille on nykyisellä hintatasolla kannattavaa perustaa kaivos. Suomi on kaivosyrityksille turvallinen maa, ja valtion perimät maksut kaivostoiminnasta ovat pienet. Valtauksien tekeminen on myös suhteellisen helppoa. Suomessa on korkea teknisen osaamisen taso ja koulutettua työvoimaa. Suomesta löytyy hightech-mineraaleja, joita GTK on kartoittanut. Neljä asiaa riittää,,5 p./asia 2 p. c) Useimmat kaivospaikkakunnat sijaitsevat Itä-Suomen tai Lapin haja-asutusalueilla, joissa työttömyys on yleistä. Kaivos työllistää ihmisiä sekä suoraan kaivoksella että välillisesti, kun palvelujen tarve ja palvelutyöpaikkojen määrä kasvavat. Alueelle muuttaa myös uusia asukkaita, joilta kunta saa verotuloja, samoin kuin kiinteistöveroa kaivoksen rakennuksista. Valtion näkökulmasta kaivosteollisuus työllistää, houkuttelee ulkomaisia investointeja ja tuo vientituloja Suomeen. Suurin osa voitoista menee kuitenkin kansainvälisille kaivosyrityksille. Kaivoksen perustamisvaiheessa syntyy kuluja uusien kunnallisten palvelujen rakentamisesta Kaivoksen mahd. haittavaikutukset alueen matkailulle, kalastukselle (esim. Talvivaara) Menoja syntyy mm. Geologian tutkimuskeskuksen tekemistä tutkimuksista ja liikenneyhteyksien (tiet, rautatiet) rakentamisesta. Kaivosalueiden jälkihoito (maisemointi yms.) Korvaukset maanomistajalle menetetystä maa-alasta Mainittava 3-4 tuloa ja 2-3 menoa 3 p. d) Malmien rikastaminen voi aiheuttaa päästöjä vesistöihin tai ilmaan. Kaivosvedet ovat usein happamia ja voivat sisältää haitallisia määriä raskasmetalleja. Avolouhokset ja rikastuskentät pilaavat maisemaa ja aiheuttavat pölyhaittoja. Kaivoksista syntyy runsaasti sivukiveä, joka läjitetään rikastamon läheisyyteen. Kaivosten läheisten alueiden virkistyskäyttöarvo heikkenee. Suljetuista kaivoksista voi edelleen valua päästöjä ympäröivään luontoon. Kaivosteollisuus kuluttaa runsaasti energiaa, jonka tuottamisesta voi syntyä ympäristöhaittoja. Melu- ja hajuhaitat Liikennemäärät lisääntyvät (esim. kuljetus rikastamoille) Biodiversiteetin väheneminen alueella, vaikutukset ravintoketjuihin (rikastuminen) Kuusi kohtaa riittää,,5 p./kohta 3 p.
4 +1. Luonnonkatastrofit maapallolla a) Miten suurten luonnonkatastrofien määrä on vaihdellut vuosina 198 28? Pohdi syitä muutoksiin. (3 p.) b) Analysoi oheisen kartan avulla, miten luonnonriskialueilla asuvan väestön osuus vaihtelee alueellisesti. (3 p.) c) Miten luonnonkatastrofien aiheuttamat ihmishenkien menetykset (197 28) ja taloudelliset menetykset (199 21) vaihtelevat maapallolla? Pohdi syitä eroihin. (3 p.) Katastrofien lukumäärä 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 Lähde: P. Taalas. <http://ilmatieteenlaitos.fi>. Luettu 2.8.212. SUURET LUONNONKATASTROFIT MAAPALLOLLA VUOSINA 198 28 geofyysikaaliset katastrofit (maanjäristykset, tsunamit, tulivuorenpurkaukset) meteorologiset katastrofit (myrskyt) hydrologiset katastrofit (tulvat, massaliikunnot) LUONNONKATASTROFIALUEILLA ASUVAN VÄESTÖN OSUUS VALTIOITTAIN Mukaan on otettu kustakin valtiosta asukkaat alueilla, joilla esiintyy vähintään kaksi luonnonkatastrofia. Osuus väestöstä (%) 25 25 5 5 75 75 1 Lähde: Natural Disaster Hotspots: A Global Risk Analysis. Disaster Risk Management. Series No 5. The World Bank. 25 LUONNONKATASTROFEISSA KUOLLEIDEN JAKAUTUMINEN VUOSINA 197 28 KATASTROFIEN KUSTANNUKSET MAANOSITTAIN Arvioidut vahingot (miljardia US$) teollisuusmaat kehittyvät maat Lähde: P. Taalas. <http://ilmatieteenlaitos.fi>. Luettu 2.8.212. 35 3 25 2 15 1 muut maanjäristykset myrskyt tulvat kuivuus 5 Afrikka Pohjoisja Aasia Eurooppa Oseania Etelä- Amerikka Lähde: EM-DAT. Lähde: The international EM-DAT. The disaster international database. disaster <http://www.emdat.be/database>. database. <http://www.emdat.be/database>. Luettu 2.8.212. Luettu 2.8.212.
Tehtävä +1 a) Suurten luonnonkatastrofien määrä on lisääntynyt vuosina 198 28. Hydrologisten katastrofien (tulvat, massaliikunnot) määrä on pysynyt suurin piirtein tasaisena tarkastelujakson aikana. Vaihteluväli noin 5 11 hydrologista katastrofia tarkastelujakson aikana. Eniten ovat lisääntyneet meteorologiset katastrofit (myrskyt). Meteorologisten katastrofien määrä oli vuonna 198 noin 1 kappaletta vuodessa. Vuosina 26 27 katastrofeja oli noin 37 vuodessa. Myös geofysikaaliset katastrofit ovat lisääntyneet selvästi. 198-luvulla katastrofien lukumäärä oli noin 15, 2-luvun alussa 25 43 välillä. Satunnaisvaihtelua on nähtävissä geofysikaalisissa ja meteorologisissa katastrofeissa. 1,5 p. Syitä muutoksiin: Ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja vaikuttanut niiden esiintymistiheyteen, voimakkuuteen, laajuuteen ja kestoon. Väestönkasvun takia ihmisiä asuu entistä enemmän riskialttiimmilla alueilla (esim. Tyynenmeren tulirengas, itäinen Afrikka ). Väestönkasvu ja elintason nousu voimistavat ilmastonmuutosta ja vaikuttavat siten välillisesti katastrofien määrään. Viljelykelpoisen alueen vähentyminen lisää muuttoa riskialttiille alueille. Nämä seikat lisäävät katastrofeiksi luokiteltujen luonnononnettomuuksien määrää (väestönkasvun vuoksi on enemmän ihmisiä, joita katastrofi koskettaa). 1,5 p. b) Luonnonriskialueilla asuvan väestön suurin osuus on useiden kehittyvien maiden alueilla Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Eräissä maissa (eteläinen Afrikka, Niger, Malawi, Burundi, Nepal, Bangladesh, Japani, Filippiinit, Karibian alue, Väli-Amerikka) väestöstä 75 1 % asuu luonnonkatastrofeille alttiina olevilla alueilla. Etelä-Amerikan länsirannikolla, itäisen Afrikan rannikkovaltioissa, Kiinassa, Indonesiassa ja Vietnamissa väestöstä 5 75 % asuu luonnonkatastrofeille alttiina olevilla alueilla. Mm. Yhdysvalloissa, Meksikossa, Etelä-Aasiassa, Sudanissa, Kamerunissa, Kongossa ja Malissa väestöstä 25 5 % asuu luonnonkatastrofeille alttiina olevilla alueilla. Riskialueet kuvattu hyvin 2 p Sen sijaan esim. Pohjoismaissa ja suuressa osassa muuta Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa pääosa väestöstä asuu alueilla, jotka eivät ole alttiina luonnonkatastrofeille. 1 p. c) Suurimmat luonnonkatastrofeista johtuvat ihmishenkien menetykset ovat kehittyvissä maissa (95 % kaikista luonnononnettomuuksissa menehtyneistä). Syinä ovat väestönkasvu, joka on pakottanut ihmiset asumaan yhä riskialttiimmille alueille, kuten jyrkille rinteille ja jokisuistoihin, sekä heikko riskeihin varautuminen (esim. seurantajärjestelmät puutteelliset), tiedotus ja pelastustoimet. Teollisuusmaissa kuolee vain vähän ihmisiä luonnonkatastrofeissa (5 % kaikista luonnonkatastrofeissa menehtyneistä). 1,5 p.
Suurimmat luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat olleet teollisuusmaissa, esim. Pohjois-Amerikassa, missä myrskyt ovat aiheuttaneet suuria taloudellisia menetyksiä (esim. hurrikaani Katrina tarkastelujakson aikana). Syynä teollisuusmaiden suurille taloudellisille menetyksille luonnonkatastrofeissa on kallis infrastruktuuri riskialueilla. Myös Aasiassa maanjäristykset ovat aiheuttaneet suuria taloudellisia menetyksiä (esim. Japanin maanjäristykset). Pienimmät taloudelliset menetykset ovat olleet Afrikassa. 1,5 p.
4 +1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset merialueilla a) Millaisia muutoksia ilmastonmuutos voi aiheuttaa merialueilla? (3 p.) b) Pohdi, mitä nämä muutokset merkitsevät ihmisen toiminnan kannalta maailmanlaajuisesti. Tarkastele myös muutosten alueellisia piirteitä. (3 p.) c) Mainitse yksi esimerkki siitä, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen voidaan vaikuttaa kansainvälisesti, Suomessa, suomalaisessa kunnassa ja yksilötasolla (yksi esimerkki kultakin tasolta). (3 p.) Käytä vastauksessa hyväksi oheista aineistoa. Merenpinnan nousun uhkaamat alueet maapallolla Lähde: <http://www.globalwarmingart.com/images/2/2c/global_sea_level_rise_risks.png>. Luettu 27.1.213. mm Merenpinnan keskikorkeuden muutos maapallolla mm 2 Mitattu merenpinnan keskikorkeus Havaintokauden keskimääräinen muutos 3, mm/vuosi (199 21) 2 15 15 1 2,1 mm/vuosi (1975 2) 1 5,9 mm/vuosi (187 192) 2, mm/vuosi (192 1975) 5 188 19 192 194 196 198 2 Lähde: <http://worldviewofglobalwarming.org/pages/rising-seas.html>. Luettu 31.1.213.
Tehtävä +1 a) Ihmisen voimistama ilmastonmuutos nostaa merten pinnankorkeutta. Jäätiköistä sulaa meriin vettä, ja lämmennyt merivesi laajenee. Paras arvio nousun suuruudesta on 3 1 cm vuoteen 21 mennessä, on myös esitetty 2 cm:n nousua. Merenpinnan nousu on kiihtynyt. 1 p. Merivesi muuttuu nykyistä happamammaksi, koska ilmakehän hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa veteen. Koralliriutat kärsivät lämpenevästä ja happamasta vedestä sekä voimistuvista myrskyistä, mistä seuraa korallien vaalenemista ja riuttojen kuolemia. Jääpeite pienenee Jäämerellä, mikä mm. ajaa jääkarhut rannikoille. Lämpenevä merivesi voimistaa hirmumyrskyjä ja saattaa vaikuttaa meriveden kiertoon ja merivirtoihin. muutokset merien ravintoketjuissa 2 p., kahteen pisteeseen vaaditaan 3-4 kohtaa b) Alavilla rannikkoalueilla asuu miljoonia ihmisiä (esim. Bangladesh, Intia, Nigeria), joita kohoava merenpinta ja voimistuvat myrskyt (esim. Pohjois-Amerikan itärannikko) uhkaavat. Pienet koralliriutoista muodostuneet saarivaltiot (esim. Malediivit, Seychellit) ovat uhattuina. Inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat suuria. muuttoliikkeet Jäämeren pienenevä jääpeite avaa uusia laivaväyliä (Koillisväylä, Luoteisväylä), mikä lyhentää matka-aikoja ja pienentää kuljetuskustannuksia. Uusia öljyn- ja kaasunporausalueita otetaan käyttöön, kun arktinen merijää sulaa. Lisää taloudellisia tuloja, mutta on uhka herkälle pohjoiselle ekosysteemille. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriveden kiertoon. Riski nopeille alueellisille ilmastonmuutoksille, kuten Golf-virran heikkeneminen ja Pohjois-Euroopan viileneminen. Todennäköisyys on kuitenkin pieni. Korallien kuolemat vaikutus matkailuun (Malediivit, Meksiko, Australia); happamoitunut merivesi pienentää kalansaaliiden määriä. ravinnontuotannon vaikeutuminen rannikkoalueilla, kun viljelyalue jää veden alle esim. Bangladesh, Kiina, Egypti (pohjaveden, viljelymaiden suolaantuminen) merenpinnan nousun torjuntakustannukset (esim. Alankomaat) 3 p., kolmeen pisteeseen vaaditaan 4-5 kohtaa. Alueellisia esimerkkejä mainittava. Ansiokkailla alueellisilla esimerkeillä tai ajankohtaisuudella voi korvata pieniä puutteita. c) Kansainvälisesti valtioiden väliset päätökset esim. Kioton sopimus, Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suositukset, päästökauppa Valtion tasolla ohjaus lakien, verotuksen ja tukien avulla. Esimerkiksi määräykset uusien asuntojen energiatehokkuudesta, autoverotus tai tuki tuulivoimaloille. Kunnissa päätöksiä esimerkiksi kaavoituksesta, joukkoliikenteestä tai energiansäästöistä kunnan rakennuksissa. Yksilötasolla merkittävimmät mahdollisuudet vaikuttaa ovat liikenne ja lomamatkat, asuminen ja lämpimän veden käyttö sekä ruokailutottumukset. 3 p. Kolmeen pisteeseen vaaditaan esimerkki jokaiselta tasolta.