Teilinummen tekopohjavesihanke Projektisuunnitelma ja tilannekatsaus 1. YLEISTÄ Nurmijärven Vesi liikelaitoksella on nykyisin käytössään kahdeksan erillistä vedenottamoa ja kaksi vedenottamoa on varalla. Vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan noin 24 % vuoteen 2030 mennessä ja sen jälkeen edelleen noin 15 % seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nykyisille vedenottamoille voidaan määrittää useita kapasiteetteja. Vedenottolupien mukainen yhteiskapasiteetti on 12 000 m 3 /d. Tätä kapasiteettia ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman merkittävää riskiä veden nykyisen laadun heikkenemisestä ja vedenottamoiden läheisten kaivojen kuivumisesta. Vedenottamoiden arvioitu tekninen kapasiteetti, jolloin veden laatu ei heikkene nykyisestä, on 6 500 m 3 /d. Tätä kapasiteettia voidaan kasvattaa hetkellisesti, jos hyväksytään esimerkiksi veden kovuuden lisääntyminen sekä pidempiaikaisesti laitosinvestointien avulla. Vedenottamoiden kapasiteetin tulee riittää tilanteessa, jossa suurin yksittäinen vedenottamo on poissa toiminnasta. Nurmijärven vedenkulutuksen on arvioitu kasvavan siten, että nykyisten vedenottamoiden kapasiteetti ei enää riitä häiriötilanteessa 2020-luvulla ja normaalissa kulutustilanteessa vuoden 2030 paikkeilla. Vedenhankinnalle on seuraavat vaihtoehdot: - tekopohjaveden valmistus Teilinummen alueella - kovuuden poisto Valkojan pohjavesialueella ja alueen vedenoton kasvattaminen nykyisestä - raudan ja mangaanin laitosmittakaavan poisto Nummenpään ja Lepsämän vedenottamoilla ja vedenoton kasvattaminen nykyisestä - raudan ja mangaanin laitosmittakaavan poisto Kiljavan vedenottamolla ja vedenoton kasvattaminen nykyisestä - uuden pohjavesialueen käyttöönotto
- juomaveden valmistus pintavesilaitoksessa Teilinummen alueella Vaihtoehdoista on alettu viemään eteenpäin tekopohjaveden valmistusta Teilinummen alueella, koska kyseisellä hankkeella saadaan varmistettua suurin yksittäinen kapasiteetin lisäys kustannustehokkaasti. Tekopohjavesihankkeen eri vaiheissa tehtävillä tutkimuksilla määritetään saatavan tekopohjaveden määrä ja laatu. Lisäksi määritetään Teilinummen tekopohjaveden muodostamisen vaikutukset ympäristöön sekä toimenpiteet vaikutusten minimoimiseksi. Koeimeytys on tarkoitus tehdä poikkeuksellisesti Päijännetunnelista saatavalla, laitoksen tulevalla raakavedellä. Normaalisti tekopohjavesitutkimukset joudutaan tekemään alueen omaa pohjaveden kierrättämällä. Tästä syystä kokeesta saadaan sekä hydraulisesti että vedenlaadun kannalta arvokasta, lopullista laitossuunnittelua palvelevaa tietoa, joka helpottaa lopullisen vedenottolupahakemuksen laatimista. 2. HANKKEEN HISTORIAA Pohjavesitutkimuksia 1970-luvulla Nurmijärven kunta osakkaaksi Päijänne-tunneliin 1970-luvulla. Kapasiteettivaraus n. 5 700 m 3 /d. Vedenottolupa myönnetty 1979 ( Länsi-Suomen vesioikeus L-SVEO no 22/1979 A). 1. koeimeytys pohjavettä kierrättämällä, 1983-1984 Maanhankintaa alueella 1980-luvulla Suoja-aluesuunnitelma 1987, mutta suoja-alueita ei jätetty vahvistettaviksi. Suojelusuunnitelma laadittu vuonna 1998 ja päivitetty vuonna 2010. Nykyinen vedenottamo otettu käyttöön vuonna 1999. Tekopohjavesihanketta ja Valkojan pohjavedenottamon saneerausta vertaileva esisuunnitelma 2009
3. VIIME VUOSINA TEHDYT TUTKIMUKSET JA TOIMENPITEET Vuodesta 2013 lähtien tekopohjavesihankkeessa on tehty seuraavat tutkimukset ja toimenpiteet HANKESUUNNITELMA 2013 Hydrogeologisessa hankesuunnitelmassa tarkasteltiin tekopohjaveden valmistuksen mahdollisuudet Teilinummen pohjavesialueella olemassa olevan tutkimusaineiston perusteella. Hankesuunnitelmassa esitettiin kaksi eri imeytysaluetta ja laadittiin niitä koskeville täysmittakaavan imeytyskokeille alustava tutkimusohjelma. TUTKIMUKSET JA TOIMENPITEET VUOSINA 2014 JA 2015 ENNEN KOEIMEYTYSLUVAN HAKEMISTA Havaintoputkien asentaminen Alueelle on asennettu tähän mennessä 17 havaintoputkea kalliotopografian selvittämiseksi, imeytys- ja kaivoalueiden kartoittamiseksi sekä virtauskuvan tarkentamiseksi. Asennustyöt toteutti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Luontokartoitus Hankealueella on tehty kasvillisuus-, luontotyyppi- ja linnustoselvitys Pöyry Finland Oy:n toimesta. Virtaama- ja vedenpintamittaukset Lehtokorpien alueella tehdään virtaamamittauksia kuukausittain. Mittaukset suorittaa Luode Consulting Oy. Lehtokorpien alueella tehdään lisäksi vedenpintamittauksia Nurmijärven kunnan toimesta. Kaivokartoitus Alueen yksityiskaivot kartoitettiin, mitattiin ja kaivoista otettiin vesinäytteet. Kartoitustyö tehtiin yhteistyössä Pöyry Finland Oy:n ja Nurmijärven kunnan toimesta.
Maatutkaluotaus Alueella tehtiin maatutkaluotauksia kesäkuussa 2014. Maatutkaluotaukset teki Geo-Work Oy. Luotausten tarkoituksen oli selvittää maa-aineksen rakenteita, pohjaveden pinnan ja kallionpinnan tasoa. Vedenjohtavuusmittaukset Valituista havaintoputkista tehtiin vedenjohtavuusmittauksia Pöyry Finland Oy:n K-testeri-laitteistolla. Näytteenotto Vuosien 2014 ja 2015 aikana tutkimusalueen pohjaveden havaintoputkista on otettu vesinäytteitä, joista tehtiin erilaisia analyyseja kesäkuussa 2014, lokakuussa 2014, joulukuussa 2014 sekä helmi-maaliskuun taitteessa 2015. Näytteiden oton on ohjelmoinut Pöyry Finland Oy, näytteet on ottanut Nurmijärven kunta ja analysoinnista on vastannut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratorio huhtikuuhun 2015 saakka. Tästä eteenpäin näytteet analysoi Metropolilabin Viikin laboratorio. Raakavesijohto Nurmijärven kunnallistekninen suunnittelu on suunnitellut raakavesijohdon Korpimäen pumppaamolta kaivoalueille. Vesihuoltosuunnitelmat on hyväksytty johtokunnan kokouksessa 10.12.2014 ja raakavesijohdon urakoitsijaksi on valittu Lakeuden Maanrakennus Oy johtokunnan kokouksessa 22.04.2015. Raakavesijohdon toteutus on ehdollinen vaatien koeimeytysluvan ja johtokunnan päätöksen hankkeen toteuttamisesta. 4. KOEIMEYTYSLUPAHAKEMUS Koeimeytysten suorittamista varten Nurmijärven Vesi on jättänyt vesilain mukaisen hakemuksen imeytyskokeiden tekemisestä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 11.12.2014, diaarinumero ESAVI/11416/2014. Hakija on
myös tehnyt selityksen lausuntoon ja muistukseen 09.04.2015. Koeimeytyslupa on myönnetty 12.5.2015 ja valitusaika päättyy 11.6.2015. 5. TARVITTAVAT TOIMENPITEET KOEIMEYTYSLUPAHAKEMUKSEN JÄLKEEN Koeimeytys suoritetaan kahdessa vaiheessa. Suuremman imeytysalueen osalta alustava kokeen kesto on 8-12 kuukautta. Pienemmän imeytysalueen osalta alustava kokeen kesto on 3-4 kuukautta. Koeimeytys kestää yhteensä 1 1,5 vuotta. Ennen koeimeytyksen aloittamista tehdään valmistelevia toimenpiteitä sekä jatketaan alueen tarkkailua. Koeimeytyksen aikana alueen tarkkailua jatketaan ja tehostetaan. Kaivoalueet Alueelle asennetaan muutama havaintoputki lisää. Havaintoputkien asennuksen tekee FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tarvittavat havaintoputket varustetaan akkukäyttöisillä online-mittareilla. Havaintoputkimittausten toteuttajasta päätetään myöhemmin. Nykyisen Teilinummen vedenottamon läheisyyteen rakennetaan yksi uusi vedenottokaivo, koska nykyisten kaivojen kapasiteetti ei riitä kokeen toteuttamista varten. Imeytysalueille rakennetaan tarvittavat imeytyskaivot. Kaivojen mitoituksesta vastaa Pöyry. Kaivojen rakentaminen kilpailutetaan myöhemmin. Veden poisjohtaminen Kokeessa imeytetty vesi johdetaan Vantaanjokeen. Tätä varten rakennetaan maanpäällinen poistoputki Syväojaan. Poistoputken rakentamisen toteutusmuoto päätetään myöhemmin.
Toimenpiteet Korpimäen pumppaamolla Korpimäen pumppaamolla rakennetaan Tuusulan Seudun Vesi Oy:n ottoputkeen yhde, josta vesi johdetaan imeytysalueille. Laitossuunnittelun tekee Pöyry, urakoitsija päätetään myöhemmin. Mallinnus Vuoden 2015 aikana laaditaan Pöyryn toimesta Teilinummen hydrogeologisia olosuhteita kuvaava numeerinen pohjaveden virtausmalli ja suoritetaan virtausmallisimulaatioita. Virtausmalli on työkalu, jonka avulla voidaan tutkia pohjaveden virtaukseen liittyviä osatekijöitä. Virtausmallin avulla optimoidaan vedenottokaivojen ja imeytysalueiden lukumäärä, sijoittelu, pumppaus- / imeytysvirtaamat ym. tekijät ja arvioidaan tekopohjaveden muodostamisen ympäristövaikutuksia. Tarkkailu Alueen tarkkailua jatketaan tarkkailuohjelman mukaisesti ennen koeimeytysten alkamista sekä koeimeytysten aikana. Tarkkailuohjelman ja raportit laatii Pöyry, vesinäytteiden otosta vastaa Nurmijärven kunta ja analysoinnista Metropolilab Oy. 6. KUSTANNUKSET VUOSI 2013 Hydrogeologinen hankesuunnitelma, Pöyry Finland Oyj 16 374,98
VUOSI 2014 Koeimeytyksen suunnittelu, (mm. kaivokartoitus, maatutkaluotaus ja veden johtavuusmittaukset), Pöyry Finland Oyj, 74 824,38 Maatutkaluotaus, Geo-Work Oy 3 346,17 Virtausmittaus, Luode Consulting Oy 990 Luontoselvitys 7630,15 Havaintoputkien asennus, FCG Suunnittelu Oy 29 376,00 Näytteenottoanalyysit, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys 20 974,64 Sisäiset palvelut (mm. näytteenotto ja mittaukset) 12 610,40 Muut kulut 5486,60 Yhteensä 155 238,34 KOEIMEYTYS VUODET 2015 JA 2016 Raakavesijohdon rakentaminen 300 000 Korpimäen pumppaamon asennustyöt 50 000 Poistovesijohdon rakentaminen 100 000 Imeytys- ja ottokaivot 250 000 Koetoiminnan ohjaus 70 000 Mallinnus 30 000 Laboratorioanalyysit, näytteenotto, virtaamamittaukset 100 000 Imeytysveden osto 50 000 Muut kulut 150 000 YHTEENSÄ 1 100 000 Muut investoinnit Kustannusarvio lopullisen tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen tarvittavien lisäinvestointien osalta on 750 000. Kokonaisuudessaan investointi on n. 2,0 M, mikäli hanke toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaan.
7. Aikataulu Imeytyskokeet on tarkoitus aloittaa loppusyksystä 2015 tai viimeistään talvella 2016, kun tutkimuslupa on myönnetty ja koejärjestelyt saatu rakennettua valmiiksi. Jos hankkeesta valitetaan, edellämainittu aikataulu on mahdollinen, jos hankkeelle saadaan erillinen valmistelulupa. Koeimeytykset kestävät arviolta 1 1,5 vuotta. Tämän jälkeen tehdään varsinaisen tekopohjavesilaitoksen lupahakemus, joka voidaan jättää käsiteltäväksi arviolta aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Lopullisen tekopohjavesilaitoksen rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2019 aikana. Hankkeen muuttunut aikataulu on huomioitu myös vesilaitoksen rakentamisohjelmaesityksessä.