Päätökset Nrot 1) 256/2012/2 2) 257/2012/2 Dnro 1) ESAVI/422/04.09/2010 2) ESAVI/247/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätökset Nrot 1) 256/2012/2 2) 257/2012/2 Dnro 1) ESAVI/422/04.09/2010 2) ESAVI/247/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIAT 1) Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen käytön tehostaminen uusilla tekopohjaveden imeytysalueilla ja pohjavedenottamolla sekä vedenoton käyttötarkoituksen muuttaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Tuusula ja Nurmijärvi 2) Jäniksenlinnan pohjavedenottamon suoja-aluetta koskevan Länsi- Suomen vesioikeuden päätöksen nro 54/1982 A muuttaminen, Tuusula ja Nurmijärvi HAKIJA HAKEMUS Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Tuusula Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemallaan ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle rakennettavalle kahdelle tekopohjaveden imeyttämisalueelle ja yhdelle uudelle vedenottamolle ja veden ottamiseen siitä Tuusulan kunnassa sekä Teilinummen imeytysalueen laajentamiselle Nurmijärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. ASIAAN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET Hakija on lisäksi hakenut lupaa töiden aloittamiseen jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perusteluina hakija on esittänyt, että imeytysaltaat ja kaivon yläosarakenteet ja putkistot on osin toteutettu tilapäisinä rakenteina ja pintavetoina. Ilkivallan välttämiseksi ja ympäristön maisemoimiseksi ne tulee saattaa asianmukaiseen kuntoon. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 49/1964 myöntänyt Tuusulan kunnanhallitukselle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen määräalalle tilasta Jäniksenlinna RN:o 5:119 Tuusulan kunnan Vanhassa kylässä sekä veden johtamiseen mainitusta ottamosta lähinnä Jokelan ja Kellokosken rakennuskaava-alueiden talous- ja teollisuusveden tarvetta varten Tuusulan kunnassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 148/1973 muuttanut antamaansa pohjaveden ottamista koskevaa päätöstä siten, että Tuusulan Seudun Vesilaitos Kuntainliitto on oikeutettu johtamaan vettä Jäniksenlinnan pohjaveden ottamosta Tuusulan kunnan sekä Järvenpään ja Keravan kaupunkien alueiden talous- ja teollisuusveden tarvetta varten. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 161/1977 A myöntänyt Tuusulan Seudun Vesilaitos Kuntainliitolle luvan Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen Tuusulan ja Nurmijärven kunnissa. Lupa sallii Päijänne-tunnelista otettavan raakaveden imeyttämisen tekopohjavedeksi Teilinummen ja Tönölänmäen imeyttämisalueilla korkeintaan m 3 /d ja muodostuvan tekopohjaveden käyttöön ottamisen Jäniksenlinnan pohjavedenottamosta. Käyttöön saatavan luonnollisen pohjaveden ja tekopohjaveden yhteismääräksi on hakemuksessa arvioitu m 3 /d. Imeyttämisalueet sijaitsevat määräalalla kiinteistöstä Råbacka RN:o 1:523 Nurmijärven Raalan kylässä ja kiinteistöllä Korpela RN:o 5:3 Tuusulan kunnan Ruskealan kylässä. Päätöksen lupamääräykset 1 ja 2 ovat seuraavat: 2 1. Luvan saajan on seurattava imeytetyn veden virtausta. Mikäli osoittautuu, että kaikkea vettä ei saada ottamolle, on veden ottoa vastaavasti rajoitettava. 2. Luvan saajan on tarkkailtava pohjavesiolosuhteita ja pohjaveden laatua tekopohjavesilaitoksen vaikutusalueella Helsingin vesipiirin vesitoimiston hyväksymällä tavalla. Havainnoista sekä imeytetyistä ja otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. Tiedot on määräajoin ilmoitettava vesitoimistolle. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 54/1982 A määrännyt Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle vesilain mukaisen suoja-alueen, joka on jaettu kauko-, lähisuoja- ja suotautumisvyöhykkeeseen, imeytysalueisiin ja vedenottoalueisiin. Suoja-alue koostuu kahdesta erillisestä kaukosuojavyöhykkeestä sekä näiden väliin jäävästä suotautumisvyöhykkeestä. Lähisuojavyöhykkeeksi rajattu alue rajautuu suotautumisvyöhykkeen länsirajaan. Imeyttämisalueita on kaksi ja ottamoalueita yksi. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 14/1991/1 myöntänyt Tuusulan Seudun Vesilaitos Kuntainliitolle luvan kahden kaivon rakentamiseen ja tekopohjaveden ottamiseen niistä määräalalla tilasta Jäniksenlinna RN:o 5:232 Vanhassakylässä Tuusulan kunnassa. Hankkeen tarkoitus oli nostaa laitoksen kapasiteetti lähemmäksi tekopohjavesiluvassa mainittuja enimmäisvesimääriä.

3 3 Päätöksen lupamääräykset 1 3 ovat seuraavat: 1. Kaivoja on käytettävä niin, ettei yrityksestä aiheudu tarpeetonta vahinkoa tai haittaa ja että veden tuhlausta vältetään. 2. Luvan saajan on varustettava kaivot luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla ja tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin Helsingin vesipiirin vesitoimiston hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista vesija ympäristöpiirin hyväksyttäväksi. Havainnoista ja vuorokausittain otetuista vesimääristä on pidettävä kirjaa. pyydettäessä tiedot on esitettävä vesi- ja ympäristöpiirille sekä sille, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 3. Luvan saaja on vastuussa toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta, ja muusta edunmenetyksestä. Mikäli kaivojen käyttämisestä on seurauksena, että vedensaanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajan on, jos asianomainen sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta ryhdyttävä ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilaissa säädetty. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 148/2007/3 myöntänyt Tuusulan Seudun Vesilaitos Kuntainliitolle luvan Päijänne-tunnelista otettavan veden imeyttämiseksi tekopohjavedeksi koetoimintana Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella Tönölänmäen alueella luvan saajan omistamilla kiinteistöillä ja muodostettavan pohjaveden ottamiseksi käyttöön. Lupa oli voimassa saakka. Suunnitelma Hakijan tarkoituksena on lisätä Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen imeytyskapasiteetti voimassa olevien lupien lupaehtojen mukaiseen määrään m 3 /d lisäämällä ja suurentamalla imeytysalueita ja lisätä vedenottoa luvan sallimaan määrään rakentamalla pohjavedenottamo uudelle vedenottoalueelle. Hankkeessa tarvittavat kiinteistöt ovat hakijan omistuksessa. Suunnitelma perustuu alueella vuosina suoritettuun pohjavesitutkimukseen, jonka tarkoituksena oli selvittää mahdollisuudet lisätä Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen kapasiteettia. Tutkimuksessa maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden tarkentamiseksi alueelle asennettiin havaintoputkia ja suoritettiin kairauksia. Maaperän vedenjohtavuuden mittauksissa ja kaivopaikkatutkimuksissa käytettiin putkivirtausmittausta. Tekopohjavesilaitokselle rakennettiin viisi putkikaivoa, joista kaksi toimi kokeiden aikana imeytyskaivoina. Imeytyskokeita varten Tuusulan seudun vesilaitos rakensi Telinummen imeytysalueelta putken, jolla voitiin johtaa Päijännetunnelin vettä tutkimusalueelle. Samalla lisättiin Päijänne-tunnelissa sijaitsevan pumppaamon kapasiteettiä.

4 4 Tekopohjavesilaitoksen nykytila Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön kesäkuussa Vesilaitoksella on käytettävissä Teilinummen imeyttämisalue (Tekojänis ) Nurmijärven kunnan alueella ja Tönölänmäen imeyttämisalue (Jäniksenrinne ja Korpela ) Tuusulan kunnan alueella. Tönölänmäen imeyttämisalue on kuitenkin osoittautunut imeytystarkoitukseen soveltumattomaksi eikä se ole ollut käytössä. Nykyisiltä kaivoalueilta saadaan siten käyttöön Teilinummella muodostettava tekopohjavesi ja Tönölänmäellä muodostuva luonnollinen pohjavesi. Raakavesi otetaan Päijänne-tunnelin Korpimäen pumppaamosta. Pumpatun Päijänteen veden vuotuiset keskiarvot ovat 2000-luvulla olleet m 3 /d. Vesilaitoksella on ottamoalueet kiinteistöillä Vesimaa ja Kaivojänis Tuusulan kunnan alueella. Niiden kapasiteettia on nostettu rakentamalla niille kolme uutta putkikaivoa. Käytössä on yhteensä yhdeksän siiviläputkikaivoa. Vuotuiset keskimääräiset vedenottomäärät ovat 2000-luvulla olleet m 3 /d. Uudet imeytysalueet ja vedenottamoalue Uudet imeytysalueet on tarkoitus perustaa Tönölänmäen käyttämättömän imetysalueen kaakkoispuolelle 400 m:n ja 700 m:n etäisyydellä sijaitseville entisille maa-ainesten ottoalueille, jotka hakija on kunnostanut. Toinen alue sijaitsee kiinteistöillä Sorala ja Valtionummi ja toinen kiinteistöllä Sorapaikka Tuusulan kunnassa. Niiden vähimmäispinta-alaksi on suunniteltu m 2. Imeyttämisaltaiden lopullinen muoto ja lukumäärä määräytyvät myöhemmin imeytyksestä saatavien kokemusten perusteella. Käytössä olevaa Nurmijärven kunnan alueella sijaitsevaa Teilinummen imeytysaluetta puolestaan laajennetaan noin 500 m 2 :llä leventämällä yhtä allasta 10 m:llä. Suunniteltu uusi ottamoalue sijaitsee laitosalueen länsipuolella kiinteistöillä Korpela , Sorala , Sorala ja Kulmala Uudelle ottamoalueelle on rakennettu tekopohjavesilaitoksen koetoimintaa koskeneen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston määräaikaisen lupapäätöksen nro 148/2007/3 perusteella siiviläputkikaivo, josta voidaan ottaa vettä maksimissaan m 3 /vrk. Kaivojen lukumäärää lisätään tarpeen mukaan. Kaavoitus Oikeusvaikutteisessa Tuusulan kunnan Ruskela-Vanhakylä-Ritasjärvi osayleiskaavassa Tönölänmäki ja ottoalue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT-3), jolla sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä vähäinen hajarakentaminen. Lisäksi alue on erittäin tärkeää

5 pohjavesialuetta (pv-1), jolla ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä, sekä myös pohjavedenottamon suoja-aluetta (pv/s). Vanha Hämeentie on osayleiskaavan mukaan historiallinen maantie (sr-t), jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä maiseman ja kyläkuvan kannalta; aluetta kehitettäessä on turvattava tien ja sen ympäristön luonteen säilyminen. Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut osayleiskaavan Pohjavesialue Jäniksenlinnan pohjavesiesiintymä on osa Hyvinkäältä Tuusulaan ulottuvasta, luode kaakko -suuntaisesta pitkittäisharjujaksosta. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala Jäniksenlinnan esiintymällä on noin 1,1 km 2. Pohjavesiesiintymän luonnolliseksi kokonaisantoisuudeksi on arvioitu m 3 /d. Palojoen savipeitteinen jokilaakso katkaisee harjuselänteen Jäniksenlinnan alueella ja jakaa muodostuman kahteen lajittuneista maakerroksista koostuvaan erilliseen selänteeseen, joista luoteispuolinen on nimeltään Teilinummi ja kaakkoispuoleinen Tönölänmäki. Pohjavesiesiintymä rajoittuu sekä luoteessa että kaakossa pohjaveden virtausta rajoittaviin kalliokynnyksiin. Tutkimusalueella kallio on paksuudeltaan ja koostumukseltaan vaihtelevien maakerrosten peittämä. Kallio on paljastuneena alueen itäpuolella Kollarinkalliolla ja kaakkoispuolella ns. Keravan montussa. Syvimmillään kallion pinta on Palojoen jokilaaksossa, jossa kairaukset ulotettiin 30 metrin syvyyteen maanpinnasta eli korkeudelle +25 m. Lähimmillään kallion pinta tavattiin noin 1,0 m:n syvyydessä. Kartta- ja maastotarkasteluiden sekä tehtyjen kairausten perusteella kallion pinnan korkeuserot ovat tutkimusalueella yli 50 m. Tutkimusalueen maaperäolosuhteet vaihtelevat kovasti. Eteläosan vuonna 1975 suunnitellulla imeytysalueella maaperä on heikosti lajittuneita valtaosin hienoja aineksia sisältävää moreenia tai silttistä hiekkaa. Pohjaveden pinnan alapuolella maakerrokset ovat ohuita. Tönölänmäellä maalajit vaihtelevat harjun pitkittäis- ja poikittaissuunnassa nopeasti ja paikoin havaittiin ohuita hienoa hiekkaa sisältäviä kerroksia. Paikoin esiintyy karkeita kivisiä sorakerroksia. Tiiviiden moreenikerrostumien lisäksi kalliokohoumat rajoittavat ja ohjaavat monin paikoin pohjaveden virtausta tutkimusalueella. Ns. Keravan montussa havaittavat kalliopaljastumat muodostavat Jäniksenlinnan ja Kaikulan pohjavesialueiden välille vedenjakajan. Pohjavesiolosuhteet Ennen imeytyskokeiden aloittamista ( ) pohjavedenpinta vaihteli Jäniksenlinnan pohjavesialueella korkeuksien +49,63 m ja +52,47 m välillä. Alimmillaan pohjaveden pinta oli Palojoen jokilaaksossa vanhan vedenottamon havaintopisteessä +49,95 m ja uuden vedenottoalueen havaintopisteessä +49,88 m. 5

6 6 Vedenkorkeus oli Teilinummen imeytysalueella tuolloin +51,02 m. Teilinummen imeytysalueelta pohjaveden virtaus suuntautuu kaakkoon kohti Palojoen jokivarressa joen kaakkoispuolella sijaitsevia kaivoalueita. Pohjavesialueen kaakkoiskulmassa pohjavedenkorkeus oli havaintopäivänä +52,47 m ja vedenjakajan toisella puolella sijaitsevalla Kaikulan pohjavesialueella yli +58,0 m. Pohjaveden virtaus suuntautuu luontaisesti kyseiseltä, Keravan montun alueen rajalta luoteeseen kohti Palojen jokilaaksossa sijaitsevia vedenottoalueita. Teilinummen nykyisen imeytysalueen ja kaivoalueen välissä sijaitseva Palojoki on hydraulisessa yhteydessä pohjavesiesiintymään, mikä aiheuttaa rajoituksia tekopohjaveden muodostamiselle nykyistä imeytysaluetta käytettäessä, koska vesi voi purkautua jokeen imeytystä lisättäessä. Pohjavesiesiintymä on paineellinen harjun liepeillä ja Palojoen jokilaaksossa esiintyvillä savikkoalueilla ja muualla harjussa vapaapintainen. Pohjaveden korkeuteen ja pohjaveden virtaussuuntiin vaikuttavat voimakkaasti imeytyksessä käytettävät virtaamat sekä vedenottokaivojen käyttö ja virtaamat. Pohjavesialueen veden laatu on hyvä. Muutamissa havaintopisteissä rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat kohonneet. Imeytyskokeet Imeytyskokeet aloitettiin marraskuussa 2007 kaivamalla idänpuoleisen käyttämättömäksi jääneen hidassuodatusaltaan pohja auki. Maaperä oli tiukkaa moreenimaista ja sisälsi runsaasti hienoainesta. Altaaseen johdettu vesi imeytyi huonosti maaperään, mikä vahvisti sen, ettei alue sovi imeytykseen. Varsinaiset imeytyskokeet aloitettiin , jolloin Päijänne-tunnelin vettä johdettiin kaivoon IK1, joka sijaitsee käyttämättömäksi jääneellä imeytysalueella, ja putkikaivoon K16, joka sijaitsee 150 m lounaaseen em. putkikaivosta. Kaivoimeytykset lopetettiin Paikkaa ei pidetty sopina imetystarkoitukseen. Toisessa vaiheessa imeytys aloitettiin Tönölänmäen imeytysalueella (Valtionummen koeallas). Imeytyksessä johdettiin vettä yhteensä m 3 /d molempiin imeytyskaivoihin. Imeytyksen aikana havaittiin, että maaperän vedenjohtavuus oli noin 400 m:n etäisyydellä länteen sijaitsevan imeytyskaivon IK1 kohdalla heikohko, kaivo tukkeutui eikä imeytysvesi kulkeutunut vedenottamoille halutussa määrin. Tämä ilmeni vedenpinnan huomattavana nousuna kaivossa. Myös kaivossa K16 vedenpinta nousi kokeiden aikana niin ylös, että imeytysvirtaamaa jouduttiin pienentämään. Kaivoimeytys lopetettiin Sen jälkeen putkikaivoon K16

7 asennettiin uppopumppu, jonka avulla kaivosta pumpattiin tasaisesti vesimäärä m 3 /vrk. Vesi johdettiin hidassuodatuksen kautta kulutukseen. Kolmannessa vaiheessa Tönölänmäen imeytysalueella sijaitsevaan Valtionummen koealtaaseen pumpattiin vettä keskimäärin m 3 /vrk. Koeallas imi veden hyvin ja vedenpinnat nousivat alueen luoteispuolella, noin 130 m:n etäisyydellä sijaitsevassa havaintoputkessa suurimmillaan yli 2,0 m eli korkeudelle +55,20 m. Vedenpinnat tasaantuivat kohtuullisen hitaasti suuresta varastotilavuudesta johtuen. Imeytyskokeen aikana pohjavesi nousi havaintoputken länsipuolella vanhassa sorakuopassa maanpinnan yläpuolelle. Lammikoituminen oli tilapäistä eikä aiheuttanut eroosiota tai muita vahinkoja. Pohjaveden virtaussuunnat eivät muuttuneet ennen kokeita vallinneesta tilanteesta, mutta pohjavedenpinta nousi imeytysaltaan kohdalla enimmillään lähes 3,0 m. Viimeisenä vaiheena aloitettiin imeytys Keravan montun koealtaassa Imeytyksen virtaama oli keskimäärin m 3 /vrk. Imeytysvesi nousi aika-ajoin koealtaassa korkealle, mutta pinnan noususta ei aiheutunut haittaa vanhan sorakuopan pohjassa. Pohjaveden pinta nousi koealtaan vieressä sijainneessa havaintoputkessa lähes 7,0 m korkeudelle +60,0 m. Vajovesikerroksen paksuus koealtaan kohdalla on lepotilanteessa noin 11 m ja imeytyksen aikana pienemmillään 4 m. Pohjavedenpinnat nousivat kaivoimeytyksen johdosta noin 400 m:n etäisyydellä luoteeseen sijaitsevassa kolmessa havaintoputkessa suurimmillaan 1,35 m. Imeytyskokeet lopetettiin kesäkuun lopussa ja Tönölänmäen imeytykset lokakuussa Imeytyskokeiden aikana saatiin imeytettävää vesimäärää lisättyä vuoden 2008 alkupuoliskolla 1,8-kertaiseksi verrattuna koetoimintaa edeltäneeseen tilanteeseen. Koko tekopohjavesilaitoksen imeytysvirtaama oli koeaikana keskimäärin m 3 /vrk ja suurimmillaan m 3 /vrk. Vettä otettiin keskimäärin m 3 /vrk ja suurimmillaan m 3 /vrk. Vedenlaadussa ei kokeiden aikana tapahtunut sanottavia muutoksia. Vanhalla kaivoalueella kohonnut rauta- ja mangaanipitoisuus pysyi entisellään ja uudella kaivoalueella vedenlaatu pysyi kokeiden aikana muuttumattomana. Hankkeen vaikutukset Pohjavedenkorkeus Kun otetaan käyttöön Tönölänmäen imeytysalueet ja uusi vedenottoalue, voidaan Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen imeytyskapasiteetti hakemuksen mukaan nostaa lupaehtojen mukaiseen määrään m 3 /vrk ja Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen vedenotto määrään m 3 /vrk. Tekopohjaveden imeytys nostaa pohjavedenkorkeutta vain imeytysalueen välittömässä läheisyydessä voimassa olevan luvan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Pohjavedenpinnat nousisivat Tönölänmäen imeytysalu- 7

8 eella käytöstä poistettujen sorakuoppien pohjalle. Pohjavedenkorkeutta sorakuoppien kohdalla alennetaan kuitenkin kaivon 16 eteläpuolelle rakennettavilla uusilla kaivoilla. Tekopohjaveden vuodot esiintymän ulkopuolelle peltoalueilla ja Palojoen jokilaaksossa pystytään hallitsemaan eivätkä ne muutu nykyisestä tilanteesta. Luontoarvot Imeytysalueen muutos ja uuden vedenottoalueen toteuttaminen eivät aiheuta lähteisiin, kosteikkoihin tai muihin vesilain tarkoittamiin pienvesistöihin haitallisia muutoksia. Imeytysalueet ja uusi vedenottoalue sijaitsevat käytöstä poistetuilla maa-ainesten ottoalueilla. Pohjaveden laatu Tönölänmäen imeytysalueella imeytysvesi puhdistuu paremmin maaperän heikon vedenjohtavuuden vuoksi kuin Teilinummen imeytysalueella. Odotettavissa oleva viipymäaika vrk. Veden happipitoisuus on imeytysalueella hyvä. Uudelta vedenottoalueelta pumpattavan tekopohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet arvioidaan alhaisiksi. Kaivot Vedenottamon vaikutusalueella on kaivot kiinteistöillä Rantala RN:o 2:117 ja Rantamäki RN:o 4:27. Uudelta vedenottoalueelta tapahtuvan vedenoton on arvioitu vaikuttavan haitallisesti kiinteistön Rantala RN:o 2:117 kaivoon siinä määrin, että korvaava vedenottoratkaisu on tarpeen. Saman kaivon vettä käytetään myös kiinteistöllä Rantamäki RN:o 2:116. Kiinteistöllä Rantamäki RN:o 4:27 sijaitsevaan orsivesikaivon vedenpinta on 6,5 metriä ylempänä kuin vieressä sijaitsevassa havaintoputkessa 2 oleva pohjaveden pinta. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia kaivoon. 8 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain (264/1961) 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta dnro ESAVI/422/04.09/2010 aluehallintovirastossa sekä Tuusulan ja Nurmijärven kunnissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

9 9 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) mukaan valtaosa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän vedestä tuotetaan yhtymän Jäniksenlinnan ja Rusutjärven tekopohjavesilaitoksilla, vaikka kuntayhtymällä on käytössä useita muitakin pohjavedenottamoita eri kuntien alueella. Kuntayhtymälle on erittäin tärkeätä veden kulutuksen kasvaessa nostaa Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laitoskapasiteetti määrällisesti aikaisemmin myönnettyjen lupien tasolle. Hankkeen toteutuminen lisää myös vesihuoltolaitoksen toimintavarmuutta erilaisten häiriötilanteiden varalta. Tekopohjavesikokeet ovat osoittaneet, että hakemukselle asetettu tavoite on saavutettavissa lisäämällä imeytys- ja vedenottokapasiteettia Tönölänmäen alueella suunnitellulla tavalla. Kuntayhtymällä on jo useamman vuosikymmenen käyttökokemukset imeyttämiseen käytetyn varsin hyvälaatuisen raakaveden käytöstä tekopohjaveden valmistuksessa. Uusien järjestelyjen avulla voidaan vaikeuksitta tuottaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä. Mahdollisuuksien rajoissa on, että raudanpoiston tarve tulee laitoksella vähenemään. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hankkeesta saatavat hyödyt ovat huomattavasti haittoja suuremmat eikä hanke muutenkaan aiheuta sellaisia vesilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitettuja seurauksia, jotka voisivat toimia esteenä luvan myöntämiselle. Jäniksenlinnan pohjavedenottamoa koskevasta 1964 myönnetystä ja vuonna 1974 osittain muutetusta luvasta ei löydy mainintaa vesimäärän suuruudesta. Kaivosta esitettyjen tietojen perusteella voidaan päätellä, että vedenotto-oikeus olisi enintään m 3 /d suuruinen. Pohjavesitekniikan selvityksessä esitetään Teilinummen ja Tönölänmäen antoisuudeksi m 3 /d, josta hyvälaatuisena olisi mahdollista saada käyttöön noin m 3 /d. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan vuonna 1977 annetulla tekopohjaveden valmistusta koskevalla luvalla ei ole puututtu kuntayhtymän oikeuteen hyödyntää pohjavesiesiintymän luonnollista pohjavettä, mikä oikeus kuntayhtymällä on edelleen olemassa perustuen vuoden 1964 lupaan. Näin ollen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä voi sille myönnettyjen lupien perusteella imeyttää tekopohjavedeksi enintään m 3 /d ja ottaa tekopohjavettä ja luonnollista pohjavettä yhteensä enintään m 3 /d. Hakemusasiakirjoista ilmenee, että enimmäisvedenotto kuntayhtymälle myönnetyn määräaikaisen luvan kestäessä on ollut m 3 /d. ELY-keskus on korostanut, että kuntayhtymälle myönnettävästä luvasta tulee aikaisempaa selkeämmin ilmetä oikeudet imeyttämiseen sekä pohjaveden ja tekopohjaveden ottamiseen. Vesimäärät on erikseen mainittava luvassa eikä se ole aikaisempiin lupiin puuttumista. Luvan selkeys koros-

10 tuu lähestyttäessä aikaisempien lupien mukaisia enimmäisvesimääriä. Nyt tilanne on ollut valvonnallisesti helppo, kun laitos on ollut vajaakäytössä eikä vesimääräylityksiin ole ollut mahdollisuuksia. Merkitystä vesimäärätiedoilla on myös sen vuoksi, että uudella ottamoalueella hyödynnetään samoja pohjavesivaroja, jotka ovat sisältyneet jo vuoden 1964 lupaan. ELY-keskus on katsonut, että imeyttämismenetelmiin ja -laitteisiin liittyvät valinnat voidaan jättää laitoksen harkintaan eikä niistä ole tarpeen antaa tarkkoja määräyksiä luvassa. Vaikka hakemuksessa mainitaan ainoastaan imeyttämisaltaat, saatetaan myös imeyttämiskaivoja ottaa myöhemmin käyttöön. Ottamoalueelle rakennetaan todennäköisesti ajan mittaan useampia siiviläputkikaivoja. Ympäristövaikutusten kannalta kaivojen lukumäärällä tai sijainnilla ottamoalueella ei vaikuteta ympäristöön. Aluehallintovirasto on myöntänyt päätöksellään nro 1/2010/4, jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään osittain muuttanut, kuntayhtymän naapurille Heikki Åbergille asti voimassa olevan luvan maa-aineksen ottoon tilalta Tapiola II ( ) rajoittamalla ottooikeuden I vaiheen osalta tasoon N ,5 ja II vaiheen osalta tasoon N ,5 m. ELY-keskus on vaatinut, että kuntayhtymälle myönnettävässä luvassa tulee olla riittävät määräykset siitä, että Heikki Åbergin koko maa-ainesten ottamisalueelle jää riittävä suojakerros Åbergin alimman ottamistason ja tekopohjaveden muodostamisella muutetun pohjavedenpinnan tason väliin. ELY-keskus on Åbergin maa-aineksen ottamiseen liittyneiden lupakäsittelyjen eri vaiheissa edellyttänyt 6 m:n suojakerrospaksuutta, mikä onkin ilmeisesti toteutunut määräaikaisen luvan mukaisin imeyttämis- ja vedenottojärjestelyin koko Åbergin ottamisalueella. Epävarmuutta asiassa lisää kuitenkin se, että koetoiminnan aikana imeyttämisaltaat eivät ole olleet samanaikaisesti käytössä. ELY-keskus on katsonut, että pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä sijaitsevat uudet imeyttämisalueet tulee määrätä osiksi suoja-aluetta ja sallia alueilla ainoastaan imeyttämiseen ja vedenkäsittelyyn liittyvät toiminnot. Aidattavien alueiden sijainnit on tarkistettava ja sidottava maastoon. Hakemuksen mukainen uusi ottamoalue sijaitsee kiinteistöillä ja Kiinteistö on määrätty suoja-aluepäätöksellä kokonaan imeyttämisalueeksi, mihin tarkoitukseen aluetta on käytetty vain lyhytaikaisesti koetoiminnan aikana. Hidassuodatuslaitosta varten on tarvittu osa suoja-aluepäätöksen mukaisesta imeyttämisalueesta. Tönölänmäen vanha suoja-aluepäätöksen mukainen imeyttämisalue tulee muuttaa suoja-alueeseen kuuluvaksi ottamo- ja laitosalueeksi, jolla on sallittu ainoastaan vedenottoon, veden käsittelyyn ja tekopohjaveden muodostamiseen liittyvä toiminta. Kiinteistöön kuuluva osa otta- 10

11 moaluetta on myös määrättävä ottamo- ja laitosalueeksi. Ottamo- ja laitosalue on aidattava ja sidottava maastoon. Vesilain 9 luvun 19 :n mukaan viranomainen voi toimia aloitteen tekijänä suoja-alueen muuttamista koskevassa asiassa. Alueet, joita nyt esitetyt muutokset koskevat, ovat hakijan omistuksessa, eivätkä muutokset koske muita maanomistajia suoja-alueella. Uudenmaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan muutokset ovat tarpeen, koska muuten uusille alueille jäisivät voimaan valtaosin kaukosuojavyöhykettä koskevat määräykset. ELY-keskus on jättänyt harkittavaksi, onko tarpeen määrätä määräaikaan mennessä suoja-alueen muiden muutostarpeiden selvittämisestä ja mahdollisesta muutoshakemuksen tekemisestä suoja-alueeseen. Maanomistusolojen muuttuminen ja suoja-alueen maa-alueiden siirtyminen laajahkosti kuntayhtymän omistukseen on varmasti osaltaan vaikuttanut suojaalueen tarpeeseen, mutta ei kuitenkaan niin, että tämä tarve olisi kokonaan poistunut. Voimassa olevasta suoja-alueesta voidaan todeta, että sen määräykset ovat muuttuneet säännösten muuttumisen vuoksi osin varsin vaikeaselkoisiksi ja osin myös nykyiseen suoja-alueisiin liittyvän oikeuskäytännön vastaisiksi. Myös olosuhteiden tuntemus on tarkempaa kuin suojaaluetta perustettaessa. Tätä osoittaa se, että tällainen nyt vireillä oleva laitosjärjestelyjä koskeva hakemus on tehty. ELY-keskus on katsonut, että edellytykset suostua VL 2:26.1:n mukaiseen töiden aloittamista tarkoittamaan hakemukseen ovat olemassa siinä laajuudessa, kuin hankkeen toteuttamista valmistelevia töitä on alueella tarkoitus suorittaa. 2) AA (Tapiola II RN:o 5:4, Ruskela, Tuusula) on todennut, että vedenimeytys vaikeuttaa muistuttajan soranottotoimintaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 1/2010/4 myöntänyt luvan poiketa pohjaveden muuttamiskiellosta kiinteistöllä Tapiola RN:o 5:4 tapahtuvaa soranottoa varten. Päätöksen mukaan alin ottotaso on +63,5 m, jolloin pohjaveden suojakerros on noin 10 m. Päätöksessä on otettu huomioon tuleva vedenimeytys. Ottoalueella pohjavedenkorkeus on ollut +51,5 m +54,0 m. Vesilaitoksen koeimeytyksen aikana pohjavedenpinta nousi soranottoalueella noin 2,0 m ollen korkeimmillaan +53,79 m. Koeimeytyksen jälkeen pohjavedenkorkeus oli +51,70 m. Maa-ainestenottoa koskevassa hakemuksessa alimmaksi ottotasoksi haettiin + 57,0 m, jolloin suojakerros olisi ollut vähintään 4,0 m vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä noudatettavan vakiintuneen käytännön mukaisesti ja vedenimeytys huomioon ottaenkin yli 3,0 m. Muistuttajan oli elinkeinotoimintansa jatkamiseksi suostuttava siihen, että alin ottotaso on +63,5 m eli 6,5 m korkeammalla kuin haettu taso. Soraa jää hyödyntämättä noin m 3 ktr. Muistuttaja on vaatinut korvausta aiheutuvasta edunmenetyksestä muistutuksesta lähemmin ilmenevin perustein. Muistuttajan mukaan vedenhankintatarvetta ei ole. Vaikka hanke 11

12 katsottaisiinkin yleisen edun mukaiseksi, se ei vapauta luvanhakijaa korvausvastuusta. korvausta on maksettava vesilain 9 luvun 11 :n ja 11 luvun nojalla. Korvausta viran puolesta määrättäessä on otettava huomioon haettu 7 m:n suuruinen pohjavedenpinnan korotus. Muistuttajan mielestä vesilaitos on toiminut kiinteässä yhteistyössä lausuntoja antavan ELY-keskuksen kanssa, mikä on mahdollistanut hänen elinkeinotoimintansa poikkeuksellisen vaikeuttamisen. 12 Hakijan selitys Uudenmaan ELY-keskuksen muistutuksesta 1) hakijalla ei ollut huomautettavaa. AA muistutuksesta 2) hakija on todennut, että vedenotto- ja imeytysalueiden muuttaminen ei vaikeuta muistuttajan maa-ainesten ottamistoimintaa. Nyt on käsittelyssä vuonna 1977 annetun lupapäätöksen mukaisen eteläisen imeytysalueen suhteellisen vähäinen siirtäminen ja uuden vedenottoalueen sijoittaminen kyseisen imeytysalueen länsipuolelle. Imeytyskokeiden perusteella imeytysaltaiden siirrosta aiheutuva pohjavedenkorkeuden muutos on vähäinen. Kun vedenottoalueen sijoittaminen kiinteistöille Korpela RN:o 5:3 ja Sorala 2 RN:o 5:10 kompensoi pohjavedenpintojen nousua, on lupahakemuksen mukaisilla toimenpiteillä marginaaliset vaikutukset pohjaveden korkeuteen muistuttajan kiinteistön alueella. Maa-ainesten ottoalueen pohjavedenkorkeuksista hakija on todennut, että muistuttajan vedenkorkeusmittaukset ovat harvalukuisia. Seuranta-aika on lyhyt ja alueellinen kattavuus heikko. Siten muistuttaja ei ole voinut ottaa huomioon luontaisia pohjavedenkorkeuden vaihteluita arvioidessaan imeytyksen vaikutusta pohjavedenkorkeuteen. Hakija on todennut, että pohjavedenkorkeuden muutosta ei voida verrata mitattuun korkeuteen +51,70 m, koska tuolloin ei ollut käytössä voimassa olevan luvan mukaista imeytystä. Siten muistuttajan arviot imeytys- ja vedenottoalueiden sijaintien muutoksista aiheutuvista pohjavesivaikutuksista ovat virheellisiä. Hakija on todennut, että lupakäytäntö maa-ainesten oton suhteen I-luokan pohjavesialueilla on kiristynyt. Hakija on todennut noudattavansa lupavirastojen päätöksiä ja niitä valvovien viranomaisten antamia määräyksiä. Hakija on saanut silloiselta Länsi- Suomen ympäristölupavirastolta määräaikaisen luvan suorittaa imeytyskokeet. Luvassa ympäristökeskus (nykyisin ELY-keskus) määrättiin valvomaan kyseisiä kokeita. Hakijan mukaan valvontaviranomainen on suorittanut sille määrättyä valvontatehtävää. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä on katsonut muistutuksessa esitetyt vaatimukset perusteettomiksi. Hakemuksen mukainen imeytys- ja vedenottoalueiden siirtäminen ei haittaa muistuttajan elinkeinon harjoittamista eikä muutenkaan aiheuta korvattavaa haittaa.

13 13 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan täydennyksessä ilmoittanut tehneensä kiinteistöjä Rantala RN:o 2:117 ja Rantamäki RN:o 2:116 koskevan sopimuksen vesijohtoverkkoon liittymisestä hakijan kustannuksella tekopohjaveden muodostamisesta kiinteistön veden saannille aiheutuvan haitan kompensoimiseksi. Aikaisempien lupaprosessien aikana hakija on tehnyt samaa asiaa koskevat sopimukset kahden muun vaikutusalueella sijaitsevan asuinkiinteistön omistajan kanssa. Lisäksi hakija on todennut, että se on toimittanut vettä Järvenpään ja Keravan kaupunkien ja Tuusulan kunnan lisäksi vuodesta 1982 alkaen Sipoon kuntaan, vuodesta 2001 alkaen Mäntsälän ja vuodesta 2006 alkaen Pornaisten kuntaan. MERKINTÄ Aluehallintovirasto on ELY-keskuksen vaatimuksesta ottanut käsiteltäväkseen Jäniksenlinnan pohjavedenottamon suoja-aluepäätöksen nro 54/1982 A muuttamista koskevan asian diaarinumerolla ESAVI/247/04.09/2011. Hakemuksen on katsottu tulleen vireille , jolloin ELY-keskuksen vaatimuksen sisältämä muistutuskirjelmä on toimitettu aluehallintovirastoon ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT 1. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen käytön tehostaminen uusilla tekopohjaveden imeytysalueilla ja pohjavedenottamolla sekä vedenoton käyttötarkoituksen muuttaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Tuusula ja Nurmijärvi Käsittelyratkaisu Luparatkaisu Hakija on täydentänyt hakemustaan kuulutusmenettelyn jälkeen täsmentämällä pohjavedenoton käyttötarkoituksen koskemaan myös Sipoon, Mäntsälän ja Pornaisten kuntien vedentarvetta. Aluehallintovirasto on käsitellyt vedenoton käyttötarkoituksen laajentamista koskevan asian vesilain (264/1961) 16 luvun 9 :n nojalla enempää tiedoksiantoa toimittamatta, koska asia ei vaikuta haitallisesti kenenkään oikeuteen tai etuun. Aluehallintovirasto myöntää Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymälle luvan 1. rakentaa kaksi uutta tekopohjaveden imeytysallasaluetta, joista toinen sijaitsee kiinteistöihin Sorala ja Valtionummi ( ) kuuluvalla alueella ja toinen kiinteistöön Sorapaikka ( ) kuuluvalla alueella suunnitelman liitteenä olevan päivätyn piirustuksen Imeytys- ja vedenottoalueiden sijaintikartta (mittakaava 1 : 5 000) mu-

14 kaisesti Tuusulan kunnassa, ja käyttää niitä tekopohjaveden muodostamiseen 2. laajentaa olemassa olevaa Teilinummen tekopohjaveden imeytysaluetta kiinteistöllä Tekojänis suunnitelman liitteenä olevassa päivätyssä piirustuksessa Imeytys- ja vedenottoalueiden sijaintikartta (mittakaava 1 : 5 000) esitetyllä alueella Nurmijärven kunnassa ja käyttää sitä tekopohjaveden muodostamiseen 3. rakentaa uusi pohjavedenottamo ottamoalueelle, joka muodostuu Tuusulan kunnassa sijaitsevista kiinteistöjen Korpela , Sorala , Sorala ja Kulmala osa-alueista suunnitelman liitteenä olevan päivätyn piirustuksen Imeytys- ja vedenottoalueiden sijaintikartta (mittakaava 1 : 5 000) mukaisesti ja ottaa pohjavettä siitä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja jäljempänä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksiä nrot 49/1964, 148/1973 ja 161/1977 A seuraavasti: 1. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 49/1964, jota on muutettu vesioikeuden päätöksellä nro 148/1973, mainittu pohjaveden ottamisen käyttötarkoitus muutetaan koskemaan veden johtamista myös Sipoon, Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueiden talous- ja teollisuusveden tarvetta varten. 2. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 161/1977/A ratkaisuosaa muutetaan siten, ettei siinä määrätä muodostettavaa tekopohjaveden määrää ja Tönölänmäen imeyttämisaluetta (Korpela RN:o 5:3). Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen kolmella ottamoalueella sijaitsevia kaivoja on pidettävä yhtenä ottamona (Jäniksenlinnan pohjaveden ottamo). 14 Korvaukset Lupamääräykset Hankkeesta ei aiheudu kiinteistöjä Rantala RN:o 2:117 ja Rantamäki RN:o 2:116 koskeva vedensaannin turvaamista koskeva sopimus huomioon ottaen korvattavaa haittaa, vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on vesilain säännösten lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä, jotka korvaavat Jäniksenlinnan tekopohjavedenottamoa koskevissa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksissä nrot 49/1964, 161/1977 A ja 14/1991/1 annetut lupamääräykset. 1. Tekopohjaveden uudet imeytysaltaat ja pohjavedenottamo on rakennettava ja Teilinummen imeytysalue on laajennettava suunnitelman mukaisesti.

15 2. Vedenottamoalueet kiinteistöllä Vesimaa , kiinteistöllä Kaivojänis ja kiinteistöillä Korpela , Sorala , Sorala ja Kulmala on pidettävä kunnossa ja aidattava. 3. Imeytettävän tekopohjaveden kokonaismäärä saa olla enintään m 3 /vrk Uusilla imeyttämisalueilla imeytettävän tekopohjaveden kokonaismäärä saa olla enintään m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. 4. Otettavan pohjaveden kokonaismäärä saa olla enintään m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. 5. Tekopohjaveden imeytys ja pohjaveden ottaminen on toteutettava siten, että tarpeetonta vahinkoa tai haittaa ei aiheudu ja että pohjaveden pinta imeytysalueen, ns. Keravan montun viereisessä havaintoputkessa ei nouse yli korkeuden N ,00 m. Veden tuhlausta on vältettävä. 6. Pohjaveden ottamisen tehostamiseksi lupamääräyksessä 2 mainituille vedenottoalueille saadaan rakentaa Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla lisäkaivoja siten, että otettavan pohjaveden kokonaismäärä ei ylitä lupamääräyksessä 4 esitettyä määrää. 7. Luvan saajan on varustettava kaivot luotettavilla vesimäärän mittauslaitteilla ja tarkkailtava vedenoton ja tekopohjaveden muodostamisen vaikutuksia alueen pohjavesioloihin Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen tämän päätöksen luparatkaisussa tarkoitetun vedenoton ja tekopohjaveden muodostamisen aloittamista ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Havainnoista ja vuorokausittain otetuista ja imeytettävistä vesimääristä on pidettävä kirjaa. Tiedot on toimitettava tarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla viranomaisille sekä pyydettäessä esitettävä sille, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 8. Luvan saaja on vastuussa toimenpiteestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Mikäli pohjaveden ottamisesta ja tekopohjaveden imeyttämisestä on seurauksena, että vedensaanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saajan on, jos asianomainen sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta ryhdyttävä ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin vedenottamon omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilaissa säädetty. 15

16 9. Työn suorittamisesta mahdollisesti aiheutunut vahinko tai haitta on työn aikana tai heti sen päätyttyä toimitettavan arvion perusteella korvattava asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 10. Imeytyskentät ja uusi pohjavedenottamo rakennettava ja otettava käyttöön neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Muuten lupa raukeaa. 11. Veden imeyttämisen aloittamisesta uusilla imeyttämisaluilla ja pohjaveden ottamisen aloittamisesta uudella ottamoalueella on ilmoitettava 60 päivän kuluessa kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan ELYkeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16 Perustelut Tekopohjaveden muodostaminen ja pohjaveden ottaminen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän toiminta-alueella vesihuolto perustuu pääosin Päijänne-tunnelista otettavan raakaveden imeyttämiseen tekopohjavedeksi. Alueella vedenkulutus on kasvussa. Edullisimmaksi tavaksi veden riittävyyden turvaamiseksi on todettu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajentaminen. Laitoksen toinen imeytyskenttä ei ole sopinut tarkoitukseen eikä käytössä olevalle imeytyskentälle veden johtamista voida enää lisätä. Tämän vuoksi on otettava käyttöön kaksi uutta imeytysaluetta ja laajennettava olemassa olevaa Teilinummen kenttää. Kun noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, imeyttämisestä ei aiheudu pohjavesialueella pohjaveden pilaantumista eikä haitallisia vaikutuksia pohjaveden laadulle eikä sanottavassa määrin haittaa suppealle alueelle rajoittuvista pohjavedenkorkeuden muutoksista. Kolmella ottamoalueella sijaitsevia kaivoja on pidettävä vesilain (264/1961) 9 luvun 5 :ssä tarkoitettuna yhtenä ottamona, koska ottamot kuuluvat samalle omistajalle ja pohjavesi otetaan samasta pohjavesiesiintymästä samaa tarkoitusta varten. Ottamoalueille voidaan tehdä uusia kaivoja tämän päätöksen lupamääräyksiä noudattaen. Lupamääräyksellä 5 on otettu huomioon Heikki Åbergin oikeus ottaa maaaineksia Tönölänmäen alueella Tuusulan kunnan Ruskelan kylässä kiinteistöllä Tapiola II (kiinteistötunnus ). Asiaa koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 1/2010/4 lupamääräyksen 2 mukaan alin ottokorkeus ottovaiheen 1 osalta on N ,5 m ja ottovaiheen 2 osalta N ,50 m. Nyt annetun määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että Åbergin ottoalueelle jää riittävä suojakerrospaksuus, kun pohjaveden korkeus nousee imeytysten vuoksi. Havaintopiste sijaitsee kunnostetun maa-ainesten ottopaikan (ns. Keravan montun) laidalla, jossa maanpinta on korkeudella +63,5 m. Koeimeytyksen aikana pohjavedenkorkeus nousi imeytysalueella enimmillään korkeuteen +60,0 m. Aluehallintovirasto katsoo, että havaintopisteen enimmäisvedenkorkeus +60,0 m turvaa sen, että Åbergin alueella pohjaveden yläpuolisen suojakerroksen paksuudeksi tulee noin 10 m. Lähellä sijaitsevan maa-ainesten ottoalueen suojakerroksen paksuus vaikuttaa muodostettavan tekopohjaveden

17 Sovelletut säännökset laatuun. Kiinteistöllä Tapiola II tapahtuvalle luvan mukaiselle maa-aineksen ottamiselle hankkeella ei ole haitallista vaikutusta. Hanke ei ole kaavan vastainen. Hanke ei heikennä pohjavesialueen vedenlaatua eikä määrää. Se ei siten vaaranna Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen vuoteen 2015 ulottuvien tavoitteiden toteutumista. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Edellytykset luvan myöntämiselle tekoveden imeyttämistä ja pohjaveden ottamista varten luparatkaisussa mainituilla paikoilla ovat siten olemassa. Käyttötarkoituksen muuttaminen Voimassa olevan luvan mukaan otettava pohjavesi johdetaan Tuusulan, kunnan sekä Järvenpään ja Keravan kaupunkien alueiden talous- ja teollisuusveden tarvetta varten. Pohjavettä on johdettu kauan myös Sipoon, Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueille talous- ja teollisuusvedeksi, minkä vuoksi aluehallintovirasto on muuttanut Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksiä nrot 49/1964 ja 148/1973 tältä osin vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Muutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin. Tekopohjavesilaitosta koskevan päätöksen muuttaminen Pohjavettä ei imeytetä eikä ole imeytetty Tönölänmäen imeyttämisalueelle (Korpela RN:o 5:3), joten päätöksessä ei ole tarpeen määrätä imeyttämisaluetta. Koska nyt on annettu tekopohjavedenottamolle kokonaan uudet lupamääräykset, joihin on nykykäytännön mukaisesti sisällytetty myös muodostettavaa tekopohjaveden määrää koskeva rajoitus, ei päätöksen ratkaisuosassa enää määrätä muodostettavan tekopohjaveden määrää. Lupamääräyksestä 2 käy ilmi kahden olemassa olevan ottamoalueen ajan tasalle saatetut kiinteistötiedot. Kiinteistön Vesimaa voimassa oleva kiinteistötunnus on (aiemmin ). Kiinteistö Kaivojänis oli aiemmin määräala kiinteistöstä Jäniksenlinna Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 9 luvun 4, 5 ja 6, 7 :n 2 momentti, 8 ja 16 luvun 32 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 17

18 18 Töidenaloittamislupa AAn korvausvaatimusta edunmenetyksestä, joka on aiheutunut muistuttajan maa-aineksen otto-oikeuden rajoittumisesta aluehallintoviraston jo lainvoiman saaneen päätöksen nro 1/2010/4 perusteella, ei käsitellä tässä yhteydessä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa muistuttajan kiinteistön käytölle. Ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin. Muilta osin muistutuksessa ei ole tullut esiin mitään sellaista, jolla olisi vaikutusta tämän asian ratkaisemiseen. Aluehallintovirasto myöntää Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymälle luvan aloittaa tekopohjaveden imeytysalueiden rakennustyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi. Lisäksi imeytysaltaat ja kaivon yläosarakenteet ja putkistot on osin toteutettu tilapäisinä rakenteina ja pintavetoina. Ilkivallan välttämiseksi ja ympäristön maisemoimiseksi ne tulee saattaa asianmukaiseen kuntoon mahdollisimman pian. Työt ovat vähäisiä ja niiden jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu säännös Vesilain (264/1961) 2 luvun Jäniksenlinnan pohjavedenottamon suoja-aluetta koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 54/1982 A muuttaminen, Tuusula ja Nurmijärvi Käsittelyratkaisu Asiaratkaisu Aluehallintovirasto on käsitellyt asian vesilain (264/1961) 16 luvun 9 :n nojalla enempää tiedoksiantoa toimittamatta, koska asia ei vaikuta kenenkään oikeuteen tai etuun. Aluehallintovirasto muuttaa Jäniksenlinnan pohjavedenottamon suojaaluetta koskevaa Länsi-Suomen vesioikeuden antamaa päätöstä nro 54/1982 A päätöksessä tarkoitettujen imeytys- ja vedenottamoalueiden osalta seuraavasti: Imeytysalueet muodostuvat kiinteistöjen Sorala ja Valtionummi , kiinteistön Sorapaikka ja kiinteistön Tekojänis osa-alueista suunnitelmassa esitetyn rajauksen mukaisesti.

19 Ottamoalueet muodostuvat kiinteistön Vesimaa , kiinteistön Kaivojänis ja kiinteistöjen Korpela , Sorala , Sorala ja Kulmala osa-alueista suunnitelmassa esitetyn rajauksen mukaisesti. Imeytys- ja vedenottoalueita koskevat muutoin samat määräykset kuin mitä voimassa olevassa suoja-aluepäätöksessä on esitetty. 19 Perustelut Länsi-Suomen vesioikeuden antamaan suoja-aluepäätökseen nro 54/1982 A tehdyt muutokset ovat tarpeen pohjaveden laadun turvaamiseksi. Sovellettu säännös Vesilain (264/1961) 9 luvun 19 :n 1 momentti Merkintä kiinteistörekisteriin Tämän päätöksen saatua lainvoiman aluehallintovirasto lähettää vesilain (264/1961) 21 luvun 8 :n nojalla jäljennöksen päätöksestä ja kartan suojaalueesta Etelä-Suomen maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi suoja-alueesta kiinteistörekisteriin. KÄSITTELYMAKSUT 1. Päätös nro 256/2012/2 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen käytön tehostamista koskevasta asiasta määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetusta sovelletaan, koska hakemus on tullut aluehallintovirastossa vireille ennen Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pohjaveden ottamista talousvedeksi yli 500 m 3 /d koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista korkeampana, jos työmäärä on taulukossa arvioitua suurempi. Maksun suuruus on siten euroa. 2. Päätös nro 257/2012/2 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu pohjavedenottamon suoja-alueen muuttamista koskevasta asiasta määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetusta sovelletaan, koska hakemus on tullut aluehallintovirastossa vireille ennen Suoja-alueen määräämistä

20 koskevan päätöksen käsittelymaksu on euroa. Päätöksen muuttamisesta perittävä maksu on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli euroa. 20 PÄÄTÖKSISTÄ TIEDOTTAMINEN Päätökset Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Jäljennökset päätöksistä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitukset päätöksistä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätösten antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Tuusulan ja Nurmijärven kuntien virallisilla ilmoitustauluilla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Kristiina Toivila Juha Helin Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Kristiina Toivila (puheenjohtaja) ja Juha Helin (esittelevä jäsen). JH/sl

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.