Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Saimaannieriä. Äärimmäisen uhanalainen, eteläinen isonieriä. Irma Kolari RKTL, Enonkoski

Eri-ikäisinä istutettujen Saimaan nieriöiden selviytyminen sukukypsiksi

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Saimaalle kalaan? Tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä.

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke


Verkkosäätelyn vaikutus saimaannieriän eloonjääntiin ja kalastukseen

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

PÄÄTÖS KALASTUSJÄRJESTELYISTÄ KUOLIMON KALASTUSALUEELLE

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

IMPORTANCE OF EGG AND JUVENILE STOCKINGS FOR REVIVAL, BIODIVERSITY AND MANAGEMENT OF ARCTIC CHARR AND LANDLOCKED SALMON STOCKS

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Näsijärven muikkututkimus

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimen Suomenlahdella

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE Koloveden kalastusalueen hallitus

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Saaristomeren meritaimenen kalastus 1990-luvulla Carlin-merkintöjen perusteella

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Vesijärvestä Sargassomerelle

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Jorma Piironen, RKTL. Saimaan Lohikalat-hankkeen loppuseminaari Savonlinna

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Järvitaimenseminaari Läsäkoski

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

SAIMAANNIERIÄN TOIMENPIDEOHJELMA. Kuolimon nieriän elvyttäminen ja luonnossa lisääntyvän, kalastusta kestävän saimaannieriäkannan palauttaminen

RKTL:n istutustutkimusohjelman tausta ja tavoitteet. Ohjelman päällikkö Matti Salminen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

SAIMAANNORPPAKANNAN SUOJELUN RAHOITUSVAJE 2018

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Puulan kalastustiedustelu 2015

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Opinnäytetyö JÄRVILOHI-ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS NÄSIJÄRVEN REITILLÄ CARLIN-MERKINTÖJEN PERUSTEELLA VUOSINA 2005 JA 2006.

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Sisältö. Taustaa. Vaeltavan taimenen tila ja suurimmat uhat. Verkkokalastuksen säätelyn tila Keski- Suomessa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007

Transkriptio:

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla? Irma Kolari ja Esa Hirvonen RKTL, Enonkoski

Palautusistutuksia valtion varoin entisiin nieriävesiin Sopimuskasvatus 1990-2009 Noin 800 000 1- ja 2-vuotiasta istutettiin 2000-luvun alussa ryhdyttiin tutkimaan istutusikävalikoiman laajentamista Vastakuoriutuneina, 1- tai 2-vuotiaina istutettujen nieriöiden selviytyminen Länsi- Saimaalla ja Kolovedellä (2002-2012)

Länsi-Saimaa: Yövesi ja Ruokovesi

Istutukset Länsi-Saimaa: Istutusvuosi 2002 2003 2004 2005 2006 Yht. Istutusikä Vastakuor. 130 000 130 000 130 000 390 000 1-vuotias 5 200 5 200 10 400 2-vuotias 1 300 1 300 2 600 Istutustiheys: 1 kaksivuotias/ha 4 yksivuotiasta/ha 100 vastakuoriutunutta/ha 25 600 kpl sopimuskasvatusnieriää 2002-2006 lähialueelle

Vastakuoriutuneet otoliittimerkittiin, jatkokasvatetuille ulkoinen merkki

Istutukset kivikko- ja soraikkorannoille

Palautuksia, kpl Nieriäpalautukset Länsi-Saimaalta istutusikäryhmittäin ja pituusluokittain (n=793) 250 200 150 vastakuor. 1-v. 2-v. sopimuskasvatus 100 50 0 Pituusluokka, cm

Eri-ikäisinä istutettujen nieriöiden eloonjäänti- ja hintasuhteet, Länsi-Saimaa (vuosiluokat 2003 ja 2004) Istutussuhde 2-v./1-v./vk = 1/4/100 Suhteellinen eloonjäänti (palautusprosenttien suhde) Kaikki palautukset 2-v./1-v./vk = 1/4/12 40 cm pitkät 2-v./1-v./vk = 1/6/6 Sukukypsien määrä ratkaisee, sukukypsinä saatiin vain vastakuoriutuneina istutettuja (27 kalaa). Poikasten hintasuhde 2-v./1-v./vk = 1/4/34 (RKTL 2013) Sukukypsinä yht. 52 kalaa, joista 41 oli vk-istukkaita ja 11 sopimuskasvatuskaloja

Pituus, mm Nieriöiden keskipituudet ikävuosittain Länsi- Saimaalla 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ikä, v. vastakuor. 1-v 2-v. sopimuskasvatus

Suurin kutupyynneissä saatu, vastakuoriutuneena istutettu painoi 5 kg ja oli 83 cm pitkä

Vastakuoriutuneina istutetut välttyivät loiskaihilta 100 % 164 13 72 17 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Loiseton kaihi Loiskaihi Terve Istutusikä

Voidaanko saimaannieriä palauttaa istuttamalla? Mahdollista - ainakin parhaisiin nieriävesiin Mätinä ja vastakuoriutuneina istutettuja selviytyy vielä nykyjärvissäkin Luonnossa syntyneitä kaloja on saatu näytteiksi Länsi-Saimaalta ja Kolovedeltä Istutettujen kalojen kutu onnistuu

Palauttaminen vaatii: Pitkäjänteisyyttä istutuksissa Tarvitaan uusi emokalasto, jatkossa laajempi istutusikävalikoima (vk, 1-v. ) Pitkäjänteisyyttä ennen kaikkea kalastuksen säätelyssä, nieriät sukukypsiä vasta 6-7 v. Nieriän täysrauhoitus? Nykyiset rauhoitusalueet Kuolimolla ja Luonterilla turvattava, laajennettava

Ehdotuksia kalastuksen järjestelystä nieriän suojelemiseksi, mm: verkkopyyntiä vältettävä syvänteissä uistellessa ei takiloita vältettävä uistelua viileän veden aikaan myös pintavesistä, koska pyytää nieriää kutualueiden rauhoitus

Kiitos! Länsi-Saimaan kalastajat Yöveden, Ruokoveden ja Koloveden osakaskunnat Louhi-Yöveden ja Puumalan kalastusalueet Etelä-Savon ELY-keskus Metsähallitus

Nieriöiden silmien kunto merkittäessä, Kolovesi

Nieriöiden silmien kunto merkittäessä, Länsi-Saimaa

Nieriän kutupyynnit 2009-2012 Vuosi Pyyntialue Kpl Keskipituus, cm Keskipaino, g Ikä Lypsetty, kpl 2009 Luonteri naaraita 2 Ruokovesi koiraita 3 Ruokovesi naaraita 5 Kolovesi naaraita 2 6 v. Yhteensä 12 12 2010 Lehtisenselkä koiraita 5 70 2831 Lehtisenselkä naaraita 6 65 2096 Ruokovesi martoja 1 62 1679 Luonteri koiraita 3 Luonteri naaraita 1 Yhteensä 16 7-9 v. 12 2011 Lehtisenselkä koiraita 4 74 3308 Lehtisenselkä naaraita 8 66 2231 Ruokovesi martoja 1 72 3043 Kerma koiraita 2 Yhteensä 15 7-9 v. 13 2012 koiraita 7 71 2931 naaraita 13 61 2026 Ruokovesi 3 kpl,yövesi 4 kpl, martoja 2 54 1545 Lehtisens. 15 kpl Yhteensä 22 8-11 v. 17 Yhteensä 65 54 Lehtisenselkä, (Yövesi) 38,Yövesi 4, Ruokovesi 12, Luonteri 6, Kolovesi 2 ja Kerma 2 kutunieriää Tutkimusalueelta, Yöveden Lehtisenselältä, saatu yhteensä 44 kutunieriää, joista 38 (86 %) vastakuoriutuneina istutettuja

Palautuksia, kpl Länsi-Saimaalta saadut nieriäpalautukset istutusikäryhmittäin ja ikävuosittain (n=773) 250 200 150 100 50 vastakuor. 1-v. 2-v. 1-v. sop.kasv. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Pyynti-ikä, v.

Palautuksia, kpl Kolovedeltä saadut nieriäpalautukset istutusikäryhmittäin ja ikävuosittain, vuosiluokat 2002-2004 (n=309) 60 50 40 30 20 10 vastakuor. 1-v. 2-v. 2-v sop.kasv. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pyynti-ikä, v.

Pituus, mm Nieriöiden keskipituudet ikävuosittain Kolovedellä 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ikä, v. vastakuor. 1-v. 2-v. sopimuskasvatus

Palautuksia, kpl Nieriäpalautukset Kolovedeltä istutusikäryhmittäin ja pituusluokittain (n=309) 40 35 30 25 20 vastakuor. 1-v. 2-v. sopimuskasvatus 15 10 5 0 <20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Pituusluokka, cm