ESPOON KAUPUNGIN JA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMA 2010-2013

Luonnos kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 6.2.2012 ESPOON KAUPUNGIN JA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON TYÖLLISYYDENHOIDON OHJELMA 2010-2013 Toimenpiteet 2012 Espoon kaupunki Espoon työ- ja elinkeinotoimisto

Luonnos kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 6.2.2012 1. Johdanto Työllisyydenhoidon ohjelman tavoitteena on työllisyyden suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen edistäminen Espoossa. Toteutuksen osapuolet ovat Espoon kaupunki ja Espoon työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto). Keskeisimmät työllisyysohjelman suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan osallistuvat Espoon kaupungin yksiköt ovat: - Konserniesikunta: kaupunkikehitysyksikkö, HR-yksikkö, strategia ja talousyksikön hankinnan ohjaus -ryhmä - Konsernipalvelut: rekrytointipalvelut - Sivistystoimi - Tekninen- ja ympäristötoimi - Palveluliiketoimen toimiala - Sosiaali- ja terveystoimi / työllisyyspalvelut ja maahanmuuttajapalvelut Työllisyydenhoidon kysymyksiä käsitellään seuraavissa kaupungin omissa sekä kaupungin ja yhteistyötahojen yhteisissä toimielimissä: - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto - Työllisyystyöryhmä (Espoon kaupungin ja TE-toimiston yhteistyöryhmä) - VÄYLÄ -työryhmä (Espoon kaupungin, KELA:n, TE-toimiston ja Kauniaisten sosiaalitoimen yhteistyöryhmä) - Monikulttuuriasiain neuvottelukunta (etnisten ryhmien työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen) Ohjelman linjaukset ja painopisteet perustuvat kaupungin osalta Espoo -strategiaan ja metropolialueen kilpailukykystrategiaan sekä TE-toimiston osalta sen toimintaa ohjaaviin Työ- ja elinkeinoministeriön ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategioihin. Maahanmuuttajien työllistämistä edistävät toimenpiteet pohjautuvat Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelmaan sekä asiaa koskevaan metropolipolitiikan aiesopimukseen. Ohjelman tavoitteita tukee myös Espoon kaupungin ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyöasiakirja vuosille 2009 2012. Espoon kaupungin panostus työllisyydenhoitoon tapahtuu talousarviomäärärahojen puitteissa, jolloin talousarvion muuttuminen voi aiheuttaa muutoksia ohjelmaan allokoitujen summien suuruuteen kaupungin osalta. TE-toimisto rahoittaa työllisyystoimenpiteitä sille myönnetyillä työllisyysmäärärahoilla. Äkillinen tai odottamaton muutos näitä rahoja koskevalla momentilla voi vaikuttaa myönnettävien toimenpiteiden määrään ja rahoitukseen. Espoon alueen työllisyyden vahvuudet ja haasteet Osana Suomen ainoaa voimakkaasti kehittyvää ja kansainvälistyvää metropolialuetta Espoon alueen työllisyysaste sekä työllisyys ovat aina olleet maan keskitasoa parempia. Myös työvoiman koulutustaso (korkeakoulutettuja 42 % työvoimasta) on muuta maata korkeampi. Espoota luonnehtii voimakas yritysintensiivisyys. Espoolaisesta vajaasta 130 000 työpaikasta kolme neljästä on yksityisellä sektorilla, mikä on korkeampi osuus kuin missään muualla Suomessa. Lisäksi elinkeinorakenne on varsin vahvasti nojautunut

2 informaatioteknologiaan ja palveluihin. Toisaalta johtuen juuri tästä Espoon kansallisella tasolla hyvä työllisyystilanne on varsin altis suhdannevaihteluille. Espoossa työllisyystilanne on viimeisen vuoden aikana kehittynyt myönteisesti. Alle 25-vuotiaiden työllisyyskehitys on ollut suotuisaa. Nuorisotyöttömyys laski Espoossa vuonna 2011, vaikka laskun tahti laantuikin selvästi edellisestä vuodesta. Espoon väestö on yhä monikulttuurisempaa. Vuoden 2005 jälkeen kaupungin muuttovoitto on ollut puhtaasti maahanmuuton varassa. Vuoden 2012 alussa noin joka kymmenes espoolainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vaikka väestön ikääntyessä maahanmuuttajat muodostavat potentiaalisen työllistämisresurssin, on työttömyys heidän keskuudessaan muuta väestöä yleisempää ja työttömien maahanmuuttajien määrä on Espoossakin kasvanut vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen. Samalla perinteisen työttömyyden, eli vaikeasti työllistyvien ja syrjäytymisuhan alaisten työttömyyden rakenne on ja pysyy haasteellisena. Huomattavalla osalla pitkään työttömänä olleista ei ole valmiuksia pärjätä avoimilla työmarkkinoilla, mikä kasvattaa heidän kohdallaan syrjäytymisen riskiä. Kumppanuus ja verkostomainen työtapa on yksi Espoon kaupungin arvoista. Tämän mukaisesti jatkuva avoin vuoropuhelu ja yhteistyö kaupungin ja TE-toimiston välillä on keskeistä työllisyyden edistämisessä. Kaupungin ja TE-toimiston pitkä yhteistyön perinne muodostaakin alueen työllisyydenhoidossa selkeän vahvuuden. 2. Espoon työllisyydenhoidon painopisteet ja suhde Espoostrategiaan Vuonna 2011 Espoon kaupungin ja TE-toimiston työllisyydenhoidon ohjelman erityisiä painopistealueita ovat: 1. Nuoriso Vaille koulutus- tai työpaikkaa jääneiden nuorten työttömyyden pitkittymistä sekä työttömien nuorten syrjäytymistä ehkäistään. 2. Maahanmuuttajat Toimitaan edelleen tiiviisti yhteistyössä maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi laaditussa metropolipolitiikan aiesopimuksessa määritellyissä puitteissa. 3. Yrittäjyys Yrittäjyyttä edistetään ja aloitteleville yrittäjille sekä yritystoimintaa suunnitteleville tarjotaan tukipalveluja. 4. Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys kääntyy laskuun. Työllisyydenhoidon ohjelman toimenpiteet on jaoteltu suoraan yllä esiteltyihin painopistealueisiin liittyvien tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteet on kuitenkin suunniteltu niin, että niiden toimeenpaneminen palvelee Espoo-strategian tavoitteiden ja TE-toimiston tulostavoitteiden toteutumista.

3 Alla olevassa taulukossa on esitetty työllisyydenhoidon ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät vuoden 2012 toimenpiteet strategiakarttana Espoo-strategian pohjalta: Kaupungin ja TE-toimiston työllisyydenhoidon toimenpiteet 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Inno-Omnian toiminnan kehittäminen TE-toimiston yrittäjäpalveluiden kehittäminen Uusyrityskeskuksen palvelutason turvaaminen Kaupungin hankinnoista tiedottaminen yrityksille Asiakas ja kaupunkilainen Nuoret etsivän nuorisotyön kautta koulutukseen tai työharjoitteluihin Espoolaisen työllistämisen mallin luomisen pilottivaihe Harjoittelupaikkoja nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille Metropolipolitiikan maahanmuuttoaiesopimuksen toimeenpano Työhönvalmennuskeskuksen aiempaa tiiviimpi yhteistyö kumppaneiden kanssa Sosiaalisilla sopimuksilla mahdollisuuksia työllistymiseen Nuorten yhteiskuntatakuu & koulutuspaikkatakuu Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteiden kartoittaminen Palvelujen järjestäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen hankintakriteerien hyödyntäminen Henkilöstö Rekrytoivat työvoimakoulutukset työvoimapulaalueille Talous Yrittäjyyden edistäminen työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamiseksi Taulukossa mainitut toimenpiteet esitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. 3. Espoon työllisyydenhoidon tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2012 Tässä ohjelman osiossa esiteltävät tavoitteet ja niiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet eivät kata kaikkea sitä työtä, mitä Espoon kaupunki ja TE-toimisto tekevät työllisyydenhoidon eteen. Sen sijaan tämän ohjelman toimenpiteillä keskitytään vaikuttamaan edellisen osion painopistealueissa esiteltyihin työllisyydenhoidon ja yrittäjyyden edistämisen haasteisiin. Tällä ratkaisulla pyritään työllisyydenhoidon ohjelman luonnetta muokkaamaan strategisempaan suuntaan. Parhaimman kuvan työllisyydenhoidon ponnistelujen kokonaisuudesta saa seuraavan luvun taulukoista, joista käy ilmi TE-toimiston ja kaupungin työllisyydenhoidon resurssit käyttökohteittain vuodelle 2012.

4 3.1. Nuorisotyöttömyyttä ehkäistään Nuorisotyöttömyys laski edelleen vuoden 2011 aikana, mutta lasku oli huomattavasti hitaampaa kuin edellisenä vuonna. Espoon TE-toimistossa oli asiakkaana 2011 joulukuussa 695 alle 25-vuotiasta työtöntä, eli 0,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talousnäkymien huonontuessa työttömyys pahenee tyypillisesti ensimmäisenä nuorten joukossa. Tästä syystä epäselvien talousnäkymien vallitessa on tärkeää ehkäistä oppilaitoksista valmistuvien nuorten sekä esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen päättymisen takia työttömyysuhan alla olevien nuorten työttömyyttä. Samaan aikaan on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota niiden nuorten tukemiseen, jotka jäivät vuonna 2008 alkaneen taantuman aikana vaille koulutus- tai työpaikkaa. Näiden nuorten auttamisen kohdalla haasteena on usein se, että heitä on vaikea tavoittaa. Espoossa pyritään löytämään vastaus tähän haasteeseen vuonna 2011 aloitetun etsivän nuorisotyön keinoin, joilla nuoria voidaan aktiivisesti saattaa oikeanlaisten palvelujen piiriin. Nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden ehkäisemisessä keskeisiä välineitä ovat nuorten yhteiskuntatakuu ja Espoon kaupungin koulutuspaikkatakuu. Nuorten yhteiskuntatakuu tarkoittaa, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan selviytyä työmarkkinoilla ja/tai löytää työpaikka. Nuorille tarjottavat mahdollisuudet voivat olla esim. työtä, apua työnhakuun, erilaisia työharjoitteluja tai palkkatuettua työtä, koulutusta tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Espoon kaupunki tarjoaa alla esiteltyjen toimenpiteiden kautta monille nuorille mahdollisuuksia kartuttaa osaamistaan ja työkokemustaan. Syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta tärkeää huolehtia, ettei alle 17- vuotiaat eivät jää jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Espoon kaupunki takaa kaikille peruskoulun päättäneille kuntalaisille koulutuspaikan tai vastaavan yhteistyössä Omnian kanssa. Yhtenä vaihtoehtona on lisäopetusluokkien määrän lisääminen tarvetta vastaavaksi. Espoossa alkoi 2011 KASTE -ohjelmaan kuuluva ESTER -hanke Nuoret pudokkaat. Hankkeen tavoitteena on vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja Etelä-Suomen alueella. Hankkeessa kehitetään nuorille monialaista peruspalvelujen toimintamallia ja verkostoa itsenäistymisen tukemiseksi ja pudokkuuden ehkäisemiseksi. Nuoret otetaan mukaan hankkeen toimenpiteiden kehittämiseen. Hanke toteutuu vuosina 2011-2013. Nuorten toimenpiteet vuonna 2012 Kaupungin toimenpiteet - Nuorisopalvelut ja Omnia huolehtivat siitä, että etsivän nuorisotyön palvelut saattavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarkoituksenmukaisten aikuissosiaalityön, TE-toimiston sekä toisen asteen koulutuksen palveluiden piiriin. Palveluihin ohjataan 400 nuorta 2012 aikana (vuonna 2011 tavoiteltiin 300 nuoren tavoittamista). - Omnian etsivä työ ja työpajatoiminta osallistuvat kaupungin ESTER-hankkeen kanssa monialaisen peruspalvelujen toimintamallin ja verkoston rakentamiseen. - Omnian kanssa neuvotellaan etsivän nuorisotyön ja pajatoiminnan vakiinnuttamisesta vuoden 2012 aikana. Toiminnasta tehdään palvelukuvaukset ja tarkennetaan rahoitus tuleville vuosille. - Välityömarkkinoiden asiakkaista kolmannes on nuoria. Valtaosan nuorten välityömarkkinoiden palveluista tuottaa Omnian nuorten työpajat. - Palveluliiketoimialan Katu- ja vihertuotannossa käynnistetään kevään aikana ohjatun harjoittelun pilottiryhmä nuorille työttömille. Ryhmään ohjataan

5 TE-toimiston toimenpiteet ensisijaisesti muiden työllistämistoimien piiristä tulevia nuoria ja toimintaan osallistuu vuoden aikana yli kymmenen nuorta. - Kuntouttavaan työtoimintaan luodaan seurantajärjestelmä, jolla pystytään seuraamaan prosessin sujuvuutta ja kestoa. - Kaupungin työllisyyspalvelut huolehtivat yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalityön kanssa siitä, että ne nuoret, joilla on kuntouttavan työtoiminnan paikka valmiina, pääsevät aloittamaan kuntouttavan työtoiminnan alle kuukaudessa. - Työllistämisen Espoo-lisään varatuista rahoista (480 000 ) voidaan käyttää enintään 20 000 nuorten työllistymistä edistävään osaamisen todentamiseen, kuten näyttö- tai osatutkintojen suorittamiseen. - Uusista nuorista työttömistä vähintään 88 % ohjataan koulutukseen, harjoitteluun tai töihin kolmen kuukauden sisällä. - Työvoimaohjaaja ottaa asiakkaan vastaan kahden viikon sisällä, jos etsivän nuorisotyön työntekijä ottaa yhteyttä. - Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten esim. perusopetuksen, lukioiden ja Omnian kanssa nuorten pudokkuuden ehkäisemiseksi. On sovittu yhteistyömalli esim. miten nuori ohjataan uraohjauspalvelujen piiriin. Uraohjauspalvelut järjestävät tarvittaessa infoja esim. valmistuville nuorille ja Omnian sekä kaupungin työpajoilla oleville nuorille. Palvelut koskevat myös alle 17-vuotiaita nuoria. - Nuorten tapahtuma (Nolla-toleranssi Espoon nuorisotyöttömyydelle) järjestetään 2012 ennen yhteishakua 19.1. Tapahtumaan osallistuu yrittäjiä ja yhteistyöverkoston edustajia. Kaikki TE-toimiston nuortenpalveluissa olevat alle 25-vuotiaat nuoret velvoitetaan osallistumaan tapahtumaan. - Kevät- ja Syysrekry ja Väylä työhön - tapahtumat suunnataan kaikille TE - toimiston asiakkaille. Kaikki TE-toimiston nuortenpalveluissa olevat alle 25- vuotiaat nuoret velvoitetaan osallistumaan tapahtumaan. - Nuorille tarjotaan 19 työnhakuryhmää ja 10 valmentavaa koulutusta. 3.2. Maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa kohennetaan Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä Espoon TE-toimiston alueella oli joulukuun 2011 lopussa 3202 henkilöä, mikä on 223 henkilöä enemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. Vuoden 2011 lopussa joka viides Espoon TE-toimiston työnhakijoista oli ulkomaalainen. Ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä kasvoi siten vuoden aikana 7,5 %:lla. Keskeisimmät kasvun taustalta löytyvät tekijät ovat muuttoliike suoraan ulkomailta Espooseen, maahanmuuttajien muuttoliike muualta Suomesta Espooseen ja maahanmuuttajien muuta väestöä huonompi työmarkkina-asema. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat solmineet valtion kanssa vuosille 2010 2012 metropolipolitiikan aiesopimuksen, jonka tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista. Käytettävissä olevien seurantaraporttien mukaan sopimuksen tavoitteet toteutuivat työllisyyskehitystä kuvaavien lukujen valossa parhaiten Espoossa.

6 Toimenpiteet vuonna 2012 Kaupungin ja TE-toimiston yhteiset toimenpiteet - Kaupungin ja TE-toimiston yhteiset toimenpiteet ja palveluprosessit, määritellään pääkaupunkiseudun ja valtion välisen aiesopimuksen 1 mukaisesti tämän sopimuksen liitteissä 1 ja 2. 3.3. Yrittäjyyttä edistetään Työpaikkojen määrän kehitys on työvoimaan kuuluvien ihmisten määrän ohella keskeisin työllisyyskehitystä määrittävä tekijä. Vuodenvaihteessa 2011 2012 tehdyn, Uudenmaan kuntia koskevan työpaikkaprojektion mukaan työpaikkojen määrä kasvaa todennäköisimmin Espoossa vuosina 2010 2020 yli 14 000:lla, eli noin 12 prosenttia. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä vaikuttaa suoraan julkisen sektorin rahoituspohjan kestävyyteen. Julkishallinto voi yrittäjyyden edistämiseen ja jo toimivien yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen tähtäävillä toimillaan vahvistaa talouden elinvoimaisuutta ja omia toimintaedellytyksiään. Espoon TE-toimistossa tehtiin vuonna 2011 yhteensä 896 starttirahapäätöstä. Tässä luvussa ovat niin ensimmäiset päätökset kuin myös starttirahan jatkopäätökset. Suurin yksittäinen ryhmä, jolle starttirahapäätöksiä tehtiin, olivat ei-työttömät: 460 päätöstä. Työttömyyspäivärahalta starttirahalle siirtyville tehtiin päätöksiä 326 ja työmarkkinatuelta starttirahalle siirtyviä päätöksiä tehtiin yhteensä 110. Yrittäjiksi aikoville ja liiketoimintaansa kehittäville yrityksille YritysEspoo -brandin alla palvelujaan tarjoava Espoon Seudun Uusyrityskeskukselle kertyi vuonna 2011 yhteensä 1 111 asiakaskäyntiä (kasvua 17 % vuoteen 2010 verrattuna). Uusien asiakkaiden määrä oli viime vuonna 777 ja se kasvoi 16 % edellisvuoteen verrattuna. Yrittäjyyden edistämisen toimenpiteet vuonna 2012 Kaupungin toimenpiteet - InnoOmnian yhteistyötä laajennetaan koskemaan myös Omnian ammatillisen koulutuksen opiskelijoita mm. siten, että nämä voivat tulla työelämälähtöisiin projekteihin täydentämään omaa osaamistaan, suorittamaan osaa omasta tutkinnostaan tai käynnistämään ja kehittämään omaa yritystoimintaansa. Tavoitteena on saada noin 200 opiskelijaa/vuosi InnoOmnian erilaisiin työelämälähtöisiin, yrittäjyyteen kannustaviin projekteihin. - Kaupungin on varautunut Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry:n rahoituksen tason kasvuun. Vuonna 2011 kaupunki rahoitti (jäsenmaksu ja toimintaavustus) yhdistyksen toimintaa 173 666 eurolla. Vuoden 2012 jäsenmaksu on 126 230. Yhdistyksellä on mahdollisuus hakea kaupungilta toiminta-avustusta myös vuodelle 2012. Kaupungin talousarviossa on varauduttu erikseen haettavien yleisten toiminta-avustusten sekä projektiavustusten myöntämiseen uusyrityskeskukselle. Avustusten myöntämisen lähtökohtana on muiden yhdistyksen jäsenkuntien osallistuminen sekä avustusesityksissä esitetyt painavat toiminnalliset ja taloudelliset perusteet. - Espoon Yrittäjien, Pääkaupunkiseudun Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin kanssa laadittu yhteistyöasiakirja päivitetään keväällä 2012. Tavoitteena on uusien ja entistä tehokkaampien yrittäjyyttä tukevien mallin löytäminen sekä kaupungin palvelujen parantaminen sekä hankintayhteistyön 1 Valtion ja Pääkaupunkiseudun kuntien välinen aiesopimus (2010 2012) maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi.

7 TE-toimiston toimenpiteet lujittaminen. - Kaupunki osallistuu aktiivisesti TE-toimiston, elinkeinoelämän järjestöjen ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen yrittäjyyteen liittyviin tilaisuuksiin. Tilaisuuksissa esitellään tarpeen mukaan ajankohtaisia julkisia hankintoja. Tilaisuuksien osallistumisen määrää seurataan ja osallistumisen vaikuttavuutta arvioidaan keväällä yhteistyökumppanien kanssa päivitettävän yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä. - Yrittäjyyden iltapäivätilaisuudet jatkuvat, niitä pidetään 8 kappaletta vuonna 2012. - Starttirahainfot yhdessä Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen kanssa pidetään neljä kappaletta vuonna 2012. - TE-toimisto järjestää Rekrytointikeskuksessa yrittäjyyteen liittyviä asiakastilaisuuksia, esim. osuustoimintainfo, rahoitusinfot jne. yhteensä kolme kappaletta 2012. - Yritysneuvojat tekevät yhteistyötä InnoOmnian kanssa sisältäen mm. yrittäjyyteen liittyviä opiskelijoiden infotilaisuuksia neljä kappaletta vuonna 2012. 3.4. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyy laskuun Yleisen työllisyystilanteen ja työttömyyden rakenteen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että kansainvälisestä talouskriisistä vuonna 2008 alkaneen taantuman ja sitä seuranneen kansainvälisen talouden epävarmuuden aikana työttömäksi jääneiden työttömyysjaksot eivät pääse pitkittymään. Tilastotietojen mukaan työttömyyden pitkittyessä työpaikan löytämisen todennäköisyys laskee dramaattisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys oli vuonna 2011 ilahduttavaa ja vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden Espoon TEtoimiston asiakkaiden määrä laski vuoden aikana lähes kahdestatuhannesta 1700 henkilöön. Jos pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä tarkastellaan yhtä vuotta pidemmällä aikavälillä, antaa se valitettavasti synkemmän kuvan työllisyyskehityksestä. Vuoden 2009 joulukuun vuoden 2011 joulukuun välisenä aikana työttömien työnhakijoiden määrä laski Espoon TE -toimiston alueella noin 18 prosenttia ja samanaikaisesti yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä nousi 2,7 prosenttia. Pitkään työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä kasvaa Espoossa ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen tarvitaan uusia keinoja. Vuonna 2012 käynnistetään pilottivaihe neljä vuotta kestävästä hankkeesta espoolaisen työllistämisen mallin luomiseksi. Hankkeen aikana kasvatetaan kaupungin oman organisaation palkkatukityöllistämisen volyymia lähemmäksi muiden suurten kaupunkien tasoa, tuodaan kaupungin työllistämisen rinnalle mahdollisuuksia työllistyä yrityksin kaupunginhallituksen 14.12.2010 hyväksymien sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisia hankintoja koskevien linjausten mukaisesti sekä tehdään vertaileva seurantatutkimus eri työllistämistoimien vaikuttavuudesta ja työllistämisen taloudellisista kokonaisvaikutuksista. Hankkeen päättyessä voidaan Espoossa harjoittaa tutkitusti vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa, jossa myös yksityisen sektorin tarjoamilla työllistymismahdollisuuksilla on entistä keskeisempi rooli. Hankkeen eteneminen ja resurssit määritellään vuosittain kaupungin talousarvioissa sekä kaupungin ja TE-toimiston yhteisessä työllisyysohjelmassa. Kaupunki kehittää erityisesti vaikeasti työllistyville työttömille ja osatyökykyisille kuntalaisille kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuksia (Koppi-hanke). Kataisen

8 hallituksen ohjelmassa sivulla 47 esitellystä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kuntakokeilusta neuvotellaan vuoden 2012 aikana työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Pitkäaikaistyöttömyyden toimenpiteet vuonna 2012 Kaupungin toimenpiteet - Työllisyyspalveluiden tekemillä sosiaalisilla sopimuksilla tarjotaan pitkään työttömänä olleille ja osatyökykyisille työttömille työllistymismahdollisuuksia varhaiskasvatuspalveluiden ja vanhuspalveluiden tukipalveluiden parissa. Tavoitteena on 200 henkilön työllistymisen tukeminen 2012 aikana. - Espoolaisen työllistämisen mallin pilottivaiheen käynnistäminen 500 000 :lla: o Kaupunki huolehtii kolmenkymmenen työttömän työnhakijan työllistämisestä yrityksiin sosiaalisesti kestävän kehityksen hankintojen kautta. o Kaupungin kasvattaa oman organisaationsa työllistämisvolyymia noin kolmellakymmenellä henkilöllä. o Kaupunki huolehtii työllistämistoimien aiempaa paremmasta kohdentamisesta tehokkaamman koordinaation kautta. o Kaupunki valmistelee vuonna 2013 käynnistyvän seurantatutkimuksen, jossa vertaillaan erilaisten työllistämisväylien vaikuttavuutta sekä TE-toimiston toimenpiteet työllistämistoimien kokonaistaloudellisia vaikutuksia. - Huolimatta työttömyyseläkemuutoksesta ja talouden epävarmasta tilanteesta tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömien määrä on pienempi vuoden 2012 lopussa kuin vuoden 2011 lopussa. - Espoon työvoiman palvelukeskus tehostaa yhteistyötä yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, tavoitteena nostaa toimenpitein sijoitettujen asiakkaiden määrää kymmenellä prosentilla vuoden 2011 tasosta. Vuonna 2011 TE- toimiston ja kaupungin toimenpitein sijoitettuna oli 1002 henkilöä. Työvoiman palvelukeskus nostaa avoimelle sektorille työllistyneiden määrää viidellä prosentilla vuoden 2011 tasosta. Vuonna 2011 avoimelle sektorille työllistyneitä oli 138 henkilöä. - Yrityksiin palkkatuella työllistyneiden osuus on vähintään 48 % kaikista palkkatuella työllistetyistä - TE-toimisto osallistuu kaupungin hankintojen kautta työllistämiseen kouluttamalla kaupungin henkilökuntaa palkkatukityöllistämisestä, osallistumalla työllistämisvelvoitteiden allokointiin eri hankintoihin, nimeämällä kaksi virkailijaa hoitamaan hankintojen kautta tapahtuvaa tukityöllistämistä ja valmistelemalla kaupungin hankinta-asiakirjojen liitteeksi tukityöllistämisen kuvauksen. - Sekä kevään että syksyn aikana järjestetään yksi 5 päivän työnhakuryhmä 15 henkilölle, joka toimii kaupungin työhönvalmennuskeskuksessa ja palvelee siellä työpajoilla työskenteleviä. - Espoolaisille työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjotaan uusi väylä tutkinnon suorittamiseen yhteistyössä helsinkiläisten ja vantaalaisten kanssa. Työmarkkinoille suuntautuville asiakkaille tarjotaan mahdollisuus selvittää lähtötilanteensa ja jatkaa ohjaavan tai ammatillisen koulutuksen kautta sopivalle alalle (tutkinnot: koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus, kotityö- ja puhdistuspalvelut, kiinteistöpalvelut). Koulutuksen aloituspaikoista 25 prosenttia (n. 10 henkilöä) on kohdennettu espoolaisille. - Vuonna 2011 Leppävaaran ja Espoonlahden alueella tehtiin 500 päivän ajan työmarkkinatukea saaneiden asiakkaiden tilanteiden kartoitus. Vastaava työ aloitetaan Matinkylän, Olarin ja Tapiolan alueella aikuissosiaalityön, työttömien terveydenhoitajien ja TE-toimiston yhteistyönä. Kartoitus aloitetaan 25 39 - vuotiaiden ryhmästä. Työtapa mallinnetaan ja sille kehitetään seurantamittarit. Työtapaa hyödynnetään jatkossa myös muilla alueilla.

9 4. Espoon työllisyydenhoidon resurssit vuonna 2012 2 Kaupungin ja TE-toimiston työllisyysmäärärahat jakautuvat alla olevien taulukoiden mukaisesti: ESPOON ESPOON ARVIO ASIAKAS- KAUPUNKI TE-TOIMISTO MÄÄRISTÄ Työllisyyspalveluiden koordinoiman työllisyysmäärärahojen allokointi toimialoittain SOTET 648 000 217 000 45 PALI 100 000 21 000 4 YTET 70 000 25 000 5 SITO 740 000 302 000 65 Velvoitetyöllistäminen 368 000 85 000 19 Työllistämisen espoolaisen mallin pilotti (palkkatuki) 500 000 145 000 30 Työllistämisen Espoo-lisä 480 000 200 Yhteensä 2 906 000 795 000 368 Muut kaupungin tukemat ja TE-toimiston yhteiset työllistämistoimenpiteet Kierrätyskeskus 130 000 102 000 18 Kuntouttava työtoiminta (ostopalvelu, ei työsuhde) Espoon diakoniasäätiö 340 000 0 48 Työ ja toiminta ry 340 000 0 48 Omnia / nuorten työpajat 1 124 022 60 000 170 Kesäsetelit 270 000 0 450 Hankkeet ja projektit Sektori 35 250 370 000 65 Audentes 27 600 228 000 40 Toimintamenot ETYP 975 578 1 100 000 1300 Työhönvalmennuskeskus 1 553 895 0 180 Muut yhteensä 4 526 345 1 860 000 2319 2 TE-toimiston työllisyystoimenpiteiden rahoituksen, eli momentin 51, budjetti on 7 306 236. Tämän lisäksi TE-toimisto panostaa ETYPin toimintamenoihin 1.100.000 sekä projektitukiin 354.431. Toisaalta työllisyysohjelman taulukkoon ei ole huomioitu momentille 51 myönnettyjä määrärahoja liikkuvuusavustuksiin, muuttoavustuksiin, työvoimakoulutuksen etuuksiin eikä siihen ole huomioitu myöskään TE-toimiston koulutuksen kehittämis- ja tiedotusmäärärahaa eikä työnvälityksen ja ammatinvalinnan ohjauksen erityismenoja (työkokeilut). Tästä johtuvat summien erot seuraavan taulukon eri yhteenvetosarakkeiden ja kokonaissumman välillä.

10 TE-toimiston työllistämisen määrärahat Ammatillinen ja valmentava työvoimakoulutus 1 414 000 Työnvälityksen ja ammatinvalinnan ohjauksen erityismenot (työkokeilut) 64 000 Ryhmäpalveluiden hankinta 465 000 Työllistäminen valtion hallintoon 900 000 Työllistäminen kuntasektorille 650 000 Palkkatuki yksityiselle sektorille 2 330 000 Starttiraha 1 403 236 Työelämänvalmennus 0 Muut 80 000 TE -toimisto yhteensä 7 306 236 5. Seuranta Ohjelman toteutumista seuraa säännöllisesti Espoon kaupungin, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä työvoiman palvelukeskuksen yhteinen työllisyystyöryhmä, yhteistyössä Espoon sosiaalitoimen, Kelan ja Kauniaisten kaupungin VÄYLÄ -työryhmän kanssa. Työllisyysryhmä vastaa työllisyysraportin tuottamisesta neljä kertaa vuodessa kaupungin toimialojen, keskushallinnon ja päättäjien sekä TE-toimiston käyttöön. Vuoden 2012 tulokset raportoidaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle alkuvuonna 2013 vuoden 2013 työllisyysohjelman käsittelyn yhteydessä. TE-toimiston johtoryhmä seuraa säännöllisesti kokouksissaan työllisyyden hoidon ohjelman toteutumista. Liitteet: 1. Espoon kaupungin ja työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyösopimus maahanmuuttoasioissa 2. Maahanmuuttajien palveluita koskevan yhteistyön prosessikuvaus

11 LIITE 1 ESPOON TYÖLLISYYDENHOIDON YHTEISTYÖSOPIMUS 2012 Lähtökohdat Tässä sopimusliitteessä sovitaan vuoden 2012 osalta Espoon kaupungin ja Espoon työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) toimista valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen, maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi vuosille 2010 2012 solmitun aiesopimuksen toimeenpanemiseksi. Aiesopimuksen lähtökohtana on edellisen hallitusohjelman kirjaus metropolipolitiikan käynnistämisestä pääkaupunkiseudun erityiskysymyksistä. Sopimusliitteen toimet edesauttavat myös valtuustokauden Espoo-strategian monikulttuurisuuteen liittyvien strategisten tavoitteiden sekä Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman 2009 2012 toteutumista. Aiesopimuksen toimeenpanoon liittyvien, tässä sopimusliitteessä määriteltyjen toimenpiteiden lisäksi kaupunki tukee maahanmuuttajien työmarkkina-aseman myönteistä kehitystä monin tavoin, kuten maahanmuuttajataustaisten nuorten kesätöihin pääsyä tukemalla ja tarjoamalla oppisopimuskoulutusta myös maahanmuuttajille. Sitoutuminen ja taloudelliset voimavarat Metropolipolitiikan aiesopimuksen mukaisesti Espoon kaupunki ja Espoon TE-toimisto suuntaavat tässä sopimusliitteessä määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamiseen vuonna 2012 seuraavat voimavarat: - Espoon kaupunki: o Aiesopimuksessa sovittu 550 000 o Aiesopimuksessa sovitun lisäksi kaupunki satsaa rekrytointipalveluiden rekrytointiasiantuntijan palkkakuluihin ja henkilöstön ammatilliseen kielikoulutukseen - Espoon TE-toimisto: o 8 työnsuunnittelijan työpanos Toimenpiteet Alla olevassa taulukossa eritellyt Espoon kaupungin ja TE-toimiston toimenpiteet perustuvat yhteistyönä tehtyyn asiakaslähtöiseen prosessikuvaukseen, joka löytyy työllisyydenhoidon yhteistyösopimuksen liitteestä 2. Taulukossa eriteltyjen toimenpiteiden lisäksi sopimuksen voimassa ollessa pyritään kehittämään yhdessä uusia ja innovatiivisia yhteistyön muotoja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kohentamiseksi. Aiesopimuksen mukanaan tuomien lisäresurssien ja kaupungin aiesopimuksen velvoitteet ylittävien lisäpanostusten kohteet näkyvät taulukossa kursivoidulla tekstillä. Kaupungin ja TE-toimiston panostukset on eritelty tarkemmin taulukon alla.

12 Toimenpide TE-toimisto Espoon kaupunki Asiakkaan vastaanotto Alkukartoitus Asiakaskohtaisen suunnitelman tekeminen Yhteistyö maahanmuuttajien tutkintoon johtavien, työvoimapoliittisten koulutusten suunnittelussa Asiakaskohtaisen suunnitelman päivitys Asiakaskohtaisen suunnitelman päivityksen toimenpiteet Pääsääntöisesti osoitus alkukartoitukseen ja ajan varaaminen asiakaskohtaisen suunnitelman laatimiseen. Tarvittaessa ohjaus kaupungin neuvontapalveluihin. TE-hallinnon hankkimien alkukartoitusten aikataulutus ja koordinointi Pääsääntöisesti alkukartoitukseen perustuvan suunnitelman tekeminen asiakkaille. TE-toimisto pyrkii yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa järjestämään tutkintoon johtavia koulutuksia. TEtoimisto tekee koulutusten ostamista koskevan esityksensä ELY-keskukselle sovittuaan koulutusten kohdentamisesta kaupungin kanssa. Alkukartoituksen perustuva suunnitelma päivitetään kotouttamiskoulutuksen aikana tai mahdollisimman pian sen päätyttyä Asiakkaan ohjaaminen: - työhön - työnhakuun TE-toimiston normaalipalveluihin, uuteen kotouttamiskoulutukseen - tutkintoon johtavaan koulutukseen - kaupungin toimenpiteisiin Kaupungin palvelujärjestelmää koskeva neuvonta ja tarvittaessa ohjaaminen TEtoimistoon. Sosiaalityöntekijä osallistuu pakolaisten suunnitelmien laatimiseen Konserniesikunta koordinoi työ- ja elinkeinohallinnon kanssa tehtävää yhteistyötä räätälöityjen koulutuksien järjestämiseksi. Rekrytointipalveluiden rekrytointiasiantuntijan ja kaupungin työllisyyspalveluiden koordinoimana kaupunki tarjoaa TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaille 3 : - 210 työelämävalmennuksen harjoittelupaikkaa - Vuonna 2011 alkaneista maahanmuuttajien rekrytointimallin mukaisista paikoista 10 jatkuu keskitetyllä rahoituksella vuoden 2012 puolelle. - Vuonna 2012 aloitetaan arviolta 12 uutta maahanmuuttajien rekrytointimallin paikkaa. - Keväällä 2012 Numassa 4 opiskeleville työelämävalmennuspaikkoja kesäksi 2012 3 Tarvittaessa työelämävalmennuksen ja palkkatuetun työn asiakkaat voidaan ohjata myös kesken harjoittelujakson TE-toimiston tarjoamille kielikursseille. 4 Nuorten maahanmuuttajien ryhmä (NUMA) on tarkoitettu espoolaisille 15-25-vuotiaille vasta maahan tulleille nuorille, jotka tarvitsevat suomen kielen opetusta ennen siirtymistään jatko-opintoihin tai työelämään. Opetus järjestetään Matinkylän koulun alaisuudessa.

13 Maahanmuuttajien urakehityksen edistäminen Yksityisen sektorin rekrytointimallin (Talent Match) luominen Työnhakuinfojen järjestäminen yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa Tiivis yhteistyö Otaniemen kehitys Oy:n kanssa Talent Match -palvelukonseptin kohderyhmään kuuluvien TEtoimiston asiakkaiden ohjaamiseksi palvelun piiriin sekä nimikkovirkailijan nimeäminen palkkatukiasioihin liittyvien asioiden sujuvaksi hoitamiseksi. TE-toimisto järjestää pilottikokeiluna yhteistyössä vaikeasti työllistyviä maahanmuuttajaryhmiä edustavien järjestöjen kanssa kaksi työnhakuinfoa. - 45 palkkatukityöpaikkaa - 20 % työhönvalmennuskeskuksen pajojen asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia. Työhönvalmennuskeskuksessa käynnistetään yksi maahanmuuttajien ryhmä, joka koostuu työväenopiston toiminnallisesta kielikoulutuksesta ja yksilötuetusta pajatyöstä. Toteutetaan TE-toimiston, työväenopiston, alueellisen sosiaalityön ja työhönvalmennuskeskuksen yhteistyönä. Kaupungin työntekijöilleen tarjoama ammatillinen kielikoulutus Kaupunki käynnistää yhteistyössä Otaniemen kehitys Oy:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa alueen yrityksille suunnatun Talent Match - palvelukonseptin, jolla pyritään saamaan korkeakoulutettuja, maahanmuuttajataustaisia asiantuntijoita osaamistaan vastaaviin tehtäviin alueen yrityksiin kaupungin maahanmuuttajien rekrytointimallia vastaavalla tavalla. Kaupunki tekee TE-toimiston kanssa yhteistyötä oikeiden järjestöjen tavoittamiseksi. TE-toimiston aiesopimuksen mukanaan tuomat lisäpanostukset: - Asiakkaan vastaanotto: 3 työnsuunnittelijan työpanos alkupalveluihin ja maahanmuuttajien ohjaamiseen TE-toimiston aulassa. - Asiakaskohtaisen suunnitelman tekeminen ja päivittäminen sekä asiakkaan aktiivinen ohjaaminen työvoimapoliittisten kotouttamistoimenpiteiden aikana tavoitteena työllistyminen: 5 työnsuunnittelijan työpanos. Kaupungin aiesopimuksen mukanaan tuomat lisäpanostukset: - Asiakaskohtaisen suunnitelman päivityksen toimenpiteet: Kaupunki varaa 550 000 maahanmuuttajien rekrytointimallin palkkamenoihin. Kaupungin aiesopimuksessa sovitut summat ylittävät lisäpanostukset: - Tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön koordinointia varten on palkattu rekrytointiasiantuntija kaupungin rekrytointipalveluihin. - Maahanmuuttajien urakehityksen edistäminen: Kaupunki ostaa työntekijöilleen urakehitystä tukevaa ammatillista kielikoulutusta 26 000 :lla.

14 Seurantajärjestelmä Valtion kanssa solmitun aiesopimuksen mukaisesti tämän sopimusliitteen toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: - Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Espoossa 5 - Kaupungin maahanmuuttajien neuvontapalveluiden asiakastapaamisten määrä ja kehitys - TE-toimiston uusien maahanmuuttaja-asiakkaiden määrä - Alkukartoitukseen ohjattujen maahanmuuttajien määrä, tehtyjen alkukartoitusten määrä sekä odotusaika TE -toimistoon ilmoittautumisesta alkukartoitukseen - TE-toimistosta toimenpiteisiin (kielikoulutus, kotoutumiskoulutus, luku- ja kirjoitustaidon opetus, kuntoutuspalvelut, työelämävalmennus, työharjoittelu) ohjattujen maahanmuuttajien määrä sekä toimenpiteeseen pääsyn odotusaika - Kaupungin maahanmuuttaja-asiakkaille tarjoamien seuraavien toimenpiteiden määrä: o työelämävalmennuksen harjoittelupaikat o palkkatukityöpaikat o maahanmuuttajien rekrytointimallin paikkaa - Kaupunkien maahanmuuttaja-asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen sidottujen lisäresurssien (määrärahat, henkilöstö) määrä 5 Edellisen vuoden viimeisen päivän ulkomaalaisten työttömien määrä, jonka TE-toimiston tiedottaja toimittaa kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikköön, jaetaan vuoden viimeisen päivän työikäisten ulkomaalaisten espoolaisten määrällä (lähde: väestörekisterin tiedot, toukokuu). Työvoimaan kuulumattomia, työikäisiä ulkomaalaisia, ei tietoihin tällöin sisälly.

Luonnos kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle 6.2.2012 LIITE 2 Kaupungin ja TE-toimiston kokonaisjärjestelmä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi vuonna 2012 Asiakkaan vastaanotto -Osoitus työvoimatoimiston ostamaan alkukartoitukseen ja ajanvaraus asiakaskohtaisen suunnitelman tekoon -Neuvonta selvitetään prosessin eteneminen -Tarvittaessa ohjaus kaupungin neuvontaan (työvoimatoimistolle kuulumattomat asiat) Kaupungin neuvontapalvelut -Työttömien asiakkaiden ohjaus TE-toimiston palvelut Asiakaskohtaisen suunnitelman laatiminen -Oikeuksien ja velvollisuuksien selvittäminen -Alkukartoitukseen perustuva palvelutarvearvio -Suunnitelma/sopimus asiakkaan polusta työelämään -Sosiaalitoimen rooli pakolaisten suunnitelmaa tehtäessä Kotouttamiskoulutus -Koulutusten suunnittelu ja ostaminen -Neljän koulutuksen räätälöinti kaupungin kanssa -Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen räätälöityihin koulutuksiin Rinnasteinen koulutus -Rinnastuspäätöksen tekeminen -Kaupungin tuottama omaehtoinen koulutus Alkukartoitus Asiakaskohtaisen suunnitelman päivitys Ohjaaminen: 1. Työmarkkinoille 2. Kotouttamiskoulutukseen 3. Tutkintokoulutukseen 4. Kaupungin tai palvelukeskuksen toimenpiteisiin Asiakkuuden päättyminen TE-toimiston maahanmuutto-yksikössä -Työllistyminen -Työnhaku TE-toimiston normaalipalveluissa -Tutkintoon johtava koulutus (2. aste; AMK; korkeakoulu) Kaupungille rekrytoiminen Kaupungin palvelukseen pääseminen sisäisen tai avoimen haun kautta Kaupungin asiakaskohtaisen suunnitelman päivitykseen perustuvat ja urakehitystä tukevat toimenpiteet -Työelämävalmennuksen harjoittelupaikat, tavoitteena 210 kpl -Palkkatukityöpaikat, tavoitteena 45 kpl -Maahanmuuttajien rekrytointimalli, tavoitteena saattaa 10 vuonna 2011 alkanutta työsuhdetta loppuun ja aloittaa 12 uutta -Työhönvalmennuskeskukseen maahanmuuttajien ryhmä (pajatyö ja kielikoulutus) ja 20 % keskuksen työpajojen osallistujista maahanmuuttajia -Kaupungin henkilöstölle tarjottu ammatillinen kielikoulutus -Myös yhteistyösopimuksen ulkopuolisia toimenpiteitä, kuten maahanmuuttajien oppilaitosharjoittelut ja oppisopimukset -Toimenpiteen aikana jatkon arviointi TE-toimiston edustajan kanssa Palvelukeskuksen palvelut -Moniammatillisen tiimin palvelujen hyödyntäminen