S A S A. Rak Building physical design 2 - Acoustical design Autumn 2016 Exercise 3. Solutions. 33 db

Samankaltaiset tiedostot
db Fast lämpölattian askelääneneristys

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon db-lattia

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUS

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Karitma Oy, Hydro Smart Compactline vinyylilankku

Lattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänenparannusluvun määrittäminen

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET Warmia Oy, kelluvan lattian mittaukset, päivitys

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pintalattian askel- ja ilmaääneneristävyyden parannusvaikutuksen määrittäminen Fescon Termo lämpölattia

Rak Building physical design 2 - Acoustical design Autumn 2015 Exercise 2. Solutions.

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

Lattianpintarakenteen askel- ja ilmaäänen parannusluvun määrittäminen

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen. Uponor Tacker lattiaeriste + kuitutasoitelaatta + lattianpäällyste

Palkkivälipohjan äänitekniikka

Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen 15 mm KP-Floors kerrosrakenteinen lattialauta

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S Silencio & Silencio Thermo pintalattiat Askelääneneristävyyden parannusvaikutus

Askeläänen parannusluvun määritys

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Lattianpintarakenteen askeläänen parannusluvun määrittäminen

Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje syyskuu 2009

LECTURE 3, part 2 Changes of use (Käyttötarkoituksen muutokset)

NURKKAPISTEMENETELMÄN VAIKUTUS ÄÄNENERISTÄVYYSMITTAUKSISSA - HAVAINTOJA KENTTÄMITTAUKSISTA 1 JOHDANTO. Olli Santala

SPEKTRIPAINOTUSTERMIN C I, VAIKUTUS ASKELÄÄNENERISTÄVYYDEN ARVIOINTIIN

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

LAUSUNTO Nro VTT-S Lausunto välipohjarakenteen askelääneneristävyydestä L nt,w + CI

PUUKERROSTALON ASKELÄÄNENERISTÄVYYS

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SPEKTRISOVITUSTERMIEN KÄYTTÖ VÄLIPOHJIEN ASKELÄÄNENERISTYKSEN ARVIOINNISSA. Mikko Kylliäinen

ö ø Ilmaääneneristävyys [db] 60 6 mm Taajuus [Hz]

PUUKERROSTALON VÄLIPOHJAN TOTEUTTAMINEN ILMAN

Lue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus Tulokset

ERISTERAPATUN BETONIELEMENTTIULKOSEINÄN ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

Terveydenhuollon tilojen akustiikka

Alapuolisen asunnon asukkaan vastine kuulemiseen

huone pääte Rak Building physical design 2 - Acoustical design Autumn 2015 Exercise 5. Solutions.

a s k e l ä ä n i e r i s t e

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi Juha Rämö Juha Rämö 1

Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu

Termex Zero -seinärakenteen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

RAKENTAMISEN TEKNIIKAT AKUSTIIKKA AKUSTIIKKA

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.

Ääneneristyksen testitilojen suunnittelu

ASUINHUONEISTOJEN VÄLISEN ÄÄNENERISTYKSEN

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY AKUKON OY AKUKON LTD

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

Läpivientien vaikutuksen testaaminen ja arvio niiden vaikutuksesta betoni- ja kaksoisrunkoisten kipsilevyseinien ääneneristävyyteen

JOOSE TAKALA SUOMALAISTEN ASUINHUONEIDEN ÄÄNIOLOSUHTEET JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUSTAPA. Diplomityö

huone pääte Rak Building physical design 2 - Acoustical design Autumn 2016 Exercise 5. Solutions.

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Lasiseinä liukuovella, Fasad 30

JULKISIVUN ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITOITTAMISEN EPÄVARMUUS

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

KIVIRAKENTEILLA ÄÄNENERISTÄVYYTTÄ

Asumisterveys ja melu Sisämelun torjunnan ratkaisut

Kyseessä on kokonaisuuden suunnittelu, jossa kaikki asiaan vaikuttavat tekijät tulee ottaa huomioon.

UUSIA OHJEITA ÄÄNITEKNIIKKAAN

VÄLIPOHJIEN ASKELÄÄNENERISTYKSEN ARVIOINTI

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

Opetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto

Hirsiseinien ilmaääneneristysluvut

Jyrki Annala. Rivi- ja paritalojen ääneneristävyyden toteutus. Opinnäytetyö Kevät 2012 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma

2. Rakennejärjestelmät

PIENTALOJEN ÄÄNENERISTÄVYYS YMPÄRISTÖMELUA VASTAAN TAAJUUKSILLA HZ INFRAÄÄNITUTKIMUS

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Yksilasinen siirtolasiseinä, SCM L-35-ACUSTO

ÄÄNEN SIVUTIESIIRTYMÄN MITTAAMINEN PUURAKENTEISTEN TILAELEMENTTIEN VÄLILLÄ 1 JOHDANTO

AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ

JESSE LIETZÉN VÄLIPOHJIEN ASKELÄÄNENERISTYKSEN ARVIOINTI ERI ASKELÄÄNIHERÄTTEIDEN PERUSTEELLA. Diplomityö

Exercise 1. (session: )

VTT EXPERT SERVICES OY

VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.

KELLUVAN LATTIAN VÄRÄHTELY RUNKOMELUALUEELLA. Tiivistelmä

VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.

Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ilmaääneneristävyyden määrittäminen HSL Alu db-liukuovi Rw 37dB

JOUSTAVARANKAISEN LEVYRAKENNESEINÄN ÄÄNENLÄPÄISY. Petra Virjonen, Valtteri Hongisto

PUURAKENTEET RAKENTEIDEN MITOITUS. Lattioiden värähtelysuunnittelu euronormin EC5 mukaan

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille

LATTIAPÄÄLLYSTEIDEN ASKELÄÄNITASOLUKUJEN MITTAUS

Puurakennusten akustisia erityispiirteitä

Juhani Parmanen, Pauli Sysio TIIVISTELMA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

Työ nro. Tässä esitetään ääneneristysvaatimukset täyttäviä välipohjarakenteita.

VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.

ASUNTOSUUNNITTELU TÄNÄÄN

PUUVÄLIPOHJIEN ASKELÄÄNENERISTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Kivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen

AP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA

Puurakenteet. Tomi Toratti

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN ROUND ROBIN -TESTI 2016

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

Akustiikan haasteet toimistoissa. Arto Rauta / Ecophon / Tampere

2. kierros. 1. Lähipäivä

Kivitalojen ääneneristys. Mikko Kylliäinen

make and make and make ThinkMath 2017

TESTAUSSELOSTUS Nro VTT-S Lasirakenteisen siirtoseinän ilmaääneneristävyyden määrittäminen

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ASETUS 796/2017 RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ

Tommi Saviluoto. ACO-seinän vaikutus ääneneristävyyteen sivuavana rakenteena

Transkriptio:

Rak-43.3415 Building physical design - Acoustical design Autumn 016 Exercise 3. olutions. 1. Asut kerrostalossa, jossa naapurihuoneistojen olohuoneiden välillä on betoniseinä, jonka mitat ovat 6,5 m x,8 m ja ilmaääneneristysluku R = 60 db. Mikä on melutaso naapurisi olohuoneessa, kun soitat stereoita niin, että olohuoneessasi vallitsee keskiäänitaso 90 db? Olohuoneen koko on 6,5 m x 4 m x,8 m. Huomioi ainoastaan äänen kulku suoraan betoniseinän läpi. Oletetaan, että naapurisi olohuoneessa on paljon kovia pintoja ja jälkikaiunta-aika kaikilla taajuuksilla on 1,3 s. You live in an apartment building in hich there`s a concrete all 6,5x,8 m R=60dB beteen neighbouring living rooms. What is the sound level in the neighbouring living room hen you play the stereo at such a volume that the equivalent P in your living room is 95 db? iving room dimensions 6,5x4x,8m. Only consider the direct sound path through the separating all. The reverberation time in the neighbouring living room is constant 1,3 s. olution. Ilmaääneneristysluvun määritelmä: R p, 1 p, 10 log A Ilmaääneneristysluvun määritelmästä saadaan: p, p,1 R 10log A nyt p,1 = 90 db R = 60 db = 18, m V = 7,8 m olohuone T = 1,3 s olohuone A = 9,0 m -ab saadaan siis äänitasoksi naapurihuoneistossa: p, 18, 906010log 9 33 db Äänitaso tulee tällä tarkastelulla aliarvioitua, koska sivutiesiirtymää ympäröivien rakenteiden kautta ei huomioitu. Todellisuudessa olohuoneiden välinen ilmaääneneristävyys olisi pienempi kuin väliseinän R-arvo antaa ymmärtää.

. Tee sama arviointi kuin tehtävässä 1, mutta ota äänen sivutiesiirtymä ympäröivien rakenteiden kautta huomioon käyttäen RI 43-1-007 luvussa 6 esitettyä laskentamallia. Huoneita erottava seinä on betoniseinä, R = 60 db. attia- ja kattorakenne ovat ontelolaattoja joiden ilmaääneneristävyysluku on 60 db. Olohuoneita sivuava sisäseinä on 10 mm betoniseinä, jonka ilmaääneneristysluku on 55 db. Olohuoneita erottava betoniseinä liittyy T-liitoksella ulkoseinään, jonka ilmaääneneristysluku R on 48 db. Do the same analysis as in Exercise 1 but take account of flanking transmission using the calculation model in RI ection 6 (EN IO 1354-1). The all separating the spaces is concrete all, R = 60 db. Floor and roof are hollo core slabs ith R=60dB and the interior all flanking the living rooms is a concrete all 10 mm ith R=55dB. The separating all connects to the facade structure via a T-junction. The RI of the facade is 48dB. olution. tandardin EN 1354-1 mukaiset sivutiesiirtymäreitit: Tässä -ulotteisessa tilanteessa ensimmäisen kertaluvun sivutiesiirtymäreittejä on 3 kpl. Yhteensä tällaisia sivutiesiirtymäreittejä on näin ollen rakennuksessa 1 kpl (4 kpl jokaista reittityyppiä). Jos tiloja erottava seinä on massiivinen rakenne, suoraan erottavan rakenteen läpi kulkevan reitin Dd ilmaääneneristysluku on sama kuin erottavan rakenteen ilmaääneneristysluku: R Dd, Rs, ivutiesiirtymäreittejä Fd, Df ja Ff vastaavat ilmaääneneristysluvut saadaan yhtälöistä: RF, R f, RFf, RFf, K Ff 10log10 RF, Rs, RFd, RFd, K Fd 10log10 Rs, R f, RDf, RDf, K Df 10log10 I s f I I f s f s

jossa R F, R f, ΔR Ff, ΔR Fd, ΔR Df, K Ff K Fd K Df on lähetyshuoneessa rakenteen F ilmaääneneristysluku [db] on vastaanottohuoneessa rakenteen f ilmaääneneristysluku [db] on liitoksen värähtelyeristävyys reitille Ff [db] on liitoksen värähtelyeristävyys reitille Fd [db] on liitoksen värähtelyeristävyys reitille Df [db] s on erottavan väliseinän pinta-ala [m ] I f on lähetys- ja/tai vastaanottohuoneen sivuavan rakenteen pinnalle rakennetun lisäkerroksen tuottama parannus ilmaääneneristyslukuun [db] on lähetyshuoneen sivuavan rakenteen ja/tai erottavan seinän vastaanottohuoneen puolelle rakennetun lisäkerroksen tuottama parannus ilmaääneneristyslukuun [db] on erottavan seinän lähetyshuoneen puolelle ja/tai vastaanottohuoneen sivuavan rakenteen pinnalle rakennetun lisäkerroksen tuottama parannus ilmaääneneristyslukuun [db] on erottavan väliseinän ja liittyvän rakenteen yhteinen liitospituus [m] nyt R s, = 60 db s = 18, m l f1 = 6,5 m l f =,8 m jossa l f1 l f on olohuoneita erottavan seinän ja lattia-/kattorakenteen yhteinen liitospituus on olohuoneita erottavan seinän ja sisä-/ulkoseinärakenteen yhteinen liitospituus Parannustermit ΔR ovat nollia, koska kaikki rakenteet ovat paljaita massiivisia rakenteita (ei sivutiesiirtymää vähentäviä levyverhouksia). Massiivisten rakenteiden liitoksissa pätee tässä tapauksessa m`1/m` = 1, joten ristiliitoksen värähtelyeristävyydelle käytetään arvoa K = 9 db ja T-liitokselle vastaavasti (V-U) K = 6 db.

Tehdään laskennan avuksi taulukko: Reitti Reitin indeksi Pinta Huone 1 (lähetyshuone) Huone (vast.ottohuone) iitoksen eristävyys Koko reitti R [db] R [db] K [db] 10log( s /l f ) [db] R [db] R Dd 1 väliseinä 60 - - - 60 R Ff 1 lattia 60 60 9 4,5 ulkoseinä 48 48 6 8,1 6,1 3 katto 60 60 9 4,5 4 sisäseinä 55 55 9 8,1 7,1 R Df 1 lattia 60 60 9 4,5 ulkoseinä 60 48 6 8,1 68,1 3 katto 60 60 9 4,5 4 sisäseinä 60 55 9 8,1 74,6 R Fd 1 lattia 60 60 9 4,5 ulkoseinä 48 60 6 8,1 68,1 3 katto 60 60 9 4,5 4 sisäseinä 55 60 9 8,1 74,6 Huoneiden välinen ilmaääneneristysluku saadaan kaavasta: R 10log10 R = 56,3 db /10 4 ogaritmitermi, Ff, Fd, 10 10 10 F f 1 Ero väliseinän R -arvon ja huoneiden välisen R` -arvon välillä on tässä tapauksessa noin 4 db. R ` Dd Df, /10 4 F1 R /10 4 f 1 R /10 Nyt äänitasoksi naapurihuoneistossa saadaan: p, p,1 R 10log A p, 18, 9056,3 10log 9 36,7 db

3. Kerrostalossa käytetään välipohjarakenteena 65 mm ontelolaattaa (30 kg/m ), jonka päälle on asennettu lautaparketti joustavalle alusmateriaalille. aske välipohjan askeläänitasoluku RI 43-1-007 uvussa 7.6 esitetyllä mallilla. ähtötietoina tunnetaan standardoidun päällystämättömän välipohjan askeläänitaso sekä parketin aiheuttama askeläänitason alenema terssikaistoittain välillä 100-3150 Hz (ks. taulukko alla). The floor structure in an apartment building is a hollo core slab 30 kg/m ith a ooden parquett and flexible underlay on top. Calculate the normalised eighted impact sound pressure level of the floor using the model in RI ection 7.6. The impact sound pressure level of the heavyeight standard floor and the reduction of impact sound level of the floor covering in 1/3 bands are given belo. f [Hz] `n [db] Δ [db] 100 50 0 15 55 0 160 56 0 00 58 0 50 58 0 315 58 0 400 59 3 500 60 6 630 61 8 800 60 1 1000 6 16 150 6 1 1600 6 6 000 6 30 500 63 35 3150 6 39 olution. Välipohjan askeläänitasoluku, `n,, voidaan laskea seuraavilla yhtälöillä: ` n, n,, eq K n,, eq m` 164 35log10 1kg / m n, eq,0, n, missä n,,eq = Δ = K = m` = n,eq,0, = n, = päällystämättömän välipohjan ekvivalentti askeläänitasoluku askelääneneristävyyden parannusluku sivutiesiirtymän huomioon ottava korjaustermi (tässä tehtävässä K=0) päällystämättömän välipohjan pintamassa [kg/m] standardoidun päällystämättömän välipohjan askeläänitasoluku askeläänitasoluku, joka saadaan vähentämällä standardoidun päällystämättömän välipohjan askeläänitasoista taajuuskaistoittain mitatut askeläänitason alenemat Δ [db]

Määritetään ensin stadardoidun päällystämättömän välipohjan askeläänitasoluku n,eq,0,. f [Hz] `n [db] IO 717- vertailukäyrä [db] Ei-toivotut poikkeamat [db] 100 50 53 0 15 55 53 160 56 53 3 00 58 53 5 50 58 53 5 315 58 53 5 400 59 5 7 500 60 51 9 630 61 50 11 800 60 49 11 1000 6 48 14 150 6 45 17 1600 6 4 0 000 6 39 3 500 63 36 7 summa: 3150 6 33 9 188 db < 3,0 db Ei-toivottujen poikkeamien summa ylittää 3,0 db, joten vertailukäyrää on siirrettävä. Huom. Askeläänitasojen tapauksessa ei-toivottu poikkeama tapahtuu, kun mitattu askeläänitaso on vertailukäyrän arvoa suurempi jollain taajuudella (vrt. ilmaääneneristysluvun määritys). iirretään vertailukäyrää: f [Hz] `n [db] IO 717- vertailukäyrä [db] Ei-toivotut poikkeamat [db] 100 50 71 0 15 55 71 0 160 56 71 0 00 58 71 0 50 58 71 0 315 58 71 0 400 59 70 0 500 60 69 0 630 61 68 0 800 60 67 0 1000 6 66 0 150 6 63 0 1600 6 60 000 6 57 5 500 63 54 9 summa: 3150 6 51 11 7 db < 3,0 db tandardoidun päällystämättömän välipohjan askeläänitasoluvuksi saadaan: n,eq,0, = 69 db

Vähennetään sitten standardoidun päällystämättömän VPn askeläänitasoista askeläänitason alenemat ja lasketaan vastaava askeläänitasoluku. f [Hz] `n [db] Δ [db] `n - Δ IO 717- ei-toivotut poikkeamat 100 50 0 50 53 0 15 55 0 55 53 160 56 0 56 53 3 00 58 0 58 53 5 50 58 0 58 53 5 315 58 0 58 53 5 400 59 3 56 5 4 500 60 6 54 51 3 630 61 8 53 50 3 800 60 1 48 49 0 1000 6 16 46 48 0 150 6 1 41 45 0 1600 6 6 36 4 0 000 6 30 3 39 0 500 63 35 8 36 0 summa: 3150 6 39 3 33 0 30 db < 3,0 db Päällystetyn välipohjan askeläänitasoluvuksi saadaan: n, = 51 db Askelääneneristävyyden parannusluku saadaan edellä laskettujen askeläänitasolukujen erotuksena: n, eq,0, n, 18 db Kun joustavan alusmateriaalin päälle asennetun parketin askeläänitason parannusluku tunnetaan, voidaan tällä materiaalilla päällystetyn ontelolaatan askeläänitasoluku laskea: ` n, n, eq, K jossa K = 0 ja n, eq, m` 164 35log 1kg / m Ontelolaatan pintamassan m`= 30 kg/m arvolla saadaan n,,eq = 76 db Parketilla + joustavalla alusmateriaalilla päällystetyn ontelolaatan askeläänitasoluvuksi saadaan siis ` n, 76 18 0 58 db

4. Asuinkerrostalon välipohjana halutaan käyttää kelluvaa lattiarakennetta. Jotta kelluvan rakenteen askelääneneristävyys olisi subjektiivisesti hyvä, kelluvan rakenteen ominaistaajuus ei saisi asuinrakennuksissa ylittää 100 Hz, ja mieluiten ominaistaajuus tulisi olla alle 50 Hz. Tutki, minkälaisella kelluvalla rakenteella ja eristemateriaalilla ehto voidaan täyttää. The client ishes to use a floating floor as the floor structure in an aparment building. In order to achieve subjectively satisfactory impact sound insulation, the resonance frequency of the floating floor should not exceed 100 Hz and preferably it should lie belo 50 Hz. Investigate the different structural combinations ith hich the demand can be satisfied. olution. Kelluvan lattian ominaistaajuus voidaan laskea yhtälöstä f 0 160 s` m` jossa s` = m` = eristemateriaalin dynaaminen jäykkyys [MN/m3] kelluvan rakenteen pintamassa [kg/m] Kelluvan lattiarakenteen ominaistaajuutta voidaan laskea kelluvan rakenteen pintamassa lisäämällä ja/tai eristekerroksen dynaamista jäykkyyttä pienentämällä. Eristekerrosten dynaaminen jäykkyys asuinrakentamisessa käytetyillä materiaaleilla on noin 8-50 MN/m3. Esimerkkilaskelma, kun kelluvana rakenteena käytetään rakennuslevyjä: m` = 15 kg/m esim. tyypillinen lattiakipsilevy 15 mm levyjen lkm m` [kg/m ] s` [MN/m 3 ] f 0 [Hz] levyjen lkm m` [kg/m ] s` [MN/m 3 ] f 0 [Hz] 1 15 8 117 1 15 50 9 30 8 83 30 50 07 3 45 8 67 3 45 50 169 4 60 8 58 4 60 50 146 5 75 8 5 5 75 50 131 Kelluvan rakenteen pintamassan tulee olla luokkaa m` > 30 kg/m ja eristemateriaalin dynaamisen jäykkyyden luokkaa s` < 10 MN/m jotta ominaistaajuus olisi alle 100 Hz. evyrakenteisella kelluvalla lattialla ominaistaajuutta on vaikeaa saada alle 50 Hz vaikka eristemateriaalin dyn. jäykkyys olisi pieni. Esimerkkilaskelma, kun kelluvana rakenteena käytetään massiivista betonilaattaa: δ = 500 kg/m3 betoni h [m] m` = δ x h [kg/m ] s` [MN/m 3 ] f 0 [Hz] h [m] m` = δ x h [kg/m ] s` [MN/m 3 ] f 0 [Hz] 0,040 100 8 45 0,040 100 50 113 0,050 15 8 40 0,050 15 50 101 0,060 150 8 37 0,060 150 50 9 0,070 175 8 34 0,070 175 50 86 0,080 00 8 3 0,080 00 50 80 0,090 5 8 30 0,090 5 50 75 0,100 50 8 9 0,100 50 50 7 Ohutkin betonilaatta riittää ehtoon f 0 < 100 Hz kunhan eristemateriaalin dynaaminen jäykkyys on alhainen. Betonilaatalla päästään helposti alle 50 Hz ominaistaajuuteen käyttämällä hyvin joustavaa eristemateriaalia s` < 10 MN/m3.