1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Pyhäjärven asukasluku on laskenut vuodesta (5562 asukasta) vuoden 215 (555 asukasta) loppuun. Huoltosuhde on korkea kuten Selänteen muissakin kunnissa ja huomattavasti korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15 -vuotiasta ja 65 - vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa ja heidän osuus väestöstä on muita Selänteen kuntia korkeampi. Vuoden lopussa oli Pyhäjärvellä 75-84 -vuotiaita 9,8 % väestöstä, ennusteen mukaan vuonna 22 heitä on 1,9 % ja vuonna 23 22.1 %. Ikääntyvien osuuden kasvu asettaa huomattavia haasteita palveluiden suunnitteluun. Kotona-asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on valtakunnallisten tavoitteiden mukaista. Ikäihmisten osuus kasvaa ja ohjaa palvelurakenteita kotihoitopainotteiseen. Kotisairaalatoimintaa kehitetään, ateriapalveluita lisätään ja kotona hoidetaan aiempaan enemmän. Kotisairaalahoito tehostetussa asumispalveluissa on aloitettu ja mobiiliyhteyksiä kotiin kehitetään. Tavoitteena on turvata lähipalvelut. Haasteita on poliklinikka ja lääkäripalveluiden vakituiset lääkärit, jotta voidaan hoitaa kotona. Laitoshoito on loppunut kokonaan (pitkäaikaisosasto). Ikäihmisten lisääntyminen tuo paineita liikunta-, kulttuuritoimeen, mutta jo nyt on ryhmiä ikäihmisille. Paineita on myös teknisen puolen korjausavustuksiin, asunnon rakennus ja muutostöihin, on asuin taloja joissa ei ole hissejä. Painopiste on kotipalvelussa, yhteistyö ateriakuljetusten ja kotipalvelun kesken ja palveluliikenteen kehittäminen. Teiden kunto ja esteettömyys on koskettaa kaikenikäisiä. Pyhäjärvellä lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt (135) ja lastensuojelutarpeen selvitykset myös hieman (37). Kuitenkin lastensuojelun asiakkaiden määrä on vähentynyt vuoden 215 aikana (98). Huostassa olevien lasten määrä on vähentynyt (9). Kouluterveyskysely 215 teknisten ongelmien vuoksi peruskoulun osalta tuloksia ei saatu, mutta lukion osalta kouluterveyskyselyn tulokset on saatu. Alla on vuoden 213 kouluterveyskyselyn tuloksia. Kouluterveyskysely 213 mukaan yläkoulun oppilaat kokivat koulun fyysisissä olosuhteissa enemmän puutteita kuin edellisissä kouluterveyskyselyissä, useiden oireiden kokeminen päivittäin lisääntyi: päivittäin koettu väsymys lisääntyi, viikoittain koetut niska- ja hartiakivut lisääntyivät ja viikoittain koettu päänsärky yleistyi. Kouluterveyskyselyn mukaan yläkoulun oppilaat söivät lähes aina koululounaan, humalajuominen vähentyi, mutta hampaiden harjaamista laiminlyötiin hyvin usein. Oppilashuollon palveluihin pääsy on kohentunut edellisiin kouluterveyskyselyihin verrattuna ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi. Kouluterveyskysely 8. ja 9. luokka Kouluterveyskyselyn 215 mukaan lukiolaiset kokivat koulun fyysiset olosuhteet lähes samana kuin vuonna 213. Koulun työilmapiirin koettiin parantuneen merkittävästi ja opiskeluvaikeuksia oli vähemmän. Lukiolaisten viikoittain koetut niska- ja hartiakivut ja päänsäryt ovat lisääntyneet vuoden 213 kyselyyn verrattuna. Kouluterveyskyselyn mukaan lähes kaikki lukiolaiset syövät koululounaan. Alkoholin käyttö on vähentynyt ja päivittäisen tupakoinnin määrässä ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuoden 213 tuloksiin verrattuna. Unen määrä on vähentynyt ja internetissä oloaika on lisääntynyt. Kouluterveyskysely lukio Keskeneräinen 1/11
Sairastavuusindeksi on noussut viime vuosina. Sairastavuusindikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=1). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64.-vuotiaat) sekä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Pyhäjärvellä indeksi on 144,5. Se on muita Selänteen kuntia korkeampi. Pyhäjärven 25-64 -vuotiaista on 17,5 % työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on hieman laskenut, joskin se on yhä selvästi kohonneella tasolla ympäryskuntiin verrattuna. Pyhäjärven kaupungin hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman painopisteinä on ollut: 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Nuorten aikuisten ja työikäisten hyvinvoinnin edistäminen 3. Ikääntyvien hyvinvoinnin ja kotona asumisen edistäminen 4. EVA -menetelmän käyttö päätöksenteossa Painopistealueiden tavoitteiden saavuttamiseksi on: - vahvistettu kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä; yhteistyökokouksia on ollut vuosittain. Vuoden 216 järjestötapaamisissa keskusteltiin ja suunniteltiin Raha-automaattiyhdistykseltä haettavaa hyvinvointihanketta. Hankkeelle löytyi hakija järjestöjen keskuudesta ja hankehakemus jätettiin toukokuussa 216. - painonhallintaryhmät ovat jatkuneet Ppky Selänteessä kaksi kertaa vuodessa. Syksyllä 213 aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen mukainen videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjaus yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Videovälitteinen painonhallintaryhmä toteutui kahdessa Selänteen kunnassa, näihin ryhmiin osallistui myös pyhäjärvisiä henkilöitä. Toiminta jatkuu edelleen. - kaupungissa on otettu käyttöön Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen mukainen PAKKAtoimintamalli vuonna 215. PAKKA-toimintamalli on kehitetty alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. - varhaiskasvatus ja sivistystoimi ovat aloittaneet Lapset puheeksi, kaksiportaisen työmenetelmän kouluttajakoulutukset keväällä. Menetelmä tukee lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia varhaisella puuttumisella. Lapset puheeksi työmenetelmä on käytössä 7 lk:lla, menetelmän käyttöä laajennetaan. Neuvonpito työryhmän toiminta vähentää lastensuojeluilmoituksia ja menetelmän avulla päästään heti toimenpiteisiin. - oppilashuoltolaki astui voimaan 1.8. ja se on edellyttänyt opetussuunnitelman päivittämistä oppilashuollon osalta. Oppilashuolto toimii ja sivistystoimella on perhetyöntekijä. Oppilashuolto tarvitsee virassa olevia asiantuntijoita, mm. lääkärin, jotta toiminnan tehokkuus taataan. Ammattilaisten mm. lääkäreiden rekrytointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. - perhekeskustoiminta on vakiinnuttanut asemansa lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelumuotona (yhteistyö Marttojen, seurakunnan, MLL:n ym. yhteistyötahojen kanssa). Päiväkoti Hoijakka on valmistunut. - uusi terveyskeskus otetaan käyttöön 1.8.216. - yläkoulun ruokalinjastoa ja mahdollisen buffetvaunun hankkimista selvitetään koululaisten monipuolisen ja erityisesti salaattien syömisen lisäämiseksi. Koulu- ja keittiöhenkilökunnan kanssa Keskeneräinen 2/11
tehdään yhteistyötä ravitsemussuositusten mukaisen kouluruoan käytön lisäämiseksi. Kouluilla otetaan käyttöön ateriamallit. - koululaisille toteutettiin terveystapahtuma keväällä 215 yhdessä terveydenhoitajien, koulujen ja opiskelijoiden kanssa. - Etsivä Nuorisotyön piirissä on ollut 64 Pyhäjärvistä nuorta vuoden 215 aikana (vuonna heitä oli 7 nuorta). - otetaan käyttöön kutsuntaikäisten kuntoryhmä, jonka tuella nuoret voivat kohottaa kuntoaan ennen palvelukseen astumistaan. - vuoden 215 alusta kuntien osavastuu pitkään työttömänä olleiden toimeentulosta alkaa kun työmarkkinatukea on maksettu 3 päivää, entisen 5 päivä sijaan. Jos työttömiä ei aktivoida niin kuntien kustannukset kasvavat rajusti. Työttömien terveystarkastukset jatkuvat työterveyshuoltojen toimesta. Toimintaa on tehostettu keväällä 215 työkyvyttömien työttömien saamiseksi eläkkeelle. - kuntatyönantaja ja työterveyshuolto kehittävät yhdessä työergonomiaa ja työhyvinvointia - kunnassa toimii aktiivisesti vanhus- ja vammaisneuvostot - kotiapu ei toimi tällä hetkellä. Työttömistä ei löydy itsenäiseen työhön sopivia, tarvitaan yksi kaupungin palkkaama työntekijä ohjaamaan kotiaputoimintaa. - työttömien koulutusta tulee järjestää edelleenkin. Korjausrakentamisen kurssi on alkanut vuonna 215. - uuden vanhuspalvelulain mukainen vanhuspalvelusuunnitelma on käytössä - EVA- menetelmä on käytössä tarvittaessa. Kaupunkilaisten palveluja omatoimiseen liikuntaan tuetaan: -katuverkon kunnolla ja esteettömyydellä. Tiestön kunto on heikko, hankkeita on käynnissä ja katuverkko on kartoitettu. Korjaustarve kasvaa koko ajan. Keskustan osalta tiestöä on pystytty parantamaan. - tiestön kunto vaikuttaa kaikkien liikkumiseen, etenkin liikkumisrajoitteisten. On erilaisia reuna-alueita, joissa esteettömyys ei toteudu, mutta ne eivät ole varsinaisia kulkuväyliä. Kulkuväylien peruskunnossa on ongelmia. Vanhus- vammaisneuvostot ovat kartoittaneet ongelmakohdat ja suunnitelmat korjaamiseksi on tehty ja pääosa tarpeista on myös tehty. - eri-ikäisten liikuntamahdollisuudet, harrastemahdollisuudet ja paikat on kunnossa. Luontoliikuntaväylät ovat kunnossa. Sauvakävelyreittiä talvella toivotaan, valaistus! - avantouintipaikka kunnossa. - liikuntapaikkoja ja mahdollisuuksia on hyvin. - tapa liikkua ja harrastaa luodaan jo pienestä pitäen. - on tunnistettu tarve sosiaalisen liikkumisen edistämiselle. Pyhäjärven kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) työryhmän jäsenet: Jukka Lehtosaari, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Jaana Haakana-Laitila, yläasteen opettaja Eila Karvonen, esikoulunopettaja Pyhäjärvi - Vuosiraportti 216 Keskeneräinen 3/11
Laila Kiiskinen, ravitsemisjohtaja Pasi Lapinkoski, sosiaaliohjaaja Sami Laukkanen, tekninen johtaja Marko Pehkonen, vapaa-ajanohjaaja Veikko Tikkanen, vs. kaupunginjohtaja Satu Väyrynen, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Marja-Leena Lehtomäki, Selänteen johtava terveydenhoitaja Nuorisosihteeri Osmo Ylisuvannon tilalle on tullut Vastaava vapaa-ajan ohjaaja Juha Aho vuoden alusta ja Selänteen hoito- ja vanhustyön palvelujohtaja Salli Kumpulaisen tilalle on kutsuttu kotihoidon ohjaaja Anne Niiranen. Leena Ahola Ppky Selänne toimi työryhmän sihteerinä. 1.5.216 alkaen sihteerinä toimi yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi. 65-74-vuotiaat, % väestöstä 15.4 1 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa : 9.5 Haapajärvi : 11.2 Reisjärvi : 12.1 Kärsämäki : 13.1 Pyhäjärvi : 15.4 5 28 21 212 Keskeneräinen 4/11
85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 4.2 3 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa : 2. Haapajärvi : 2.3 Kärsämäki : 2.6 Reisjärvi : 3.4 Pyhäjärvi : 4.2 2 1 28 21 212 Huoltosuhde, demografinen 77.9 6 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa : 59.6 Haapajärvi : 67.1 Reisjärvi : 73.8 Kärsämäki : 77.5 Pyhäjärvi : 77.9 4 2 28 21 212 Keskeneräinen 5/11
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 18.5 15 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa : 9.8 Haapajärvi : 13.5 Reisjärvi : 13.7 Kärsämäki : 15.1 Pyhäjärvi : 17.5 1 5 28 21 212 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 94.7 8 6 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi : 89.6 Kärsämäki : 9.1 Pohjois-Pohjanmaa : 9.5 Reisjärvi : 91. Pyhäjärvi : 94.7 4 2 28 21 212 Keskeneräinen 6/11
Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Pyhäjärvi - Vuosiraportti 216 145.5 12 Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Reisjärvi : 129.3 Haapajärvi : 134.3 Kärsämäki : 139.8 Pyhäjärvi : 144.5 1 8 6 4 2 28 21 212 2 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Pyhäjärven kaupungin strategiassa on menestystekijöiksi asetettu asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen, huoltosuhteen myönteinen kehitys, palvelutason säilyttäminen ja vapaa-ajan palvelurakenteen alueellinen hyödyntämisen tehostaminen, sekä uusien työpaikkojen luominen, viihtyvyyden lisääminen ja henkilöstön työkykyisyys. 3 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Pyhäjärven lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 29-211 Seudullinen päihdestrategia 29-212 Pyhäjärven kaupungin päihdeohjelma 29 Pyhäjärven lastensuojelusuunnitelma 29-212, Selänteessä ollaan laatimassa lastensuojelunsuunnitelmaa Nivala-Haapajärvi seutukunnan alueellinen lastensuojeluyksikön suunnitelma v.29 Ppky Selänteen alueen kuntien kotouttamisohjelma 212-215 Alueellinen liikenneturvallisuussuunnitelma 211- Pyhäjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 212 Sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellinen toimeenpanosuunnitelmaohjelma 212 Ppky Selänteen varhaiskasvatussuunnitelma 211 Pyhäjärven kaupungin esiopetussuunnitelma 212 Perusopetuksen opetussuunnitelma 212 Selänteen toimintaohjelma neuvolapalveluista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta ja suun Keskeneräinen 7/11
terveydenhuollosta 212 Pyhäjärven hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma 211-212 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Tietoa kuntapäättäjille vanhuspalvelulaista Ppky Selänne Lastensuojelusuunnitelma 213-216 Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Lapset ja nuoret saavat riittävästi tukea Perhekeskuksen toiminnan kehittäminen. Tuetaan lapsiperheiden arjen selviytymistä esim. lapsiperheiden kotipalvelu. / Selänne, järjestöt Neuvolan ja lastensuojelun yhteistyötä kehitetään. / Selänne Vakiinnutettu koululääkäri palvelu säilyy Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin panostetaan Oppilashuollon kehittämishankkeen kautta. /Selänne, koulutoimi Uuden hankkeen omarahoitusosuus Neuvonpito työryhmä toimii Oppilashuollossa toimii 1 koulururaattori ja 1 perhetyöntekijä Kouluterveyskyselyn 215 tulokset olivat lukiolaisten osalta paremmat kuin edellisessä kyselyssä, perusopetuksen osalta tuloksia ei saatu. Kyselyn tuloksia on yllä. Lastensuojelun suoritteet: lastensuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt ja lastensuojelutarpeen selvitysten määrä on hieman noussut, huostassa olevien lasten määrä on vähentynyt. Hankkeiden toteutuminen Hyvinvointisopimuksen mukainen PAKKA - toimintamalli alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi / päihdeyhdyshenkilöt. Hyvinvointisopimuksen mukainen kaksiportainen Lapset puheeksimenetelmän koulutus ja käyttöönotto / Selänne, koulutoimi Leikkikenttätoiminta ja Keskeneräinen 8/11
lasten ohjattu kerhotoiminta jatkuu Nuorisotoimen ja liikuntatoimen toiminnan laajuus säilyy. Kaupungin nuorisotilojen kehittäminen. Pyhäjärvi - Vuosiraportti 216 Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutumisen tukeminen Peruskoulussa menestymisen tukeminen - opinto-ohjaus - oppilashuolto - yksilöllisyyden huomioiminen Oppilashuollon resurssien ja henkilöstön pysyvyyden turvaaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä Kouluterveyskyselyn tulokset Etsivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten määrä: 64 vuonna 215 Etsivän nuorisotyön toiminta Etsivän nuorisotyön sopimuksen jatkuminen Elintapojen myönteinen kehittyminen Kouluikäisten elintapaohjaus / Selänne, koulutoimi -liikunta, ravitsemus Edulliset / maksuttomat liikuntapaikat Päihdebussin käyttö / koulutoimi Ravitsemusterapeutin luennot yläkoululaisille / kouluth Ruokalinjaston muutoksen suunnittelu kasvisten käytön lisäämiseksi aloitetaan Ravitsemusterapeutin resurssi Päihdebussin käyttäjien määrä Ravitsemusterapeutin luentojen määrä; valistuspäivä toteutetaan vuonna 216 Ruokalinjaston muutoksen toteutuminen, selvittäminen jatkuu, mahdollisesti hankitaan salaattibuffetvaunu PAKKA toimintamalli käytössä Hyvinvointisopimuksen mukainen PAKKA - toimintamalli alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi 2) Nuorten aikuisten ja työikäisten hyvinvoinnin edistäminen Keskeneräinen 9/11
Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien määrän väheneminen Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen ja ohjaus Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen ja ohjaus / etsivä nuorisotyö Työpajatoimintaa kehitetään Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksien hyödyntäminen Etsivän nuorisotyön sopimuksen jatkuminen Erityistyöntekijöiden hyödyntäminen tarvittaessa, päihdetyöntekijä Etsivän nuorisotyön piirissä olevien nuorten määrä: 64 vuonna 215 Oppisopimuskoulutusten määrä Työpaikkojen lisääminen Aktiivinen elinkeinopolitiikka / Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven kehitys Oy Tarvittavat investoinnit Työttömyys 12,7 %, (5/215) Työvoima: 2276 henkeä Elintapojen myönteinen kehittyminen Savuton Pyhäjärven kaupunki Monipuoliset ja edulliset liikuntapaikat Järjestötoiminnan tukeminen Time Out toiminnan jatkuminen Painonhallintaryhmät 2x/v, irti tupakasta vertaistukiryhmä 1x/v / Ppky Selänne Tupakoinnin lopettavien korvaushoito, (noin 2 /hlö) Järjestöavustukset Nikotiini korvaushoitojen määrä: keskusteluja mahdollisuudesta on käyty, ei työnantajan myöntämiä korvaushoitoja Vertaistukiryhmien toteutuminen, painonhallinnan etäohjauksen toteutuminen: Selänteen kunnissa 2 kertaa/ vuosi PAKKA-toimintamalli käytössä Hyvinvointisopimuksen mukainen videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjaus Hyvinvointisopimuksen mukainen PAKKA - toimintamalli alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi 3) Keskeneräinen 1/11
Ikääntyvien hyvinvoinnin ja kotona asumisen edistäminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Ikääntyvien toimintakyvyn ja kotona asumisen edistäminen Voimaa vanhuuteen hankkeen toiminnat jatkuvat hankkeen päättymisestä huolimatta. Hankkeen aikana koulutettu ikäihmisten liikuntaneuvoja. Liikunnan edistäminen yhdessä kaupungin ja järjestöjen kanssa. Inbody- mittausten jatkuminen Seniorineuvolatyön kehittäminen. Kuntouttava työote terveystarkastuksissa. 75 -vuotiaat kutsutaan tarkastuksiin. Uuden vanhuspalvelulain mukainen toiminta. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Pitkäaikaishoitojen siirtyminen kotiin tuo paineita tukipalveluille. Kotiapuhenkilöiden palkkaamisen jatkaminen (työttömät työnhakijat, vuonna 213 2 henkilöä). Apu omaishoitajille, ulkoiluapu. Kotisairaalatoiminnan kehittäminen Yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kaupungin ja järjestöjen yhteistyötapaamiset vuosittain. Ikäihmisten liikuntaneuvoja, vapaaehtoistoiminta Yhteistyö järjestöjen kanssa Kotiapuhenkilöiden palkkaaminen, ei toimi tällä hetkellä, tarvitaan kehittämistä Terhokerhot järjestää MLL ja SPR yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa. Ikäihmisten liikuntatapahtumien määrä, ohjatut kuntosaliryhmät ovat alkaneet Seniorineuvola on avoinna maanantaisin Ennaltaehkäisevien kotikäyntejä on tehty 8 vuotta täyttäneille Kotiapuhenkilöitä on ollut kaksi Yhteistyötapaamiset on toteutettu keväällä ja syksyllä 215 ja keväällä 216. Terhokerhoja järjestettin vuonna 215 viisi kertaa ja vuonna 216 neljä kertaa. Terhokerhotoiminta alkoi elokuussa 215. 4) EVA-menetelmän käyttö päätöksenteossa Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) - menetelmän käyttöönotto päätöksenteossa EVA:n huomioiminen / päätösten valmistelijat EVAn käyttömäärät: ei ole vielä käytössä OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Keskeneräinen 11/11