Ykkösten Sporttikortti -kampanja 2009 LOPPURAPORTTI
Sisällys 1. Ykkösten Sporttikortti -kampanjan kuvaus 3 1.1.Kampanjan tausta ja tavoitteet 3 1.2. Kohderyhmä 4 2. Kampanjan toteuttajat 5 3. Kampanjan käytännön toteutus 6 3.1. Viestintä ja markkinointi 6 3.1.1. Viestintä seuroille 6 3.1.2. Viestintä kouluille 7 3.1.3. Viestintä ekaluokkalaisille ja vanhemmille 8 3.2. Kampanjan nettisivut 8 3.3. Kampanjamateriaalit 8 3.4. Sporttikisa 9 4. Kampanjan keskeiset tulokset 10 4.1. Kampanjan harjoituskerrat ja lajit 10 4.2. Palautteet kampanjasta 12 4.2.1. Seurapalautteet 12 4.2.2. Koulupalautteet 15 5. Kampanjasta opittua 18 Liitteet: LIITE 1. Kampanjan kohdealueen kunnat 19 LIITE 2. Kampanjassa mukana olleet seurat 20 LIITE 3. Kampanjassa mukana olleet koulut 21 LIITE 4. Kampanjan nettisivujen kävijätilastot 23 LIITE 5. Lehtiartikkelit ja uutisjutut kampanjasta 24 LIITE 6. Seuroille suunnattu mainos kampanjasta 25 LIITE 7. Kouluille suunnattu kirje kampanjasta 26 LIITE 8. Opettajille suunnattu kirje kampanjan toteutuksesta 27 LIITE 9. Vanhemmille suunnattu kirje kampanjan toteutuksesta 28 LIITE 10. Seuroille suunnaattu kirje kampanjan toteutuksesta 29 LIITE 11. Ekaluokkalaisille jaettu Sporttikortti 30 2
1. Ykkösten Sporttikortti -kampanjan kuvaus Ykkösten Sporttikortti -kampanja oli Aamulehden ja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) koordinoima liikuntakampanja, joka toteutettiin syys lokakuussa 2009. Kampanjan kautta pyrittiin aktivoimaan Pirkanmaan ekaluokkalaisia uusien liikunnallisten harrastusten pariin sekä tukemaan paikallisten seurojen toimintaa. Kampanja toteutettiin Pirkanmaan 24 kunnassa. Kampanja-alueen jokaisesta kunnasta osallistui sekä kouluja että seuroja kampanjaan. Yhteensä kampanjassa oli mukana 123 koulua, noin 4000 ekaluokkalaista ja 102 seuraa. Kampanjaan ilmoittautuneiden alakoulujen ekaluokkalaisille jaettiin Sporttikortit, joilla oli mahdollisuus tutustua kampanjassa mukana olevien seurojen toimintaan. Kutakin ekaluokkalaista kohden ilmaisia tutustumiskäyntejä oli kolme. Kampanjassa mukana olevien seurojen harjoituskerrat oli koottu kampanjan nettisivuilta löytyvään harrastuskalenteriin. 1.1. Kampanjan tausta ja tavoitteet Kampanjan taustalla on tutkimuksiin ja selvityksiin perustava tieto lasten liikunnan harrastamisesta ja liikunta-aktiivisuudesta. Puolet 7 11-vuotiaista lapsista ei ole mukana urheiluseuratoiminnassa. Kuitenkin yli kaksi viidesosaa seuratoiminnan ulkopuolella olevista, olisi kiinnostunut uudesta harrastuksesta seurassa. Kampanjalla pyrittiin madaltamaan lapsen kynnystä lähteä kokeilemaan uutta harrastusta seuratoiminnan parissa. Kampanjan kautta haluttiin myös osaltaan vaikuttaa siihen, että yhä useampi lapsi liikkuisi terveytensä kannalta riittävästi. Organisoituun liikuntatoimintaan osallistuminen tukee lapsen fyysistä ja henkistä kasvua ja kehitystä sekä sosiaalisia taitoja. Lapsena aloitettu liikunnallinen elämäntapa jatkuu todennäköisesti läpi elämän. Tämän vuoksi hankkeen avulla haluttiin auttaa mieluisan harrastuksen ja liikunnan ilon löytämistä jo lapsuudessa. Kampanjan toivottiin myös auttavan pirkanmaalaisia seuroja oman toimintansa kehittämisessä, markkinoinnissa ja uusien harrastajien löytämisessä. Kampanjan tavoitteiksi asetettiin seuraavat tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan loppuraportin luvussa 4. 1. Jokaisella lapsella on yhtäläinen mahdollisuus kokeilla uutta harrastusta. Ilmainen tutustumismahdollisuus madaltaa harrastamisen aloittamisen kynnystä ja takaa sen, että jokaisella lapsella taustasta riippumatta on mahdollisuus tutustua toimintaan. 2. Lapset saavat kipinän elinikäiseen liikkumiseen. Kampanjan tarkoituksena on antaa lapsille mahdollisuus kokeilla monipuolisesti erilaisia lajeja ja harrastusmahdollisuuksia. Kokeillen ja tutustuen lapsi saattaa löytää oman, jopa elinikäisen liikuntaharrastuksen. 3. Kouluyhteisön merkitys harrastuksiin ohjaavana tahona kasvaa. Kouluyhteisöt innostetaan mukaan kampanjaan siten, että koulujen opettajat kannustavat oppilaita osallistumaan kampanjaan ja kokeilemaan erilaisia harrastuksia. Erityisesti sellaisille oppilaille, jotka eivät tätä tukea kotoa saa, on kouluyhteisön merkitys harrastuksiin ohjaavana tekijänä erittäin tärkeä. Kampanjasta pyritään luomaan koko luokan ja koulun yhteinen asia: kavereita houkutellaan ja kannustetaan osallistumaan. Harrastuksissa on mahdollista löytää myös uusia kavereita omasta koulusta, ja näin ollen koulutien aloittaminenkin on mukavampaa. 4. Vanhemmat tulevat tietoiseksi alueen harrastustarjonnasta. Hankkeen kautta kootaan yhteen aluekohtainen Sporttikalenteri liikuntatarjonnasta. Näin jokainen kampanjaan osallistuva ekaluokkalainen ja hänen vanhempansa saavat tiedon harrastustarjonnas- 3
ta. Ekaluokkalaisen liikuntaharrastuksen kautta jopa koko perhe voi innostua urheiluseuratoiminnasta ja sitä kautta liikkumisesta. 5. Hankkeen kohdealueen kouluista puolet lähtee mukaan kampanjaan ja noin 2500 ekaluokkalaiselle jaetaan Sporttikortti. Hankkeen tavoite on asetettu korkeaksi, sillä hankkeen kautta halutaan vaikuttaa isojen massojen liikunta-aktiivisuuteen. Toisaalta taas tulokset näkyvät myös yksilötasolla ekaluokkalainen saattaa kampanjan innoittamana löytää itselleen elinikäisen liikuntaharrastuksen. 6. Kampanjaan osallistuu seuroja jokaiselta hankepaikkakunnalta, jolloin saadaan laaja ja kattava lajitarjonta. Seurat saavat uusia harrastajia kampanjan kautta. Hankkeella tuetaan tärkeää toimintaa tekeviä yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Seuroille annetaan näkyvyyttä, jotta ne pystyvät paremmin kilpailemaan kaupallisten yritysten kanssa. Kampanja antaa seuroille mahdollisuuden tiedottaa omasta toiminnastaan laajalle potentiaalisten harrastajien joukolle. Seurat saavat myös paikan näkyä lasten liikunnan aktiivisena toimijana mm. Aamulehdessä ja Hämeen Sportti -lehdessä. 7. Hankkeen toiminta pyritään vakiinnuttamaan siten, että tulevina vuosinakin toteutetaan vastaava kampanja. 1.2. Kohderyhmä Kampanja toteutettiin Pirkanmaan 24 kunnassa (liite 1). Kampanjan kohdealueeseen kuuluu noin 220 alakoulua, joissa on miltei 5000 ekaluokkalaista. Paikallisia lasten liikuntaa järjestäviä yleishyödyllisiä yhdistyksiä kampanjan kohdealueella on noin 500. Kampanjaan ilmoittautui mukaan 110 seuraa, joista lopulta kampanjaan osallistui 102 seuraa (liite 2). Kouluja mukaan ilmoittautui 123 (liite 3). 4
2. Kampanjan toteuttajat Kampanja toteutettiin Aamulehden (AL) ja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (HLU) yhteistyönä. Kampanjan projektiryhmä kokoontui syksyn 2008 syksyn 2009 aikana 11 kertaa. Projektiryhmä vastasi kampanjaan aikataulun ja toimenpiteiden kokonaisvaltaisesta suunnittelusta yhdessä. Käytännön toteutuksessa seuroille suunnatuista toimenpiteistä ja viestinnästä huolehti HLU ja kouluviestinnästä vastasi Aamulehti. Projektiryhmän kokoonpano Sanni Harju, aluekehittäjä, HLU Vilja Pylsy, yhteyssihteeri, HLU (heinäkuu 2009 saakka) Sonja Kössi-Jormanainen, yhteyssihteeri, HLU (elokuu 2009 lähtien) Esa Koivisto, seurakehittäjä, HLU (toukokuu 2009 saakka) ja seuraedustaja (kesäkuu 2009 lähtien) Saara Vesikansa, yhteyspäällikkö, AL Pauliina Makkonen, markkinointipäällikkö, AL 5
3. Kampanjan käytännön toteutus Ykkösten Sporttikortti kampanjan suunnittelu alkoi syksyllä 2008, jolloin Aamulehti ja HLU solmivat yhteistyösopimuksen kampanjan toteuttamisesta. Syksyllä 2008 perustettiin myös kampanjan projektiryhmä, joka vastasi kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta. Aikataulullisesti kampanjan toteutuksessa edettiin seuraavasti: 11/2008 Neuvottelut ja yhteistyösopimus Aamulehden kanssa Projektiryhmän kokoaminen 1-4/2009 Kuntakohtaiset seuratilaisuudet 4/2009 Kampanjan nettisivut aukeavat Seuroille ja kouluille kohdistetut ilmoitukset Aamulehdessä (3 x) Sähköpostitiedottaminen seuroille Koulukirje kaikkiin kampanja-alueen alakouluihin 5/2009 Seurakirje postitse kaikille Pirkanmaan seuroille Kouluille suunnatut mainokset Aamulehdessä (3 x) 6/2009 Mukaan lähtevät koulut tiedossa 7/2009 Mukaan lähtevät seurat tiedossa ja toiminta tiedossa Sporttikalenterin koostaminen kampanjan nettisivuille 8/2009 Kampanjamateriaalit kouluihin Vanhemmille suunnatut ilmoitukset Aamulehdessä 8 9/2009 (5 x ja lisäksi 6 x pieni taittopala ) Seuroille ohjeet kampanjan toteuttamisesta Kampanjasta lehtijuttuja Aamulehdessä tai sen viikkolehdissä sekä Hämeen Sportti -lehdessä 9/2009-10/2009 Kampanja ja Sporttikisa käynnissä 10-11/2009 Palautteenkeruu kouluilta ja seuroilta Sporttikisan voittajan palkitseminen 12/2009 Kiitos-ilmoitus Aamulehdessä 12/2009-1/2010 Hankkeen arviointi ja loppuraportin koostaminen 3.1. Viestintä ja markkinointi Koska kyseessä oli Ykkösten Sporttikortti -kampanjan pilottivuosi, markkinoinnilla ja viestinnällä oli suuri rooli hankkeen toteutuksessa. Viestinnän kohderyhmiä olivat kampanja-alueen seurat, koulujen opettajat ja rehtorit, ekaluokkalaiset sekä heidän vanhempansa. Kampanjasta tiedotettiin myös muita sidosryhmiä kuten lajiliittoja ja kuntien liikunnasta vastaavia viranhaltijoita. 3.1.1. Viestintä seuroille Kampanjaa markkinoitiin seuroille monia eri keinoja ja kanavia hyödyntäen. Markkinointikeinoina käytettiin sähköpostiviestintää, seuratilaisuuksia, puhelinsoittoja ja lehtimainoksia. Kampanjan tiedotus alkoi yhteydenotoilla kuntien liikunnasta vastaaviin viranhaltijoihin, joiden kanssa pyrittiin sopimaan kuntakohtaisia seuroille järjestettäviä tiedotustilaisuuksia kampanjasta. Tiedotustilaisuus järjestettiin kampanja-alueen kymmenessä kunnassa tammi-huhtikuussa 2009. Tilaisuuksissa käsiteltiin myös muita ajankohtaisia asioita, jotka koskivat seuroja. Kaikkien alueen kuntien kanssa tilaisuutta ei mm. aikataulullisista syistä saatu järjestettyä. Kuntien liikunnan viranhaltijoille lähti vielä toukokuussa viesti kampanjasta, jossa pyydettiin viranhaltijoita innostamaan oman kuntansa seuroja mukaan kampanjaan. 6
Lajiliitoille lähetettiin maaliskuussa sähköinen tiedote kampanjasta. HLU:n sähköpostitiedotteessa markkinoitiin seuroille kampanjaa neljästi huhti toukokuun aikana. Toukokuussa ja kesäkuussa kampanja-alueen seuroille lähetettiin markkinointiviesti sähköpostitse kampanjasta. Toukokuussa seuroille lähti myös postitse mainoskirje kampanjasta HLU:n seurakirjeen mukana (liite 6). Aamulehdessä kampanjaa markkinoitiin seuroille 3 kertaa. Seurojen osalta kampanjaan ilmoittautumisaikaa jouduttiin jatkamaan alunperin suunnitellusta toukokuun lopusta siten, että seuroja otettiin mukaan kampanjaan vielä elokuussakin. Markkinointia seuroihin kesä-heinäkuun ajan tehtiin puhelinsoitoilla. Puhelimitse yhteyttä otettiin erityisesti niiden kuntien seuroihin, joissa oli mukana vain yksi tai ei yhtään seuraa. Seuroja pyydettiin ilmoittamaan harrastusvuoronsa Sporttikalenteriin heinäkuun loppuun mennessä. Käytännössä tiedot harrastuksista monilta seuroilta saatiin kuitenkin vasta elokuun aikana. Seuroihin, jotka olivat ilmoittautuneet kampanjaan, mutta eivät olleet ilmoittaneet harrastuksiaan otettiin yhteyttä sekä sähköpostitse että puhelimitse elokuun aikana. Elokuussa seurat saivat sähköpostitse ohjeet kampanjan käytännöntoteutuksesta mm. Sporttikortin käyttöön liittyvistä asioista ja uusien harrastajien vastaanottamisesta (liite 10). Seuraviestinnän aikataulu 2009 Tammikuu Tammikuu-huhtikuu Yhteydenotto kuntien liikunnasta vastaaviin viranhaltijoihin Seuratilaisuudet Ylöjärvi 12.1.2009 Akaa 28.1.2009 Orivesi 11.2.2009 Nokia 16.2.2009 Virrat 17.2.2009 Vesilahti 3.3.2009 Ikaalinen 9.3.2009 Sastamala 19.3.2009 Tampere 15.4.2009 Pälkäne 16.4.2009 13.3 Sähköpostitiedote lajiliitoille kampanjasta Huhti-toukokuu HLU:n sähköpostitiedotteet alueen seuroille (2.4, 30.4, 14.5, 28.5) 11.5 ja 5.6 Sähköpostimarkkinointi seuroille 14.5 Sähköpostitiedote kuntien liikunnasta vastaaville viranhaltijoille 15.5 Jäsen- ja seuraposti: A4 kokoinen ilmoitus seuroille Kesä-elokuu Elokuu Puhelinsoitot seuroille, jotka eivät vielä olleet mukana kampanjassa Info kampanjan käytännön toteutuksesta mukana oleville seuroille Lehti-ilmoitukset seuroille Hämeen Sportti lehti, ennakkomainos 1/2009 Hämeen Sportti lehti, seuramainos 3/2009 Aamulehti 16.4.2009 Aamulehti 7.4.2009 Aamulehti 2.4.2009 3.1.2. Viestintä kouluille Aamulehti lähetti kaikille Pirkanmaan alakouluille kirjeen 7.4.2009 (liite 7). Se oli osoitettu rehtorille, mutta kirjeessä puhuteltiin ekaluokkien opettajia. Aamulehden kokemuksen mukaan rehtorin kautta kirjeet löytävät parhaiten perille. Kirjeessä kerrottiin Ykkösten Sporttikortti -kampanjasta, painottaen sitä näkökulmaa, mikä on koulun rooli kampanjassa. Kampanja oli tarkasti suunniteltu sellaiseksi, että opettajilla/koululla on siitä vähän vaivaa. Ekaluokan opettajan rooli oli toimia välittäjänä kampanjan ja kodin välillä. Opettaja jakoi kaikille luokkansa oppilaille Sporttikortin, ja saamiemme tietojen mukaan ne oli jaettu erittäin täsmällisesti 7
ensimmäisten koulupäivien aikana. Ykkösten Sporttikortit painettiin kesän aikana, ja ne tulivat Aamulehteen elokuun alussa. Kortit ja niihin liittyvät saatekirjeet pakattiin ja postitettiin 5.8. Saatekirjeitä oli kaksi: opettajalle Miten jaan Ykkösten Sporttikortit ja kopioin lapsille vanhempien saatekirjeen (liite 8) sekä koteihin suunnattu Mikä on Ykkösten Sporttikortti saatekirje (liite 9). Materiaalit pakattiin joko kuplamuovikirjekuoreen tai pahvilaatikkoon määristä riippuen. 3.1.3. Viestintä ekaluokkalaisille ja vanhemmille Kampanja rakennettiin siten, että emme olleet suorassa kontaktissa ekaluokkalaisiin ja heidän perheisiinsä. Luotimme opettajien aktiivisuuteen kampanjasta tiedottamisessa. Alakoulujen oppilaat tuovat yleensä tunnollisesti koulussa saadut materiaalit kotiin, ja tähän nojauduttiin kampanjassa. Ekaluokkalaiset saivat opettajaltaan tiedon kampanjasta, ja he veivät sen kotiinsa. Vanhemmat puolestaan saivat tiedon lapseltaan, kun tämä toi oman Sporttikorttinsa ja siihen liittyvän saatekirjeen kotiin. Lisäksi tiedonkulkua vanhemmille tehostettiin Aamulehden ilmoittelulla. Lähdimme siitä oletuksesta, että kaikkien ekaluokkalaisten koteihin ei tule Aamulehteä, joten näkyvä ilmoittelu oli tarpeen. Näin annoimme myös näkyvyyttä koko kampanjalle ja mukana oleville urheiluseuroille. Viestinnän rakenteesta johtuen Aamulehti sai melko vähän suoraa palautetta kodeista. Enemmän saimme spontaania palautetta alakouluista. 3.2. Kampanjan nettisivut Kampanjalle koostettiin omat nettisivut (www.hlu.fi/sporttikortti), jotka toimivat hankkeen omana tiedotuskanavana seuroille, alakoulujen opettajille ja rehtoreille sekä oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Jokaiselle kohderyhmälle koostettiin omat alasivut kampanjan nettisivuille. Kampanjan nettisivut avattiin 31.3.2009. Seuroille suunnatun alasivuston tarkoituksena oli kertoa seuroille kampanjan idea ja tavoitteet sekä innostaa seuroja mukaan kampanjaan. Sivuston kautta seurat ilmoittautuivat mukaan kampanjaan sekä ilmoittivat harjoitusvuoronsa Sporttikalenteriin. Sivustolle koottiin mukana olevien seurojen luetteloa sitä mukaa, kun seurat ilmoittautuvat kampanjaan mukaan. Kouluille suunnattu alasivusto koostui kampanjan esittelystä, Sporttikorttien tilauskaavakkeesta sekä mukana olevien koulujen luettelosta. Opettajat ilmoittivat koulunsa mukaan kampanjaan nettisivun kautta. Vanhemmille suunnatun sivuston tarkoituksena oli motivoida vanhempia viemään ekaluokkalaisia uusien liikunnallisten harrastusten pariin. Sivustolla tuotiin esille liikkumisen ja harrastusten tärkeyttä lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Kampanjassa mukana olevien seurojen tarjonta koottiin kampanjan nettisivustolta löytyvään Sporttikalenteriin. Sporttikalenteri koostettiin kunnittain. Lisäksi eri lajit oli ryhmitelty kuntasivustojen alle siten, että lajilinkkiä painamalla oli mahdollista päästä suoraan tietyn lajin tarjontaan. Kampanjan nettisivuilla oli edellä mainittujen alasivujen lisäksi omat alasivustonsa Sporttikisalle, palautteille sekä kampanjan bannereille. Nettisivuilla oli yhteensä 45 112 sivulatausta aikavälillä huhti-marraskuu 2009. Nettisivun kävijämäärätilastot löytyvät liitteestä 4. 3.3. Kampanjamateriaalit Ykkösten Sporttikorttiin tehtiin seuraavat kampanjamateriaalit: 4000 x paperinen Ykkösten Sporttikortti, koko 152 x 80 mm, mattapaperi 200 g (liite 11) 4000 x vaaleanvihreä avainkaulanauha muovikotelolla Kampanjamateriaalien määrien arvioiminen oli haasteellista, koska materiaalit piti tilata ennen kuin meillä oli tieto osallistuvien ekaluokkalaisten määrästä. Oli sattumaa, että määrä osui lähes täydellisesti kohdalleen. 8
3.4. Sporttikisa Ykkösten Sporttikortti -kampanjan yhteydessä järjestettiin koulujen välinen Sporttikisa, jonka tarkoituksena oli innostaa ekaluokkalaisia käyttämään heille jaettuja Sporttikortteja. Kaikilla kampanjaan osallistuneilla kouluilla oli mahdollisuus osallistua Sporttikisaan. Sporttikisassa koulut kilpailivat siitä, minkä koulun ekaluokkalaiset kokeilivat uusia harrastuksia aktiivisimmin. Sporttikisan toivottiin motivoivan opettajia kannustamaan oppilaita uusien harrastuksien pariin. Kisan yhteydessä opettajilta tiedusteltiin, kuinka monta ekaluokkalaista käytti Sporttikorttia. Kisan toivottiin samalla antavan siis myös tietoa siitä, kuinka moni kortin saaneista 4000 ekaluokkalaisista oli tosiasiassa käyttänyt Sporttikorttia. Kisaan vastasi 8 koulua, eli ainoastaan 7 % kampanjaan osallistuneista kouluista. Näin ollen tieto siitä, kuinka moni ekaluokkalainen tutustui kampanjan kautta uuteen harrastukseen, jäi Sporttikisan kautta saamatta. Voittajakoulu palkittiin 1500 euron lahjakortilla, joka oli tarkoitettu liikuntavälineiden hankintaan. Voittajakoulu sai tilata haluamansa tuotteet kolmen eri liikuntavälinefirman (Kerkosport, Tevella, Tress) valikoimista. Sporttikisan voittaja oli Raholan koulu. 9
4. Kampanjan keskeiset tulokset Kampanjaan ilmoittautui mukaan 110 seuraa, joista lopulta kampanjaan osallistui 102 seuraa (liite 2). Ekaluokkalaisia oli mukana yhteensä noin 4000, joten noin 80 % kampanja-alueen kaikista ekaluokkalaisista saivat käyttöönsä Ykkösten Sporttikortin. Kouluja mukana oli 123 (liite 3). Kampanja-alueen kouluista oli mukana vajaa 60 % ja ekaluokkalaista noin 80 %. Näin ollen on todennäköistä että pääosa kouluista, jotka eivät ilmoittautuneet mukaan kampanjaan, olivat oppilasmäärältään keskimäärin pienempiä kuin kampanjaan mukaan lähteneet koulut. Seuroille suunnatun palautekyselyn mukaan, seurojen toimintaan kävi tutustumassa yhteensä noin 470 osallistujaa. Palautekyselyyn vastasi kuitenkin ainoastaan vähän reilu puolet kampanjaan osallistuneista seuroista, joten kokeilijoita seuroissa on todennäköisesti ollut huomattavasti enemmän. 4.1. Kampanjan harjoituskerrat ja lajit Seurojen kampanjaan liittyvät harjoituskerrat koottiin kampanjan nettisivuilta löytyvään Sporttikalenteriin. Kampanjassa oli tarjolla yhteensä 1016 eri harjoituskertaa ja mukana yhteensä 35 eri lajia. Eniten harjoituskertoja oli tarjolla jumpassa ja voimistelussa. Muita lajeja, joissa harjoituskertoja oli tarjolla paljon, olivat mm. salibandy, jääkiekko, koripallo ja tanssi. Harjoituskerrat painottuivat selvästi syyskuulle. Syyskuussa tarjolla oli yhteensä 641 harjoituskertaa ja lokakuussa 375 harjoituskertaa. (Taulukko 1.) Laji Harjoituskertojen määrät Syyskuu Lokakuu Yhteensä Jumppa ja voimistelu 148 87 235 Salibandy 78 56 134 Jääkiekko 63 58 121 Koripallo 45 42 87 Tanssi 53 5 58 Jalkapallo 32 18 50 Taek-won Do 26 19 45 Yleisurheilu 24 20 44 Monipuolinen liikunta 17 18 35 Lentopallo 17 12 29 Pesäpallo 18 0 18 Ringette 12 5 17 Tang lang kung fu 9 8 17 Paini 7 9 16 Futsal 4 9 13 Suunnistus 12 0 12 Hiihto 10 0 10 Taitoluistelu 10 0 10 Karate 9 0 9 Telinevoimistelu 6 2 8 Tennis 8 0 8 Kansantanssi 8 0 8 Uinti 4 2 6 Patikointi ja luontoretkeily 5 0 5 Sukellus 2 2 4 Ratsastus 3 0 3 Taido 2 1 3 Trial ja biketrial 3 0 3 Ammunta 1 1 2 Miekkailu 2 0 2 Thai Boxing 1 1 2 10
Karting 1 0 1 Pyöräily 1 0 1 Purjehdus* 0 Yhteensä 641 375 1 016 * Purjehduksessa tutustumiskerrat tuli tilata, eikä ns. avoimia kertoja ollut. Taulukko 1. Kampanjan harjoituskerrat lajeittain ja kuukausittain Kunnittain tarkasteltuna ylivoimaisesti eniten harjoituskertoja oli tarjolla Tampereella, josta oli myös eniten seuroja mukana. Muita kuntia, joissa harjoituskertatarjontaa oli paljon, olivat Nokia ja Kangasala. (Taulukko 2.) Kunnittaisessa tarkastelussa tulee huomioida se, että harjoituskertojen määrä ei välttämättä kerro sitä, kuinka monipuolista tarjonta oli. Kunta Harjoituskertojen määrä Tampere 483 Nokia 70 Kangasala 58 Akaa 39 Valkeakoski 35 Ylöjärvi 34 Orivesi 29 Lempäälä 27 Hämeenkyrö 25 Vesilahti 24 Pälkäne 23 Kuhmalahti 21 Urjala 19 Kihniö 18 Ruovesi 18 Ikaalinen 17 Virrat 15 Juupajoki 13 Pirkkala 13 Parkano 10 Kylmäkoski 8 Punkalaidun 7 Sastamala 6 Mänttä-Vilppula 4 Yhteensä 1 016 Taulukko 2. Kampanjan harjoituskerrat kunnittain Taulukosta 3. selviää kuinka montaa eri lajia kussakin kunnassa oli tarjolla. Erot kuntien välillä ovat suuret, joten tarjonnan monipuolisuus kunnittain tarkasteltuna vaihteli suuresti. Kun Tampereella erilaisia lajeja oli tarjolla 25, joissakin kunnissa kampanjaan oli lähtenyt mukaan vain yksi laji. Kunta Lajien määrä Tampere 25 Nokia 10 Ylöjärvi 8 Hämeenkyrö 6 Kangasala 6 Valkeakoski 6 Kuhmalahti 5 11
Lempäälä 5 Akaa 4 Vesilahti 4 Orivesi 3 Pirkkala 3 Ruovesi 3 Virrat 3 Juupajoki 2 Kihniö 2 Mänttä-Vilppula 2 Pälkäne 2 Sastamala 2 Urjala 2 Ikaalinen 1 Kylmäkoski 1 Parkano 1 Punkalaidun 1 Taulukko 3. Tarjolla olleiden lajien määrä kunnittain 4.2. Palautteet kampanjasta Kampanjassa mukana olleilta seuroilta ja kouluilta kerättiin sähköisellä lomakkeella palautteet kampanjasta. Sähköinen lomake koostettiin Digium Enterprise ohjelmalla ja kysely toteutettiin nettikyselynä. 58 seuraa eli 57 % kampanjassa mukana olleista seuroista vastasi palautekyselyyn. Kouluista 17 vastasi palautekyselyyn (vastausprosentti 14 %). Tähän yhteenvetoon on koottu olennaisimmat palautekyselyn tulokset. Harmaalla tekstillä olevat pätkät ovat lainauksia avoimien kysymysten vastauksista. 4.2.1. Seurapalautteet Suurin osa seuroista (61 %) sai tiedon kampanjasta sähköpostitse Hämeen Liikunnasta ja Urheilusta. Palautekyselyn perusteella viestintä ja tiedonkulku seuroille toimi hyvin. Yli 80 % seuroista ilmoitti, että he olivat saaneet hyvin tai riittävästi tietoa kampanjan käytännön toteutuksesta ja ideasta. Seuroilta tiedusteltiin myös, olisivatko he kaivanneet koulutustilaisuutta kampanjaan liittyen. 17 % seuroista ilmoitti, että koulutustilaisuus olisi ollut tarpeen. Valtaosa seuroista koki, että kampanjaan osallistuminen oli melko helppoa tai helppoa. Kampanjaan osallistumisen helppouden kriteerejä olivat ilmoittautumisen sujuvuus, harrastusten ilmoittaminen Sporttikalenteriin sekä tutustumiskertojen järjestämisen helppous. Nettisivujen osalta tiedusteltiin sivuston selkeyttä, ulkoasua ja informatiivisuutta. Kaksi kolmasosaa seuroista antoi nettisivuille hyvän arvosanan. Avoimissa vastauksissa tuli esille tarve kehittää nettisivuilta löytyvää Sporttikalenteria, siten että harrastuksia olisi mahdollista hakea paikkakunnan lisäksi myös lajeittain. harrastukset listalle myös lajin perusteella - suurin osa osallistujista tuli muilta paikkakunnilta ja harrastuksia oli hankala selata pelkästään paikkakuntaperusteisesti Palautekyselyssä tiedusteltiin seurojen näkemystä siitä, miten kampanja oli vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin. Vastausten hajonta oli suhteellisen suurta, mutta pääosin kampanja oli seurojen mielestä vastannut hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin. (Kuvio 1.) 12
Kuvio 1. Seurojen näkemys siitä, miten kampanja vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin. Kampanjan päätavoitteet alentaa uuden harrastuksen aloittamisen kynnystä sekä innostaa lapsia liikkumaan olivat kyselyn perusteella toteutuneet varsin hyvin. 71 % (hyvin ja melko hyvin -vastaukset) vastanneista seuroista arvioi, että kampanja oli alentanut uuden harrastuksen aloittamisen kynnystä. Tavoitteessaan innostaa lapsia liikkumaan kampanja oli onnistunut hyvin tai melko hyvin 57 % vastaajan mielestä. Eniten hajontaa tavoitteisiin liittyvien kysymysten osalta oli väittämän Seuramme sai uusia harrastajia kohdalla. Tähän tavoitteeseen hyvin tai melko hyvin kampanja oli vastannut 36 % vastaajan mielestä. Melko huonosti tai huonosti koki tämän tavoitteen toteutuneen 56 % vastaajista. Ajankohtana syys-lokakuuta hyvänä kampanja-aikana piti suurin osa (76 %) vastanneista seuroista. Toisaalta 21 % seuroista oli sitä mieltä, että kampanja-aika ei ollut heidän seuralleen hyvä. Erityisesti ns. kesälajit kokivat kampanjan ajankohdan hankalaksi, sillä kausi ja harjoitukset loppuvat syksyn tullessa. Muita syitä sille, minkä vuoksi kampanja-aika koettiin huonoksi, oli mm. se että syyskuussa harjoitusryhmät olivat jossain seuroissa jo täynnä tai uusi harrastus oli valittu jo elokuussa. ryhmiin ilmoittautuminen on meillä elokuussa ja kampanjan alkaessa kaikki ryhmät olivat jo täynnä. Jalkapallo on ennen kaikkea kesälaji joten syksy on huono aika kun harjoitukset alkaa pikku hiljaa loppua kesän jälijiltä. Elokuu olisi parempi kun ei vielä olla sitouduttu uusiin harrastuksiin ehkä liian paljon kaikkea yhdellä kerralla kun koulu alkoi jne. Pääosalle seuroista, joille kampanja-aika oli huono, parempi ajankohta olisi ollut kevät. Tosin muutama seura toivoi kampanjaa myös tammikuulle ja osa kampanjan alkamista jo aikaisemmin, heti elokuussa. 13
Kevät on lajin kannalta otollisempaa ja mielekkäämpää aikaa aloittaa suunnistus. Kauden lopussa, jolloin ryhmistä on yleensä muutama harrastaja lopettanut / on enemmän poissaoloja ja tunnilla sitenparemmin tilaa. Silloin olisi hyvä aika kokeilla ja jäisi hieman aikaa pohtia ja ilmoittautua seuraavan kauden ryhmiin. Esim. siis kokeilut marras-joulukuussa ja tammikuusta innokkaat pääsisivät aloittamaan ryhmässä. Siinä vaiheessa olisi myös mahdollista vielä perustaa uusia ryhmiä, mikäli tulijoita olisi tosi paljon. ajankohta myöhemmäksi - ekaluokkalaisten vanhemmat ovat koulujen alussa muutenkin kiireisiä ja koko sporttikortti unohtui ja ilmoittautumiset myöhästyivät. Kampanjan kohderyhmää hyvänä piti 86 % vastaajista. Ainoastaan 9 % vastaajista ei pitänyt kampanjan kohderyhmään hyvänä. Vastaajien mielestä kohderyhmää voisi palautekyselyn perusteella vielä laajentaa. 98 % vastaajista oli sitä mieltä, että mukana voisi olla laajempi koululaisten joukko, esim. 1-luokkalaisten lisäksi myös 2-luokkalaiset. Suurin osa seuroista (88 %) olisi myös pystynyt ottamaan enemmän tutustujia harjoitusvuoroillensa. Lajimme kannalta olisi parempi mitä nuorempana harrastuksen aloittaa ja juuri ennen kampanjaa alkanut uusi ja ihmeellinen koulu taisi viedä monien,niin lasten kuin vanhempienkin, huomion uuden harrastuksen aloittamiselta. Voi olla laajempi, esim 1-3 luokkalaiset Laajempi, voisi olla vaikka koko peruskoulun kattava. Vanhemmille koululaisille eri nimellä toki... Mutta näkisimme että kaikille peruskoululaisille voisi antaa mahdollisuuden!! Kampanjan näkyvyyden osalta tiedusteltiin, miten kampanja näkyi seurojen mielestä Aamulehdessä, muussa mediassa, HLU:n nettisivuilla sekä paikkakunnalla. Hajonta vastauksissa oli suurta. Parhaimmaksi näkyvyys arvioitiin HLU:n nettisivuilla sekä Aamulehdessä. Huonoimmaksi puolestaan paikkakunnalla. Seuroilta tiedusteltiin minkälaista palautetta he olivat kuulleet tai saaneet kampanjaan liittyen. Vähän alle puolet vastaajista ei ollut saanut minkäänlaista palautetta kampanjasta. Ne, jotka olivat saaneet palautetta, kokivat sen miltei poikkeuksetta positiiviseksi. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Seurojen saama palaute kampanjasta eri tahoilta. Kyselyyn vastanneista 58 seurasta 40 ilmoitti, että on valmis osallistumaan kampanjaan myös jatkossa. 11 vastanneista ilmoitti, että on kiinnostunut osallistumaan, jos kampanjaan tehdään joitakin muutoksia. Ainoastaan kaksi seuraa ei ollut enää jatkossa kiinnostuneita osallistumaan kampanjaan. Viisi seuraa vastanneista ei osannut sanoa kampanjaan osallistumisesta jatkossa. Seurojen näkökulmasta katsottuna eniten kehitettävää kampanjassa tuntui olevan kampanjan näkyvyyden suhteen kouluissa ja paikkakunnalla sekä ekaluokkalaisten vanhempien innostamisessa mukaan 14
kampanjaan. Moni seuroista koki, että kouluissa oli tiedotettu heikosti kampanjasta, eikä viesti ollut kulkenut vanhemmille saakka. Joidenkin seurojen mielestä kouluja ja oppilaita olisi pitänyt olla kampanjassa enemmän mukana. Tiedottaminen koulussa oli täysin ala-arvoista, koulu ei ollut mukana kamppanjassa mitenkään. Tiedottaminen jäi ekaluokkalaisten mukaan yhteen kuulutukseen. En nähnyt kamppanjan aikana ainuttakaan sporttikorttia. Jos asiaa olisi rummutettu edes jonkin verran koulussa, kyllä joku ekaluokkalainen olisi varmaan paikalle saapunut. aktiivisempaa tiedotusta vanhemmille enemmän selkeämpää tiedotusta Kaikkiaan erinomainen kampanja, toivotaan jatkoa seuraavanakin vuonna! Koulujen / opettajien rooli jäi osittain epäselväksi kampanjan aikana? Tapahtuman markkinointi koulujen kautta oppilaille, seuraavalla kerralla teemme enemmän yhteistyötä koulujen kanssa. Koululla informointi puutteellista. Suurin osa vanhemmista ei osannut katsoa noita harrastuksia netistä eikä välttämättä avannut sporttikortti- pakettia ajoissa. Jälkitiedusteluja tuli useita. Mielestäni tästä voisi tulla jokaisen osallistuvan paikkakunnan paikallislehteen joku juttu, koska musta tuntuu että täällä kukaan ei oikein edes tiennyt tapahtumasta. lisää infoa kouluille, joilla korttia jaetaan. Lisää tiedotusta lasten vanhemmille, että osaavat tuoda lapsensa paikanpäälle. Ikä haitari pitäisi olla laajempi - Kouluja pitää saada enemmäön mukaan ja aktivoitumaan alueellamme oli vain kaiketi 3 koulua Kaiken kaikkiaan seurat kokivat kampanjaan osallistumisen vaihtelevasti. Toiset seurat olivat saaneet kampanjan kautta monta uutta harrastajaa ja olivat erittäin tyytyväisiä kampanjan antiin. Joillekin seuroille kampanjaan osallistuminen ei ollut vastannut odotuksia; uusia harrastajia ei ollut tullut seuraan tai seura ei ollut saanut odottamaansa näkyvyyttä kampanjan kautta. Suurin osa seuroista, jotka eivät tänä vuonna olleet täysin tyytyväisiä kampanjaan, ymmärsivät kuitenkin, että kyseessä kampanjan pilottivuosi ja uskoivat, että pienillä kehittelyillä kampanjasta saadaan entistä toimivampi. Meillä ei käynyt kuin 4 lasta kaikenkaikkiaan. Yritimme itse mainostaa Sporttikorttia nettisivuillamme ja paikallislehden urheiluseurat-palstalla, mutta se ei ainakaan meille tuonut yhtään uutta harrastajaa Meille kampanja oli melkolailla yhtä tyhjän kanssa. Eipä muuta kun että ensi vuonna yhtä hyvä kampanja pystyyn!! Kiva, että uusia juttuja kokeillaan lasten liikuntaharrastusten lisäämiselle! Kiitos! Minusta tämä on hyvä formaatti Saimme monta uutta voimistelun harrastajaa ryhmäämme, kampanja oli mahtava!!... Ryhmä tuli ennätystäyteen jo ilmoittautumispäivänä ja lisää uusia harrastajia tuli miltein jokaisella kampanjaviikolla! Seuran ilmoittaminen kampanjaan oli myös helppoa ja vaivatonta, siitä myös kiitos suunnittelutiimille :) 4.2.2. Koulupalautteet Palautekyselyn perusteella viestintä ja tiedonkulku kouluille toimi hyvin. Yli 90 % kouluista ilmoitti, että he olivat saaneet hyvin tai riittävästi tietoa kampanjan käytännön toteutuksesta ja ideasta. Miltei kaikki vastanneista opettajista koki, että kampanjaan osallistuminen oli melko helppoa tai helppoa. Kampanjaan osallistumisen helppouden kriteerejä olivat ilmoittautumisen sujuvuus, viestin välittäminen ekaluokkalaisten vanhemmille sekä Sporttikisaan osallistuminen. Avoimissa vastauksissa toivottiin kuitenkin, että vanhemmille suunnatun tiedotteen olisi hyvä olla lyhyempi ja ytimekkäämpi. Mielestäni on hyvä, että sporttikortti ei sido tai laajenna opettajan työtehtäviä vaan antaa vastuun suoraan perheille. Kortin jako informaation kanssa koulusta koteihin takaa sen, että jokainen oppilas/ koti saa yhtäläiset tiedot ja mahdollisuuden kokeilla. Kortin mukana olevan tiedotteen olisi hyvä olla lyhyempi ja ytimekkäämpi. 15
Nettisivujen osalta tiedusteltiin sivuston selkeyttä, ulkoasua ja informatiivisuutta. 88 % vastanneista opettajista piti nettisivuston ulkoasua hyvänä. Sivuston selkeydestä ja informatiivisuudesta hyvän arvosanan antoi reilu 60 % ja tyydyttävän reilu 30 % vastanneista. Palautekyselyssä tiedusteltiin koulujen näkemystä siitä, miten kampanja oli vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin. Vastausten hajonta oli suhteellisen suurta, mutta pääosin kampanja oli koulujen mielestä vastannut hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin. (Kuvio 3.) Kuvio 3. Opettajien näkemys siitä, miten kampanja vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin. Kampanjan päätavoitteet alentaa uuden harrastuksen aloittamisen kynnystä sekä innostaa lapsia liikkumaan olivat kyselyn perusteella toteutuneet hyvin koulujen mielestä. 93 % (hyvin ja melko hyvin -vastaukset) vastanneista kouluista arvioi, että kampanja oli alentunut uuden harrastuksen aloittamisen kynnystä. Tavoitteessaan innostaa lapsia liikkumaan kampanja oli onnistunut hyvin tai melko hyvin 75 % vastaajista mielestä. Erinomaisen hyvä idea lähteä tuomaan uutta harrastusta kyseisellä tavalla. Urheiluseuroissa on pikkuisen liian iso kynnys kokeilijoita kohtaan ja jos se näin on alentunut, niin hienoa! Enemmän hajontaa oli kysymysten Jokaisella lapsella oli yhtäläiset mahdollisuudet kokeilla harrastusta, Lapset, joilla ei ollut liikunnallista harrastusta, kokeilivat uutta lajia, Koulujen ja opettajien 16
kiinnostus oppilaiden vapaa-ajan harrastuksia kohtaan kasvoi, Oppilaat houkuttelivat kavereita kokeilemaan uusia harrastuksia sekä Ekaluokkalaiset löysivät tutustumiskertojen kautta uuden harrastuksen. Hajontaa näiden kysymysten kohdalle aiheutti varmasti osittain se, että harrastustarjonnan laajuus ja kirjo vaihteli suuresti paikkakunnittain. Kaikki paikalliset seurat ja lajit mukaan. Nyt niitä oli liian vähän. Sen tähden kaikki eivät tarttuneet tilaisuuteen. Ajankohtana syys-lokakuuta hyvänä kampanjan kannalta piti 88 % vastanneista kouluista. Kampanjan kohderyhmää hyvänä piti 75 % vastaajista. 19 % ei osannut arvioida oliko kampanjan kohderyhmä hyvä. Kaikki vastaajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että mukana voisi olla laajempi koululaisten joukko, esim. 1-luokkalaisten lisäksi myös 2-luokkalaiset. Mukaan myös tokaluokat ja eskarit. Kampanjaan liittyvän koulujenvälisen Sporttikisan toivottiin innostavan ekaluokkalaisia kokeilemaan uusia harrastuksia. Vastanneista opettajista 63 % mielestä Sporttikisa oli innostanut liikkumaan, 13 % mielestä sillä ei ollut vaikutusta ja 25 % ei osannut sanoa, innostiko Sporttikisa kokeilemaan uusia harrastuksia. Avoimissa vastauksissa Sporttikisan osalta toivottiin, että palkinnon arvontaan olisivat voineet osallistua kaikki koulut pistemäärästä riippumatta. Arvontaan voisi osallistua kaikki osallistuneet eivätkä vain parhaan pistemäärän saaneet. Hyvä idea, mutta pienillä paikkakunnilla huomattavan vähän kampanjaan osallistuvia liikuntapaikkoja ja kyyditys välillä hankalaa muille paikkakunnille. Siksi varmasti pienten paikkakuntien osallistuminen vähäisempää ja riippuu paljon vanhempien kyyditysmahdollisuuksista. Palkintoja olisi tämän epäkohdan vuoksi reilumpi arpoa osallistujaluokkien kesken... Kouluilta tiedusteltiin minkälaista palautetta he olivat kuulleet tai saaneet kampanjaan liittyen. Ekaluokkalaisilta positiivista palautetta kampanjasta oli kuullut 81 % vastaajista. Vähän reilu puolet vastaajista ei ollut saanut minkäänlaista palautetta kampanjasta vanhemmilta, koulun muilta opettajilta tai rehtorilta. Vanhemmilta positiivista palautetta oli kuullut 44 %, koulun opettajilta 50 % ja koulun rehtorilta 31 % vastaajista. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Opettajien saama palaute kampanjasta eri tahoilta. Kyselyyn vastanneista 17 koulusta 11 ilmoitti, että on valmis osallistumaan kampanjaan myös jatkossa. Kaksi vastanneista ilmoitti, että on kiinnostunut osallistumaan, jos kampanjaan tehdään joitakin muutoksia. Kolme vastanneista kouluista ei osannut sanoa kampanjaan osallistumisesta jatkossa. Kun systeemi on tullut kerran tutuksi, on selvästi helpompi tehdä se uudelleen. Ehkä ennakkoinfoa jo edellisenä keväänä. Monet kävivät kokeilemassa aivan outoja lajeja ja rohkaistuvat kokeilemaan uudelleeb vielä oudompia! 17
5. Kampanjasta opittua Ykkösten Sporttikortti kampanjan kohderyhmään kuului noin 220 alakoulua, joista kampanjaan mukaan ilmoittautui 123 koulua. Ekaluokkalaisia kampanjakouluissa oli yhteensä miltei 4000, joka tarkoitti että noin 80 %:lle alueen ekaluokkalaisista jaettiin syksyllä Sporttikortti. Kampanjan alussa asetettu tavoite saada mukaan vähintään puolet kampanja-alueen ekaluokkalaisista, ylittyi siis reilusti. Kunnittain tarkasteltuna kampanjassa mukana olevien koulujen määrä kuitenkin vaihteli suuresti. Seuroja kampanjaan mukaan saatiin 102. Mukana olevien seurojen määrää voidaan pitää hyvänä. Kunnittain tarkasteltuna mukana seurojen määrä vaihteli kuitenkin suuresti. Mukana oli kuntia, joissa seuroja oli lähtenyt mukaan vain yksi, joten tällaisissa kunnissa lajitarjonta jäi varsin yksipuoliseksi. Erityisesti kampanjassa mukana olleet seurat toivoivat, että kouluja saataisiin jatkossa mukaan entistä enemmän. Toisaalta myös osa kouluista toivoi, että kunnasta saataisiin suurempi lajitarjonta mukaan kampanjaan. Kysyntä ja tarjonta eivät näin ollen kaikissa kunnissa kohdanneet. Haasteena jatkossa onkin kasvattaa niin kampanjaan osallistuvien koulujen kuin seurojenkin määrää erityisesti niissä kunnissa, joissa osallistumisaktiivisuus kampanjan pilottivuonna oli heikko. Sporttikortteja jaettiin kampanjan kautta noin 4000 ekaluokkalaiselle. Tieto siitä, kuinka aktiivisesti ekaluokkalaiset todellisuudessa kortteja käyttivät, jäi kampanjan pilottivuonna arvion tasolle (ks. luku 4). Todennäköisesti ekaluokkalaisten osallistumisaktiivisuutta on jatkossa mahdollista lisätä ja tätä kautta saada enemmän uusia kokeilijoita seurojen harjoituksiin. Tehostamalla erityisesti vanhemmille ja kouluille suunnattua viestintää ja miettimällä uudestaan kampanjan toteutustapoja koulussa, on mahdollista innostaa yhä useampi ekaluokkalainen tutustumaan uusiin lajeihin. Osa seuroista koki, että opettajien ja vanhempien kiinnostus kampanjaa kohtaan ei ollut kovinkaan suurta ja tiedottaminen kouluissa oli puutteellista. Kampanjan jatkokehittelyssä vanhemmille suunnattua viestintää muokataan selkeämmäksi ja innostavammaksi. Sporttikisaa kehittämällä pyritään puolestaan vaikuttamaan siihen, että kampanjan näkyvyys koulussa lisääntyisi ja kampanja säilyisi mielessä koko kampanja-ajan. Kampanjaan liittyvän Sporttikisan toivottiin innostavan ekaluokkalaisia kokeilemaan uusia harrastuksia ja motivoivan opettajia muistuttamaan kampanjasta ekaluokkalaisia. Sporttikisaan osallistui ainoastaan 8 koulua. Näin ollen voidaan päätellä, että Sporttikisalla ei ollut suurta vaikutusta siihen, kuinka aktiivisesti ekaluokkalaiset uusiin harrastuksiin tutustuivat. Kampanjan jatkokehittelyssä on siis syytä miettiä uusia keinoja osallistujien innostamiseen. Kampanjan ajankohta herätti monenlaisia mielipiteitä. Koska eri lajien toiminta rytmittyy pääsääntöisesti kesä tai talvikauteen, on kampanja mahdotonta toteuttaa sellaisena ajankohtana, joka olisi hyvä kaikille lajeille. Aikaistamalla kampanjan alkua elokuulle saattaisi ns. kesälajien kausi olla vielä meneillään, joten tutustumiskertoja olisi helpompi tarjota. Jotkin ns. talvilajien seuroista toivoivat myös kampanjan aikaistamista, sillä heidän kautensa alkaa jo elokuussa. Jatkossa seuroilla onkin mahdollisuus tarjota tutustumiskäyntejä jo elokuussa heti, kun koulut alkavat. Kampanjan kohderyhmää, ekaluokkalaisia, pidettiin pääosin hyvänä kohderyhmänä tämänkaltaiselle kampanjalle. Ikäryhmän kannalta haasteita aiheutti kuitenkin se, että koulutien aloittaminen vaati jo sinällään paljon huomiota sekä ekaluokkalaiselta itseltään että hänen vanhemmiltaan, ja näin ollen aikaa ja intoa uuden harrastuksen aloittamiselle ei välttämättä löytynyt. Palautekyselyyn vastanneiden seurojen ja koulujen mielestä kampanjan kohderyhmä voisi olla myös laajempi. Kampanjan kohderyhmää tullaan todennäköisesti jatkossa laajentamaan myös 2.-luokkalaisiin. Kaiken kaikkiaan Ykkösten Sporttikortti kampanjan pilottivuotta voidaan pitää onnistuneena projektina lasten liikunnan harrastamisen lisäämiseksi. Kampanjan kautta onnistuttiin lisäämään sekä vanhempien että opettajien tietoisuutta tarjolla olevista harrastusmahdollisuuksista ja lasten liikunnan tärkeydestä sekä aktivoimaan alueen seurojen markkinointityötä. Kampanja sai Aamulehden lisäksi näkyvyyttä seurojen omissa julkaisuissa sekä muussa mediassa. Tutustujia seuroissa oli useita satoja, ja näin ollen kampanjan tärkein tavoite, innostaa lapset mukaan liikunnallisiin harrastuksiin ja löytämään liikunnan ilo, toteutui monien pirkanmaalaisten ekaluokkalaisten perheissä. 18
LIITE 1. Kampanjan kohdealueen kunnat Akaa Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kangasala Kihniö Kuhmalahti Kylmäkoski Lempäälä Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Parkano Pirkkala Punkalaidun Pälkäne Ruovesi Sastamala Tampere Urjala Valkeakoski Vesilahti Virrat Ylöjärvi 19
LIITE 2. Kampanjassa mukana olleet seurat Akaan Kiekko Apassit Bc Nokia Black Eagle taekwon-do Chitalada Finland Dance Actions Doboksport Tampere FC Kangasala FC Nokia Fortuna FT Warriors Epilän Esa HC Nokia Hämeenkyrön Hokkarit Hämeenkyrön Räpsä Hämeen Moottorikerho Ikaalisten Urheilijat Ilves JKA Ylöjärven Shotokan karate-do Juupajoen Urheilijat Kalpaveljet Kangasalan FK kerho Kangasala SK Kangasalan Naisvoimistelijat Kihniön Urheilijat Koovee Kuhmalahden Kisa Kuljunmaan Palloseura Kylmäkosken Veikot Kyröskosken Ponsi Kyrös-Rasti Lempäälän Kisa Lempäälän Pandat Lempäälän Tennisseura Mäntän Ratsastajat Mäntän Urheilijat Nokian Palloseura Nokian Pyry Nokian Seudun Ampujat Nokian Urheilijat Näsijärvenpurjehdusseura Oriveden Ponnistus Oriveden Tuisku Parkanon Kiekko Pirkkalan Hiihtäjät Pirkkalan Viri Pälkäneen Luja-Lukko Raholan Pyrkivä Rantaperkiön Isku Rasti-Nokia Razzmatazz Rauma-Repola Diving Club RuoSkA Ruoveden Naisvoimistelijat Ruoveden Pirkat Salibandy Club Classic SB Juupajoen Junnut Taekwon-Do Center Ylöjärvi Tampereen hiihtoseura Tampereen jumppatiimi TAJU Tampereen Naisvoimistelijat Tampereen Nuorisoseura Tampereen Pallo-Veikot Tampereen Pyrintö Tampereen ringette Tampereen Sisu Tampereen Taekwon-Do seura Tampereen Taido Tampereen Työväen Naisvoimistelijat Tampereen Urheilijat -38 Tampereen Voimailijat Tampereen Voimistelijat Tang Lang Kung Fu TaNMKY:n Urheilijat Tanssiseura Hurmio Tanssiseura Spiral Tanssiseura Swing Team Tanssiurheiluseura Step Tappara Tarpian Suunta Toijalan Tae Kwon Do -Chun Toijalan Vauhti Uimaseura Kangasalan Kuohu Uplakers Urjalan Urheilijat Valkeakosken Haka Valkeakosken Koskenpojat Valkeakosken Kiekko-Ahma Valkeakosken Nappulaliiga Vammalan Naisvoimistelijat Vammalan Taekwon-Do seura Varala Tiimi Varalan Tanhuseura Vesilahden Luonto ja Latu Vesilahden Visa Virtain Kiekko-Karhut Virtain naisvoimistelijat Virtain Urheilijat Voimisteluseura Kyrön Kieppi VU-45 Ylöjärven Isku Ylöjärven Pallo 20
LIITE 3. Kampanjassa mukana olleet koulut Akaa Arvo Ylpön koulu Nahkialan koulu Pappilan koulu Viialan keskustan koulu Hämeenkyrö Hämeenkyrön Kirkonkylän koulu Jumesniemen koulu Kyröskosken koulu Lavajärven koulu Pinsiön koulu Ikaalinen Keskustan koulu Kilvakkalan koulu Tevaniemen koulu Juupajoki Kirkonkylän koulu Lylyn koulu Kangasala Huutijärven koulu Kautialan koulu Kirkkoharjun koulu Liuksialan koulu Raikun koulu Ruutanan koulu Suoraman koulu Vatialan koulu Vilpeilän koulu Kihniö Kirkonkylän koulu Kuhmalahti Pohjan koulu Kylmäkoski Kurisjärven koulu Kylmäkosken kirkonkylän koulu Lempäälä Kuljun koulu Kuokkalan koulu Lempoisten koulu Mattilan koulu Moision koulu Nurmen koulu Sääksjärven koulu Mänttä-Vilppula Kolhon koulu Koskelan alakoulu Nokia Linnavuoren koulu Myllyhaan koulu Nokiankoulu Taivalkunnan koulu Tervasuon koulu Viholan koulu Orivesi Eräjärven koulu Hirsilän koulu Karppi-Naappilan koulu Keskuskoulun ala aste Rovastinkangas Parkano Keskustan Koulu Pirkkala Kirkonkylän koulu Kurikankulman koulu Naistenmatkan koulu Toivion koulu Punkalaidun Kanteenmaan koulu Pohjoisseudun koulu Pälkäne Aitoon koulu Kirkonkylän koulu Rautajärven koulu Ruovesi Kirkonkylän koulu Pekkalan koulu Visuveden koulu Väärinmajan koulu Sastamala Karkun koulu Tyrväänkylän koulu Tampere Aleksanterin koulu Amurin koulu Annalan koulu / Karosen toimipiste 21
Atalan koulu Etelä-Hervannan koulu Harjun koulu Härmälän koulu Irjalan koulu Johanneksen koulu Järvensivun koulu Kalkun koulu Kanjonin koulu Kanjonin koulu, Hallilan toimipiste Kaukajärven koulu Kisapuiston koulu Kissanmaan koulu Koivikkopuiston koulu Koiviston koulu Kämmenniemen koulu Lamminpään koulu Leinolan koulu Lentävänniemen koulu Lielahden koulu Liisanpuiston koulu Linnainmaan yhtenäiskoulu Messukylän koulu Multisillan koulu Nekalan koulu/muotialan toimipiste Olkahisen koulu, Sorilan toimipiste Pispan koulu Raholan koulu Saukonpuisto Takahuhdin koulu Tammelan koulu Tampereen kristillinen koulu Tampereen Rudolf Steiner -koulu Tesomajärven koulu, Tesomajärven toimipiste Tesomajärven koulu/ikurin toimipiste Urjala Aseman koulu Urjalankylän koulu Valkeakoski Kärjenniemen koulu Roukon koulu Tarttilan koulu Tietolan koulu Vesilahti Kirkonkylän koulu Onkemäen koulu Virrat Kotalan koulu Rantatien koulu Ylöjärvi Karhen koulu Keihäslahden koulu Metsäkylän koulu Parkkuun koulu Poikeluksen koulu Siivikkalan koulu Vahannan koulu Veittijärven koulu Viljakkalan koulu Vuorentaustan koulu Ylöjärven Yhtenäiskoulu 22
LIITE 4. Kampanjan nettisivujen kävijätilastot Huhtikuu /ykkosten_sporttikortti/ 2 493 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 843 /ykkosten_sporttikortti/kouluille/ 356 /ykkosten_sporttikortti/sporttikortti/ 255 /ykkosten_sporttikortti/vanhemmille/ 209 /ykkosten_sporttikortti/sporttikisa/ 155 /ykkosten_sporttikortti/sporttikalenteri/ 138 Toukokuu /ykkosten_sporttikortti/ 3 357 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 1 012 /ykkosten_sporttikortti/kouluille/ 770 /ykkosten_sporttikortti/sporttikortti/ 299 /ykkosten_sporttikortti/vanhemmille/ 172 Kesäkuu /ykkosten_sporttikortti/ 2 299 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 728 /ykkosten_sporttikortti/kouluille/ 226 /ykkosten_sporttikortti/sporttikortti/ 211 /ykkosten_sporttikortti/vanhemmille/ 172 Heinäkuu /ykkosten_sporttikortti/ 2 287 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 1 006 /ykkosten_sporttikortti/sporttikortti/ 174 /ykkosten_sporttikortti/vanhemmille/ 138 /ykkosten_sporttikortti/sporttikalenteri/ 132 /ykkosten_sporttikortti/kouluille/ 129 Syyskuu /ykkosten_sporttikortti/ 10 566 /ykkosten_sporttikortti/sporttikalenteri/ 6 009 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 1 026 /ykkosten_sporttikortti/sporttikortti/ 702 /ykkosten_sporttikortti/vanhemmille/ 581 /ykkosten_sporttikortti/kouluille/ 354 Lokakuu /ykkosten_sporttikortti/ 3 408 /ykkosten_sporttikortti/sporttikalenteri/ 1 718 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 248 /ykkosten_sporttikortti/sporttikortti/ 214 /ykkosten_sporttikortti/vanhemmille/ 197 /ykkosten_sporttikortti/sporttikisa/ 152 Marraskuu /ykkosten_sporttikortti/ 2 287 /ykkosten_sporttikortti/sporttikalenteri/ 700 /ykkosten_sporttikortti/sporttikisa/ 352 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 245 /ykkosten_sporttikortti/palaute_kampanjasta/ 169 /ykkosten_sporttikortti/kouluille/ 146 Elokuu /ykkosten_sporttikortti/ 18 415 /ykkosten_sporttikortti/sporttikalenteri/ 10 017 /ykkosten_sporttikortti/seuroille/ 2 361 /ykkosten_sporttikortti/vanhemmille/ 1 340 /ykkosten_sporttikortti/sporttikortti/ 1 163 /ykkosten_sporttikortti/kouluille/ 682 /ykkosten_sporttikortti/sporttikisa/ 402 23
LIITE 5. Lehtiartikkelit ja uutisjutut kampanjasta Koovee liite 1/2009 Liikunnan ja Urheilun maailma verkkolehti 9/2009 Tampereen voimistelijat liite syksy 2009 Hämeen Sportti lehti, artikkeli 2/2009 Hämeen Sportti lehti, artikkeli 3/2009 Tampereen alueuutiset 8.9.2009, radio, televisio ja internet 24
LIITE 6. Seuroille suunnattu mainos kampanjasta 25
LIITE 7. Kouluille suunnattu kirje kampanjasta OPETTAJAINHUONEEN SEINÄLLE 7.4.2009 Hyvät syksyn ekaluokkien opettajat! Aamulehti sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu ponnistavat tänä vuonna pienten koululaisten liikuntaharrastusten puolesta. Tarjoamme syksyksi kaikille Pirkanmaan ekaluokkalaisille oman Ykkösten Sporttikortin. Se on ilmainen pääsylippu kolmeen urheiluseurojen järjestämään liikuntaharrastukseen. On paljon perheitä, joille urheilutoiminta ei ole tuttua. Näissä perheissä lapsellakin on riski jäädä terveellisten liikuntaharrastusten ulkopuolelle. Ykkösten Sporttikortti auttaa perheitä löytämään omalle ykköselleen mieluisen liikuntaharrastuksen. Kokeileminen on hauskaa, ja näin se omakin laji löytyy. Ykkösten Sporttikortti: Opettaja tilaa 31.5. mennessä Ykkösten Sporttikortit syksyn 2009 ekaluokkalaisille Kortit toimitetaan koululle syyslukukauden alkamispäiväksi ja ne jaetaan ekaluokkalaisille Ykkösten Sporttikortti on ilmainen Urheiluseurat Pirkanmaalla tarjoavat urheilu- ja liikuntaharrastukset Liikuntakäynnit tehdään kouluajan ulkopuolella Korttia saa käyttää kolmella liikuntaharrastuskäynnillä, joista tulee merkintä korttiin Perhe päättää itse, jatkaako ekaluokkalainen urheiluharrastuksen parissa Jokainen Ykkösten Sporttikortti -kampanjaan osallistunut koulu voi osallistua Sporttikisaan, jonka voittajalle Hämeen Liikunta ja Urheilu tarjoaa liikuntavälineitä 1500 euron arvosta Tilaa Ykkösten Sporttikortit ja hae lisää tietoa kampanjasta: www. hlu.fi/sporttikortti Sporttiterveisin, Saara Vesikansa Sanni Harju Aamulehden koululinkki HLU, aluekehittäjä Puh. 010 665 3396 Puh. 0207 482 611 saara.vesikansa@aamulehti.fi sanni.harju@hlu.fi 26
LIITE 8. Opettajille suunnattu kirje kampanjan toteutuksesta Hyvä ekaluokan opettaja! 5.8.2009 Aamulehdellä sekä Hämeen Liikunnalla ja Urheilulla on ilo lähettää sinulle tilaamasi Ykkösten Sporttikortit. Ne on tarkoitettu jaettavaksi lapsille ja kotiin vietäväksi. Ohessa on kirje vanhemmille, jonka toivomme sinun kopioivan jokaiselle lapselle. On tärkeää, että vanhemmat saavat riittävän tiedon Ykkösten Sporttikortti -kampanjasta. Näin he voivat tehdä oman osuutensa kampanjassa viemällä lapsensa liikuntaharrastuksiin. Ykkösten Sporttikortti on perheelle ilmainen, ja liikuntakäynnit tehdään kouluajan ulkopuolella. Siksi vanhempien informoiminen on ensiarvoisen tärkeää! Sporttikisa Kun luokkasi lähtee mukaan Ykkösten Sporttikortti -kampanjaan, koulu voi osallistua Sporttikisaan. Palkintona voitte voittaa 1500 euron arvosta HLU:n lahjoittamia liikuntavälineitä koulullenne. Katso ohjeet osoitteesta www.hlu.fi/sporttikisa Lisätietoa Ykkösten Sporttikortti -kampanjasta löydät osoitteesta: www.hlu.fi/sporttikortti Harrastuskalenteri löytyy osoitteesta: www.hlu.fi/sporttikalenteri Sporttiterveisin, Saara Vesikansa Sanni Harju Aamulehden koululinkki HLU, aluekehittäjä Puh. 010 665 3396 Puh. 0207 482 611 saara.vesikansa@aamulehti.fi sanni.harju@hlu.fi 27