Valtioneuvoston asetus

Samankaltaiset tiedostot
Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Mitä vammaisneuvostojen toimijoiden tulisi tietää uudesta esteettömyysasetuksesta?

Esteettömyysasetus ja ajankohtaisia ohjeita. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Esteettömyysseminaari Oulu

Uusi asetus esteettömästä rakennuksesta. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Uudistuva esteettömyysasetus. Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

F1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus esteettömästä rakennuksesta

Espoon vammaisneuvoston lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

Poimintoja uusista asetuksista rakennuksen käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen / Kari Pasanen

Itä-Uudenmaan vammaisneuvostot. Itä-Uudenmaan vammaisneuvostojen lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE VP4 1 (6) RAKENNUSLAUTAKUNTA. 236 Rakennuslautakunnassa , uudelleen valmisteltavaksi palautettu asia:

S U O M E N R A K E N T A M I S M Ä Ä R ÄY S K O K O E L M A. Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

Esteettömyys. Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön osasto Yliarkkitehti Erja Väyrynen Hallitussihteeri Meri Pensamo Luonnos

Helsingin kaupunki Esityslista 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Asia: Helsingin kaupungin vammaisneuvoston kannanotto asetusluonnokseen rakennuksen esteettömyydestä Dnro: HEL

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Pituuskaftevuus - 12 o/o

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

HE 85/2017 vp MRL:n muuttamisesta Asuntosuunnittelu. YmV ja LiV Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Yhtenäiset Topten-käytännöt

Ohje:$VXLQKXRQHWDUYLWVHHNl\WW WDUNRLWXVWDDQYDVWDDYDVWLVXRUDDDXULQJRQYDORD$VXLQKXRQHHQLNNXQDV WDDYDXWXYLOODQlN\PLOOlRQPHUNLW\VYLLKW\LV\\GHQNDQQDOWD

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) ASUNTOSUUNNITTELU (G1)

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valtioneuvoston asetus

ESTEETÖN RAKENNUS (F1) 2 ASUNTOSUUNNITTELU

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Rakennusvalvontojen yhtenäiset esteettömyyden käytännöt ja esteettömyys Oulun rakennusvalvonnan prosesseissa

Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760.

KITEE RAKENNUSKAAVA JOENSUUSSA 30 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1977 ARKKITEHTITOIMISTO ERKKI HELASVUO KY KAAVA 07 SIVU 1/6

Käyttöturvallisuus portaat

Esteettömyys vanhusten palvelukeskuksissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys peruskouluissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

RakMK :n muutokset alkaen

Ympäristöministeriön asetus

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

RTS 19:10. RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET

Esteettömyys terveysasemilla

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö tilannekatsaus

Ajankohtaista rakennusten esteettömyysvaatimuksista. Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Fritidsboendeforum i Pargas Mökkiläisfoorumi Paraisilla Får man flytta till sitt fritidshus? Voinko muuttaa vapaa-ajanasunnolleni?

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Sipusaaren seurakuntakoti

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu

SUUNNITELMASELOSTUS /10 Ryynimyllynkatu Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

Portaat sisätilassa 3. ASKELMA 1. YLEISTÄ 2. PORTAIDEN LEVEYS 4. VAROITUSALUEET

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: S= vaativia toimenpiteitä

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

Kokoustilat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

ESTEETTÖMYYSSELVITYS. Tämä lomake (sivut 1-11) toimitetaan täytettynä valtionavustushakemuksen liitteenä. Hankkeen nimi: Kunta: Päivämäärä:

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

RIILAHDEN TOIMINTAKESKUS Esteettömyystarkastelu

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi

S i s ä l l y s l u e t t e l o. j u l k i s i v u p i i r r o k s e t

ARAn rahoituspalvelut 2019

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

LIITE 2/ Kauppakatu ma-yp AKP ap/3as 1ap/80Km2 1ap/80Rm2 1ap/140Pm2 III (2-29-6) sr-13.

tehopinta-ala 140 m2 (20x7=140)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (31) Kaupunginhallitus Kaj/

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja Helsinki turvallisesti omaan kotiin

TOIMISTO HEIKKILÄNTIE 7 3. KERROS JAETTU. 543,5 m2 610,5 m2

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

Transkriptio:

LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012: 1 luku Yleistä 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike- ja asuinrakennusta sekä muussa rakennuksessa olevaa vastaavaa tilaa. Työtiloja sisältävää muuta rakennusta asetus koskee työn luonne huomioon ottaen. Tämä asetus ei koske pientaloa, jossa on enintään kaksi asuntoa. Rivitaloa ja muuta kytkettyä pientaloa koskee vain asetuksen 2-4. Tätä asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 :n nojalla luvanvaraiseen uuden rakennuksen rakentamiseen. Asetusta sovelletaan myös hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan vastaavan tilan ja asuinkerrostalon yleisten tilojen maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n nojalla luvanvaraiseen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja käyttötarkoituksen muutokseen 1 momentin mukaiseksi, siltä osin kuin esteettömyyden parantaminen on rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 2 luku Rakennuksen ja kulkuväylien mitoitus 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Rakennukseen on oltava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle soveltuva vähintään 1200 mm leveä, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton kulkuväylä tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä. Ulkotilassa sijaitseva luiskattu kulkuväylä saa kaltevuudeltaan olla enintään viisi prosenttia (1:20). Mikäli kulkuväylällä on porras, tulee sen yhteydessä olla 7 :n mukainen luiska. Mikäli rakennusta varten on autopaikkoja, tulee vähintään yhden niistä olla tarkoitettu liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Tällaisen autopaikan tulee olla leveydeltään vähintään 3600 mm ja pituudeltaan vähintään 5000 mm ja se tulee merkitä liikkumisesteisen tunnuksella.

Edellä 2 momentissa säädetty ei koske rivitaloa ja muuta kytkettyä pientaloa. 3 Rakennuksen sisäänkäynti Rakennuksen ulko-oven avautumispuolen etäisyyden seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä tulee olla vähintään 400 mm. Ulko-oven edessä olevan tasanteen vapaan tilan tulee olla leveydeltään vähintään 1500 mm ja pituudeltaan vähintään 1500 mm. 4 Ovet Rakennuksen ulko-oven, tuulikaapin oven ja sisäisellä käytävällä olevan oven mitoituksesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 117 b :n nojalla annetussa asetuksessa. Rakennuksen huonetiloihin sekä asuinrakennuksessa asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaan leveyden on oltava vähintään 800 mm. Rakennuksen ulko-oven ja asuinrakennuksen käyttöä palvelevan tilan oven tulee toimia siten, että liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata. Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei sen käyttö ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden johdosta ole välttämätöntä. Tällöin kynnys saa olla enintään 20 mm korkea ja se on muotoiltava siten, että sen voi helposti ylittää pyörällisellä apuvälineellä. 5 Rakennuksen sisäinen kulkuväylä Rakennuksen sisäisen kulkuväylän tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. Mikäli muun kuin asuinrakennuksen sisäinen kulkuväylä tai asuinrakennuksen yleisten tilojen sisäinen kulkuväylä on leveydeltään alle 1500 mm, tulee 15 metrin jälkeen kulkuväylällä olla pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle kääntymistilaa, jonka halkaisija on vähintään 1500 mm. 6 Rakennuksen muut tilat Hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksen tilojen ja asuinrakennuksen yleisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen ja varustuksen tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. Asuinrakennuksessa, jossa 10 :n mukaan on oltava portaiden lisäksi hissi, tulee asunnon eteisessä ja keittiössä olla kääntymistilaa, jonka halkaisija on vähintään 1300 mm. 2

Erityisesti liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tarkoitetun asunnon eteisessä ja keittiössä kääntymistilan halkaisijan tulee olla vähintään 1500 mm rakennuksen kerrosluvusta riippumatta. Tällaisen asunnon tulee mitoitukseltaan muutoinkin soveltua liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön käyttöön. 3 luku Tasoerot 7 Luiska Luiskan tulee olla suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton, leveydeltään vähintään 900 mm ja sen reunassa tulee olla vähintään 50 mm korkea suojareuna. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla vaakasuora tasanne. Luiska saa kaltevuudeltaan olla enintään viisi prosenttia (1:20) taikka enintään kahdeksan prosenttia (1:12,5), jos korkeusero on enintään 1000 mm. Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 mm, jonka jälkeen kulkuväylällä tulee olla vaakasuora vähintään 2000 mm pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska voi olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa. 8 Hissi Hissin korin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ovisivultaan ja syvyydeltään vähintään 1400 mm. Olemassa olevaan asuinrakennukseen jälkiasennettavan hissin korin mitoitus voi poiketa 1 momentissa säädetystä, mikäli se on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi. 9 Yhteys tasoeron välillä muussa kuin asuinrakennuksessa Alle kerroskorkeuden mittaisen tasoeron välillä on oltava portaiden lisäksi yhteys joko 7 :n mukaisella luiskalla taikka 8 :n mukaisella hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella. Yhteys kerroskorkeuden mittaisen ja sitä suuremman tasoeron välillä on järjestettävä 8 pykälän mukaisella hissillä. 10 Yhteys tasoeron välillä asuinrakennuksessa Asuinrakennuksessa tulee olla portaiden lisäksi 8 pykälän mukainen hissi, jos käynti rakennuksessa sijaitsevaan asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä 3

ylemmässä kerroksessa. Mikäli käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulon kerrostasona on pidettävä näistä alempaa. Hissiyhteyden on ulotuttava sisäänkäyntitasoon sekä jokaiseen tasoon, josta on käynti asuntoon ja rakennuksen käyttöä palvelevaan tilaan, mukaan lukien ullakko- ja kellaritasot. 4 luku Hygieniatilojen mitoitus 11 Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa Rakennuksessa tulee olla sen käyttötarkoitus, toiminnalliset kokonaisuudet ja kulkuyhteyksien pituus huomioon ottaen tarpeellinen määrä wc-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle. Tällaisessa wc-tilassa tulee kiinteiden kalusteiden välille jäädä halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila. Lisäksi wc-istuimen kummallakin puolella tulee olla vapaata tilaa vähintään 800 mm. Vaihtoehtoisesti voidaan sijoittaa peilikuvina lähekkäin toisiaan kaksi wc-tilaa, joista toisessa wc-istuimen vasemmalla ja toisessa oikealla puolella tulee olla vapaata tilaa vähintään 800 mm. Wc-tilan tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän ja avustajan sukupuolesta riippumaton ja se on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella. Wc-tilan oven vapaan leveyden on oltava vähintään 850 mm. Wc-tila on varustettava liikkumisesteiselle henkilölle. Mikäli rakennuksessa on valvontajärjestelmä, tulee wc-tilasta olla turvahälytysyhteys valvontaan. 12 Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa Uimahalli-, kylpylä-, palvelukeskus-, oppilaitos- ja muun vastaavan rakennuksen uima-allas-, pukuhuone-, pesu- ja saunatiloista osan tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. Liikkumisesteisen henkilön pääsy uima-altaaseen tulee järjestää henkilöiden nostoon tarkoitetulla itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella ja 7 :n mukaisella luiskalla. Mikäli rakennuksessa on valvontajärjestelmä, tulee näistä tiloista olla turvahälytysyhteys valvontaan. 13 Wc- ja pesutila asuinrakennuksessa Asuinrakennuksessa, jossa 10 :n mukaan on oltava portaiden lisäksi hissi, tulee kussakin asunnossa olla yksi wc- ja pesutila, jossa kiinteiden kalusteiden välille jää halkaisijaltaan vähintään 1300 mm vapaa tila. Erityisesti liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tarkoitetussa asunnossa tulee rakennuksen kerrosluvusta riippumatta olla yksi wc- ja pesutila, jossa kiinteiden kalusteiden välille jää halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila. Lisäksi wc-istuimen toisella puolella tulee olla 4

vapaata tilaa vähintään 900 mm. Tällainen tila on varustettava liikkumisesteiselle henkilölle. Tilan oven vapaan leveyden on oltava vähintään 850 mm. Edellä 1 momentissa säädetty ei koske rakennusta, jossa on ainoastaan opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavaan koulutukseen osallistuville henkilöille tai ainoastaan 18 29 -vuotiaille henkilöille tarkoitettuja asuntoja. Tällaisessa rakennuksessa vähintään 5 prosentissa asunnoista, kuitenkin aina vähintään yhdessä asunnossa, on oltava yksi 2 momentin mukainen wc- ja pesutila. Lisäksi tällaisen rakennuksen yleisissä tiloissa tulee olla 11 :n mukainen wc-tila, johon on pääsy rakennuksen sisäiseltä kulkuväylältä. Asuinrakennuksessa asukkaiden yhteisen sauna-, pesuhuone- ja pukuhuonetilan sekä siihen liittyvän wc-tilan tulee soveltua liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. 5 luku Eräiden tilojen erityisvaatimukset 14 Kokoontumistilat Katsomon, auditorion, juhla-, kokous- ja ravintolasalin, opetustilan ja muun vastaavan kokoontumistilan sekä yleisön palvelutilan äänentoistojärjestelmässä tulee olla induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä. Mikäli kokoontumistila on varustettu kiinteillä istuimilla, pyörätuolipaikkoja on sijoitettava liikkumisesteettömien sisääntuloväylien mukaan eri istuinriveille. 15 Majoitustilat Hotellirakennuksessa ja muussa vastaavassa majoitusrakennuksessa sekä rakennuksessa, jossa on muiden palveluiden ohella myös majoitustiloja, tulee vähintään viiden prosentin, kuitenkin aina vähintään yhden majoitustilan soveltua pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle sekä hänen avustajalleen. Tällaisessa majoitustilassa tulee olla 13 :n 2 momentin mukainen wc- ja pesutila. Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20. 6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 16 Voimaantulo Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä tammikuuta 2000 annetun maankäyttö- ja rakennusasetuksen (132/1999) 53. 5

Rakennuslupahakemukseen, joka on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 6