VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite 1 10.11.2016 SUOSTUMUS TUTKIMUSTOIMINNAN SUORITTAMISELLE SUOMEN TALOUSVYÖ- HYKKEELLÄ 1 Hakemus 2 Tausta Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltaisena viranomaisena vastaanottanut Cinia Cloud Oy:n hakemuksen (TEM/2282/08.08.01/2014), jossa pyydetään työ- ja elinkeinoministeriön 17.11.2015 antaman tutkimusluvan pidentämistä 31.5.2017 asti. Tutkimuslupa liittyy C-Lion1 Oy:n tietoliikennemerikaapelin niin sanotun Hanko-haaran rakentamiseen pääreitin jo valmistuttua. Pääreitin kaapeliin on rakennettu tätä haaroitusta varten haaroitusvalmius. Tutkimukset oli alun perin tarkoitus suorittaa talvi- ja kevätkaudella 2015-2016. Haaroituksen asiakas- ja rahoitusjärjestelyt eivät kuitenkaan mahdollistaneet tätä aikataulua. Hakija on pyytänyt, että päätös määrätään välittömästi täytäntöönpantavaksi. Välitön täytäntöönpanokelpoisuus mahdollistaisi tutkimusten suorittamisen vielä tämän vuoden aikana ja etenemisen kansallisesti merkittävässä hankkeessa mahdollisimman ripeällä aikataululla. Tutkimusten suorittaminen tämän vuoden aikana mahdollistaisi hankkeen toteuttamisen vuonna 2017. Valtioneuvosto on 19.3.2015 antanut ehdollisen suostumuksensa Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan (periaatepäätös) tietoliikennemerikaapelihanketta varten C-Lion1 Oy:lle hakemuksessa (TEM/2282/08.08.01/2014; 20.11.2014) ja sen täydennyksessä (TEM/2282/08.08.01/2014; 2.12.2014) kuvatulla tavalla. Valtioneuvoston suostumus oli voimassa 12 kuukautta valtioneuvoston päätöksen antamispäivästä lukien. Valtioneuvoston päätös oli täytäntöön pantavissa muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. C-Lion1 Oy on 27.3.2015 pyytänyt laajentamaan tutkittavaa aluetta verrattuna valtioneuvoston lupapäätöksen mukaiseen tutkittavaan alueeseen. Hakijan pyynnön perusteena oli Suomen merivoimien esikunnan hakijalle esittämä pyyntö muuttaa tutkimuskäytävää. Työ- ja elinkeinoministeriö on 17.4.2015 antanut suostumuksensa valtioneuvoston antaman suostumuksen mukaista tutkittavaa aluetta koskevaan vähäiseen muutokseen C-Lion1 Oy:n hakemuksen mukaisesti. Valtioneuvosto on 27.8.2015 antanut Suomen talousvyöhykkeen osalta suostumuksensa C-Lion1 Oy:n tietoliikennemerikaapeliyhteyden rakentamishankkeelle hakemuksessa 13.5.2015 (TEM/2282/08.08.01/2014) ja hakijan 17.7.2015 antamassa vastaselityksessä kuvatulla tavalla. Suomen valtioneuvoston joulukuussa 2013 käynnistämä hanke käsitti noin 1175 kilometrin pituisen vedenalaisen valokuitukaapelin rakentamisen Suomen Santahaminasta Saksan Markgrafenheideniin. Merikaapelin asennustyöt ovat päättyneet keväällä 2016. Meritaito Oy on Cinia Cloud Oy:n toimeksiannosta 23.9.2015 pyytänyt laajentamaan tutkittavaa aluetta verrattuna valtioneuvoston 19.3.2015 antaman suostumuksen (periaatepäätös) mukaiseen tutkittavaan alueeseen. Tutkimusten tarkoituksena oli C-Lion1 Oy:n tietoliikennemerikaapelin, jonka rakentamiselle valtioneuvosto on antanut edellä mainitun suostumuksen 27.8.2015, Koverharin jatkohaaran reitin kartoittaminen. Lisäksi tutkimusten tarkoituksena oli merikaapelin toisen mahdollisen Hangon haaroitusyksiköstä Pohjanlahdelle ulottuvan jatkohaaran reitin kartoittami-
2 3 Asian valmistelu nen. Työ- ja elinkeinoministeriö on 17.11.2015 antanut suostumuksensa valtioneuvoston antaman suostumuksen mukaista tutkittavaa aluetta koskevaan vähäiseen laajennukseen hakemuksen mukaisesti. Luvan saajan tai näiden sijaan tulevan seuraajan oli päätöksen mukaan noudatettava valtioneuvoston 19.3.2015 antaman suostumuksen kohdassa 6.2 määrättyjä ehtoja. Suostumus oli voimassa 12 kuukautta valtioneuvoston päätöksen antamispäivästä 19.3.2015 lukien. Nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa on kyse edellä mainitun työ- ja elinkeinoministeriön 17.11.2015 antaman suostumuksen mukaisten tutkimusten ajankohdan muuttamisesta. Hakija on Cinia Cloud Oy. Cinia-konserni muodostuu emoyhtiö Cinia Group Oy:stä ja emoyhtiön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä Cinia One Oy ja Cinia Cloud Oy. Alkuperäinen tutkimusluvansaaja C-Lion1 Oy on Cinia Cloud Oy:n tytäryhtiö. Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjeellään 26.8.2016 pyytänyt hakemuksen johdosta 12.9.2016 mennessä lausuntoa liikenne- ja viestintäministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Geologian tutkimuskeskus GTK:lta, Liikennevirastolta, Pääesikunnalta, Rajavartiolaitokselta, Suomen ympäristökeskus SYKE:ltä ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnon ovat toimittaneet puolustusministeriö, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, GTK, Liikennevirasto ja Rajavartiolaitos. Liikenne- ja viestintäministeriö ja sisäministeriö ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole lausuttavaa. Puolustusministeriö on todennut lausunnossaan, ettei tutkimusluvan jatkamiselle ole estettä. Puolustusminiteriö on huomioinut lausunnossaan myös Pääesikunnan kannan. Ulkoasiainministeriö on viitannut 12.1.2015 päivättyyn lausuntoonsa koskien Sea Lion - hankkeen tutkimuslupaa, jossa ulkoasiainministeriö katsoi, että lupahakemuksessa esitetyn perusteella hakemuksessa oli kyse talousvyöhykelain 6 :n mukaisesta talousvyöhykkeellä olevan merenpohjan ja sen sisustan luonnonvarojen hyödyntämisestä ja tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävästä tutkimuksesta ja hakemus tuli siten saattaa valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Ulkoasiainministeriö ei lausuntonsa mukaan näe talousvyöhykelaista johtuvaa estettä tutkimusluvan ajankohdan muuttamiselle. Ulkoasiainministeriö toteaa jättävänsä työ- ja elinkeinoministeriön harkittavaksi, tuleeko tutkimusluvan ajankohdan muutospyyntö saattaa uutena tutkimuslupaasiana valtioneuvoston käsittelyyn johtuen tutkimusluvan voimassaolon päättymisestä. Ympäristöministeriö on todennut lausunnossaan, ettei se näe estettä kyseisille tutkimuksille. GTK on todennut lausunnossaan, ettei tutkimusten ajankohdan muutos aiheuta olennaista muutosta jo myönnettyyn taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimukseen oikeuttavaan lupaan. GTK on puoltanut tutkimusluvan ajankohdan muuttamista. GTK on katsonut myös, että kaapelin suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän geologisen, geoteknisen ja geokemiallisen selvitysaineiston tulisi olla vapaasti saatavilla ja tallennettuna GTK:n valtakunnallisiin tietokantoihin. Liikennevirasto on viitannut hankkeesta aiemmin antamiinsa 13.4. ja 12.6.2015 päivättyihin lausuntoihin. Liikennevirasto on lausunnossaan pyytänyt lisäämään mahdolliseen tutkimuslupaan velvoitteen ottaa yhteys riittävän ajoissa, mahdollisesti kuukautta etukäteen ennen alueelle saapumista asianomaiseen VTS-keskukseen, koska tutkimusalueet sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä alueilla sekä mahdollisesti reititys- ja reittijakoalueilla. Liikennevirasto on pyytänyt myös ilmoittamaan tutkimuslupapäätöksessä, että aluksen saapuessa Suomeen aluksen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään. Liikennevirasto on edellyttänyt lausunnossaan, että tutkimuksen aikana noudatetaan kansainvälisiä meriteiden sääntöjä International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972 (COLREG).
3 4 Lainsäädäntö Rajavartiolaitoksen esikunta on todennut lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa tutkimusluvan lisäaikaan 31.5.2017 asti. Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut hakijalle tilaisuuden lausua annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on 28.9.2016 toimittamassaan lausunnossa ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa. 4.1 YK:n merioikeusyleissopimus Suomi on ratifioinut YK:n merioikeusyleissopimuksen (SopS 49-50/1996), joka on saatettu voimaan blankettilailla (524/1996, SopS 49/1996) ja -asetuksella 21.7.1996 (525/1996, SopS 50/1996). Merioikeusyleissopimuksen 57 artikla määrittelee talousvyöhykkeen enintään 200 meripeninkulman levyiseksi mitattuna niistä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan. Talousvyöhykkeen rajat sellaisten valtioiden välillä, joiden rannikot sijaitsevat vastakkain tai vierekkäin, määritetään sopimuksella (74 artikla). Suomen talousvyöhyke ei ole Suomen valtion aluetta, vaan kansainvälistä merialuetta, jonka osalta merioikeusyleissopimus määrittelee Suomen ja muiden valtioiden oikeudet. Suomi käyttää talousvyöhykkeellään rantavaltiolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvaa toimivaltaa. Yleissopimuksen 56 artiklan mukaan rantavaltiolla on talousvyöhykkeellään täysivaltaiset oikeudet muun muassa merenpohjan yläpuolisten vesien ja merenpohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen sekä muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja tutkiminen. Suomella on talousvyöhykkeellään myös merioikeusyleissopimuksen mukainen lainkäyttövalta muun muassa meriympäristön suojelun ja säilyttämisen osalta. Saman yleissopimuksen 58 artiklan mukaan kaikilla sekä ranta- että sisämaavaltioilla on talousvyöhykkeellä merenkulun ja ylilennon vapaudet, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus kaikkeen muuhun näihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren käyttöön, joka esimerkiksi koskee alusten, ilma-alusten, merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen toimintaa ja joka on sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa. Yleissopimuksen 58 artiklan 3 kappaleen mukaan valtioiden tulee ottaa asianmukaisesti huomioon rantavaltioiden oikeudet ja velvollisuudet sekä noudattaa niitä lakeja ja määräyksiä, jotka rantavaltio on hyväksynyt sopimuksen säännösten mukaisesti sekä muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä sikäli, kun ne eivät ole ristiriidassa sopimuksen talousvyöhykettä koskevan osan kanssa. Kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristöä yleissopimuksen 192 artiklan mukaan. 4.2 Laki Suomen talousvyöhykkeestä Rantavaltiolle kuuluvien talousvyöhykeoikeuksien käyttämisestä säädetään laissa Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004). Talousvyöhykelain mukainen tutkimuslupa edeltää varsinaista rakentamislupaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltainen viranomainen talousvyöhykelain alaisessa rakentamisluvassa. Valtioneuvoston tutkimuslupaa koskeva päätös on periaateluonteinen. Myös Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa tehdään ero meritieteellisen tutkimuksen ja talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävän tutkimuksen välillä. Lain 6 :n mukaan valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksensa hyödyntää talousvyöhykkeellä olevan merenpohjan ja sen sisustan luonnonvaroja ja tehdä tällaiseen hyödyntämiseen tähtäävää tutkimusta tai suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen.
4 Lain perusteluiden (HE 53/2004 vp) mukaan meritieteellisellä tutkimuksella ymmärrettäisiin sellaista mereen kohdistuvaa tutkimustoimintaa, jolla pyritään meriympäristöä, sen muutoksia sekä meren, jään ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta koskevan tiedon lisäämiseen. Sillä ei esityksen mukaan tarkoitettaisi esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämistä tai siihen tähtäävää tutkimusta. Esityksen perustelujen mukaan meritieteellisestä tutkimuksesta ei myöskään olisi kysymys silloin, kun tutkimushanke vaikuttaa suoraan elollisten tai elottomien luonnonvarojen hyödyntämiseen tai siihen tähtäävään tutkimukseen esimerkiksi siten, että tutkimushankkeen tulokset ovat merkityksellisiä elollisten tai elottomien luonnonvarojen hyödyntämisen tai siihen tähtäävän tutkimuksen kannalta. Edelleen lain perustelujen mukaan meritieteelliseksi tutkimukseksi ei myöskään katsottaisi tutkimushanketta, joka sisältää merenpohjan porausta, räjähteiden käyttöä, haitallisten aineiden päästämistä meriympäristöön tai tämän saman lain 7 :ssä tarkoitettujen tekosaarten, laitteiden tai rakennelmien käyttöä. Perustelujen mukaan edellä kuvatun kaltaisiin hankkeisiin sovellettaisiin lain 6 tai 7 :n säännöksiä, jotka edellyttävät hankkeelta valtioneuvoston suostumusta. Talousvyöhykelain perustelujen mukaan talousvyöhykelain 6 :n mukaiset lupa-asiat voitaisiin ratkaista ministeriössä, kun kysymys on meritieteellisestä tutkimuksesta. Kun kysymyksessä on talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävä tutkimus, asia ratkaistaisiin valtioneuvoston yleisistunnossa työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä. 4.3 Vesilaki sekä kansallista ympäristövaikutusten arviointia koskevat säännökset Talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävä tutkimuslupa edeltää varsinaista taloudellisen hyödyntämisen rakentamislupaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on toimivaltainen viranomainen myös talousvyöhykelainsäädännön mukaisessa rakentamisluvassa (periaatepäätös) ja ympäristöhallinto (aluehallintovirasto) puolestaan toimivaltainen viranomaistaho vesilain (587/2011) mukaisessa yksityiskohtaisessa toimenpideluvassa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 4 a :n mukaan lakia sovelletaan Suomen talousvyöhykkeellä. Lain 4 :n 2 momentissa säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. Hakija katsoo, että Uudenmaan ELYkeskuksen 1.4.2015 antama päätös (UUDELY/800/2015) siitä, että merikaapelihankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kattaa myös suunnitellun jatkohaaran. 4.4 Välitöntä täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö Hallintopäätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta sääntelee yleislakina hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 2 momentti. Säännöksen mukaan hallintopäätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä. Säännöksessä kuvattu tilanne on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin sillä on lainvoima. Momentissa kuvattua kahta viimeistä edellytystä voi olla vaikea täysin erottaa toisistaan itsenäisiksi kohdikseen. Ensin mainittu peruste koskee lähinnä päätöstä, joka menettäisi merkityksensä, jos sitä ei panna heti täytäntöön. Jälkimmäisessä ratkaisevaa on yleinen etu. Yleinen etu on käsitteenä hallintoviranomaiselle harkintavaltaa antava yleislauseke. Peruste, että päätös voidaan panna heti täytäntöön päätöksen luonteen sitä vaatiessa, ottaa huomioon myös yksityiset intressit.
5 5 Valtioneuvoston ratkaisu 5.1 Suostumus (periaatepäätös) Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan 5.2 Ehdot Valtioneuvosto antaa ehdollisen suostumuksensa Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan hakemuksessa (TEM/2282/08.08.01/2014; 10.8.2016) kuvatulla tavalla. Luvan saajan tai sen sijaan tulevan seuraajan on noudatettava kohdassa 5.2 määrättyjä ehtoja. Valtioneuvoston suostumus on voimassa 31.5.2017 saakka valtioneuvoston päätöksen antamispäivästä lukien. Tämä päätös on täytäntöön pantavissa muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. 1. Tutkimushanke on toteutettava varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ottaen erityisesti huomioon Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus sekä meri- ja ympäristöturvallisuuden asettamat vaatimukset, ja luvan saajan on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi; 2. Tutkimushanke on toteutettava ottaen huomioon Suomen talousvyöhykkeellä jo olemassa olevat taloudellisen hyödyntämisen ja meritieteellisen tutkimuksen hankkeet ja näiden omistajien hankkeisiin liittyvät oikeudet; 3. Luvan saajan on otettava huomioon, että mahdollinen tuleva taloudellisen hyödyntämisen hanke tulee toteuttaa siten, että se ei estä mahdollisia myöhempiä Suomen talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen tai meritieteellisen tutkimuksen hankkeita; 4. Luvan saajan on tutkimuksissa pyrittävä löytämään sellainen teknisesti ja ympäristöllisesti tarkoituksenmukainen reittivaihtoehto, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu; 5. Luvan saajan on ilmoitettava Suomenlahden merivartiostolle meri- ja rajaturvallisuuden ylläpitoon tarvittavat tutkimus-, raportti-, tutkimussuunnitelma- ja tutkimustoimenpidetiedot sekä näihin liittyvät alus- ja urakoitsijakohtaiset tiedot. Ilmoitusmenettelystä tarkempine tietoineen on sovittava Suomenlahden merivartioston kanssa etukäteen. Suomen viranomaisten edustajilla tulee olla pyynnöstään mahdollisuus tutkimusaluksille pääsyyn; 6. Luvan saajan on otettava viimeistään yhtä kuukautta ennen talousvyöhykkeen alueelle saapumista yhteyttä asianomaiseen VTS-keskukseen; 7. Tutkimusaluksen saapuessa Suomeen aluksen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään; 8. Luvan saajan on noudatettava kansainvälisiä meriteiden sääntöjä International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972 (COLREG); 9. Luvan saajan on noudatettava Suomen maahantulomääräyksiä, jos hankkeeseen liittyvä toiminta ulottuisi Suomen aluevesille. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että valtion aluksiksi luokiteltavat alukset tarvitsevat Suomen Pääesikunnan myöntämän alusluvan Suomen aluevesille tuloon;
6 5.3 Perustelut 5.3.1 Suostumus 10. Luvan saajan on ilmoitettava tämän luvan mukaisten tutkimustöiden valmistumisesta Suomen talousvyöhykkeellä välittömästi kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi luvan nojalla syntynyt tutkimus- ja havaintoaineisto on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön välittömästi tulosten valmistuttua; 11. Valtioneuvoston suostumus ei sisällä oikeutta muihin kuin hakemuksessa tarkoitettuihin tutkimustoimenpiteisiin Suomen talousvyöhykkeellä; 12. Lisäksi luvan saajan on noudatettava mitä muualla lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa säädetään tai määrätään. Suostumus pohjautuu nyt käsiteltävänä olevan Cinia Cloud Oy:n hakemuksen lisäksi aiempiin C- Lion1 Oy:n 20.11.2014 toimittamaan hakemukseen (TEM/2282/08.08.01/2014) ja Meritaito Oy:n Cinia Cloud Oy:n toimeksiannosta 23.9.2015 toimittamaan hakemukseen (TEM/2282/08.08.01/2014) sekä näihin annettuihin päätöksiin. Nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen sekä aiempien hakemusten liitteineen katsotaan antavan riittävän kuvan itse tutkimustoiminnasta. Nyt käsiteltävänä olevassa lupahakemuksessa on kyse edellä mainitun työ- ja elinkeinoministeriön 17.11.2015 antaman suostumuksen mukaisten tutkimusten ajankohdan muuttamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön päätös perustui valtioneuvoston yleisistunnon 19.3.2015 antamaan suostumukseen (periaatepäätös). Valtioneuvoston 19.3.2015 antama periaatepäätös ei enää ole voimassa eikä tutkimusajankohdan muutosta voida siten pitää vähäisenä muutoksena siihen, joten asia on käsiteltävä valtioneuvoston yleisistunnossa. Suostumuksen oikeudellinen perusta on Suomen talousvyöhykelainsäädännössä ja kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa. Valtioneuvoston yleisistunto on 19.3.2015 antanut ehdollisen suostumuksensa Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan C-Lion1 Oy:lle. Toiminnan luonne ja tarkoitus sekä käytettävät menetelmät ja välineet ovat olennaisilta osin samat kuin aiemmassa suostumuksessa. Projektin toteuttaa Cinia Cloud Oy. Alkuperäinen tutkimusluvansaaja C-Lion1 Oy on Cinia Cloud Oy:n tytäryhtiö. Valtioneuvosto katsoo, että suostumuksen antamista on perusteltua arvioida samalla tavoin kuin 19.3.2015 annetun suostumuksen yhteydessä. Hakemuksen kohteena olevien tutkimusten tarkoituksena on C-Lion1 Oy:n tietoliikennemerikaapelin Koverharin jatkohaaran reitin kartoittaminen. Lisäksi tutkimusten tarkoituksena on merikaapelin toisen mahdollisen Hangon haaroitusyksiköstä Pohjanlahdelle ulottuvan jatkohaaran reitin kartoittaminen. Tutkimusalue ilmenee liitteenä 2 olevasta kartasta. Tutkimusalue vastaa työ- ja elinkeinoministeriön 17.11.2015 valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteella antaman suostumuksen mukaista tutkimusaluetta. Nyt myönnetty suostumus koskee hakijan hakemustietojen mukaista tutkimustoimintaa ja yksinomaan sitä. Suostumus antaa siten oikeuden vain niihin tutkimuksiin ja sillä alueella, joita työ- ja elinkeinoministeriön 17.11.2015 antamassa päätöksessä tarkoitetaan. Saatujen lausuntojen ja muiden edellä mainittujen seikkojen perusteella ei voida katsoa olevan estettä myöntää haettua valtioneuvoston suostumusta ehdollisena siten, että se on voimassa 31.5.2017 saakka luvan myöntämispäivästä lukien.
7 Valtioneuvosto antaa suostumuksensa samoilla ehdoilla kuin edellä mainitun 19.3.2015 C-Lion1 Oy:lle antamansa suostumuksen ja viittaa ehtojen tarkempien perusteluiden osalta kyseisen suostumuksen perusteluihin. 5.3.2 Välitön täytäntöönpano 6 Sovelletut lainkohdat 7 Muutoksenhaku Hakija on pyytänyt, että päätös määrätään välittömästi täytäntöönpantavaksi hallintolainkäyttölain 31 :n nojalla. Välitön täytäntöönpanokelpoisuus mahdollistaisi tutkimusten suorittamisen vielä tämän vuoden aikana ja etenemisen kansallisesti merkittävässä hankkeessa mahdollisimman ripeällä aikataululla. Tutkimusten suorittaminen tämän vuoden aikana mahdollistaisi hankkeen toteuttamisen vuonna 2017. Valtioneuvosto katsoo, että päätöksen välitöntä täytäntöönpanoa on perusteltua arvioida samalla tavalla kuin edellä mainitun 19.3.2015 annetun suostumuksen yhteydessä. Tutkimukset on tehtävä tiettynä ajanjaksona sääolosuhteiden ja paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Valtioneuvosto katsoo, ettei päätöksen välittömälle täytäntöönpanolle ole estettä. Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Hallintolaki (434/2003) Laki Suomen talousvyöhykkeestä (1058/2004) Valtioneuvoston asetus Suomen talousvyöhykkeestä (1073/2004) Valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003) YK:n merioikeusyleissopimus (SopS 49-50/1996) Muut tekstissä mainitut säädökset Tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Olli Rehn Elinkeinoministeri Johanna Ylitepsa Hallitussihteeri