Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS HUITTISTEN Huittisten koulutustoimen strategian mukaiset arvot ovat: KAUPUNKI q Vastuu itsestä ja muista q Yksilöllisyyden arvostus q Työnteko q Yrittäjyys Kouluilla käydyn laajan arvokeskustelun, johon osallistui opettajien lisäksi vanhempia, oppilaita ja koulun muuta henkilökuntaa, perusteella perusopetuksen yhteiset arvot ovat seuraavat: q Rehellisyys ja totuudellisuus q Oikeudenmukaisuus q Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen q Yhteistyökykyisyys q Itsensä arvostaminen
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 6 9 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT osallistuu opetukseen ja suorittaa annetut tehtävät Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1 5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE HYVÄ Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta - yhteiskuntateorian perusteet, demokratia - politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys Katsomusten maailma - katsomusten historiaa, katsomusvapaus - maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus - tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen - uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Etiikka ja hyvä elämä - etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu - ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti - ympäristöetiikka - monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Tulevaisuus - tulevaisuuden tutkiminen - luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö - minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seuraamuksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat - kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun - kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron - osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet - tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron - hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
- pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden - tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä - tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo ja oikeusvaatimusten perusteita - tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta Ihminen ja maailma - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia - osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
HISTORIA Historian opiskelun tavoitteena on selittää, mitä historian on sekä auttaa oppilasta historiallisen aikakäsityksen ymmärtämiseen. Tutustutaan omiin juuriin ja kotiseudun historiaan. Tavoitteena on ihmisen historian liittäminen laajempaan kokonaisuuteen. TAVOITTEET (VUOSILUOKAT 5-6) oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa esittämään muutoksille syitä. HISTORIA 5 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT - osallistuu oppitunneille ja suorittaa annettuja tehtäviä - tuntee pääasioita Suomen historiasta Omat juuret ja historiallinen tieto - oman perheen ja kotiseudun historia - muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit - Kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena - maanviljelyn aloittaminen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Keskiaika - uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema - Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Suomi Ruotsin valtakunnan osana - Suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina - suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: - jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri - kaupankäynnin kehitys - kulttuurin kehitys - liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys - väestössä tapahtuneet muutokset
HISTORIA 6 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT - osallistuu oppitunneille ja suorittaa annettuja tehtäviä - tuntee pääasioita maailman historiasta Eurooppalaisen sivilisaation synty - Antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri - antiikin heijastuminen tähän päivään Uuden ajan murros - Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Vapauden aate voittaa alaa - Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: - jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri - kaupankäynnin kehitys - kulttuurin kehitys - liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys - väestössä tapahtuneet muutokset AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KASVAMINEN 2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Historian opiskelussa käytetään monipuolisia opiskelutapoja, joiden avulla opetellaan pitkäjänteistä työskentelyä ja oppilas oppii näkemään itsensä osana suurempaa kokonaisuutta ja historiallista jatkumoa. Historia on laaja kulttuurikäsite. oppii arvostamaan ja kunnioittamaan sekä omaa että vierasta henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä. Historian lähdekritiikkiä harjoittamalla herätellään oppilasta arvioimaan tietolähteen paikkansapitävyyttä. Demokratian syntyhistoriaan perehtymällä luodaan näkökulmaa tähän päivään ja hahmotetaan kuvaa osallistuvasta ja yhteistyökykyisestä kansalaisesta. Ympäristön ja luonnonvarojen käytön vaikutus ympäristön kehittymiseen kautta historian. Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämisen ja edistämisen tärkeys sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Teknologian ja tietotekniikan kehitys. Tietotekniikan hyödyntäminen historian opiskelussa.
HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS Tiedon hankkiminen menneisyydestä - osaa erottaa faktan mielipiteestä - osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen - tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. - tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. - osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen - osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta. - tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.
Historian opiskelun tavoitteena on vahvistaa terveesti itsetuntoista maailmankuvaa, joka perustuu kotiseudun ja isänmaan historian ja kulttuuriperinnön realistiseen tuntemiseen. Korostetaan historiallisen tiedon merkitystä ristiriita- ja muutostilanteiden hallinnassa. Kehitetään oppilaan valmiuksia jatkuvaan itsenäiseen tiedonhankintaan ja suhteellisuudentajuun, kriittiseen ajatteluun, yhteistyöhön, erilaisuuden hyväksymiseen sekä ihmiskunnan kulttuuriperinnön arvostamiseen. TAVOITTEET (VUOSILUOKAT 7-9) oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. HISTORIA 7 LUOKKA MINIMITAVOITTEET - osallistuu tuntityöskentelyyn - tuntee 1800-luvun tapahtumien pääpiirteitä KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate - Elämää 1800-luvun Suomessa - 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa. Teollinen vallankumous - teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään - kaupungistuminen. Murrosten aika Suomessa - Sääty-yhteiskunnan mureneminen - Suomen venäläistäminen ja sen vastustus. Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen - Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille - ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset - Suomen itsenäistyminen ja sisällissota.
HISTORIA 8 LUOKKA Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800- luvulta nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen b) kulttuurin kehitys c) tasa-arvoisuuden kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys. MINIMITAVOITTEET - osallistuu tuntityöskentelyyn - tuntee 1900-luvun tapahtumien pääpiirteitä KESKEISET SISÄLLÖT Laman ja totalitarismin aika - maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan - elämää demokratioissa ja diktatuureissa - ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikokset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot. Toisen maailmansodan aika - Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen. Suomi 1950-luvulta nykypäivään - Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään - suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun - kylmä sota - maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat - YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa - Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön - tiedonvälityksen kehitys. Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800- luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KASVAMINEN 2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Historian opiskelussa korostetaan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Historian opiskelussa käytetään monipuolisia opiskelutapoja, jotka kehittävät oppimista ja oppijaa. Kulttuurien välisten erojen ja yhtäläisyyksien tunnistaminen ja ymmärtäminen Historian lähdekritiikki opettaa arvioimaan kriittisesti myös muita viestejä. Selkeä omien perusteltujen mielipiteiden esitys kuuluu historiaan.
4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kansanvalta ja kansalaisvapauksien lisääntyminen. Elinkeinoelämän kehitys. Ympäristön ja luonnonvarojen käytön vaikutus ympäristön tilaan historiassa. Sodat ja väkivallattomuus. Kansainvälinen kriisinhallinta ja yhteistyö (YK) Teknologian ja tietotekniikan kehitys. Tietotekniikan hyödyntäminen historian opiskelussa. Tiedon hankkiminen menneisyydestä - osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä - pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen - kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. - osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. - osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen - pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota - pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.
YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin tavoitteena on antaa oppilaalle perustiedot ja -taidot, joiden avulla hän voi ymmärtää yhteiskuntaansa ja toimia siinä aktiivisena, itsenäisenä kansalaisena. YHTEISKUNTAOPPI 9 LUOKKA MINIMITAVOITTEET KESKEISET SISÄLLÖT osallistuu tuntityöskentelyyn tuntee pääpiirteitä suomalaisen yhteiskunnan toiminnan perusteista Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä - Perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit - yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU-kansalaisena. Yksilön hyvinvointi - Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet - tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi - Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset Vaikuttaminen ja päätöksenteko - Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa - demokratia, vaalit ja äänestäminen - politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla. Kansalaisen turvallisuus - Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15-vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu - Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus - Liikenneturvallisuus. Taloudenpito - Yksityisen taloudenpidon periaatteet - työnteko ja yrittäjyys. Kansantalous - Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina - ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. Talouspolitiikka - Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin - julkinen talous ja verotus.
AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KASVAMINEN 2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 - Ihminen perheen, kunnan, valtion ja EU:n jäsenenä. - Monipuoliset oppimisen ja opiskelun tavat. - EU - Ulkomaankauppa - Globaalitalous - Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet - Media yhteiskunnassa - Kansalaisen vaikutusmahdollisuudet - Demokratian toiminta - Yrittäjyys - Yksityisen taloudenpidon periaatteet - Kestävä kehitys - Oikeusjärjestelmä - Liikenneturvallisuus - Työturvallisuus - Teknologia ja talouselämä - Tietotekniikan käyttö opiskelussa Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen - kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä - pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista - osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen - ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja - ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.