Historialliset maanjäristykset Suomessa ja lähialueilla Päivi Mäntyniemi Seismologian instituutti, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / Päivi Mäntyniemi / Historiallisista maanjäristyksistä 23.9.2013 1
Sisältö 1. Määritelmiä 2. Miten tutkia historiallisia maanjäristyksiä? 3. Miksi tutkia historiallisia maanjäristyksiä? 4. Havaintojen keruuta 23.9.2013 2
1. Määritelmiä Maanjäristys: maankuoren murroksiin ja lohkoihin kertyneen elastisen energian äkillinen purkautuminen repeämänä kiven lujuuskynnyksen ylittyessä Historiallinen maanjäristys sattui ennen laiteaikaa ja siitä on säilynyt kirjoitettuja mainintoja nykyaikaan Seismisyys: maanjäristysten ilmeneminen kohdealueella: niiden paikat, voimakkuudet ja tapausten väliset toistumisajat Siirros: maankuoressa oleva epäjatkuvuuspinta, jota pitkin maankuoren lohkot voivat liikahtaa toistensa suhteen 23.9.2013 3
2. Miten tutkia historiallisia maanjäristyksiä? Ennen laiteaikaa sattuneita maanjäristyksiä voidaan tutkia kirjoitettujen havaintokertomusten ansiosta. Ilman laitteita voidaan havaita maantärinän vaikutuksia ihmisiin (tuntevat maantärinää, heräävät järistykseen, horjuvat), irtaimistoon, rakennuksiin ja luonnonympäristöön. Kansan muistitieto ei aina ennättänyt kirjoitettuun muotoon, eivätkä kaikki dokumentit selviytyneet nykyaikaan. 23.9.2013 4
Maanjäristys Ylikannuksella. Uusi Suometar 29.6.1882 s. 1 Kansalliskirjaston digitoidut kokoelmat 23.9.2013 5
Paikkatietoa ja alueellinen ulottuvuus Maanjäristyksen vaikutuksia havaittiin jossakin paikassa. Ajanhetki yhdistää eri paikkakuntia ja sen perusteella voidaan rakentaa historiallinen maanjäristys. Kattavan alueellisen tiedon (tuntuvuusalueen) perusteella arvioidaan maanjäristyksen voimakkuus (magnitudi, lyh. M) ja paikka (episentri). 23.9.2013 6
Järistysvaikutusten lujuus eli intensiteetti Kaikki tiettyyn ajanhetkeen liittyvä tieto kootaan yhteen. Pyritään määrittämään järistysvaikutusten lujuus eli intensiteetti eri paikoissa. Jokaiselle paikkakunnalle määritetään kokonaisluku 12-portaisella intensiteettiasteikolla. Intensiteetti 1: ei havaittu, 2: havaittiin vain suotuisissa olosuhteissa, 3: heikko tärinä, 4: laajalti havaittu, 5: voimakas tärinä, 6: lievästi vahingoittava, 7: vahingoittava jne. 23.9.2013 7
3. Miksi tutkia historiallisia maanjäristyksiä? Havaintoja maantärinästä 23. kesäkuuta 1882 Värilliset ympyrät kuvaavat eri intensiteettiarvoja 12-portaisella asteikolla 23.9.2013 8
Pidempi ajanjakso saattaa sisältää tietoa voimakkaista maanjäristyksistä Tuntuvuushavaintojen avulla voidaan näyttää, että voimakkaita järistyksiä (suuria tuntuvuusalueita) on esiintynyt seuduilla, joilla ei ole laiteaikana kerinnyt sattua kuin vähäisiä järistyksiä. Intensiteetti 1: ei havaittu, 2: havaittiin vain suotuisissa olosuhteissa, 3: heikko tärinä, 4: laajalti havaittu, 5: voimakas tärinä, 6: lievästi vahingoittava, 7: vahingoittava Maanjäristys 23.6.1882, magnitudi M w = 4.5 23.9.2013 9
Pidempi ajanjakso saattaa antaa viitteitä järistyksistä samassa paikassa Maanjäristys 14. heinäkuuta 1765; M L 3,9 Maanjäristys 31. joulukuuta 1908; M L 3,7 23.9.2013 10
Pidempi ajanjakso saattaa sisältää tietoa seismisyyden ajallisesta vaihtelusta Maanjäristys 26.5.1907 Maanjäristys 9.3.1909 23.9.2013 11
Pidempi ajanjakso saattaa sisältää tietoa harvinaisista tapahtumista Maanjäristys 16.11.1931 Intensiteetti 1: ei havaittu, 2: havaittiin vain suotuisissa olosuhteissa, 3: heikko tärinä, 4: laajalti havaittu, 5: voimakas tärinä, 6: lievästi vahingoittava 23.9.2013 12
Tornio marraskuussa 1898 Maistraatti määräsi kaupunkiin palotarkastuksen marraskuun 5. päivänä sattuneen maanjäristyksen vuoksi. Ylimääräinen palotarkastus toimitettiin 21.-23. marraskuuta 1898. Sen toimittivat Erland Johansson, Karl Rönnbäck ja August Lehto, joille maksettiin palkkaa yhteensä 42 markkaa. Tarkastuksessa havaittiin 32 (34) mainittavaa rikkoumaa muureissa ja savupiipuissa (noin 11 %). Maistraatti kielsi vaurioituneiden tulisijojen käytön 20 markan sakon uhalla niiden korjaukseen asti. 23.9.2013 13
Onko wahinkoa ja tapaturmaa syntynyt? Vuonna 1882 kesäkuun 23. päivänä maanjäristys vikuutti uuneja monella paikkakunnalla. Bondersbyssä Ruotsissa lautamies Nils Henrik Hansson sai vammoja käsiinsä ja kasvoihinsa pelastaessaan irtaimistoa kotinsa tulipalossa, jonka otaksuttiin syttyneen maanjäristyksen vuoksi. 23.9.2013 14
4. Havaintojen keruuta Järjestelmällisesti aistimuksia maanjäristyksistä kerätään kyselylomakkeilla ja kiertokirjeillä Osa Geologisen Toimiston kiertokirjeestä 1890-luvulta 23.9.2013 15
Järjestelmällistä havaintojen keruuta Jo vuodesta 1882! Instrumentein rekisteröidyille maanjäristyksille määritetään myös tuntuvuusalue. Kun saadaan lisää tietoa tuntuvuusalueen ja voimakkuuden välisestä yhteydestä, voidaan määrittää aikaisempaa tarkempia voimakkuuksia (magnitudeja) historiallisille järistyksille. Nykyään Internet-lomake http://www.helsinki.fi/geo/seismo 23.9.2013 16
Maanjäristykset Laajalahdessa Espoossa 3. helmikuuta M L 1,7 (kuva) ja 4. helmikuuta M L 1,3 23.9.2013 17