TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2013 Osuuspankin nimi SUOMENSELÄN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-22 Toimintakertomus 23-25 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 26-27 Rahoituslaskelma 28-59 Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot 60-70 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 71 Hallituksen allekirjoitus 71 Hallintoneuvoston lausunto 71 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(22) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Suomenselän Osuuspankin toisen toimintavuoden liikevoitto oli hyvä taloudellinen kokonaistilanne huomioon ottaen. Liikevoitto oli 2,0 miljoonaa euroa ja parani 6,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Korkokate heikkeni merkittävästi vuoden takaisesta, mutta palkkiotuotot ja tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat hyvin. Myös sijoitusten myyntivoitot paransivat tulosta. Kokonaisuutena tuotot kasvoivat 6,3 prosenttia ja kulut 5,0 prosenttia. Kulujen kasvusta valtaosan aiheutti pankeille määrätty uusi pankkivero. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, mutta jäivät alhaiselle tasolle. Talletuskanta ja luottokanta kasvoivat edelleen. Vakavaraisuussuhde hiukan parani edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka luottokannan hyvä kasvu sitoikin omia varoja ja omien varojen laskentatapa muuttui. Avainlukuja 2013 2012 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 986 1 857 6,9 Kulujen suhde tuottoihin, % 65,4 66,2-0,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,1 5,4-0,3 Vakavaraisuussuhde, % 24,3 24,2 0,1 Henkilöstö keskimäärin 32 31 1 Jäsenet 7 673 7 501 172 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Suomenselän Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. Talouskasvu jäi edellistä vuotta hitaammaksi niin perinteisissä teollisuusmaissa kuin kehittyvillä markkinoilla. Euroalueen talous supistui edellisestä vuodesta, mutta tuotanto alkoi elpyä vuoden aikana. Osa kriisimaista kääntyi kasvuun. Talouteen liittyvä epävarmuus väheni ja luottamus koheni vuoden loppua kohden. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 0,25 prosenttiin vuoden alun 0,75 prosentista. Euriborkorot pysyivät hyvin matalalla, jokseenkin vuoden alun tasolla, koko vuoden. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkoerot pienenivät markkinoiden rauhoittuessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa vuonna 2013. BKT supistui ja työttömyys nousi. Inflaatio vaimeni selvästi. Vuoden lopulla luottamus alkoi kohentua myös Suomessa ja merkit viennin elpymisestä lisääntyivät. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa- ja rakentaminen vähenivät.
2 2 Pankkien yritysluottokannan kasvu jatkui Suomessa vakaana muuhun euroalueeseen verrattuna. Kotitalouksien luotonkysyntä kuitenkin hidastui epävarmojen talousnäkymien, asuntokauppamäärien laskun ja pankkien luotonmyöntökriteerien tiukentumisen vaikutuksesta. Talletuskanta kääntyi lievään laskuun niin kotitalouksien kuin yrityksien osalta matalan korkotason ja rahoitusmarkkinoiden suotuisan kehityksen myötä. Vastaavasti rahasto- ja vakuutussäästöjen kasvu jatkui vahvana läpi vuoden. Määräaikainen laki pankkiverosta tuli voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvat talletuspankit maksoivat vuodelta 2013 pankkiveroa yhteensä 46 miljoonaa euroa. Suomenselän Osuuspankin maksama pankkivero oli 139 tuhatta euroa. Toimialueemme väestön väheneminen jatkui. Pyhäjärven väestö oli vuodenvaihteessa 5.733 (- 117), Haapajärven 7.614 (-26) ja Reisjärven 2.928 (-33). Toimialueellamme oli vuodenvaihteessa 16.275 asukasta. Työttömyys kasvoi, mutta jäi pienemmäksi kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa keskimäärin. Pyhäjärvellä työttömyys nousi 13,0 prosentista 13,7 prosenttiin, Haapajärvellä nousi 10,2 prosentista 10,8 prosenttiin ja Reisjärvellä 7,8 prosentista 8,2 prosenttiin. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella työttömyys oli 15,0 prosenttia, kun edellisvuonna vastaava luku oli 13,2 prosenttia. Asuntokauppa hiipui jonkin verran edellisvuodesta, mutta säilyi kohtuulliseen vakaana mm matalan korkotason ansiosta. Maatalouden rakennemuutos jatkui ja yritysten toiminta jatkui kohtuullisen vakaana koko toimialueella. Uusluotonannon määrä supistui 8,7 prosenttia. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kaksi ensimmäistä toimintavuotta yhdistyneenä ovat tarkoittaneet eri tavoin uuden pankin sisäänajamista. Jo alussa kerrotut luvut molemmilta vuosilta vahvistavat, että kahden pankin yhdistyminen oli oikea ja onnistunut päätös molemmilta pankeilta. Pankille vuoden 2012 lopussa valittu uusi edustajisto aloitti toimintansa vuoden 2013 aikana. Edustajistolle järjestettiin alkuvuodesta koulutusilta ja varsinainen päättävä kokous pidettiin huhtikuussa 2013. Edustajistossa on yhteensä 40 jäsentä. Suomenselän Osuuspankki vahvisti lokakuussa 2012 uuden strategian, joka perustuu OP-Pohjolaryhmän yhteiseen liiketoimintastrategiaan. Strategia muodostaa perustan kaikkien ryhmään kuuluvien yritysten strategiselle suunnittelulle ja tavoiteasetannalle. Päivitetyssä strategiassa mm. korostettiin aiempaakin terävämmin asiakkaan asemaa strategian keskiössä ja asiakaskokemuksen merkitystä, määriteltiin keskeiset uuden kasvun painopisteet, linjattiin ryhmänä toimimisen periaatteita sekä lisättiin panostuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Ryhmän tavoitteena on edelleen kasvaa pitkäjänteisesti markkinakasvua nopeammin. Strategiaan liittyviä peruslinjauksia päivitettiin viime vuoden lopussa vuosisuunnitelmaa 2014 tehtäessä. Suomenselän Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella.. Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Suomenselän Osuuspankin konserniin kuuluvat pankin lisäksi tytäryrityksenä Kiinteistö Oy Haapajärven Pihlajamäki. Konsernirakenteessa ei ole tapahtunut muutosta. Kiinteistö Oy Haapajärven Pihlajamäen taseen loppusumma jäi alle yhden prosentin emopankin taseen loppusummasta ja sen perusteella erillistä konsernitilinpäätöstä ei tarvitse laatia. Joka tapauksessa konsernin luvut eivät poikkeaisi oleellisesti emopankin luvuista.
3 3 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Suomenselän Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % 2011 Tuotot Korkokate 3 406 3 887-12,4 3 765 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 794 593 33,9 643 Palkkiotuotot, netto 1 186 1 006 17,9 873 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 81 111-26,9-124 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 356-23 1 621,1 345 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 93 100-7 96 Liiketoiminnan muut tuotot 212 91 132,3 93 Yhteensä 2 722 1 878 45 1 926 Tuotot yhteensä 6 128 5 765 6,3 5 690 Kulut Henkilöstökulut 1 772 1 661 6,7 1 559 Muut hallintokulut 1 292 1 383-6,6 1 404 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 160 143 12,4 146 Liiketoiminnan muut kulut 784 632 24,2 556 Kulut yhteensä 4 009 3 818 5 3 665 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 134 90 49 421 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 986 1 857 6,9 1 604 Korkokate muodostui edellisvuotta 12,4 prosenttia pienemmäksi erittäin matalan korkotason seurauksena. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvoivat 33,9 prosenttia pääosin lisääntyneen Pohjola Pankin osakeomistusten ja osinkojen kautta. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 17,9 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat merkittävästi positiiviset johtuen sijoitusten realisoinnista. Kulut kasvoivat 5,0 prosenttia. Ilman pankkiveron vaikutusta kulut olisivat kasvaneet 1,4 prosenttia. Palkkiotuotot paranivat lähes kautta linjan viime vuonna. Palkkiot uusluotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat hyvin. Myös arvopapereiden välityspalkkioita kertyi edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Talletuksista 23 19 22,2 Luotonannosta 597 475 25,7 Maksuliikkeestä 657 542 21,2 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 102 84 22,5
4 4 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 152 141 7,7 Takauksista 29 30-0,6 Vakuutusten välityksestä 505 481 5 Muut 177 219-19,4 Yhteensä 2 242 1 990 12,7 OP-bonukset -867-806 7,5 Palkkiotuotot yhteensä 1 375 1 184 16,2 Palkkiokulut 189 178 6,1 Palkkiotuotot, netto 1 186 1 006 17,9 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2013 2012 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 263 138 90,9 Vähennykset -129-48 169,2 Arvonalentumisten nettomäärä 134 90 49 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0 0 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2013 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % 31.12.2011 Tase 293 331 261 773 12,1 241 126 Luotot 230 542 209 288 10,2 199 950 Saamistodistukset 3 111 3 167-1,8 4 324 Osakkeet ja osuudet 23 589 17 687 33,4 11 971 Talletukset 179 066 166 847 7,3 165 293 Oma pääoma 27 122 23 944 13,3 21 070 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 15 124 14 217 6,4 13 894 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 68,3 miljoonaa euroa eli 6,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 230,5 miljoonaa euroa (209,3 1 ). Luottokannan kasvu pysyi hyvänä, vaikka asuntoluottojen kasvuvauhti hiipui merkittävästi edellisvuodesta, mutta säilyi toimialalla olevaa kasvua suurempana. Kasvun hiipuminen näkyi mm pankin OP-Asuntoluottopankissa olevien luottojen määrässä, jotka supistuivat 37,7 miljoonasta 34,8 miljoonaan euroon. Yritysluottojen kasvu oli merkittävää ja johtui osin maatalouden yhtiöittämisistä ja osin kasvaneesta markkinaosuudestamme. Antolainauksen kasvua selittää myös pankin hyvin kasvanut asiakasmäärä. Saimme vuoden aikana 617 uutta asiakasta. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 1 909 1 123 70 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2012.
5 5 Kiinteistöomistukset Nollakorkoiset saamiset 6 6 2,3 Yhteensä 1 915 1 129 69,6 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,8 0,5 0,3 Järjestämättömien ja nollakorkoisten luottojen määrät kasvoivat 69,6 prosenttia ja ne olivat 1,9 miljoonaa euroa. Määrä, 0,8 prosenttia luotto- ja takauskannasta, on edelleen alhainen, mutta kertoo vaikean taloustilanteen tuomasta ahdingosta joillekin asiakkaille. Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 2 209 2 331 Prosenttia taseesta 0,8 0,9 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 027 1 101 Prosenttia taseesta 0,3 0,4 Käypä arvo 2 273 2 273 Nettotuotto, % 16,4 16,0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 3 236 3 432 Prosenttia taseesta 1,1 1,3 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Tilikauden aikana myytiin omassa käytössä oleva lomakiinteistö kirjanpitoarvoltaan 52 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 30,7 miljoonaa euroa (26,3). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP-Pohjola osk:n liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 1,2 miljoonaa euroa (1,2). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä.
6 6 Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset Pohjolan osakkeisiin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 266 tuhatta euroa oli 10 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 71 562 66 686 7,3 Säästämistilit 22 298 23 274-4,2 Sijoittamistilit 72 319 68 386 5,8 Valuuttatalletukset 12 902 8 505 51,7 Yhteensä 179 066 166 847 7,3 Muut velat 535 655-18,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 179 601 167 502 7,2 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, lisääntyivät 74,1 miljoonaan euroon (59,4). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma supistui 2,9 prosenttia 3,1 miljoonaan euroon (3,2). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 0,8 miljoonaa euroa ja lisäosuuspääomaan 2,3 miljoonaa euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2012 yhteensä 49 tuhatta euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 13,3 prosenttia 27,1 miljoonaan euroon (23,9). Luottotappiovarausta kasvatettiin 1,0 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. EU:ssa on vahvistettu kesäkuussa 2013 uudet Basel III:n mukaiset vakavaraisuussäännökset, jotka sisältyvät EU:n vakavaraisuusasetukseen ja luottolaitosdirektiiviin, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. EU:n vakavaraisuusasetus on suoraan pankkeja sitovaa sääntelyä ja luottolaitosdirektiivi implementoidaan Suomen luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä,
7 7 likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2014 alkaen siirtymäsäännöksin. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 27 122 23 944 Käyvän arvon rahasto -3 698-1 294 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 7 243 6 114 Palautettavat osuuspääomat -13-14 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -42-49 Tilintarkastamaton voitto - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 099-1 543 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä - -249 Ydin omat varat *) yhteensä 29 514 26 910 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä - -249 Siirto ydin omiin varoihin - 249 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 29 514 26 910 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 3 727 1 294 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -1 099-1 543 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 249 Toissijaiset omat varat yhteensä 2 627 0 Omat varat yhteensä 32 141 26 910 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Osana sisäisten luokitusten menetelmän (IRBA) kehitystä, OP-Pohjola-ryhmässä otettiin joulukuussa 2013 käyttöön uusi vähittäisvastuiden vastapuolten maksukyvyttömyyden määritelmä ja siihen liittyen päivitettiin tappio-osuuksien laskenta vastaamaan uutta määritelmää. Näistä muutoksista johtuen vuoden 2013 vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus ei ole vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. IRBA-muutosten seurauksena vähittäisvastuiden omien varojen vaatimus pieneni. Osuuspankin vakavaraisuus ei juuri kuitenkaan kasvanut, sillä Muut omien varojen vaatimukset (nk. Basel I lattia) kasvoivat tätä enemmän ja luottokannan kasvu oli hyvällä tasolla.. Basel I lattia poistuu vuoden 2014 alusta lukien omien varojen vaatimuksesta ja siirtyy omien varojen minimitason määrittäväksi lattiaksi. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Luottoriski Standardimenetelmä
8 8 Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 2 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 9 5 Yritysvastuut 16 14 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 2 521 2 012 Vähittäisvastuut 2) 3 044 4 278 Kiinteistövakuudelliset 2 153 3 284 Muut 891 994 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 046 1 595 PD/LGD-menetelmä 1 726 1 271 Yksinkertainen menetelmä 320 323 Pääomasijoitukset 56 64 Pörssilistatut sijoitukset 0 16 Muut 264 244 Muut erät 295 311 Luottoriski yhteensä 7 932 8 217 Selvitysriski - - Markkinariski 3) - - Operatiivinen riski 709 665 Muut omien varojen vaatimukset 4) 1 931 - Yhteensä 10 572 8 881 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2013 31.12.2012 Omat varat yhteensä 32 141 26 910 Ensisijaiset omat varat 29 514 26 910 Omien varojen vaatimus 10 572 8 881 Vakavaraisuussuhde, % 24,3 24,2 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 22,3 24,2 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 13,9 14,1 *syyskuussa 2013 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 %
9 9 Keskinäinen vastuu Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 183 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2013 rahastolle kannatusmaksuja 29,3 miljoonaa euroa. Suomenselän Osuuspankki maksoi viime vuonna talletussuojarahastoon 116 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,1 5,4 5 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,6 0,6 Omavaraisuusaste, % 11,6 11,5 11,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 65,4 66,2 64,4
10 10 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Pankin hallitus vastaa sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyydestä. Pankki noudattaa OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston vahvistamia ryhmätasoisia sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteita. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskiperusteiselle vakavaraisuudelle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan rikkoa. Valvontarajojen pohjalta pankin hallitus on vahvistanut omat limiittinsä. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus seuraa, arvioi ja valvoo säännöllisesti riskinkantokykyä ja riskiasemaa sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista OP-Pohjola osk:n ja pankin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesi.
11 11 Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta rahoitusprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 23,0 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisia asiakaskokonaisuuksia ei ollut, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista Vuonna 2013 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,05 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,8 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa.
12 12 Markkinariskit Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkotulokseen. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjolaryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankki on tilikaudella soveltanut rahavirran suojauslaskentaa suojautuessaan korkokatteen vaihtelulta ja koronlaskun vaikutukselta euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtoihin. Rahavirran suojauksessa vähäinen osa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevista korkovirroista on vaihdettu koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2013 lopussa kiinteistösijoituksiin sitoutuneen pääoman määrä oli 1,1 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 16,4 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä.
13 13 Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2013 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli kaksi täyden palvelun konttoria. Molemmissa konttoreissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fi-verkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa asiakkailleen verkkopalvelun lisäksi myös monipuolisia mobiilipalveluita. OP-Pohjolan kehittämä uusi Pivo-mobiilisovellus on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka mahdollistaa oman talouden sekä kanta-asiakkuuksien ja etujen seurannan yhden palvelun alla. Jäsenistö ja asiakasmäärä Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 172 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 7673. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Pankin asiakasmäärä kasvoi 348 asiakkaalla ja oli vuoden vaihteessa 16.503 asiakasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset
14 14 vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan. Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Suomenselän Osuuspankin henkilöstömäärä oli keskimäärin 32. Henkilömäärä kasvoi yhdellä henkilöllä. Henkilökunnasta asiakasneuvoja Laila Latvala jää eläkkeelle vuoden 2014 helmikuun alusta lukien, joten henkilömäärä tasoittuu edellisvuoden tasolle. Henkilökunnasta osa toimii molemmissa konttoreissa. Pyhäjärven konttori Ahola Kari Auvinen Kaija Huttunen Arja Isotalo Tarja Kinnunen Heli Kulju Tarja Laitila Anne Liuska Ritva Nissinen Kirsi Puro Iiris Rasinkangas Rauno Ruotoistenmäki Päivi Tapaninaho Eila toimitusjohtaja rahoitusneuvottelija sijoitusneuvoja asiakasneuvoja asiakasneuvoja, vakuutusmyyjä asiakasneuvoja asiakasneuvoja, vakuutusmyyjä rahoitusneuvottelija sijoitusneuvoja myyntijohtaja rahoitusjohtaja hallintojohtaja, toimitusjohtajan sijainen rahoitusasiantuntija Haapajärven konttori Autio Aija-Riikka Hautakoski Elina Huttunen Sirpa Järvenpää Heli Kalliokoski Miia Kaattari Sari Kalajanniska Mia Kauranen Minna Korhonen Anne Kukkakorpi Aulikki Latvala Laila Parttimaa Leena Rannanjärvi Päivi rahoitusneuvottelija rahoitusneuvottelija myyntijohtaja asiakasneuvoja, äitiyslomalla 28.3.2013 lähtien sijoitusneuvoja notariaattiasiantuntija rahoitusneuvottelija, vakuutusmyyjä 31.7.2013 saakka asiakasneuvoja, 4.3.2013 lähtien, määräaikainen sijoitusneuvoja, 28.32013. lähtien rahoitus- ja maksuliikeasiantuntija asiakasneuvoja rahoitusasiantuntija ja vakuutusmyyjä rahoitusneuvottelija, vakuutusmyyjä 7.8.2013 lähtien
15 15 Rantinoja Kaija Saarimaa Sirpa Vedenpää Mikko Vähätiitto Hanna-Mari riskienhallintapäällikkö asiakasneuvoja rahoitusjohtaja asiakasneuvoja Muu henkilökunta: Ikonen Helena keittäjä-siivooja Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Edustajisto Suomenselän Osuuspankin nykyistä omistajajäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu 40 jäsentä. Osuuspankin ensimmäiset vaalit käytiin 5-16.11.2012 ja edustajiston tulos vahvistettiin 28.11.2012, jolloin valittujen edustajiston jäsenten toimikausi alkoi ja jatkuu vuoden 2017 lopulle, kunnes uusi edustajisto on valittu. Säännöissä edustajiston lukumäärä on vahvistettu 20-40 jäsenen määrälle, mutta ensimmäisen vaalikauden edustajiston jäsenmäärä on siirtymäsäännöksessä erikseen sidottu 40 jäsenen määrään. Edustajat valittiin osuuspankin vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla suhteellista vaalitapaa noudattaen Pyhäjärven ja Haapajärven konttoreiden jäsenalueilta. Vaalit pidetään joka neljäs vuosi hallintoneuvoston päättämänä ajankohtana. Ensimmäinen vaalikausi on poikkeuksellisesti viisi vuotta. Vaalikelpoinen edustajistoon on henkilö, joka on hyväksytty jäseneksi viimeistään 4 kalenterikuukautta ennen äänestyksen alkamista ja joka vaalin alkaessa on täysivaltainen ja joka ei ole osuuspankin palveluksessa eikä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävä varsinainen edustajiston kokous käsittelee muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi edustajiston kokous päättää tarvittaessa kaikista osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen edustajiston kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Edustajiston kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on edustajiston vaalissa yksi ääni ja jokaisella edustajiston jäsenellä on edustajiston kokouksessa yksi ääni. Edustajiston kokous pidettiin 22.4.2013. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle edustajiston kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.
16 16 Vaalivuonna hallintoneuvosto määrää edustajiston lukumäärän osuuspankin säännöissä mainituissa rajoissa ja vahvistaa kultakin jäsenalueelta valittavien edustajien lukumäärän sekä nimeää keskusvaalilautakunnan. Pankin säännöissä on siirtymäsäännös, joka edellytti 40 jäsenen edustajiston ensimmäisissä vaaleissa. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 30 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa edustajisto ja se on tällä hetkellä 30. Pankin säännöissä on fuusiossa sovitun järjestelyasiakirjan pohjalta erillinen pykälä, jossa todetaan, että hallintoneuvoston jäsenmäärä on 30 vuoden 2015 loppuun saakka (siirtymäsäännös 33). Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2013 yhteensä kaksi kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 4 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 8 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6 ja pysyy siirtymäsäännöksen :n 33 mukaisesti vuoden 2015 loppuun saakka ainakin tällä tavalla. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä.
17 17 Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 15. Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Edustajisto Osuuspankin edustajisto valittiin vuonna 2012 marraskuussa järjestetyillä ensimmäisillä vaaleilla äänestysprosentin ollessa erinomainen 44,2 prosenttia. Edustajiston jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2017 järjestettävään uuden edustajiston valintaan. Edustajiston jäsenet Suomenselän Osuuspankin edustajisto v. 2012-2017 Pyhäjärven vaalipiiri Nimi ammatti/tehtävä kotipaikka Kauko Laukkanen kultaseppä Pyhäjärvi Katja Erkkilä terveyskeskuslääkäri " Jaana Niskanen maatalousyrittäjä " Katja Malila myyjä " Janne Kumpulainen maanviljelijä " Arvo Parkkinen maanviljelijä " Virpi Halonen* terveydenhoitaja " Jukka Lehtosaari sivistysjohtaja " Jari-Pekka Perälä myyjä " Jarmo Halonen kaivosmies " Olli Lapinoja hammaslääkäri " Leena Manninen laborantti, emäntä " Matti Hautamäki varastomies " Mauri Parttimaa asentaja/yrittäjä " Anne Happo muistiasiantuntija " Janne Montonen system engineer " Kirsi Kuosmanen* sairaanhoitaja " Keijo Tuoriniemi maanviljelijä " Rami Oravakangas lääketieteen opiskelija Helsinki Risto Heinonen ** metsäkoneen kuljettaja Pyhäjärvi Kati Junttila ** restonomi, myyjä " * Virpi Halonen ja Kirsi Kuosmanen valittiin 22.4.2013 lähtien hallintoneuvoston jäseniksi. ** Risto Heinonen ja Kati Junttila edustajistoon 22.4.2013 lähtien hallintoneuvostoon valittujen edustajiston jäsenten tilalle vaalituloksen mukaisesti.